{"id":3191,"date":"2019-08-14T13:23:34","date_gmt":"2019-08-14T13:23:34","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/?p=3191"},"modified":"2019-08-15T10:35:56","modified_gmt":"2019-08-15T10:35:56","slug":"tiedosta-merkityksista-ja-palapeleista-tuoreen-tohtorin-tuntemuksia-historiantutkimuksesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/tiedosta-merkityksista-ja-palapeleista-tuoreen-tohtorin-tuntemuksia-historiantutkimuksesta\/","title":{"rendered":"Tiedosta, merkityksist\u00e4 ja palapeleist\u00e4 – Tuoreen tohtorin tuntemuksia historiantutkimuksesta"},"content":{"rendered":"

P\u00e4\u00e4tin taannoin ryhty\u00e4 rakentamaan palapeli\u00e4, jonka vastik\u00e4\u00e4n olin l\u00f6yt\u00e4nyt varastoistani. Vuosia aikaisemmin olin koonnut sit\u00e4 jonkin verran, mutta sittemmin unohtanut sen laatikkoonsa. Nyt p\u00e4\u00e4tin ryhty\u00e4 uudelleen ty\u00f6h\u00f6n. Alku on aina hankalin, mutta jonkin aikaa paloja toisiinsa soviteltuaan alkaa hahmottaa kuva-aiheen kokonaisuuden ja sen j\u00e4lkeen j\u00e4ljell\u00e4 olevien palojen yhdist\u00e4minen kokonaisuuteen on jo helpompaa. Lopulta olin koonnut kauniin 1700-luvun maalaismaisemaa esitt\u00e4v\u00e4n kuvan valmiiksi.<\/p>\n

Sen sijaan, ett\u00e4 olisin ollut tyytyv\u00e4inen suoritettuani teht\u00e4v\u00e4ni loppuun, minua alkoi vaivata kummallinen levottomuus. Valmis palapeli ei vastannut muistikuvaani siit\u00e4, milt\u00e4 kuva-aihe oli n\u00e4ytt\u00e4nyt, kun viimeksi yritin sit\u00e4 koota. Asia alkoi vaivata minua niin paljon, ett\u00e4 minun oli pakko purkaa palapeli osiin ja koota se j\u00e4lleen uudelleen. H\u00e4mm\u00e4styksekseni t\u00e4ll\u00e4 kertaa valmiiksi saamani maisemataulu oli aivan erilainen kuin hieman aiemmin.<\/p>\n

Maisema kyll\u00e4 oli sama, mutta seesteisen poutas\u00e4\u00e4n asemesta se oli t\u00e4ll\u00e4 kertaa kuvattuna melodramaattisen myrskyn riepottelemana. Entist\u00e4 h\u00e4keltyneemp\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4tin kokeilla viel\u00e4 kerran. Nyt samoista paloista kasaamassani kokonaisuudessa maisemassa n\u00e4kyv\u00e4t rakennukset olivat vaihtaneet paikkaa, osa oli kadonnut ja jostain oli ilmestynyt uusia, joita aiemmin ei ollut n\u00e4kyviss\u00e4. Yhteen kulmaan oli ilmestynyt lampi ja paikassa, jossa muistin edellisell\u00e4 kerralla avautuneen laajan vainion, kasvoikin nyt koskematon mets\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa lienet jo arvannut, ett\u00e4 kysymyksess\u00e4 ei ole oikea palapeli, vaan historiantutkimuksen metafora. Erilaisista menneisyyden j\u00e4lkeens\u00e4 j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 palasista, joita my\u00f6s l\u00e4hdeaineistoiksi kutsutaan, historiantutkijat rakentavat kuvaa kadonneista ajoista. Historian palapelille on kuitenkin ominaista, ett\u00e4 sen voi rakentaa valmiiksi lukemattomin eri tavoin. Palat ovat samat, mutta lopputulos joka kokoamiskerralla aivan erilainen.<\/p>\n

Oikeiden ratkaisujen lukemattomuus taas tuntuu kovin kiusalliselta, jos tieteellisen tutkimuksen edellytykseksi asetetaan luonnontieteilt\u00e4 lainattu toistettavuuden ihanne. Sen mukaan tieteest\u00e4 voidaan puhua vain, jos tehdyt kokeet ja tutkimukset ovat uusittavissa ja lopputulos on aina samansuuntainen. N\u00e4inh\u00e4n asia ei suinkaan historiantutkimuksen tapauksessa ole, mik\u00e4 ei kuitenkaan kieli niink\u00e4\u00e4n historian ep\u00e4tieteellisyydest\u00e4 kuin itse ihannemallin soveltumattomuudesta monille tieteenaloille.<\/p>\n

Tutkimustulosten toistamisen hankaluus ei ole historiantutkimuksen heikkous, vaan p\u00e4invastoin sen vahvuus. Vaikka samojen l\u00e4hteiden pohjalta voi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 hyvin erilaisiin lopputuloksiin ja vaikka oikeita, mutta kesken\u00e4\u00e4n ristiriitaisia vastauksia on paljon, se ei tarkoita, ett\u00e4 kaikki vastaukset olisivat oikeita. Vain pitk\u00e4llisen, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koko elini\u00e4n jatkuvan harjaantumisen kautta historiantutkija oppii erottamaan mahdolliset ratkaisut mahdottomista ja perusteltavissa olevat tulkinnat kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6mist\u00e4. Perusteltujen ja uskottavien tulkintojen moninaisuus tekee paremmin oikeutta inhimillisen olemassaolon monimutkaisuudelle ja monitulkintaisuudelle kuin yksiselitteisi\u00e4 ja ehdottomia tuloksia tarjoavat luonnontieteet.<\/p>\n

Aivan kuten nykyhetkess\u00e4kin samoilla asioilla on erilaisia merkityksi\u00e4 eri ihmisille, my\u00f6s menneisyyden ihmiset pitiv\u00e4t n\u00e4k\u00f6kulmistaan riippuen samoja asioita hyvin\u00e4 tai pahoina, toivottuina tai kammoksuttuina. Paavius n\u00e4ytt\u00e4ytyi mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin hyvin erilaisena instituutiona sen perusteella, tarkasteltiinko sit\u00e4 katoliselta vai protestanttiselta suunnalta tai sosialismi riippuen siit\u00e4, kysyttiink\u00f6 mielipidett\u00e4 ty\u00f6l\u00e4iselt\u00e4 vai tehtailijalta. Kysymys ei ole mist\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isest\u00e4 todellisten asioiden p\u00e4\u00e4lle ripotellusta merkitysten kerrostumasta, sill\u00e4 aineellisen maailman ilmi\u00f6ille annetuilla merkityksill\u00e4 on ollut paljon suurempi rooli ihmiskunnan historiassa kuin aineellisella maailmalla itsell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Juuri erilaisiin merkityksiin pohjautuvat mielipide-erot ja oman merkitysavaruuden uskominen ainoaksi Totuudeksi ovat olleet useimpien sotien taustalla, ja juuri erilaiset merkitykset ovat eri aikoina tehneet tietyist\u00e4 hy\u00f6dykkeist\u00e4 tavoittelemisen ja toisista halveksunnan arvoisia. Kullassa tai timanteissa ei itsess\u00e4\u00e4n ole mit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 tekisi niist\u00e4 erityisen sopivia vaihdannan v\u00e4lineit\u00e4 eik\u00e4 kivilinnassa 1600-luvulla tai merkkivaatteessa nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 mit\u00e4\u00e4n yleisp\u00e4tev\u00e4\u00e4 ja kaikkien jakamaa perustetta sille, miksi mielivaltaisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyneill\u00e4 vaihdannan v\u00e4lineill\u00e4 pit\u00e4isi hankkia juuri n\u00e4it\u00e4 mielivaltaisesti tavoiteltaviksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyneit\u00e4 hy\u00f6dykkeit\u00e4 eik\u00e4 joitakin toisia.<\/p>\n

Osa n\u00e4ist\u00e4 ihmisten toimintaa ohjaavista merkityksist\u00e4 on laajasti jaettuja, osa jollekin sosiaaliselle ryhm\u00e4lle ominaisia ja osa yksil\u00f6iden henkil\u00f6kohtaisia mielipiteit\u00e4. Voikin sanoa, ett\u00e4 jokainen ihminen el\u00e4\u00e4 ja on aina el\u00e4nyt omassa ainutlaatuisessa ja toisilta suljetussa merkitysten todellisuudessaan. Jos n\u00e4iden kanssaihmisten todellisuuksien tavoittaminen on aikalaisillekin hankalaa, ei menneisyyden ihmisten ajatteluratojen j\u00e4ljitt\u00e4minen ole historiantutkijalle ainakaan helpompaa.<\/p>\n

Kaikkia menneisyyden tapahtumia ei voida tiet\u00e4\u00e4 ja viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n kaikkia noihin tapahtumiin vaikuttaneita tekij\u00f6it\u00e4. Jokainen samaan aihepiiriin perehtynyt tutkija voi kuitenkin omista l\u00e4ht\u00f6kohdistaan k\u00e4sin tuoda jotakin uutta aiheesta k\u00e4ytyyn keskusteluun, ja jokaiselta tutkijalta j\u00e4\u00e4 joitakin tekij\u00f6it\u00e4 ja vaikuttimia piiloon. Useimpien tutkijoiden tulokset kuitenkin lis\u00e4\u00e4v\u00e4t omalta osaltaan ymm\u00e4rryst\u00e4 menneisyyden moninaisuudesta ja ihmiskunnan sis\u00e4isest\u00e4 ristiriitaisuudesta. Kysymys ei kuitenkaan yksiselitteisesti ole tiedon kumulaatiivisesta edistymisest\u00e4. Tulkinnat nousevat, laskevat ja hautaavat vuorotellen toisiaan tutkimuksen p\u00e4\u00e4ttym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 aaltoliikkeess\u00e4, jossa varmana pysyy vain ihmisyyden kompleksisuus.<\/p>\n

Historiantutkija ei tavoittele totuutta menneisyydest\u00e4, vaan etsii mahdollisia selityksi\u00e4 ja kumoaa mahdottomia. H\u00e4n tutkii l\u00e4hdeaineistoja ja arvioi niiden perusteella sek\u00e4 oman kokemuksensa valossa, mitk\u00e4 tulkinnat ovat uskottavia ja mitk\u00e4 puolestaan kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. L\u00e4hdeaineiston kriittisen ja rationaalisen arvioinnin kautta h\u00e4n voi sulkea pois monia selitysmalleja tai v\u00e4itt\u00e4mi\u00e4, ja j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t ne, jotka nykyisen tiet\u00e4myksen valossa ovat mahdollisia ja joista siten, mahdollisesta keskin\u00e4isest\u00e4 ristiriitaisuudestaan huolimatta tulee historiallista tietoa – ainakin siihen saakka, kunnes uusi tutkimus osoittaa ne virheellisiksi. Vaikka n\u00e4m\u00e4 j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t selitysmallit voivat olla kesken\u00e4\u00e4n ristiriitaisia, ne ovat silti voineet kaikki olla totta jollekin osalle aikalaisista. Historiallinen tieto ei ole olemukseltaan ehdotonta.<\/p>\n

Lopullista Totuutta menneisyydest\u00e4 ei ole l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4, koska sit\u00e4 ei ole koskaan ollutkaan. Totuuden k\u00e4sitteen luominen on kenties ollut ihmiskunnan suurin virhe. Tai kenties viel\u00e4 suurempi virhe on uskoa, ett\u00e4 ilman totuutta kaikki on hyv\u00e4ksytt\u00e4viss\u00e4 ja ett\u00e4 ilman totuutta ei voi olla tietoa.<\/p>\n

\"\"
Kuva: Lauri Viinikkala.<\/figcaption><\/figure>\n

Lauri Viinikkala<\/em><\/p>\n

Kirjoittaja v\u00e4itteli tohtoriksi tammikuussa. H\u00e4nen v\u00e4it\u00f6skirjansa otsikko on ”Digitaalisia valheita vai historiallista tietoa? Aineellisen todellisuuden, kerronnan ja historiallisen tiedon suhde yhdistetyn todellisuuden teknologiaa hy\u00f6dynt\u00e4viss\u00e4 menneisyyden esityksiss\u00e4”. Viinikkala ty\u00f6skentelee oppiaineen yliopisto-opettajana.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

P\u00e4\u00e4tin taannoin ryhty\u00e4 rakentamaan palapeli\u00e4, jonka vastik\u00e4\u00e4n olin l\u00f6yt\u00e4nyt varastoistani. Vuosia aikaisemmin olin koonnut sit\u00e4 jonkin verran, mutta sittemmin unohtanut sen laatikkoonsa. Nyt p\u00e4\u00e4tin ryhty\u00e4 uudelleen ty\u00f6h\u00f6n. Alku on aina hankalin, mutta jonkin aikaa paloja toisiinsa soviteltuaan alkaa hahmottaa kuva-aiheen kokonaisuuden ja sen j\u00e4lkeen j\u00e4ljell\u00e4 olevien palojen yhdist\u00e4minen kokonaisuuteen on jo helpompaa. Lopulta olin koonnut … Jatka artikkeliin Tiedosta, merkityksist\u00e4 ja palapeleist\u00e4 – Tuoreen tohtorin tuntemuksia historiantutkimuksesta<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3553,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[356,359,135,440,108,437,443],"class_list":["post-3191","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetus-ja-tutkimus","tag-historian-luonne","tag-historiantutkimus","tag-opiskelu","tag-tohtorikoulutus","tag-tutkimus","tag-vaitos","tag-vaitoskirja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3191","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3553"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3191"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3191\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3428,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3191\/revisions\/3428"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3191"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3191"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3191"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}