Kevät käynnistää uusien opiskelijoiden odotuksen

Akateemisessa vuodenkierrossa on tiettyjä ajankohtia, jolloin yliopistoyhteisön huomio kohdistuu samaan asiaan. Keväisin kyse on maaliskuun korkeakoulujen yhteishausta alkavasta ajanjaksosta, joka huipentuu alkukesän valintakokeisiin. Hoitotieteen valintakokeen päivämäärä onkin merkittynä omaan kalenteriini hyvissä ajoin. Vaikka kevätlukukauden opintojaksot ovat täydessä vauhdissa, ajatukset ovat jo syksyssä ja seuraavassa opiskelijaryhmässä. Tulevien opiskelijoiden tapaamisen odotus on joka vuosi yhtä innostavaa!

Monipuolinen opiskelijajoukko

Hoitotieteen opintoihin hakeudutaan erilaisista taustoista ja syistä. Osa hakijoista ja tulevista opiskelijoistamme on vastavalmistuneita ammattikorkeakoulusta, osa on ehtinyt kerryttää työkokemusta useita vuosia. Meillä opiskelee ainakin sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, ensihoitajia ja kätilöitä sekä röntgenhoitajia, bioanalyytikoita, suuhygienistejä, fysio-, toiminta- ja jalkaterapeutteja. Mukana on äitejä ja isejä, esihenkilö-, opetus- tai muissa asiantuntijatehtävissä siipiään testanneita sekä heitä, jotka pohtivat, mikä heistä tulisi isona. Opiskelijajoukon monipuolisuus on yksi antoisimmista asioista opettajan näkökulmasta, sillä jokainen opiskelija tuo mukanaan oman osaamisensa ja kysymyksensä, jotka kehittävät myös opettajaa.

Syyt hakeutua opiskelemaan liittyvät usein haluun kehittää asiakkaiden ja potilaiden hoitoa ja palveluja sekä työelämää tai opettaa uusia ammattilaisia. Moni hakee myös tarpeesta hankkia tutkinto, jonka avulla voi edetä uralla. Osa on ehkä aina halunnut opiskella yliopistossa ja nyt on vihdoin tullut oikea aika siihen. Tai sitten kyse on näistä kaikista yhdessä, kuten omalla kohdallani aikanaan.

Opiskelu osana arkea

Terveystieteiden maisterin tutkinnon suorittaminen hoitotieteessä kestää kaksi vuotta päätoimisena opiskeluna. Tämä tarkoittaa, että opinnot muodostavat arjen ajankäytöstä pääosan. Opiskelijamme onnistuvat yleensä järjestämään opintoajan pääosin tasapainoon muun elämän kanssa. Silti on hyvä pohtia jo etukäteen, miten opintovapaa tai osa-aikaisuus nykyisessä työssä onnistuisi, mitä mahdollisesti tilapäisesti pienemmät tulot tarkoittavat arjessa ja voiko joitakin hankintoja tai menoja siirtää opintojen jälkeiseen aikaan.

Elämää ei tietenkään laiteta opintojen ajaksi tauolle, mutta edellä mainittujen asioiden läpikäyminen tukee opintojen aikaista hyvinvointia. Sote-alan työ on vaativaa ja opinnot vievät aikaa. Opintojen suunnitteluun ja etenemiseen on tarjolla ohjausta. Monenlaisista tilanteista on yhdessä selvitty! Opiskeluajan on tarkoitus olla myönteinen ja inspiroiva vaihe aikuisen elämässä, ei pelkkää selviytymistä. Moni toteaa valmistumisen kynnyksellä, että aika meni nopeasti, joten siitä pitää myös nauttia.

Oman näköinen asiantuntijuus

Meillä hoitotieteen opinnoissa voi kehittyä sellaiseksi asiantuntijaksi kuin haluaa. Turun yliopisto on monialainen, joten opintoja voi koostaa kiinnostuksensa mukaan niiltä osin kuin tutkinnon rakenne sallii. Opinnot voivat muodostaa jatkumon sekä sisällöllisesti että akateemisen uran näkökulmasta.

Kun itse aloitin hoitotieteen opinnot, työskentelin sairaanhoitajana terveyskeskuksen vuodeosastolla. Mietin, miksi opiskelijoita ei kiinnostanut harjoittelu tai työskentely ikäihmisten parissa. Aiheesta syntyi ensin maisteriopintojen pro gradu -tutkielma ja samalla valmistuin opettajaksi. Myöhemmin sama teema johti väitöskirjaan ja tohtorintutkintoon. Aiheesta riittää kuitenkin edelleen tutkittavaa.

Lähi- ja etäopetusta sopivassa suhteessa

Hoitotieteen opinnoissa hyödynnetään sekä etä- että lähiopetusta. Osa toteutetaan lukujärjestyksen mukaisina ajankohtina, mutta iso osa on myös itsenäistä työskentelyä. Opetuksellisten perusteiden ohella lähiopetus liittyy akateemiseen perinteeseen, sillä yliopisto-opiskelu on aina rakentunut yhteisölliselle ja vuorovaikutteiselle oppimiselle. Keskusteleminen, yhdessä ajattelu ja kohtaamiset ovat yliopisto-opiskelun ydin. Lähiopetus onkin edelleen tärkeä osa oppimista ja asiantuntijaksi kehittymistä.

Voin varmuudella sanoa, että olen oppinut vuosien varrella valtavasti vertaisiltani niin luennoilla ja seminaareissa kuin lounaalla ja kahvilla. Myös Helsingin juna on tunnistettu oivaksi oppimisympäristöksi. Opiskelutoveruuden kautta muodostuu myös oma asiantuntijaverkosto tulevaa uraa varten.

Hae rohkeasti

Olipa syysi hakeutua opiskelemaan mikä tahansa, hoitotieteen opinnoissa hankit uutta osaamista, syvennät aiempaa ja lähdet suuntaan, joka tuntuu omalta. Meillä olet osa asiantuntevaa ja kannustavaa joukkoa, joka tarkastelee hoitotyön, ja sote-alan ja yhteiskunnan kysymyksiä analyyttisesti ja tutkitun tiedon avulla ratkaisuja etsien. Haluamme sinut mukaan, joten toivottavasti tapaamme syksyllä.

Kirjoittaja on yliopisto-opettaja Sanna Koskinen (terveystieteiden tohtori, dosentti, sisätautikirurginen sairaanhoitaja), joka viihtyy seminaariopetuksessa ja pohtii toisinaan yhä, miksi haluaisi isona.

Tags: hoitotiede, opiskelu, yhteishaku