Tutkijan ura kiikarissa

Eeva Raittinen, psykiatrinen sairaanhoitaja, TtK, TtM-opiskelija

​Pian se on edessä. Nimittäin hoitotieteen uuden vuosikurssin opiskelijoiden mahdollisuus hakea tutkijalinjalle. Laitoksemme tarjoaa tutkijan uraa pohtiville opiskelijoille mahdollisuuden suunnitella tulevaa väitöskirjaa ja suorittaa jatko-opintoihin kuuluvia opintoja jo perusopintovaiheessa. Viime vuonna tutkijalinjan aloittaneena voin omasta puolestani kertoa näkemykseni tutkijalinjalle hakemista pohtiville. Kannattaako siis hakea? Kyllä kannattaa! Ai miksi? No, tässä muutamia ajatuksia.

Tutkijalinjalla mennään pidemmittä puheitta heti asiaan. Siis ryhdytään suunnittelemaan väitöskirjaa. Tähän sisältyykin koko tutkijalinjan ihanuus ja kamaluus. Tuntuu miltei mahdottomalta miettiä väitöskirjaa ja sen eri osa-alueita, kun kandikin on vasta aluillaan ja siihen liittyvät ajatukset täysin keskeneräisiä. Kyllä, pääni on ollut välillä sekaisin ja ”mihin minä nyt taas olen itseni pistänyt” -tyyppiset ajatukset pyörineet mielessä. Väitöskirja on tuntunut kaukaiselta, suurelta ja sekavalta erilaisten käsitteiden vilistessä ajatuksissa muodostaen enemmän tai vähemmän sekavia vyyhtejä.

Työskentely tutkijalinjalla haastaa ajatuksia. Ryhmä on pieni, joten yhden tapaamisen aikana jokaisen työhön ehditään paneutua perusteellisesti. Tapaamiset ovat intensiivisiä ja vaativat aktiivista läsnäoloa. Niiden aikana ei ehdi puuhata omiaan tai miettiä seuraavan päivän kauppalistaa. Oman vuosikurssini tutkijalinjan vetäjänä toimiva professori Riitta Suhonen on haastanut meitä ajattelemaan ja perustelemaan sekä sitä kautta löytämään uusia näkökulmia. Hänen johdollaan tutkijalinjallemme on haastavuudesta huolimatta muodostunut lämmin oppimista tukeva ilmapiiri, jossa kysyminen, ihmettely ja oivaltaminen on ollut mahdollista. Itse huomasin myös hoitotieteen aineopintojen etenemisen ja tutkijalinjalla opiskelun tukevan toisiaan. Lukuvuoden kuluessa ja opintojen edetessä asiat ja käsitteet alkoivat jäsentyä mielessäni.

Tutkijalinjaa käydään englannin kielellä. Kielitaito toki vaihtelee opiskelijoiden kesken. Toisilla englanti sujuu lähes täydellisesti ja toisilla, kuten minulla, sen käyttö vaatii totuttelua. Harjoittelua akateemisen sanaston käyttö vaatii kuitenkin meiltä kaikilta lähtötasosta riippumatta. Tutkijalinjalle hakemista pohtiville todettakoon, ettei englannin kieltä tarvitse jännittää. Itse koen tutkijalinjan mahtavana tilaisuutena harjoitella akateemista englannin kielen käyttöä turvallisessa ympäristössä. Vaikeimmin ymmärrettäviä asioita voi myös aina tarkentaa suomeksi. Jatko-opinnoissa kielenä on englanti eli sinne tähtääville kielitaidon treenaaminen on tietysti paikallaan.

Laitoksen tutkimusryhmien tapaamiset ja jatko-opiskelijoiden kurssit, joihin tutkijalinjalaiset ovat tervetulleita osallistumaan, avaavat ikkunan jatko-opintojen ja tutkimuksen teon maailmaan. Tutkijan uraa suunnitteleville ne myös antavat realistista näkökulmaan mitä ura pitää sisällään, mitä se vaatii ja mitä se antaa. Viime vuoden aikana ryhmällämme on ollut mahdollisuus osallistua jatko-opiskelijoiden kursseille, joissa suunnitellaan tutkijan uran rakentumista sekä opiskellaan apurahan hakemista. Tutkijalinjan aikana pääsee kaikessa rauhassa pohtimaan, ovatko väitöskirjan tekeminen ja tutkijan ura itselle sopivia vaihtoehtoja.
Minulle tutkijalinjan tarkoitus alkoi avautua uudella tavalla kesän aikana, ajatusten pitäessä lomaa opinnoista ja hautuessa kaikessa rauhassa. Tukijalinjalla läpikäydyt asiat alkoivat loksahdella paikalleen ja ajatukset väitöskirjastakin pikkuhiljaa konkretisoitua. Mahdolliset jatko-opinnot ovat vuoden lähempänä. Toki tällä hetkellä gradun suunnittelu on opinnoissani ajankohtainen haaste ja siinäkin tutkijalinja on hyvänä tukena. Tätä tekstiä kirjoitan junamatkalla Helsingistä Turkuun, missä edessäni on tutkijalinjan opintoihin sisältyvä väitöstilaisuuteen osallistuminen ja siitä annetun oppimistehtävän pohtiminen. Uusi lukuvuosi tutkijalinjalla alkaa!