{"id":218,"date":"2019-01-24T13:23:32","date_gmt":"2019-01-24T11:23:32","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/hoitotiedettaopiskelemassa\/?p=218"},"modified":"2019-01-24T13:25:57","modified_gmt":"2019-01-24T11:25:57","slug":"sata-lasissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/hoitotiedettaopiskelemassa\/sata-lasissa\/","title":{"rendered":"Sata lasissa"},"content":{"rendered":"<p><em>Karoliina Marjaniemi, sairaanhoitaja, TtM-opiskelija<\/em><\/p>\n<p>\u200b<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-41 alignright\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/hoitotiedettaopiskelemassa\/wp-content\/uploads\/sites\/251\/2018\/11\/KaroliinaMarjaniemi.png\" alt=\"\" width=\"140\" height=\"133\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/hoitotiedettaopiskelemassa\/wp-content\/uploads\/sites\/251\/2018\/11\/KaroliinaMarjaniemi.png 140w, https:\/\/blogit.utu.fi\/hoitotiedettaopiskelemassa\/wp-content\/uploads\/sites\/251\/2018\/11\/KaroliinaMarjaniemi-100x95.png 100w\" sizes=\"auto, (max-width: 140px) 100vw, 140px\" \/>Aloittaessani hoitotieteen opiskelut syksyll\u00e4 2016, oli tavoite kirkkaana mieless\u00e4: kolmen vuoden kuluttua, kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2019, olisin valmis terveystieteiden maisteri. Avoimessa yliopistossa aiemmin suoritetut opinnot, kova motivaatio ja opintovapaa mahdollistivat sen, ett\u00e4 pystyin jo ensimm\u00e4isen\u00e4 vuonna ottamaan toiselle lukuvuodelle suunniteltuja kursseja. Kun loppusyksyst\u00e4 ja uudelleen loppukev\u00e4\u00e4st\u00e4 viel\u00e4 tarjottiin oman urakehityksen kannalta aivan loistavaa sijaisuutta, sanoin tietysti kyll\u00e4. Tekemist\u00e4 todella riitti, kun kotona odotti miehen lis\u00e4ksi vuoden ik\u00e4inen tytt\u00f6. Kun lapsi oli saatu illalla nukkumaan ja mieheni asettui sohvan nurkkaan katsomaan leffoja, min\u00e4 asetuin keitti\u00f6n p\u00f6yd\u00e4n viereen pohtimaan yksityisyyden ennakkoehtoja, terveydenhuolto-oikeuden kiemuroita tai muuta opintoihin liittyv\u00e4\u00e4. Vaikka opiskelu kiinnosti, v\u00e4lill\u00e4 harmitti niin viet\u00e4v\u00e4sti. Marvelin leffat kun olisivat ajoittain vieneet kirkkaasti voiton terveydenhuollon johtamiseen perehtymisest\u00e4. Tytt\u00e4rest\u00e4kin taisi tulla v\u00e4h\u00e4n isin tytt\u00f6 tuon kev\u00e4\u00e4n aikana.<\/p>\n<p>Kun kes\u00e4loma vihdoin alkoi, oli aikaa pohtia kulunutta vuotta. Opintopisteit\u00e4 oli plakkarissa 63, mutta j\u00e4lkeenp\u00e4in voin sanoa, ett\u00e4 v\u00e4hempikin olisi riitt\u00e4nyt. Erityisesti j\u00e4in miettim\u00e4\u00e4n omaa oppimista ja sit\u00e4, mit\u00e4 kursseilta oli todella j\u00e4\u00e4nyt mieleen. Itselleni oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 havahtua siihen, ett\u00e4 tulevaisuuden ty\u00f6markkinoilla t\u00e4rkeint\u00e4 ei ole suoritettujen opintopisteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaan se, ett\u00e4 opeteltu asia on todella sis\u00e4istetty. Ett\u00e4 opintojen aikana on kasvettu todelliseksi asiantuntijaksi. Osa k\u00e4ydyist\u00e4 kursseista olisi my\u00f6s ollut j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4 suorittaa my\u00f6hemmin, jolloin niist\u00e4 olisi saanut enemm\u00e4n irti. Ja se tieteellisen ajattelun kehittyminen. Sit\u00e4 kun ei voi pakottaa, vaan se vaatii aikaa kehitty\u00e4kseen.<\/p>\n<p>Syyslukukausi 2017 alkoi tuutoroinnin merkeiss\u00e4. Alusta asti mukana oli perheemme tuolloin kolmeviikkoinen kuopus. Lastenvaunut ja niiss\u00e4 tuhiseva pienokainen olivat tuttu n\u00e4ky luennoilla ja parhaimmillaan tuleva hoitotieteilij\u00e4 oli luennon lopussa p\u00e4\u00e4tynyt luennoitsijan syliin. Joulukuussa tuli kuitenkin pys\u00e4hdys ja jouduin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen, ett\u00e4 nyt en jaksa. Piti istua alas ja mietti\u00e4. Oli pakko kohdata se tosiasia, ett\u00e4 en todenn\u00e4k\u00f6isesti valmistu oman vuosikurssini kanssa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2019. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa harmitus oli liev\u00e4 sana. Ehk\u00e4 eniten otti p\u00e4\u00e4h\u00e4n se, ett\u00e4 mielest\u00e4ni meill\u00e4 on aivan loistava vuosikurssi ja olisin niin kovasti halunnut olla heid\u00e4n kanssaan samoilla luennoilla ja seminaareissa. Sit\u00e4 paitsi olisihan se nyt vaan ollut siisti\u00e4 valmistua samaan aikaan.<br \/>\nUseamman p\u00e4iv\u00e4n m\u00e4rehtimisen j\u00e4lkeen sis\u00e4inen optimisti alkoi nostaa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. P\u00e4\u00e4sisinh\u00e4n kuitenkin viel\u00e4 tutun porukan kanssa luennoille ja lis\u00e4ksi saisin mahdollisuuden tutustua toiseen vuosikurssiin ja verkostoitua heid\u00e4n kanssaan. Aikaa j\u00e4isi varmasti paremmin my\u00f6s muuhun opiskeluun liittyv\u00e4\u00e4n toimintaan, vaikka ainej\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 toimimiseen, mik\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 aikaresursseilla oli osoittautunut mahdottomaksi. Hoitotieteen laitos tarjoaa lis\u00e4ksi opiskelijoille mielenkiintoisia ty\u00f6tilaisuuksia. Niit\u00e4kin voisi katsoa nyt ihan toisin silmin. Olin syksyll\u00e4 aloittanut psykologian sivuaineopinnot ja vasta niiden my\u00f6t\u00e4 todella oivalsin, mik\u00e4 tiedon aitta yliopisto on. Nyt saisin kaikessa rauhassa ammentaa tietoa niin oman kansainv\u00e4lisestikin huipputasoa olevan hoitotieteen laitoksen kuin muidenkin tiedekuntien tarjonnasta. Harva meist\u00e4 hankkii el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana useampaa akateemista tutkintoa, joten miksi heitt\u00e4\u00e4 hukkaan n\u00e4in hienoa mahdollisuutta vain siksi, ett\u00e4 on kiire valmistua. Opiskelu ei koskaan saisi olla vain suorittamista, vaan uusien asioiden oivaltamista ja sis\u00e4ist\u00e4mist\u00e4. Opintoja voi joko suorittaa hampaat irvess\u00e4, tuskan hiki otsalla tai positiivisella asenteella, opiskelusta nauttien. Oman kokemukseni perusteella, aion ehdottomasti suosia j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Karoliina Marjaniemi, sairaanhoitaja, TtM-opiskelija \u200bAloittaessani hoitotieteen opiskelut syksyll\u00e4 2016, oli tavoite kirkkaana mieless\u00e4: kolmen vuoden kuluttua, kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2019, olisin valmis terveystieteiden maisteri. Avoimessa yliopistossa aiemmin suoritetut opinnot, kova motivaatio ja opintovapaa mahdollistivat sen, ett\u00e4 pystyin jo ensimm\u00e4isen\u00e4 vuonna ottamaan toiselle [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":11711,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-218","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opiskelijoiden-kirjoituspalsta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/hoitotiedettaopiskelemassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/218","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/hoitotiedettaopiskelemassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/hoitotiedettaopiskelemassa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/hoitotiedettaopiskelemassa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11711"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/hoitotiedettaopiskelemassa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=218"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/hoitotiedettaopiskelemassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/218\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":245,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/hoitotiedettaopiskelemassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/218\/revisions\/245"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/hoitotiedettaopiskelemassa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=218"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/hoitotiedettaopiskelemassa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=218"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/hoitotiedettaopiskelemassa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=218"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}