Yliopisto-opiskelemaan myöhemmällä iällä

Kaisa Jakobsson, TtM-opiskelija  

Takaraivossani on kytenyt varmaankin aina ajatus yliopisto-opinnoista. Pitäisikö sinne pyrkiä vai ei? Toisaalta -minulla on myös ollut erittäin mielenkiitoinen työ tehohoitajana jo parikymmentä vuotta ja perhettäkin on siunattu viidellä hengellä.

Kun aika sitten vihdoin näytti olevan sopiva opiskeluun ja yliopiston ovet aukesivat minulle syksyllä 2017 Turun yliopiston hoitotieteenlaitokselta, olin aluksi epäuskoinen. Olinko todella saanut opiskelupaikan? En ollut osannut varautua opiskelupaikkaan, sillä pääsykokeet olivat mielestäni vaikeat! Tietysti otin opiskelupaikan vastaan. Asia myös mietitytti – miten saisin opiskelun sovitettua muuhun elämääni? Optimistisena luonteena ajattelin kuitenkin, että asioilla on taipumus järjestyä ja näin on tapahtunutkin.

Kyllä kannatti. Pyrkiä siis yliopistoon. Kaikki on ollut sen vaivan arvoista. Ensimmäinen syksy on ollut aivan loistava: uudet opiskelukaverit, asiantuntevat opettajat sekä uudet näkökulmat asioihin! Ihanaa, että saan vielä tässä vaiheessa elämää kokea tämän oppimisen riemun! Olen saanut opiskelusta aivan uutta virtaa myös muuhun elämääni.

Haasteita? Niitäkin on riittänyt syksyn varrella, mutta olen iloinen siitä, että kaikesta on selvitty opiskelukavereiden kanssa toinen toistamme kannustaen ja tukien vieläpä aikataulussa pysyen. Matkustaminen Turun ja Helsingin välillä on väsyttänyt hieman loppu syksyä kohden. Perheeltäkin tämä uusi elämä on vaatinut joustamista monin tavoin. Opinnot itsessään eivät myöskään ole mikään kirjekurssi. Syksyn aikana olen samalla tuntenut sekä suurta riemua opinnoista, että epätoivoa ja tuskaa edessä olevasta työmäärästä. Tiedän kuitenkin, että norsunkin saa syötyä, kun sen laittaa palasiksi.

Kannustan kaikkia (yliopisto)opiskelemaan ja toteuttamaan unelmiaan, vaikka hieman myöhemmälläkin iällä. Turun yliopisto on hieno ja arvostettu opinahjo jo kansainvälisten tilastojenkin valossa – tätä opiskelupaikkaa kannattaa tavoitella!