Frans syntyi vuonna 1899 Pohjois-Satakunnassa Honkajoella varakkaan Yli-Luoman tilanomistajan perheeseen. Perheeseen kuului is\u00e4 Albert, \u00e4iti Annikki, Fransin nelj\u00e4 vanhempaa velje\u00e4 Aaro, Olavi, Johannes ja Tuomas sek\u00e4 sisko Liisa. Fransin is\u00e4 Albert oli sivistynyt kanttorikoulun k\u00e4ynyt mies ja halusi lastensa my\u00f6s saavan vastaavan kelpo sivistyksen. Yli-Luoman perheen kaikki lapset k\u00e4viv\u00e4t Honkajoella kansakoulun l\u00e4pi. Is\u00e4 Albert oli hyvin uskonnollinen mies ja omasi tiukan porvarillisen arvomaailman, ja t\u00e4t\u00e4 noudattaen h\u00e4n pyrki my\u00f6s lapsensa kasvattamaan. Perhe eli Honkajoella osana tiivist\u00e4 naapurusyhteis\u00f6\u00e4, jossa ihmiset tunsivat toisensa varsin hyvin. Frans tuli hyvin toimeen perheen ja erityisesti veljiens\u00e4 kanssa vaikka vanhemmat veljet tahtoivat aina v\u00e4lill\u00e4 kiusoitella h\u00e4nt\u00e4. Nuoruudessaan Frans tukeutui siskonsa tavoin enemm\u00e4n \u00e4itins\u00e4 Annikin tukeen ja neuvoihin el\u00e4m\u00e4nasioissa.<\/p>\n
Frans oli perheen sisaruksista nuorin ja lapsena erottui muista sisaruksista sek\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 pahassa. H\u00e4n oli perheen lapsista selv\u00e4sti ter\u00e4v\u00e4p\u00e4isin ja koulumenestys olikin sit\u00e4 parasta mahdollista. Toisaalta Frans oli perheen hulivili ja ehti aina silloin t\u00e4ll\u00f6in pieneen pahantekoonkin. Kerrankin Frans oli muutaman koulupojan kanssa kiivennyt Honkajoen kirkon katolle. Opettajan heit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 nuhdellessa oli Frans vastannut ett\u00e4 \u201dmit\u00e4s varten ne tikapuut oli sitten sinne rakennuksen vierustalle laitettu, jos ei katolle menemist\u00e4 varten\u201d. Opettaja ei t\u00e4st\u00e4 vastauksesta pit\u00e4nyt lainkaan. Pohjimmiltaan Frans oli kuitenkin kiltti poika. Honkajoella Yli-Luoman perheen talosta tuli monille Honkajoen nuorille yhteinen kohtaamispaikka. Fransin kotona usein laulettiin ja leikittiin yhdess\u00e4 muiden alueen nuorien kanssa. Kansakoulun kautta Frans yst\u00e4vystyi monien Honkajoen ty\u00f6l\u00e4isperheiden lasten kanssa. H\u00e4n ihastuikin yhteen ty\u00f6l\u00e4isperheen tytt\u00f6\u00f6n ja k\u00e4vi useasti salaa tapaamassa t\u00e4t\u00e4 h\u00e4nen kotonaan. T\u00e4st\u00e4 tosin ei voinut sanaakaan hiiskua is\u00e4lle tai vanhemmille veljille. \u00c4iti olisi voinut asian ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mutta aikojen vaihtuessa ik\u00e4v\u00e4\u00e4n sotaan unohtui my\u00f6s nuoruuden ihastus.<\/p>\n
Is\u00e4ns\u00e4 tiukkaan kasvatukseen Frans ei aina tahtonut taipua, h\u00e4nt\u00e4 ei juuri kiinnostanut is\u00e4n uskonnolliset tai poliittiset jaarittelut. Tosin is\u00e4kin on saattanut kasvatustavoistaan hieman livet\u00e4 i\u00e4n karttuessa. Frans rakasti kirjojen lukemista ja syventyikin usein kirjojen tarinoihin tunneiksi kerrallaan. Onneksi is\u00e4 oppineena miehen\u00e4 oli hankkinut kotiin varteenotettavan kirjallisuuskokoelman. Fransista kasvoi velvollisuudentuntoinen nuori mies ja vuoden 1917\u20131918 tapahtumien paikkeilla h\u00e4nt\u00e4 voisi luonteeltaan kutsua rauhalliseksi ja sovittelevaiseksi ihmiseksi. Frans ei montaa turhaa sanaa suustaan p\u00e4\u00e4st\u00e4nyt ja jotkut olisivat voineet kutsua h\u00e4nt\u00e4 ehk\u00e4 hieman ujoksikin.<\/p>\n
Sis\u00e4llissodan puhjetessa is\u00e4 Albert tietysti komensi poikansa rintamalle Suomea vapauttamaan ven\u00e4l\u00e4isten hirmuvallasta ja punaisia lahtaamaan. Olisi itsenkin l\u00e4htenyt ellei ik\u00e4 olisi ollut esteen\u00e4. Frans ei rintamalle olisi halunnut l\u00e4hte\u00e4, mutta ei siin\u00e4 nuorimmalla pojalla paljon sanottavaa ollut is\u00e4n ja vanhempien veljien painostuksen alla. Frans tunsi valtavaa ristiriitaa taisteluihin osallistumisesta ja punaisten tappamisesta, sill\u00e4 olihan h\u00e4n Honkajoella yst\u00e4vystynyt monien ty\u00f6l\u00e4isperheiden kanssa, joita nyt kutsuttiin vihollisiksi. Rintamalle l\u00e4hdettiin veljien kanssa yhdess\u00e4 ja tarkoituksena oli pit\u00e4\u00e4 yht\u00e4 niin pitk\u00e4\u00e4n kuin mahdollista. Sodan edetess\u00e4 vanhemmista veljist\u00e4 paljastui Fransille heid\u00e4n synkemm\u00e4t puolensa, ja kun veljet sitten 2 yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 raahasivat Fransin eteen vangiksi j\u00e4\u00e4neen punaisen sotilaan, olikin edess\u00e4 kova valinta. Veljet komensivat Fransia teloittamaan miehen, josta Frans kielt\u00e4ytyi. Olihan h\u00e4n jo punaisia tappanut, mutta kylm\u00e4veriseen murhaa h\u00e4n ei sent\u00e4\u00e4n alentuisi. Hetken kiivaan sananvaihdon j\u00e4lkeen vanhemmat veljet murhasivat vangin ja hylk\u00e4siv\u00e4t nuoremman veljens\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Frans ei velji\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 elossa n\u00e4hnyt. Vanhemmat veljet olivat osallistuneet Tampereen taisteluihin ja siell\u00e4 henkens\u00e4 menett\u00e4neet.<\/p>\n
Fransin tapana oli pit\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kirjaa, johon h\u00e4n kirjasi ajatuksia ja mietteit\u00e4\u00e4n. P\u00e4iv\u00e4kirjan kirjoittamista h\u00e4n jatkoi l\u00e4pi koko koettelemuksen ja merkitsi siihen sodan vaiheita omalta kohdaltaan. Meinasi h\u00e4n kerrankin pulaa joutua harrastuksensa takia kun vieress\u00e4 istunut yli-innokas valkoinen sotilas rupesi ihmettelem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 mit\u00e4 sin\u00e4 sinne pieneen vihkoosi oikein kirjoittelet ja meinasi jo punaisten vakoojaksi kutsua. Tilanteesta selvittiin onneksi ilman suurempaa h\u00e4mminki\u00e4.<\/p>\n
Frans selvisi sodan loppuun asti haavoittumattomana vaikka monessa pahassa paikassa ehti olla. Urhoollisuusmitalinkin my\u00f6nnettiin taisteluissa kunnostautumisesta. Frans ei mitalista v\u00e4litt\u00e4nyt. Vanhemmille nelj\u00e4n lapsen menetys oli valtava isku. Frans ymm\u00e4rsi, ettei voinut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 is\u00e4\u00e4, \u00e4iti\u00e4 ja siskoaan yksin perhetilasta huolehtimaan, vaikkei tulevaisuudesta maanviljelij\u00e4n\u00e4 kovin innostunut ollutkaan. Sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 Frans palasi Honkajoelle ja rupesi perhetilaa viljelem\u00e4\u00e4n. Naapurista vaimokin lopulta l\u00f6ytyi. Loppuel\u00e4m\u00e4 t\u00e4yttyi ty\u00f6st\u00e4 perhetilalla ja luottamustoimista Honkajoella, joita ehti vuosien saatossa kerty\u00e4 paljon. Frans Yli-Luoma kuoli vuonna 1992, yli 93-vuotiaana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Frans syntyi vuonna 1899 Pohjois-Satakunnassa Honkajoella varakkaan Yli-Luoman tilanomistajan perheeseen. Perheeseen kuului is\u00e4 Albert, \u00e4iti Annikki, Fransin nelj\u00e4 vanhempaa velje\u00e4 Aaro, Olavi, Johannes ja Tuomas sek\u00e4 sisko Liisa. Fransin is\u00e4 Albert oli sivistynyt kanttorikoulun k\u00e4ynyt mies ja halusi lastensa my\u00f6s saavan vastaavan kelpo sivistyksen. Yli-Luoman perheen kaikki lapset k\u00e4viv\u00e4t Honkajoella kansakoulun l\u00e4pi. Is\u00e4 Albert oli […]<\/p>\n","protected":false},"author":176,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[51,48,42,45,54,17,2],"class_list":["post-39","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-honkajoki","tag-perhe","tag-perheen-painostus","tag-ristiriidat","tag-tilalliset","tag-valkoiset","tag-vuosi-1918"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ikkunoitaopetukseen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/39","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ikkunoitaopetukseen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ikkunoitaopetukseen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ikkunoitaopetukseen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/176"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ikkunoitaopetukseen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=39"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ikkunoitaopetukseen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/39\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":77,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ikkunoitaopetukseen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/39\/revisions\/77"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ikkunoitaopetukseen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=39"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ikkunoitaopetukseen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=39"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ikkunoitaopetukseen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=39"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}