{"id":57,"date":"2016-05-04T16:15:07","date_gmt":"2016-05-04T16:15:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ikkunoitaopetukseen\/?p=57"},"modified":"2016-05-31T09:25:45","modified_gmt":"2016-05-31T09:25:45","slug":"oskari-tailuoma-tekija-veli-matti-lahdenniemi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ikkunoitaopetukseen\/2016\/05\/04\/oskari-tailuoma-tekija-veli-matti-lahdenniemi\/","title":{"rendered":"&#8221;Oskari T\u00e4iluoma&#8221; (Tekij\u00e4: Veli-Matti Lahdenniemi)"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"http:\/\/blogit.utu.fi\/ikkunoitaopetukseen\/wp-content\/uploads\/sites\/57\/2016\/05\/oskari_tailuoma_veli_matti_lahdenniemi-2.pdf\">oskari_tailuoma_veli_matti_lahdenniemi-2<\/a>\u00a0(Kuvineen t\u00e4ss\u00e4 sama kuin alla tekstin\u00e4)<\/p>\n<p>Nimi: Oskari (Taisto Ky\u00f6sti) T\u00e4iluoto<\/p>\n<p>Lempinimi\u00e4: Osku, Oka, Itikka, T\u00e4i<\/p>\n<p>Ik\u00e4: syntynyt 15.6.1890 \u2013 vuonna 1918 28 vuotias<\/p>\n<p>Ammatti: Tilallinen, maanviljelij\u00e4<\/p>\n<p>Perhe: Vaimo Elisa, kolme lasta, Elias (s. 1910), Kerttu (s. 1911) ja Helena (s.1915).<\/p>\n<p>Historia: Oskarin synnyinkoti on Lavian aluskyl\u00e4ss\u00e4. H\u00e4n oli maanviljelij\u00e4n ja tilallisen Taisto Eevertti T\u00e4iluodon ja Anna Ellen T\u00e4iluodon (omaa sukua Punalampi) kolmas ja nuorin lapsi. H\u00e4nell\u00e4 oli isoveljet Markku Eerik ja Ville Jussi. T\u00e4iluotojen tila ei ollut alueen isoimpia, mutta se pystyi el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n T\u00e4iluotojen viisihenkisen perheen ja Annan vanhan \u00e4idin. Taisto, Markku ja Ville pystyiv\u00e4t pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huolen kolmistaan tiluksista, jonka vuoksi Oskari l\u00e4hti 16-vuotiaana (vuonna 1905) rengiksi Lavian Riihon kyl\u00e4\u00e4n sijaitsevaan Korpimaan tilalle. Korpimaan em\u00e4nt\u00e4 Helena oli kuollut vuonna 1900 salamaniskuun, kun h\u00e4n oli j\u00e4\u00e4nyt myrskyn jalkoihin lehm\u00e4laitumella. Korpimaan leski-is\u00e4nt\u00e4 Hannu Johannes j\u00e4i hoitamaan maatilaa yksin kahden tytt\u00e4rens\u00e4 kanssa. Vanhempi tyt\u00e4r oli Elisa Sofia ja nuorempi Hilkka Marjatta. Hannu piti arvossaan osaavaa, mutta hiljaista Oskari-renki\u00e4 ja h\u00e4nen taustaansa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi h\u00e4n katsoi Oskarin ja Hilkan vispil\u00e4n kauppaa l\u00e4pisormien. Korpimaan Hannu kuolee yll\u00e4tt\u00e4en ohrapellolle vuonna 1909. Monta vuotta toisistaan pit\u00e4neet Oskari ja Elisa p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t menn\u00e4 naimisiin ja Oskarista tulee Korpimaan tilan is\u00e4nt\u00e4. He saivat ennen sotaa kolme lasta.<\/p>\n<p>Ulkon\u00e4k\u00f6: Oskarin pituus j\u00e4i hieman alle 180 sentin, hoikka, suuret h\u00f6r\u00f6korvat ja iso arpi vasemmassa poskessa. Oskari sai arven ensimm\u00e4isen\u00e4 vuotena renkin\u00e4 mets\u00e4t\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n<p>Vaatetus: Siistit ty\u00f6vaatteet, housut, saappaat ja valkoinen pellavapaita. Pyh\u00e4n\u00e4 Oskari puki aina mustan puvun.<\/p>\n<p>Luonne: Rauhallinen, perhekeskeinen, el\u00e4inrakas, luotettava, hiljainen ja t\u00e4m\u00e4n vuoksi vieraille hieman et\u00e4inen.<\/p>\n<p>Taidot: Hyv\u00e4 el\u00e4inten kanssa. Osasi lukea, kirjoittaa ja laskea kohtalaisesti. Tunsi ja tiesi paljon ruokasieni\u00e4.<br \/>\nSairaudet ja rajoitteet: Oskarin vasenta jalkaa alkoi s\u00e4rkem\u00e4\u00e4n, jos h\u00e4n joutui juoksemaan.Yritti v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 juoksuaskelia. Vedess\u00e4 pysyi kyll\u00e4 pinnalla, mutta ei ollut kummoinen uimari. Huono kasvomuisti ja n\u00e4ki paljon painajaisia, jonka vuoksi nukkui monesti koiranunta.<\/p>\n<p>Tavoitteet: Oskari halusi turvata perheens\u00e4 tulevaisuuden.<\/p>\n<p>Salaisuudet: Oskari k\u00e4tki ruokavarantoja mets\u00e4\u00e4n. K\u00e4tk\u00f6j\u00e4 h\u00e4n k\u00e4vi salaa viikottain tarkasta massa. Osasi soittaa hanuria, mutta t\u00e4st\u00e4 ei tiennyt muutakuin veljet ja vaimo.<\/p>\n<p>Vuosi 1918: Tuki suojeluskuntaa, mutta ei osallistunut sen toimintaan, vaan halusi olla perheen luona ja turvana. H\u00e4n kuitenkin yritti auttaa suojeluskuntaa mahdollisimman paljon. Aluksi punaiset k\u00e4viv\u00e4t vaatimassa ja ry\u00f6st\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tilan ruokavarantoja. Punaiset teurastivat ruuaksi tilan ainoan lampaan, jonka villasta Elisa oli kehr\u00e4nnyt paljon villalankaa. Ville Jussi (veli) kaatui sodassa, mink\u00e4 vuoksi Oskarin viha punaisia kohtaan kasvoi. Majoitti sodan aikana Kankaanp\u00e4\u00e4st\u00e4 tulleita suojeluskuntalaisia kotiinsa ja antoi heille ruokavarantoja. L\u00e4mmitti my\u00f6s saunaa. Kaatuneita valkoisia tuotiin Korpimaan suureen kyl\u00e4saunaan, joka pyrittiin l\u00e4mmit\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n aina launataisin sodankin aikana. 22.2.2018 Oskari oli mukana Sampakosken taistelussa Laviassa, vaikkei suojelus kuntaan kuulunutkaan. Oskari selvisi hengiss\u00e4, mutta Oskarin painajaiset pahenivat.<\/p>\n<p>Kertun p\u00e4iv\u00e4kirjamerkint\u00e4 is\u00e4st\u00e4\u00e4n: Avasi suunsa harvoin ja harkiten, silloin muut kuunteli tarkkaan. Piti huolta perheest\u00e4\u00e4n, uudesta ja vanhasta. Auttoi kyll\u00e4 kyl\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ja naapureita, mutta ensin aina vaimoa ja velji\u00e4. Ennen unia tarkasti el\u00e4imet ja lapset. Haistettuaan ensimm\u00e4isen syksyp\u00e4iv\u00e4n itki yksin hiljaa.<\/p>\n<p>Oskarin p\u00e4iv\u00e4kirjamerkint\u00e4: Kukka, hieno el\u00e4in. Ymm\u00e4rsi kuin ihminen. Jaksoi kynt\u00e4\u00e4 ja vet\u00e4\u00e4 kuormaa. Oli syksyn ens imm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4, kun vaan kaatui. Sinne mets\u00e4\u00e4n se j\u00e4i. Markun ja Villen kanssa kaivettiin monttu, kun ei sy\u00f6d\u00e4kk\u00e4\u00e4n raaskittu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>oskari_tailuoma_veli_matti_lahdenniemi-2\u00a0(Kuvineen t\u00e4ss\u00e4 sama kuin alla tekstin\u00e4) Nimi: Oskari (Taisto Ky\u00f6sti) T\u00e4iluoto Lempinimi\u00e4: Osku, Oka, Itikka, T\u00e4i Ik\u00e4: syntynyt 15.6.1890 \u2013 vuonna 1918 28 vuotias Ammatti: Tilallinen, maanviljelij\u00e4 Perhe: Vaimo Elisa, kolme lasta, Elias (s. 1910), Kerttu (s. 1911) ja Helena (s.1915). Historia: Oskarin synnyinkoti on Lavian aluskyl\u00e4ss\u00e4. H\u00e4n oli maanviljelij\u00e4n ja tilallisen Taisto Eevertti T\u00e4iluodon [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":176,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[70,64,48,67,73,2],"class_list":["post-57","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-ei-osallistunut-toimintaan","tag-lavia","tag-perhe","tag-tilallinen","tag-tuki-suojeluskuntaa","tag-vuosi-1918"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ikkunoitaopetukseen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ikkunoitaopetukseen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ikkunoitaopetukseen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ikkunoitaopetukseen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/176"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ikkunoitaopetukseen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=57"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ikkunoitaopetukseen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":68,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ikkunoitaopetukseen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions\/68"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ikkunoitaopetukseen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=57"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ikkunoitaopetukseen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=57"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ikkunoitaopetukseen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=57"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}