{"id":396,"date":"2021-10-14T15:56:14","date_gmt":"2021-10-14T12:56:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/?p=396"},"modified":"2021-10-26T16:08:48","modified_gmt":"2021-10-26T13:08:48","slug":"immunologia-on-nousussa-laakealan-trendeissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/2021\/10\/14\/immunologia-on-nousussa-laakealan-trendeissa\/","title":{"rendered":"Immunologia on nousussa l\u00e4\u00e4kealan trendeiss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Juha Sipil\u00e4n johtama hallitus julkisti Suomen terveysalan kasvustrategian vuonna 2014.  T\u00e4m\u00e4 oli tunnustus alalle, joka on panostanut merkitt\u00e4v\u00e4sti terveystutkimukseen ja on noussut monella sektorilla terveysalan tutkimuksen ehdottomaan maailman k\u00e4rkeen. Suomi tarjoaa l\u00e4\u00e4ketieteelliselle tutkimukselle huikean toimivan ekosysteemin.<\/p>\n\n\n\n

Nyt vuonna 2021 meill\u00e4 on jo kolmas hallitus, joka on ainakin ilmoittanut edelleen sitoutuneensa t\u00e4h\u00e4n strategiaan.  Hiljattainen kohu tieteen rahoitusleikkauksista ei tosin lis\u00e4nnyt uskoa nykyhallituksen haluun kohentaa biol\u00e4\u00e4ketieteellisen tutkimuksen julkista rahoitusta Suomessa. Kasvustrategian avainpilareihin kuuluvat Kansallinen Sy\u00f6p\u00e4keskus, Genomikeskus ja Suomen Biopankkien Osuuskunta FINBB. Ne odottavat edelleen toiminnan k\u00e4ynnist\u00e4misen valtionavustuksia. Luvatun valtionavun puutteesta huolimatta hankkeet ovat edenneet, vaikka p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 esimerkiksi kansallisen l\u00e4\u00e4kekehityskeskuksen rahoituksesta ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ole tehty.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n

L\u00e4\u00e4keala perustuu korostetusti tutkimus-, kehitt\u00e4mis- ja innovaatiotoimintaan, mik\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 korkeatasoista ja erikoistunutta osaamista. Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus kehitty\u00e4 yksil\u00f6llistetyn l\u00e4\u00e4ketieteen ja terveydenhuollon suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ksi ja toimia alan TKI-toiminnan k\u00e4rkimaana. Se edellytt\u00e4isi kuitenkin kasvavia julkisia panostuksia kilpailijamaiden tapaan – l\u00e4\u00e4ketieteellisest\u00e4 tutkimustoiminnasta kun kilpaillaan kansainv\u00e4lisesti. L\u00e4\u00e4ketieteen tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan erityispiirteen\u00e4 nimitt\u00e4in on, ett\u00e4 niist\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t paitsi elinkeinoel\u00e4m\u00e4, my\u00f6s kansalaisten hyvinvointi ja terveys.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4\u00e4keala investoi<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4\u00e4ketutkimukset tuovat Suomeen investointeja. L\u00e4\u00e4keteollisuus ry:n mukaan vuonna 2020 l\u00e4\u00e4kealan investoinnit Suomeen olivat 330 miljoonaa euroa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi teollisuus investoi vuosittain Suomen terveydenhuoltoon ilmaisina tutkimusl\u00e4\u00e4kkein\u00e4 50 miljoonaa euroa. Maailmanlaajuisesti l\u00e4\u00e4keteollisuuden investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen vuonna 2020 olivat noin 190 miljardia dollaria. Evaluate Pharman kes\u00e4kuussa 2021 julkaiseman raportin mukaan n\u00e4m\u00e4 investoinnit kasvavat vuosittain 3,2 prosentin vauhtia seuraavien viiden vuoden aikana.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4\u00e4keteollisuus ja bioteknologiateollisuus yhdess\u00e4 investoivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen enemm\u00e4n kuin mik\u00e4\u00e4n muu teollisuudenala maailmassa: toisena tulee autoteollisuus, kolmantena teknologiateollisuus ja nelj\u00e4nten\u00e4 ohjelmistoteollisuus ja datapalvelut.<\/p>\n\n\n\n

Mihin n\u00e4m\u00e4 l\u00e4\u00e4kealan investoinnit sitten oikein kohdistuvat? StartUS Insight -yhti\u00f6 julkaisi maaliskuussa t\u00e4n\u00e4 vuonna analyysin 4 351:st\u00e4 bioalan yrityksest\u00e4, jossa t\u00e4rkeit\u00e4 trendej\u00e4 ovat teko\u00e4ly, massadata (big data), geenien editointi, t\u00e4sm\u00e4l\u00e4\u00e4ketiede, geenien sekvensointi, synteettinen biologia ja biopainanta. N\u00e4ist\u00e4 massadatan, geenien editoinnin ja teko\u00e4lyinvestointien osuus yksist\u00e4\u00e4n oli jo l\u00e4hes puolet. My\u00f6s suurten kansainv\u00e4listen l\u00e4\u00e4keyritysten investoinnit kohdistuivat teko\u00e4lyyn, massadataan ja sen analytiikkaan mutta my\u00f6s joustaviin tuotantomenetelmiin ja uusiin t\u00e4sm\u00e4l\u00e4\u00e4kkeisiin. Uutena asiana mukana on my\u00f6s investointeja digitaalisiin terapeuttisiin valmisteisiin, tyypillisesti mobiilipohjaisiin ohjelmistoihin ja appeihin.<\/p>\n\n\n\n

Biol\u00e4\u00e4ketieteellinen teollisuus on siis murroksessa.  Deloitte insight -yhti\u00f6 on identifioinut viisi ajuria, jotka voivat tuoda lis\u00e4\u00e4 mullistuksia. Ne ovat sairauksien ennaltaehk\u00e4isyn ja aikaisen diagnosoinnin priorisointi, r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ityjen hoitojen yleistyminen, parantavat terapiat, jo mainitut digitaaliset terapiat ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n erilaiset sairauksien t\u00e4sm\u00e4interventiot.<\/p>\n\n\n\n

Nyt kehitet\u00e4\u00e4n parantavia hoitoja<\/p>\n\n\n\n

Parantavat hoidot ovat uusi trendi aiempien vain oireiden lievitt\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vien hoitojen sijaan. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 jo 960 yrityst\u00e4 ilmoittaa kehitt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 potentiaalisesti parantavia hoitoja ja investoinnit solu- ja geeniterapiaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vuonna 2019 olivat l\u00e4hes yhdeks\u00e4n miljardia US dollaria. Edelleen, k\u00e4ynniss\u00e4 on yli 1 000 kliinist\u00e4 tutkimusta, joissa t\u00e4hd\u00e4t\u00e4\u00e4n kokonaan parantavaan hoitoon. Markkinoilla n\u00e4it\u00e4 on vasta muutamia, esimerkiksi Gileadin c-hepatiittil\u00e4\u00e4ke SOVALDI.<\/p>\n\n\n\n

Infektiosairauksien lis\u00e4ksi parantavia hoitoja voidaan ensivaiheessa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 geneettisten tautien hoidossa. Yleisten kansantautien kuten syd\u00e4nsairauksien, masennuksen, diabeteksen tai vaikkapa dementioiden hoidossa parantavia hoitoja saadaan odottaa viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

InFLAMES \u2013 immunologian osaamiskeskittym\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Immunologia tieteen\u00e4 on edennyt suurin harppauksin, mist\u00e4 covid-19 -rokotteet ovat erinomainen esimerkki. T\u00e4h\u00e4n immunologian alan parantuneeseen ymm\u00e4rrykseen perustuvat uudet potentiaaliset terapiat ovat hyvin edustettuna esimerkiksi eurooppalaisten bioalan yritysten kirjossa. StartUS Insightin viime kev\u00e4\u00e4n selvityksess\u00e4 mukana olleista 988:sta eurooppalaisesta yrityksest\u00e4 13 prosenttia (125 kpl) kehitt\u00e4\u00e4 immunoterapioita  autoimmuunisairauksiin tai sy\u00f6p\u00e4\u00e4n. Edelleen 12 prosenttia (116) ty\u00f6skentelee kehittyneiden l\u00e4\u00e4ketieteellisten tuotteiden parissa \u2013 tyypillisesti n\u00e4m\u00e4 ovat geeni- tai soluterapiavalmisteita. Vasta-ainel\u00e4\u00e4kkeiden kanssa operoi kymmenen prosenttia (98) yrityst\u00e4 ja Covid-19 -aikakaudelle sopivasti uusia rokotteitakin kehitt\u00e4\u00e4 101 yrityst\u00e4. Immunologia on todellakin nousussa.<\/p>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4linen kilpailu tutkimuksista on kova. Siksi Suomessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 toimivaa ja kannustavaa tutkimusekosysteemi\u00e4. Turun yliopiston ja \u00c5bo Akademin yhteinen InFLAMES-lippulaiva (Innovation Ecosystem based on the Immune System) kuuluu Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaan. InFLAMES-lippulaiva pyrkii muodostamaan kansainv\u00e4lisesti tunnustetun huippuluokan immunologisen tutkimuksen ja tuotekehityksen osaamiskeskittym\u00e4n. Tavoitteena on olla maailmanlaajuisesti houkutteleva yhteisty\u00f6kumppani muun muassa kansainv\u00e4lisille yrityksille. InFLAMES-lippulaivassa tavoitellaan yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Keinoina ovat yritysyhteisty\u00f6, kaupallistamiseen liittyv\u00e4n osaamisen kasvattaminen, verkostot, kansainv\u00e4lisesti korkeatasoinen tutkimus ja opetus.<\/p>\n\n\n\n

Nyt olemme jo hyv\u00e4ss\u00e4 vauhdissa!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>
\n

Timo Veromaa, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4professori <\/p>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Juha Sipil\u00e4n johtama hallitus julkisti Suomen terveysalan kasvustrategian vuonna 2014.  T\u00e4m\u00e4 oli tunnustus alalle, joka on panostanut merkitt\u00e4v\u00e4sti terveystutkimukseen ja on noussut monella sektorilla terveysalan tutkimuksen ehdottomaan maailman k\u00e4rkeen. Suomi tarjoaa l\u00e4\u00e4ketieteelliselle tutkimukselle huikean toimivan ekosysteemin. Nyt vuonna 2021 meill\u00e4 on jo kolmas hallitus, joka on ainakin ilmoittanut edelleen sitoutuneensa t\u00e4h\u00e4n strategiaan.  Hiljattainen kohu tieteen […]<\/p>\n","protected":false},"author":35862,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"footnotes":""},"categories":[102,1],"tags":[129,132,123,126,117,9,6,120,114],"class_list":["post-396","post","type-post","status-publish","format-standard","category-timo-veromaa","category-tyoelamaprofessorit","tag-bioala","tag-biolaaketiede","tag-bioteknologia","tag-immunologia","tag-investoinnit","tag-laakeala","tag-laakekehitys","tag-laakekehityskeskus","tag-laaketeollisuus","czr-hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/396","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35862"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=396"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/396\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":453,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/396\/revisions\/453"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=396"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=396"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=396"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}