{"id":498,"date":"2021-10-28T13:39:13","date_gmt":"2021-10-28T10:39:13","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/?p=498"},"modified":"2022-02-28T12:11:12","modified_gmt":"2022-02-28T09:11:12","slug":"laakkeen-arvosta-otetaan-mittaa-pitkin-matkaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/2021\/10\/28\/laakkeen-arvosta-otetaan-mittaa-pitkin-matkaa\/","title":{"rendered":"L\u00e4\u00e4kkeen arvosta otetaan mittaa pitkin matkaa"},"content":{"rendered":"\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Miten konkreettisesti mittaisit ty\u00f6si arvoa lyhyell\u00e4 ja pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4? Esitin t\u00e4llaisen kysymyksen luennollani Turun yliopistossa l\u00e4\u00e4kekehityst\u00e4 opiskeleville opiskelijoille. Kysymys oli aika vaikea. Sain vain yhden vastauksen. No, kuten kaikki opetusty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t tiet\u00e4v\u00e4t, helppoihinkin kysymyksiin saattaa tulla vain yksi vastaus.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4\u00e4kekehitysty\u00f6n arvoa voisi rohkean vastaajan mukaan mitata sill\u00e4, kuinka suurta m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 potilaita kyseisell\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeell\u00e4 tulevaisuudessa hoidetaan. T\u00e4h\u00e4n oli helppo esitt\u00e4\u00e4 vastakysymys, ett\u00e4 eik\u00f6 harvinaisl\u00e4\u00e4kkeiden kehitt\u00e4minen ole sitten t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 arvokasta? Tulevaisuuden potilasm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n liittyy my\u00f6s melkoista ep\u00e4varmuutta l\u00e4\u00e4kekehitysprojektin alkumetreill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n

Arvo (engl. value) on terveydenhuollossa ja l\u00e4\u00e4kealalla k\u00e4site, joka esiintyy monessa yhteydess\u00e4. Tekisi mieli sanoa, ett\u00e4 kaikkialla. L\u00e4\u00e4kekehityksess\u00e4 ja -tutkimuksessa on oikeastaan aina ollut kysymys juuri arvosta ja (odotus)arvon luomisesta. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 tarvitsemme mittareita, joilla t\u00e4m\u00e4n ty\u00f6n arvoa voidaan mitata nyt ja tulevaisuudessa. Mittarien olisi syyt\u00e4 olla yksityiskohtaisempia kuin vaikkapa sairauksien parantaminen, terveyden tuottaminen, k\u00e4rsimyksen lievent\u00e4minen tai sairauksien ennaltaehk\u00e4isy.  <\/p>\n\n\n\n

Perustutkimusta tekev\u00e4lle sopivan konkreettisia arvon mittareita ovat esimerkiksi patentit, yritystoiminta, rahoituksen saaminen, tieteelliset julkaisut, tieteellinen aktiviteetti ja erityyppiset yhteisty\u00f6muodot esimerkiksi yritysten kanssa.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4omasijoittaja katsoo potentiaalia monesta kulmasta<\/p>\n\n\n\n

Yrityksen alku- ja kasvuvaiheen p\u00e4\u00e4omasijoittajille valuaatio eli arvon m\u00e4\u00e4ritys on arvon luomisen ohella keskeist\u00e4. P\u00e4\u00e4omasijoittajan pit\u00e4isi pysty\u00e4 arvioimaan mahdollisuudet ja potentiaali esimerkiksi p\u00f6rssilistautumiselle tai konsolidaatiolle. T\u00e4h\u00e4n tarvitaan formaalin analyysin lis\u00e4ksi kokemuksellista tietoa ja verkostoja. Sijoittaja voi my\u00f6s p\u00e4\u00e4tell\u00e4 jotakin potentiaalisesta sijoituskohteesta sen perusteella, millaista rahoitusj\u00e4rjestely\u00e4 kohteena oleva yritys on hakemassa. \u00a0<\/p>\n\n\n\n

Suurempien yritysten kiinnostus yleens\u00e4 kasvaa l\u00e4\u00e4kekehityshankkeen edetess\u00e4 pre-kliinisest\u00e4 vaiheesta  faasien I-III ihmistutkimuksiin. Suuria kansainv\u00e4lisi\u00e4 l\u00e4\u00e4keyrityksi\u00e4 tarvitaan, jos l\u00e4\u00e4kett\u00e4 halutaan valmistaa, jakaa ja markkinoida maailmanlaajuisesti. Yksi mittari tutkimus- ja tuotekehitysprojektin kannattavuudelle on sen riskivakioitu nettonykyarvo, jotta voidaan mitata nettodiskontattuna kassavirtana. Eli lasketaan eri aikoina tapahtuvien kassavirtojen nettoarvo nykyisen rahanarvon mukaan ottaen my\u00f6s huomioon projektin vaiheiden onnistumistodenn\u00e4k\u00f6isyydet. Jos kassavirta on positiivinen, maksaa sijoitus todenn\u00e4k\u00f6isesti itsens\u00e4 takaisin ja projekti tuottaa voittoa. L\u00e4\u00e4ketutkimuksessa on pitkin matkaa suuri todenn\u00e4k\u00f6isyys sille, ett\u00e4 tutkimusprojekti ep\u00e4onnistuu. Faaseissa I-III onnistumisen todenn\u00e4k\u00f6isyys on joka tutkimusvaiheessa karkeasti ottaen 40\u201365 % luokkaa. Todenn\u00e4k\u00f6isyyksien kertolaskus\u00e4\u00e4nn\u00f6t kannattaa t\u00e4ll\u00f6in pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Houkuttelevat sijoituskohteet voivat kaiken aikaa johtaa er\u00e4\u00e4nlaiseen huutokauppaan, joka aiheuttaa tuotteen tai yrityksen hinnan nousun. Tuotteen ostamatta j\u00e4tt\u00e4minen tai sijoituksesta luopuminen voi johtaa hylk\u00e4\u00e4misvirheeseen. Riskin\u00e4 on toisaalta hyv\u00e4ksymisvirhe. Kallis innovaatio voi osoittautua ajan mittaan arvottomaksi. Viime vuosikymmenten taloushistoria eri toimialoilla on t\u00e4ynn\u00e4 esimerkkej\u00e4 kummastakin virhep\u00e4\u00e4telm\u00e4st\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Maksajat mittaavat hoidollista ja taloudellista arvoa <\/p>\n\n\n\n

Kun l\u00e4\u00e4ke on l\u00e4p\u00e4issyt tutkimus- ja myyntilupavaiheen, joudutaan hieman toisenlaisiin arvokeskusteluihin. Uutta l\u00e4\u00e4kett\u00e4 arvioivat viranomaiset ja l\u00e4\u00e4kkeen maksajat (vakuutuslaitokset yms.) tarkastelevat l\u00e4\u00e4kkeen hoidollista ja taloudellista arvoa. T\u00e4ll\u00f6in arvioidaan vaikkapa sit\u00e4, ett\u00e4 tuottaako uusi l\u00e4\u00e4ke enemm\u00e4n elinvuosia ja el\u00e4m\u00e4nlaatua kuin muut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat hoitomenetelm\u00e4t. Uusi l\u00e4\u00e4ke joutuu puntariin, jossa arvioidaan terveystaloustieteen menetelmill\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 onko uusi l\u00e4\u00e4ke kustannusvaikuttavaa hoitoa ja mik\u00e4 on sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton budjettivaikutus esimerkiksi sairaalan l\u00e4\u00e4kemenoihin. Jos uudella l\u00e4\u00e4kkeell\u00e4 ei ole lis\u00e4arvoa tai maksajilla ei ole lis\u00e4arvosta maksuhalukkuutta riitt\u00e4v\u00e4sti, on myyj\u00e4n turha odottaa saavansa l\u00e4\u00e4kkeest\u00e4\u00e4n lis\u00e4hintaa olemassa oleviin l\u00e4\u00e4kkeisin n\u00e4hden. Voi k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 maksajat eiv\u00e4t ole halukkaita ottamaan l\u00e4\u00e4kett\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n siin\u00e4 vaiheessa ollenkaan. Ei, vaikka l\u00e4\u00e4kkeell\u00e4 on jo myyntilupa ja se on l\u00e4p\u00e4issyt pitk\u00e4n tutkimus- ja tuotekehitysprosessin ja aiemmat arvon m\u00e4\u00e4rityksen vaiheet.<\/p>\n\n\n\n

Arvosta on siis pitkin l\u00e4\u00e4kkeen elinkaarta otettava jatkuvasti mittaa. Pelaajat ja mittav\u00e4lineet vain vaihtuvat pitkin matkaa, mik\u00e4 tekee seikkailusta loppujen lopuksi riskialttiin ja vaikeasti ennustettavan.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>
\n

Juha Laine, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4professori<\/p>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miten konkreettisesti mittaisit ty\u00f6si arvoa lyhyell\u00e4 ja pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4? Esitin t\u00e4llaisen kysymyksen luennollani Turun yliopistossa l\u00e4\u00e4kekehityst\u00e4 opiskeleville opiskelijoille. Kysymys oli aika vaikea. Sain vain yhden vastauksen. No, kuten kaikki opetusty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t tiet\u00e4v\u00e4t, helppoihinkin kysymyksiin saattaa tulla vain yksi vastaus. L\u00e4\u00e4kekehitysty\u00f6n arvoa voisi rohkean vastaajan mukaan mitata sill\u00e4, kuinka suurta m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 potilaita kyseisell\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeell\u00e4 tulevaisuudessa hoidetaan. […]<\/p>\n","protected":false},"author":35862,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"footnotes":""},"categories":[3,1],"tags":[6,168,171,165,162],"class_list":["post-498","post","type-post","status-publish","format-standard","category-juha-laine","category-tyoelamaprofessorit","tag-laakekehitys","tag-laakemenot","tag-mittarit","tag-myyntilupa","tag-terveystaloustiede","czr-hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/498","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35862"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=498"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/498\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":740,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/498\/revisions\/740"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=498"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=498"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=498"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}