{"id":685,"date":"2022-01-20T14:31:29","date_gmt":"2022-01-20T11:31:29","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/?p=685"},"modified":"2022-01-21T17:18:31","modified_gmt":"2022-01-21T14:18:31","slug":"kymmenen-vuotta-toistettavuuskriisia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/2022\/01\/20\/kymmenen-vuotta-toistettavuuskriisia\/","title":{"rendered":"Kymmenen vuotta ”toistettavuuskriisi\u00e4”"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tulosten toistettavuus on keskeinen edellytys tieteellisesti tuotetun tiedon luotettavuudelle. Se on p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, jonka eteen kaikkien tiedeyhteis\u00f6jen pit\u00e4\u00e4 aktiivisesti ty\u00f6skennell\u00e4. Toistettavuuden asettaminen kyseenalaiseksi on osoittautunut hyvin herk\u00e4ksi aiheeksi. Ep\u00e4ily tulosten luotettavuutta kohtaan koetaan helposti henkil\u00f6kohtaiseksi loukkaukseksi, ja tehtyjen selvitysten mukaan tutkijat vain harvoin lis\u00e4\u00e4v\u00e4t julkaisuihinsa mainintaa ep\u00e4onnistuneista toistoyrityksist\u00e4. Varotaan loukkaamasta kollegoita ja halutaan my\u00f6s v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 tieteellisen prosessin kyseenalaistamista. Julkaistun tutkimusten luotettavuuteen kohdistuvat v\u00e4h\u00e4isetkin ep\u00e4ilyt ovat mannaa niille, jotka etsiv\u00e4t oikeutusta populistipoliitikkojen v\u00e4itteille ja salaliittoteorioille.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n

”Toistettavuuskriisi” on jo sanana vahva, mutta onko kyseess\u00e4 aito kriisi? Biotieteiden alueella toistettavuus ”kriisiytyi” kymmenen vuotta sitten puolittain vahingossa kun vuonna 2012 Amgen-l\u00e4\u00e4kej\u00e4tin tutkimusjohtaja paljasti, ett\u00e4 yrityksen sy\u00f6p\u00e4tutkijat olivat yritt\u00e4neet toistaa 53:ssa ”huippujulkaisussa” esitettyj\u00e4 l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4 ja onnistuneet vain kuudessa tapauksessa.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4ite aiheutti kohun ja johti toimenpiteisiin. Jo seuraavana vuonna k\u00e4ynnistettiin yksityisen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittama projekti, jonka tarkoituksena oli toistaa 50:n sy\u00f6p\u00e4biologian alan julkaisun keskeiset koesarjat. Vuosina 2017\u20132020 eLife-lehti on julkaissut tulokset 17 julkaisun toistettavuudesta. N\u00e4ist\u00e4 11 oli ollut kokonaan tai ainakin osittain toistettavista ja pari j\u00e4\u00e4nyt ep\u00e4selv\u00e4ksi. Nelj\u00e4ss\u00e4 tapauksessa toistaminen ei onnistunut, mutta tutkimukseen osallistumattomat laboratoriot ovat saattaneet toistaa tulokset ainakin parissa tapauksessa. Tilanne ei siis ainakaan sy\u00f6p\u00e4biologian alalla ole aivan niin huono kuin alun pit\u00e4en pel\u00e4ttiin.<\/p>\n\n\n\n

Huoli tulosten toistettavuudesta el\u00e4\u00e4 silti. Vuonna 2016 Nature-lehden kyselyss\u00e4 52 prosenttia luonnontieteilij\u00f6ist\u00e4 oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 toistettavuuskriisi on merkitt\u00e4v\u00e4 ongelma. Samassa kyselyss\u00e4 yli 60 prosenttia tutkijoista ilmoitti, ett\u00e4 he eiv\u00e4t olleet aina pystyneet toistamaan muiden julkaisemia tuloksia. Noin puolet tunnusti, etteiv\u00e4t yksitt\u00e4istapauksissa edes omat tulokset olleet toistettavissa.<\/p>\n\n\n\n

Merkitt\u00e4vimm\u00e4ksi syyksi ongelmaan tutkijat arvelivat liian lujaa uskoa omaan hypoteesiin ja sen aiheuttamaa vahvistusharhaa ja tutkimusmallien ja julkaistavien tulosten valikointia. Toiseksi merkitt\u00e4vin syy oli kova julkaisupaine.<\/p>\n\n\n\n

Eritt\u00e4in ik\u00e4v\u00e4n lis\u00e4n n\u00e4ihin pohdintoihin tuovat \u00e4skett\u00e4iset selvitykset, joiden mukaan ei-toistettaviin julkaisuihin viitataan moninkertaisesti enemm\u00e4n kuin toistettaviin julkaisuihin. Ensin mainittuja ilmeisesti pidet\u00e4\u00e4n paljon mielenkiintoisempina.<\/p>\n\n\n\n

Lienee turhaa pohtia, onko toistettavuus varsinaisessa kriisiss\u00e4 vai ei. Kaikille pit\u00e4isi olla selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yksitt\u00e4iset julkaisut ovat kuvastaneet enemm\u00e4n sit\u00e4, mik\u00e4 on ehk\u00e4 mahdollista, kuin sit\u00e4, miten luonto todellisuudessa toimii. <\/p>\n\n\n\n

Tieteellisen tutkimuksen luotettavuus perustuu siihen, ett\u00e4 aikaa my\u00f6ten ennustuskykyisiksi osoittautuvat teoriat vahvistuvat, ja koetulokset, joita ei pystyt\u00e4 toistamaan, j\u00e4\u00e4v\u00e4t unohduksiin. Tiede korjaa omat virheens\u00e4. Toistettavuus on kuitenkin niin t\u00e4rke\u00e4 asia, ett\u00e4 sit\u00e4 on syyt\u00e4 vaalia ja edist\u00e4\u00e4. Huoli toistettavuuden ongelmista ei koske pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n biotieteit\u00e4 tai l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4 vaan koko luonnontieteiden kentt\u00e4\u00e4. Itse asiassa viime aikoina ehk\u00e4 suurinta huomiota asiaan on kiinnitetty psykologiassa ja yhteiskuntatieteiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ongelmien voittamiseksi on my\u00f6s k\u00e4ynnistetty suuria hankkeita, joilla on pyritty yleisesti edist\u00e4m\u00e4\u00e4n tieteen avoimuutta. Vaarana on, ettei tieteenalojen erilaisuutta ymm\u00e4rret\u00e4 ja ett\u00e4 ”virkavaltaisista” toiminnoista tulee itsetarkoitus. Miten molekyylibiotieteiss\u00e4 olisi mahdollista edist\u00e4\u00e4 tulosten toistettavuutta? T\u00e4h\u00e4n kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta. On kuitenkin helppo tunnistaa joitain t\u00e4lle alalle tyypillisi\u00e4 haasteita. Yksi keskeinen ongelma ovat tutkimuksessa k\u00e4ytett\u00e4vien reagenssien, esimerkiksi vasta-aineiden, vaihteleva laatu. Joidenkin selvitysten mukaan jopa yli puolet kaupallisesti saatavista vasta-aineista ei tunnista oikeaa antigeeni\u00e4 tai ei muuten toimi ilmoitetulla tavalla. Reagenssien toiminnan varmistaminen saattaa kuulostaa itsest\u00e4\u00e4n selvyydelt\u00e4, mutta on usein helpommin sanottu kuin tehty. T\u00e4ss\u00e4kin asiassa kaivattaisiin entist\u00e4 enemm\u00e4n tutkijoiden v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 suuri haaste on tutkimusmenetelmien ja -mallien runsaus ja yleisesti hyv\u00e4ksyttyjen standardien ja kontrollien puute. Oma ryhm\u00e4ni osallistui \u00e4skett\u00e4in kansainv\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n, jossa useissa eri maissa toimivat laboratoriot tekiv\u00e4t omilla solulinjoillaan ja reagensseillaan tietyt kolmiulotteisiin sy\u00f6p\u00e4soluviljelmiin liittyv\u00e4t koesarjat. Tulokset osoittivat, ett\u00e4 melko pienet erot koeolosuhteissa vaikuttavat hyvin paljon tuloksiin. Toisaalta, jos kaikki seuraavat tarkasti samaa protokollaa, ovat tuloksetkin yhtenevi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Useilla tutkimusaloilla on k\u00e4ynniss\u00e4 samantapaisia tutkijal\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 aloitteita, joilla edistet\u00e4\u00e4n tutkimusmallien standardisointia. Yleisesti ottaen t\u00e4llaiset tutkijoiden itse omat toiminnot saattavat edist\u00e4\u00e4 tulosten toistettavuutta ja metodien avoimuutta paljon paremmin kuin ministeri\u00f6iden toimenpiteet. Turkulaisen biotieteellisen tutkimuksen suuria vahvuuksia on erinomaisesti toimiva infrastruktuuri. Sen laitteet, tutkimusteknologiat ja tutkimusmallit ovat pitk\u00e4lti yhteisess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ratkaisu jo itsess\u00e4\u00e4n on tukenut metodien ja mallien standardisointia. Tutkijoiden on kuitenkin hyv\u00e4 tiedostaa toistettavuuteen liittyv\u00e4t haasteet. Menetelmien avoimuus ja yhteistoiminta protokollia laadittaessa palvelee paitsi yhteis\u00f6n, my\u00f6s jokaisen sen j\u00e4senen omaa etua.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>
\n

Jyrki Heino, biokemian professori, bioteknologian laitoksen johtaja ja InFLAMES ryhm\u00e4njohtaja<\/p>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tulosten toistettavuus on keskeinen edellytys tieteellisesti tuotetun tiedon luotettavuudelle. Se on p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, jonka eteen kaikkien tiedeyhteis\u00f6jen pit\u00e4\u00e4 aktiivisesti ty\u00f6skennell\u00e4. Toistettavuuden asettaminen kyseenalaiseksi on osoittautunut hyvin herk\u00e4ksi aiheeksi. Ep\u00e4ily tulosten luotettavuutta kohtaan koetaan helposti henkil\u00f6kohtaiseksi loukkaukseksi, ja tehtyjen selvitysten mukaan tutkijat vain harvoin lis\u00e4\u00e4v\u00e4t julkaisuihinsa mainintaa ep\u00e4onnistuneista toistoyrityksist\u00e4. Varotaan loukkaamasta kollegoita ja halutaan my\u00f6s v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 tieteellisen […]<\/p>\n","protected":false},"author":35862,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"footnotes":""},"categories":[234],"tags":[236,237,238,235],"class_list":["post-685","post","type-post","status-publish","format-standard","category-jyrki-heino","tag-koetulosten-toistettavuus","tag-menetelmien-avoimuus","tag-reagenssit","tag-toistettavuus","czr-hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/685","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35862"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=685"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/685\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":697,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/685\/revisions\/697"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=685"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=685"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=685"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}