{"id":715,"date":"2022-02-09T14:49:41","date_gmt":"2022-02-09T11:49:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/?p=715"},"modified":"2023-02-03T16:20:05","modified_gmt":"2023-02-03T13:20:05","slug":"epstein-barrin-virus-ja-ms-tauti-silmukka-kiristyy","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/2022\/02\/09\/epstein-barrin-virus-ja-ms-tauti-silmukka-kiristyy\/","title":{"rendered":"Epstein-Barrin virus ja MS-tauti \u2013 silmukka kiristyy"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

MS-taudin patogeneesin saloja selvitt\u00e4v\u00e4 tutkimus on jatkunut yh\u00e4 kiihtyv\u00e4ll\u00e4 vauhdilla aina vuodesta 1868 l\u00e4htien. Tuolloin neurologian Grand Old Man, Jean-Martin Charcot<\/strong>, kuvasi Salpetrieren sairaalassa Pariisissa t\u00e4m\u00e4n erityisesti nuoriin aikuisiin iskev\u00e4n aivosairauden.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tied\u00e4mme, ett\u00e4 MS-potilaiden immuunij\u00e4rjestelm\u00e4 toimii ep\u00e4tarkoituksenmukaisesti. Sen pit\u00e4isi hoitaa pois p\u00e4iv\u00e4j\u00e4rjestyksest\u00e4 taudinaiheuttajat, mutta se reagoikin vahingossa aivosolujen rakenteisiin, mik\u00e4 johtaa paikalliseen aivokudoksen tuhoon. MS-taudin puhkeamiselle altistaa geeniperim\u00e4, joka muovaa henkil\u00f6n immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n toimintaa vahingolliseen suuntaan.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka tunnemme jo varsin hyvin monia MS-tautiin liittyvi\u00e4 patologisia tekij\u00f6it\u00e4, emme viel\u00e4k\u00e4\u00e4n varmuudella tied\u00e4, mik\u00e4 taudin laukaisee.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n

Virus, mutta mik\u00e4 virus? <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jo 1960-luvulta asti, my\u00f6s Turussa, MS-tautiin johtavan autoimmuuniprosessin alkuun panijaksi on esitetty virustulehdusta. Vuosikymmenten saatossa viruskandidaatit ovat vaihtuneet tuhkarokkoviruksesta retrovirusten kautta herpesviruksiin. Aivan viime vuosina syytt\u00e4vin sormi on kohdistunut Epstein-Barrin virukseen eli EBV:hen.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 my\u00f6s HHV4-nimell\u00e4 tunnettu herpesvirusten ryhm\u00e4\u00e4n kuuluva patogeeni on monien kokeman nielutulehduksen, mononukleoosin eli pusutaudin aiheuttaja. EBV infektoi B-solut, johtaa niiden vauhdikkaaseen jakautumiseen, ja t\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 erityisesti kaulan alueen imusolmukkeiden turpoamiseen. Mononukleoosi sairastetaan tyypillisesti teini-i\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Akuuttivaiheen j\u00e4lkeen EBV j\u00e4\u00e4 piiloon B-soluihin, mutta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s n\u00e4kyv\u00e4n merkin itsest\u00e4\u00e4n, eli verest\u00e4 m\u00e4\u00e4ritett\u00e4v\u00e4t EBV-vasta-aineet. MS-potilaista 99,5 prosentilla on EBV-vasta-aineita, kun muussa v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 vastaava luku on 95 prosenttia.<\/p>\n\n\n\n

Tuoreessa tutkimuksessa aiemmin sairastetun EBV-infektion osoitettiin olevan yhteydess\u00e4 32-kertaiseen riskiin sairastua MS-tautiin. Muiden virusten kohdalla n\u00e4in voimakasta yhteytt\u00e4 ei n\u00e4hty.<\/p>\n\n\n\n

EBV-osasia l\u00f6ytyy MS-aivon\u00e4ytteiss\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

EBV-virusrakenteita on l\u00f6ydetty MS-aivon\u00e4ytteist\u00e4, ja EBV-virusta kohtaan tarkoitettu puolustava vasta-ainereaktio saattaa vahingossa kohdistua my\u00f6s aivosolurakenteita vastaan. T\u00e4m\u00e4 reagointi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikki klassisen molecular mimicry<\/em>-ilmi\u00f6n kriteerit. Ilmi\u00f6ll\u00e4 tarkoitetaan tilannetta, jossa molekyylien rakenteellinen samankaltaisuus saa immuunivasteen ristireagoimaan virheellisesti .<\/p>\n\n\n\n

Juoni siis tihenee ja silmukka kiristyy EBV-viruksen ymp\u00e4rille. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyvin todenn\u00e4k\u00f6iselt\u00e4, ett\u00e4 EBV:ll\u00e4 on jonkinlainen vahva rooli t\u00e4m\u00e4n elinik\u00e4isen, kroonisen taudin patologian yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4, ja se on my\u00f6s huomattava riskitekij\u00e4 taudin puhkeamiselle.<\/p>\n\n\n\n

Harmia aiheuttavan immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n toimintaa voidaan suitsia moninaisin keinoin. Voimme est\u00e4\u00e4 T- ja B-solujen jakautumista ja aktivoitumista tai torjua niiden p\u00e4\u00e4sy\u00e4 taistelupaikalle. Voimme my\u00f6s suoraan tuhota isoja joukkoja immuunisoluja. MS-potilaiden immunologisessa hoidossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kaikkia n\u00e4it\u00e4 menetelmi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Erityist\u00e4 menestyst\u00e4 saavutetaan, kun tehokas hoito aloitetaan heti taudin alkuvaiheessa. Kullekin potilaalle valitaan h\u00e4nelle parhaiten sopiva hoito. B-soluja tuhoavilla l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4 on saatu h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n hyvi\u00e4 hoitotuloksia, ja teoriassa t\u00e4m\u00e4kin saattaa liitty\u00e4 EBV:hen.<\/p>\n\n\n\n

EBV:n esiintyvyys v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 on 95 prosenttia, kun taas MS-taudin el\u00e4m\u00e4naikainen riski on alle puoli prosenttia. On siis selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 EBV:n lis\u00e4ksi tarvitaan muitakin tekij\u00f6it\u00e4, jotta MS-tauti puhkeaisi henkil\u00f6lle. N\u00e4it\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 saattavat olla muut virukset, Epstein-Barrin viruksen erilaiset variantit tai juuri tietynlainen geeniperim\u00e4. \u00a0Jatkotutkimukset paljastanevat palapelin puuttuvat osaset t\u00e4ss\u00e4kin salapoliisikertomuksessa, ennemmin tai my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4ytetyt l\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Bjornevik K, Cortese M, Healy BC, Kuhle J, Mina MJ, Leng Y, Elledge SJ, Niebuhr DW, Scher AI, Munger KL, Ascherio A. Longitudinal analysis reveals high prevalence of Epstein-Barr virus associated with multiple sclerosis. Science. 2022 Jan 21;375(6578):296-301.<\/p>\n\n\n\n

Lanz, T. V. et al. Clonally Expanded B Cells in Multiple Sclerosis Bind EBV EBNA1 and GlialCAM. Naturehttps:\/\/doi.org\/10.1038\/s41586-022-04432-7 (2021).<\/p>\n\n\n\n

Epstein-Barr Virus in Multiple Sclerosis: Theory and Emerging Immunotherapies.<\/p>\n\n\n\n

Bar-Or A, Pender MP, Khanna R, Steinman L, Hartung HP, Maniar T, Croze E, Aftab BT, Giovannoni G, Joshi MA. Trends Mol Med. 2020 Mar;26(3):296-310.<\/p>\n\n\n\n

A Salmi, M Reunanen, J Ilonen, M Panelius. Intrathecal antibody synthesis to virus antigens in multiple sclerosis. Clin Exp Immunol 1983 May;52(2):241-9.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>
\n

Laura Airas, neuroimmunologian professori, InFLAMES-ryhm\u00e4njohtaja <\/p>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

MS-taudin patogeneesin saloja selvitt\u00e4v\u00e4 tutkimus on jatkunut yh\u00e4 kiihtyv\u00e4ll\u00e4 vauhdilla aina vuodesta 1868 l\u00e4htien. Tuolloin neurologian Grand Old Man, Jean-Martin Charcot, kuvasi Salpetrieren sairaalassa Pariisissa t\u00e4m\u00e4n erityisesti nuoriin aikuisiin iskev\u00e4n aivosairauden. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tied\u00e4mme, ett\u00e4 MS-potilaiden immuunij\u00e4rjestelm\u00e4 toimii ep\u00e4tarkoituksenmukaisesti. Sen pit\u00e4isi hoitaa pois p\u00e4iv\u00e4j\u00e4rjestyksest\u00e4 taudinaiheuttajat, mutta se reagoikin vahingossa aivosolujen rakenteisiin, mik\u00e4 johtaa paikalliseen aivokudoksen […]<\/p>\n","protected":false},"author":35862,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"footnotes":""},"categories":[318,246],"tags":[250,254,255,256,253,249,248,251,252],"class_list":["post-715","post","type-post","status-publish","format-standard","category-inflames-pi","category-laura-airas","tag-epstein-barr","tag-evb","tag-immunologiset-hoidot","tag-molecular-mimicry","tag-mononukleoosi","tag-ms","tag-ms-tauti","tag-virukset","tag-virustulehdukset","czr-hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/715","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35862"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=715"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/715\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":724,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/715\/revisions\/724"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=715"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=715"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=715"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}