{"id":757,"date":"2022-03-23T11:08:35","date_gmt":"2022-03-23T08:08:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/?p=757"},"modified":"2023-02-03T16:20:54","modified_gmt":"2023-02-03T13:20:54","slug":"allergiat-ja-me-immuunijarjestelma-toimii-mutta-ei-enaa-matojen-ja-loisten-takia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/2022\/03\/23\/allergiat-ja-me-immuunijarjestelma-toimii-mutta-ei-enaa-matojen-ja-loisten-takia\/","title":{"rendered":"Allergiat ja me: immuunij\u00e4rjestelm\u00e4 toimii, mutta ei en\u00e4\u00e4 matojen ja loisten takia"},"content":{"rendered":"\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Allergiat ovat yleisi\u00e4 niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Siitep\u00f6lyallergiasta k\u00e4rsii jopa 20 prosenttia suomalaisista, kosketusallergiasta noin 10 prosenttia. Ruoka-aineallergiat mukaan lukien jonkinasteisesta allergiaa on jopa kolmanneksella ihmisist\u00e4. Osalla heist\u00e4 allergiaan liittyy kroonisempi sairaus kuten atooppinen ekseema tai astma.<\/p>\n\n\n\n

Yleistynyt allerginen reaktio voi olla jopa hengenvaarallinen, joten harmittomina allergioita ei yleisyydest\u00e4\u00e4n huolimatta voi pit\u00e4\u00e4. Miksi sitten immuunij\u00e4rjestelm\u00e4 reagoi allergeeniin ja miksi allergioita on vain osalla meist\u00e4? Miten immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n reaktiotapojen selvi\u00e4minen on edesauttanut allergisten sairauksien hoitoa? Ja kannattaako allergian immuunivasteiden tutkimiseen edelleen panostaa?<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n

Biologisia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 on jo monta <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Allergioissa aktivoituvat immuunivasteet tunnetaan sek\u00e4 luontaisen ett\u00e4 solu- ja vasta-ainev\u00e4litteisen immuunivasteen osalta jo varsin hyvin. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 on pystytty kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia biologisia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, joiden kohteena on jokin keskeiseksi osoittautunut allerginen mekanismi. <\/p>\n\n\n\n

Astman alatyypin, eosinofiilisen astman ja vaikean polypoottisen rinosinuiitin (yksi poskiontelotulehduksen muoto) hoidossa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ovat mepolitsumabi, resilitsumabi ja benralitsumabi. Vaikeaan atooppiseen ihottumaan taas on kehitetty dupilumabi- ja omalitsumabi-valmisteet.  <\/p>\n\n\n\n

Sied\u00e4tyshoito saattaa tepsi\u00e4 jopa p\u00e4hkin\u00e4allergiaan<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Biologisten l\u00e4\u00e4kkeiden ohella immuunivastetta on mahdollista kouluttaa uudelleen. Antamalla allergeenia toistuvasti suurina kerta-annoksina elimist\u00f6\u00e4 voidaan opettaa siet\u00e4m\u00e4\u00e4n harmitonta tunkeilijaa. Sied\u00e4tys on mahdollinen hoitomuoto monissa IgE-v\u00e4litteisiss\u00e4 allergioissa, jopa vaikeissa pisti\u00e4is- ja p\u00e4hkin\u00e4allergioissa.<\/p>\n\n\n\n

On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 sied\u00e4tyshoitojenkin l\u00e4\u00e4ketieteellinen k\u00e4ytt\u00f6 on edellytt\u00e4nyt sied\u00e4tyksen immunologisten mekanismien taustojen selvitt\u00e4mist\u00e4. T-solujen eri alatyyppien, kuten s\u00e4\u00e4telij\u00e4 T-solujen, mutta my\u00f6s muiden valkosolutyyppien rooli immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n sopeutumisessa on osoittautunut sied\u00e4tyksen kannalta merkitt\u00e4v\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 on osoitettu lukuisissa translationaalisissa ja kliinisiss\u00e4 tutkimuksissa.<\/p>\n\n\n\n

Ymp\u00e4rist\u00f6n muutokset n\u00e4kyv\u00e4t allergioissa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Se, miksi immuunij\u00e4rjestelm\u00e4 reagoi allergeeniin ja miksi allergioita on vain osalla meist\u00e4, johtuu ainakin osittain ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4mme tapahtuneista muutoksista.<\/p>\n\n\n\n

Viime vuosituhannen lopulla allergioiden esiintyvyys lis\u00e4\u00e4ntyi huomattavasti. Lis\u00e4\u00e4ntymiseen vaikuttivat muutokset asuinoloissa ja elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 niin, ett\u00e4 hyv\u00e4 sosioekonominen taso ja pieni perhekoko lis\u00e4siv\u00e4t siitep\u00f6lyallergian ja atooppisen ekseeman riski\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 David Strachan<\/strong> hahmotteli sittemmin hygieniahypoteesinsa (Strachan, D.P.; BMJ 1989). Sen mukaan vaarattomienkin mikrobikontaktien j\u00e4\u00e4dess\u00e4 v\u00e4h\u00e4isiksi immuunivaste aktivoituu herkemmin harmittomia allergeeneja kohtaan.<\/p>\n\n\n\n

Immunologinen tutkimus on my\u00f6hemmin osoittanut, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4osin ne puolustusmekanismit, jotka ennen palvelivat puolustusta etenkin matoja ja muita parasiitteja kohtaan, v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s allergisia reaktioita. Molempiin liittyy Th2-soluaktivaatio, IgE-tuotanto ja basofiilien, eosinofiilien ja sy\u00f6tt\u00f6solujen toiminta limakalvoilla ja ihonalaiskudoksessa.<\/p>\n\n\n\n

Mikrobikontaktien vaikutusmekanismit ovat sittemmin valottuneet yh\u00e4 yksityiskohtaisemmin. Tietoa on nyt etenkin immuunivasteita k\u00e4ynnist\u00e4vien dendriittisolujen (DC) ja muiden fagosyyttien kuten makrofagien sek\u00e4 ihon ja limakalvojen epiteelisolujen toiminnasta. On ilmeist\u00e4, ett\u00e4 mikrobirakenteilla voidaan muokata allergisia immuunivasteita haitattomammiksi, vaikkei se viel\u00e4 olekaan arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s perim\u00e4 mukana peliss\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Miksi allergiat vaivaavat vain osaa meist\u00e4? Perim\u00e4ll\u00e4 on oma osansa, sekin vaikuttaa taipumukseen kehitt\u00e4\u00e4 allergisia reaktioita. Tutkimuksen kannalta haastavaa on, ett\u00e4 yksitt\u00e4isiinkin reaktiomekanismeihin vaikuttavien geenien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isemmin suuri kuin pieni.  Geeneiss\u00e4 esiintyy my\u00f6s paljon pieni\u00e4 eroavuuksia yksil\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4, ja niiden vaikutuksen mittaaminen ja kokonaisvaltainen huomioon ottaminen yksil\u00f6tasolla tekee erojen tutkimisesta monimutkaista. Uusilla menetelmill\u00e4 tutkimus tullee edistym\u00e4\u00e4n kaikesta huolimatta!<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4p\u00e4 immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n vasteiden tarkempi profilointi tuo toisistaan eroavia reaktiotapoja viel\u00e4 p\u00e4iv\u00e4nvaloon. Yhdistettyn\u00e4 kliiniseen potilasseurantaan niiden etsimiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 tutkimus soveltuisi suomalaiseen tutkimusymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n hyvin.<\/p>\n\n\n\n

Tulevaa on tunnetusti vaikea ennustaa, olipa kyse tieteen tulevista edistysaskeleista tai vallitsevan maailmantilanteen k\u00e4\u00e4nteist\u00e4. Niiden visioinnin ohella meid\u00e4n on hyv\u00e4 muistaa vaalia ymp\u00e4rist\u00f6mme biodiversiteetti\u00e4 – my\u00f6s sen mikroskooppisen, meihin itseemme l\u00e4heisesti liittyv\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6mme biodiversiteetti\u00e4. Vastuullisesti, totta kai.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>
\n

Arno H\u00e4nninen, dosentti, kliininen opettaja, InFLAMES-ryhm\u00e4njohtaja<\/p>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Allergiat ovat yleisi\u00e4 niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Siitep\u00f6lyallergiasta k\u00e4rsii jopa 20 prosenttia suomalaisista, kosketusallergiasta noin 10 prosenttia. Ruoka-aineallergiat mukaan lukien jonkinasteisesta allergiaa on jopa kolmanneksella ihmisist\u00e4. Osalla heist\u00e4 allergiaan liittyy kroonisempi sairaus kuten atooppinen ekseema tai astma. Yleistynyt allerginen reaktio voi olla jopa hengenvaarallinen, joten harmittomina allergioita ei yleisyydest\u00e4\u00e4n huolimatta voi pit\u00e4\u00e4. Miksi sitten immuunij\u00e4rjestelm\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":35862,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"footnotes":""},"categories":[266],"tags":[277,286,279,282,281,283,278,285],"class_list":["post-757","post","type-post","status-publish","format-standard","category-tutkijat","tag-allergiat","tag-biologiset-laakkeet","tag-hygieniahypoteesi","tag-kosketusallergia","tag-pahkinaallergia","tag-ruoka-aineallergia","tag-siedatyshoito","tag-siitepolyallergia","czr-hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/757","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35862"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=757"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/757\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":775,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/757\/revisions\/775"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=757"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=757"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/inflames\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=757"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}