{"id":2721,"date":"2020-04-08T13:19:06","date_gmt":"2020-04-08T13:19:06","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/innoplay\/?p=2721"},"modified":"2021-09-30T21:12:36","modified_gmt":"2021-09-30T21:12:36","slug":"pysyyko-sakset-ja-kyna-kadessa-viisi-seitsemanvuotiaiden-lasten-hienomotoristen-taitojen-tasosta-suomessa-ja-intiassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/innoplay\/pysyyko-sakset-ja-kyna-kadessa-viisi-seitsemanvuotiaiden-lasten-hienomotoristen-taitojen-tasosta-suomessa-ja-intiassa\/","title":{"rendered":"Pysyyk\u00f6 sakset ja kyn\u00e4 k\u00e4dess\u00e4? Viisi-seitsem\u00e4nvuotiaiden lasten hienomotoristen taitojen tasosta Suomessa ja Intiassa"},"content":{"rendered":"

\u2013 Sarianna Viljaranta ja\u00a0Matleena<\/span> T\u00f6h\u00f6nen (artikkeli Pro gradu -tutkielman<\/a> tuloksista)<\/h3>\n

 <\/p>\n

Viisi-seitsem\u00e4nvuotiaiden lasten hienomotoristen taitojen tasoa mittaavaan tutkimukseen osallistui yhteens\u00e4 39 (N=39) 5\u2013<\/strong>7-vuotiasta lasta, joista 18 oli Intiasta ja 21 Suomesta.\u00a0Tutkimus\u00a0toteutettiin osana Suomen ja Intian v\u00e4list\u00e4\u00a0FINDIgATE\u00a0(Finnish\u00a0and Indian\u00a0Wellbeing\u00a0through\u00a0Education) -yhteisty\u00f6hanketta.\u00a0Hienomotoristen taitojen tasoa mitattiin standardoitua BOT-2 (Bruininks-Oseretsky\u00a0Test\u00a0of Motor\u00a0Proficiency, Second Edition) -testist\u00f6\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Lis\u00e4ksi tutkijat havainnoivat testitilanteista kuvatun videomateriaalin avulla sellaisia tekij\u00f6it\u00e4, jotka ovat mahdollisesti yhteydess\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n tai heikkoon suoritukseen. Testauksia tehtiin kahdessa suomalaisessa ja kahdessa intialaisessa koulussa, eli yhteens\u00e4 nelj\u00e4ss\u00e4 koulussa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Esimerkki BOT-2 -testin j\u00e4ljent\u00e4misteht\u00e4v\u00e4st\u00e4<\/p>\n

 <\/p>\n

K\u00e4sity\u00f6kasvatuksen avulla on mahdollista kehitt\u00e4\u00e4 lasta kokonaisvaltaisesti. Oppiaineen tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 sellaisia toimintamalleja, joiden vaikutuksien voidaan katsoa olevan merkitt\u00e4vi\u00e4 paitsi yksil\u00f6lle my\u00f6s koko yhteiskunnalle. (Alam\u00e4ki 1997, 10, 15.) Kun lapsi harjoittaa k\u00e4sit\u00f6it\u00e4, h\u00e4nen ei tarvitse mietti\u00e4 valmista tuotetta, vaan jo pelkk\u00e4 tekeminen, kokeileminen ja tutkiminen tuottavat iloa ja nautintoa. Ty\u00f6skentelyn lomassa lapsen on mahdollista tarkastella oman kehonsa kykyj\u00e4 ja \u00e4\u00e4rirajoja. (Karppinen 2009, 56\u201357;\u00a0Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, 43<\/em>.) My\u00f6s kognitiiviset taidot kehittyv\u00e4t k\u00e4sit\u00f6it\u00e4 tehdess\u00e4 (Kojonkoski-R\u00e4nn\u00e4li\u00a01998, 63). Kouluk\u00e4sity\u00f6n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on valmistaa lapsia tulevaisuuteen kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lasten ongelmanratkaisutaitoja, tiedonhankintaa, arviointia sek\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 toimimisen taitoja (Yliverronen\u00a02019, 58). Teht\u00e4vien suunnittelussa tulee ottaa huomioon, ett\u00e4 lapsi saa kokemuksen kokonaisesta k\u00e4sity\u00f6prosessista sek\u00e4 eri tekniikoista, v\u00e4lineist\u00e4 ja materiaaleista. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t ovat lapsen ik\u00e4tasoon sopivia. (Yliverronen, R\u00f6nkk\u00f6 & Korhonen 2010, 108\u2013109; Karppinen 2009, 59.)<\/p>\n

Hienomotoriset taidot kehittyv\u00e4t niiden aktiivisella k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 ja liikkeen kehittyminen vaatii toistoa automatisoituakseen (Numminen 2005, 148 ; Takala & Takala 1992, 98). Perusk\u00e4dentaitoja tarvitaan sek\u00e4 arki- ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Esimerkiksi vaatettamisessa, hiustenlaitossa ja kenkien solmimisessa. (Karppinen 2009, 57;\u00a0Isbell\u00a02012, 1.) El\u00e4mme jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa, jonka vuoksi k\u00e4sity\u00f6opetuksen tavoitteena ei ole ainoastaan tuotteiden valmistaminen vaan ennemminkin yksil\u00f6n ja persoonan kehitt\u00e4misen (Yliverronen, R\u00f6nkk\u00f6 & Korhonen 2010, 108; Karppinen 2009, 57) sek\u00e4 henkisen kasvun tukeminen. (Lepist\u00f6 & R\u00f6nkk\u00f6 2009, 57; Alam\u00e4ki 1997, 10).<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Intialainen lapsi suorittamassa BOT-2 -testi\u00e4<\/p>\n

 <\/p>\n

Tulosten avulla selvitettiin testattavien lasten hienomotoristen taitojen taso lapsen kronologiseen ik\u00e4\u00e4n n\u00e4hden. Tulosten perusteella valtaosa (74%) testattavista suomalaisista ja intialaisista lapsista on hienomotorisilta taidoiltaan keskitasoa.\u00a0Testattavista lapsista 10% sai testist\u00e4 alle keskiarvoisen tuloksen\u00a0ja 16% ylsi tuloksellaan yli keskiarvon.\u00a0Tutkimuksen aineistosta nostettiin esiin tyyppitapaukset, joita havainnoitiin videomateriaalin avulla.\u00a0Videohavaintojen perusteella heikkoon tulokseen olivat yhteydess\u00e4 levottomuus ja keskittymisen puute. Vastaavasti hyv\u00e4\u00e4n tulokseen katsottiin olevan yhteydess\u00e4 tarkkavaisuus sek\u00e4 oikeaoppinen kyn\u00e4ote\u00a0(kolmisormiote)\u00a0ja hyv\u00e4 ty\u00f6skentelyasento.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Intialaisten ja suomalaisten 5\u20137-vuotiaiden\u00a0 lasten hienomotoristen taitojen taso BOT-2 -testin mukaan<\/p>\n

 <\/p>\n

BOT-2 \u2013testin avulla\u00a0voidaan\u00a0testata\u00a0hienomotoriikan eri osa-alueita; hienomotorinen tarkkuus ja hienomotorinen integraatio.\u00a0Mik\u00e4li ongelmat ilmenev\u00e4t vain toisella osa-alueella, on mahdollista keksi\u00e4 harjoitteita\u00a0juuri t\u00e4m\u00e4n osa-alueen\u00a0taitojen kehitt\u00e4miseen.\u00a0Lapsen ty\u00f6skentely\u00e4 havainnoimalla voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhteyksi\u00e4 lapsen hienomotoriseen tasoon.\u00a0Esimerkiksi luokkahuoneessa opettajan on mahdollista havainnoida oppilaita taitotasojen\u00a0mukaan\u00a0ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4\u00a0t\u00e4ll\u00e4 tavalla\u00a0keinoja oppilaiden hienomotorisen kehityksen tukemiseen.<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n

Alam\u00e4ki, A. 1997.\u00a0K\u00e4sity\u00f6- ja\u00a0teknologiakasvatuksen\u00a0kehitt\u00e4misen\u00a0l\u00e4ht\u00f6kohtia\u00a0varhaiskasvatuksessa. Julkaisusarja A:181. Rauma: Turun\u00a0yliopiston\u00a0Rauman\u00a0opettajankoulutuslaitos.<\/p>\n

Isbell, C. 2012.\u00a0Developmentally\u00a0Appropriate Fine Motor Practices for Early Childhood Settings. Early Intervention & School Special Interest Section Quarterly\/American Occupational Therapy\u00a0Association, Dec 2012, Vol.19(4), 1\u20133.<\/p>\n

Karppinen, S. 2009. K\u00e4dentaidot ja\u00a0k\u00e4sity\u00f6kasvatus. Teoksessa\u00a0Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa: Iloa, ihmettely\u00e4 ja\u00a0tekemist\u00e4. Toim. Inkeri Ruokonen, Sinikka\u00a0Rusanen ja\u00a0Anna-Leena\u00a0V\u00e4lim\u00e4ki.\u00a0Helsinki:\u00a0Yliopistopaino\u00a0Oy. s. 56\u201365.<\/p>\n

Kojonkoski-R\u00e4nn\u00e4li, S. 1998.\u00a0Ajatus k\u00e4siss\u00e4mme. K\u00e4sity\u00f6n k\u00e4sitteen merkityssis\u00e4ll\u00f6n\u00a0analyysi. Turun yliopisto, Rauman opettajankoulutuslaitos. Turun yliopiston sarjajulkaisuja. Sarja\u00a0C. Osa\u00a0109. 1. painos 1995.<\/p>\n

Lepist\u00f6, J. & R\u00f6nkk\u00f6, M-L. 2009. K\u00e4sity\u00f6n opetukseen sis\u00e4ltyy monipuolisesti taitoa, kulttuuria\u00a0ja\u00a0yritteli\u00e4isyytt\u00e4. Teoksessa\u00a0M-L. R\u00f6nkk\u00f6, J. Lepist\u00f6 & S.\u00a0Kullas\u00a0(toim.) Monialainen opettajuus. Kasvatuksellisia\u00a0n\u00e4k\u00f6kulmia\u00a0oppiaineisiin ja\u00a0aihekokonaisuuksiin. Turun yliopisto, Rauman opettajankoulutuslaitos. s. 45\u201361.<\/p>\n

Numminen, P. 2005.\u00a0Avaa\u00a0ovi lapsen maailmaan. Tampere:\u00a0Pilot-Kustannus.<\/p>\n

Opetushallitus. 2016. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016. Tampere: Suomen Yliopistopaino Oy.<\/p>\n

Takala,\u00a0A. & Takala, M. 1992. Psykologinen kehitys lapsuusi\u00e4ss\u00e4. Helsinki: WSOY.<\/p>\n

Yliverronen, V., R\u00f6nkk\u00f6, M-L. & Korhonen, R. 2010 K\u00e4sity\u00f6 kuuluu varhaiskasvatukseen. 2010. Teoksessa\u00a0Pienet oppimassa. Toim. Riitta\u00a0Korhonen, Marja-Leena\u00a0R\u00f6nkk\u00f6,\u00a0Juli\u00a0Aerila. Turku:\u00a0Uniprint. s. 99\u2013134.<\/p>\n

Yliverronen, V. 2019. Esiopetuksen k\u00e4sity\u00f6: Kolme tapaustutkimusta\u00a0esikoululaisista\u00a0k\u00e4sity\u00f6teht\u00e4vien parissa. V\u00e4it\u00f6skirja, Helsingin yliopisto. Saatavana:\u00a0http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-51-5389-0<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u2013 Sarianna Viljaranta ja\u00a0Matleena T\u00f6h\u00f6nen (artikkeli Pro gradu -tutkielman tuloksista)   Viisi-seitsem\u00e4nvuotiaiden lasten hienomotoristen taitojen tasoa mittaavaan tutkimukseen osallistui yhteens\u00e4 39 (N=39) 5\u20137-vuotiasta lasta, joista 18 oli Intiasta ja 21 Suomesta.\u00a0Tutkimus\u00a0toteutettiin osana Suomen ja Intian v\u00e4list\u00e4\u00a0FINDIgATE\u00a0(Finnish\u00a0and Indian\u00a0Wellbeing\u00a0through\u00a0Education) -yhteisty\u00f6hanketta.\u00a0Hienomotoristen taitojen tasoa mitattiin standardoitua BOT-2 (Bruininks-Oseretsky\u00a0Test\u00a0of Motor\u00a0Proficiency, Second Edition) -testist\u00f6\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Lis\u00e4ksi tutkijat havainnoivat testitilanteista kuvatun videomateriaalin […]<\/p>\n","protected":false},"author":20754,"featured_media":2727,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[237],"tags":[501,495,507],"class_list":{"0":"post-2721","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tutkimus","8":"tag-hienomotoriikka","9":"tag-intia","10":"tag-kasityokasvatus","11":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/innoplay\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2721","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/innoplay\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/innoplay\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/innoplay\/wp-json\/wp\/v2\/users\/20754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/innoplay\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2721"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/innoplay\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2721\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4188,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/innoplay\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2721\/revisions\/4188"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/innoplay\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2727"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/innoplay\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2721"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/innoplay\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2721"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/innoplay\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2721"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}