{"id":719,"date":"2024-06-17T09:09:15","date_gmt":"2024-06-17T06:09:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/internationalbusiness\/?p=719"},"modified":"2024-06-17T09:32:31","modified_gmt":"2024-06-17T06:32:31","slug":"suomalaisten-kiertotalousyhtioiden-kansainvalistyminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/internationalbusiness\/2024\/06\/17\/suomalaisten-kiertotalousyhtioiden-kansainvalistyminen\/","title":{"rendered":"Suomalaisten kiertotalousyhti\u00f6iden kansainv\u00e4listyminen"},"content":{"rendered":"\n

Maapallon kantokyvyn ja resurssien jatkuvasti huvetessa on lineaarinen talousmalli tulossa tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Kiertotalous, jossa materiaalit saadaan pidetty\u00e4 huomattavasti pidemp\u00e4\u00e4n kierrossa ja j\u00e4tteen m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4n\u00e4, on tarjoamassa kest\u00e4v\u00e4n vaihtoehdon perinteiselle lineaariselle taloudelle ja mahdollistamassa samalla taloudellisen kasvun ja luonnonvarojen liikak\u00e4yt\u00f6n irtikytkenn\u00e4n. Kiertotalous on kasvanut viime vuosina etenkin EU-alueella ja kasvupotentiaalia on merkitt\u00e4v\u00e4sti viel\u00e4 edess\u00e4, kun globaali talous siirtyy v\u00e4hitellen lineaarisesta mallista kiertoon.<\/p>\n\n\n\n

Suomen ollessa pieni valtio ja markkina on kasvun avaimet l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 kansainv\u00e4lisilt\u00e4 markkinoilta. Suomi on perinteisesti ollut teknologisesti edistyksellinen maa, jossa uusia innovaatioita syntyy vilkasta tahtia. Kuitenkin tilastojen valossa Suomen kiertotalousluvut j\u00e4\u00e4v\u00e4t alle EU:n keskitason. Tilastojen taakse katsoessa pystyy t\u00e4st\u00e4 huolimatta n\u00e4kem\u00e4\u00e4n my\u00f6s suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n potentiaalia suomalaisen kiertotalouskent\u00e4n kansainv\u00e4liselle menestykselle. Tutkielmani tarkoituksena ja tavoitteena oli ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4listyvien suomalaisten kiertotalousyritysten mahdollisuudet ja haasteet sek\u00e4 tuoda n\u00e4iden pohjalta suosituksia onnistuneelle kansainv\u00e4listymiselle nimenomaan suomalaisten yhti\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kiertotalouteen liittyv\u00e4 kirjallisuus on keskittynyt pitk\u00e4lti kiertotalouden erilaisiin liiketoimintamalleihin sek\u00e4 kiertotalousekosysteemeihin. Kiertotalousekosysteemien rooli ja merkitys nousee erityisen t\u00e4rke\u00e4ksi, kun asiaa tarkastellaan kansainv\u00e4listyv\u00e4n yrityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Onnistuneessa kansainv\u00e4listymisess\u00e4 korostuu verkostojen hy\u00f6dynt\u00e4minen sek\u00e4 institutionaalisen ymp\u00e4rist\u00f6n merkitys. N\u00e4m\u00e4 molemmat muuttujat korostuvat my\u00f6s erityisen paljon kiertotalousekosysteemien toimivuudessa. Tutkielmani pyrkikin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n suomalaisille kiertotalousyrityksille tapoja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kiertotalousekosysteemej\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 kasvua tavoitellessa.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksen empiiriset l\u00f6yd\u00f6kset ker\u00e4ttiin haastattelemalla suomalaisia kiertotalousyhti\u00f6it\u00e4, jotka edustivat kukin tietty\u00e4 kiertotalouden liiketoimintamallia. Haastatteluita tehtiin sen verran, ett\u00e4 kaikki kiertotalouden eri liiketoimintamallit olivat edustettuina, jotta saatiin kattava kuva suomalaisesta kiertotalouskent\u00e4st\u00e4 kokonaisuutena. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joissa teemat muodostuivat tutkimuskysymysten ja teoreettisen viitekehyksen mukaan.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksen empiiriset tulokset vahvistivat useita kirjallisuudesta nousseita havaintoja, kuten ekosysteemin kokonaisvaltaisen merkityksen kansainv\u00e4listymisess\u00e4, sek\u00e4 erityisesti kumppaneiden ja rahoituksen t\u00e4rkeyden uusille markkinoille ment\u00e4ess\u00e4. Rahoituksen merkitys oli kuitenkin tutkimuksen empiriassa huomattavasti enemm\u00e4n korostunut, kun kirjallisuudessa, kuten oli my\u00f6s vaihtelevuus kumppaneiden onnistuneessa hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4. Haastatteluissa korostui my\u00f6s kirjallisuutta enemm\u00e4n kotimaisen kiertotalousekosysteemin merkitys; Suomen liiketoimintaymp\u00e4rist\u00f6 vaikuttaa olennaisesti siihen, millaiset kansainv\u00e4lisen kasvun ev\u00e4\u00e4t suomalaisten yritysten on mahdollista saada.<\/p>\n\n\n\n

Koska kiertotalouden liiketoimintamallit eroavat toisistaan, on vaikeaa luoda johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, jotka sopisivat niihin kaikkiin t\u00e4ydellisesti. Tulevien tutkimusten tulisikin entist\u00e4 enemm\u00e4n keskitty\u00e4 spesifisti tiettyjen kiertotalouden liiketoimintamallien kansainv\u00e4listymiseen, jotta viel\u00e4 tarkempia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 voitaisiin tehd\u00e4. Lis\u00e4ksi, vaikka t\u00e4m\u00e4 tutkimus keskittyi ekosysteemien hy\u00f6dynt\u00e4miseen kiertotalousyritysten kansainv\u00e4listymisess\u00e4, tulevat tutkimukset voisivat keskitty\u00e4 enemm\u00e4n itse kiertotalousekosysteemien kansainv\u00e4lisen menestymisen mahdollistamiseen. Kun ymm\u00e4rr\u00e4mme kattavammin erilaisia kiertotalousekosysteemeit\u00e4, on kiertotalousyrityksill\u00e4 my\u00f6s paremmat edellytykset hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 niiden koko potentiaali omassa kansainv\u00e4listymisess\u00e4\u00e4n. Lopuksi, jos suomalainen kiertotalous haluaa saavuttaa kokonaisvaltaisesti menestyst\u00e4 kansainv\u00e4lisell\u00e4 tasolla, tarvitsemme laajemman kuvan koko kiertotaloudesta Suomessa: Miten jokainen eri yhteiskunnan toimija voisi edist\u00e4\u00e4 kotimaisen kiertotalouden kasvua?<\/p>\n\n\n\n

Teemu Maste<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maapallon kantokyvyn ja resurssien jatkuvasti huvetessa on lineaarinen talousmalli tulossa tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Kiertotalous, jossa materiaalit saadaan pidetty\u00e4 huomattavasti pidemp\u00e4\u00e4n kierrossa ja j\u00e4tteen m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4n\u00e4, on tarjoamassa kest\u00e4v\u00e4n vaihtoehdon perinteiselle lineaariselle taloudelle ja mahdollistamassa samalla taloudellisen kasvun ja luonnonvarojen liikak\u00e4yt\u00f6n irtikytkenn\u00e4n. Kiertotalous on kasvanut viime vuosina etenkin EU-alueella ja kasvupotentiaalia on merkitt\u00e4v\u00e4sti viel\u00e4 edess\u00e4, kun globaali […]<\/p>\n","protected":false},"author":3026,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[80,79],"class_list":["post-719","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-masters-thesis","tag-kansainvalistyminen","tag-kiertotalousyhtioiden","post-preview"],"post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/internationalbusiness\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/719","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/internationalbusiness\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/internationalbusiness\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/internationalbusiness\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3026"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/internationalbusiness\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=719"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/internationalbusiness\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/719\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":724,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/internationalbusiness\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/719\/revisions\/724"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/internationalbusiness\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=719"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/internationalbusiness\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=719"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/internationalbusiness\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=719"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}