{"id":1104,"date":"2020-08-17T06:30:24","date_gmt":"2020-08-17T04:30:24","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=1104"},"modified":"2025-10-27T10:20:29","modified_gmt":"2025-10-27T08:20:29","slug":"loppuvuodesta-syntyneilla-lapsilla-on-suurempi-riski-tulla-kiusatuiksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2020\/08\/17\/loppuvuodesta-syntyneilla-lapsilla-on-suurempi-riski-tulla-kiusatuiksi\/","title":{"rendered":"Loppuvuodesta syntyneill\u00e4 lapsilla on suurempi riski tulla kiusatuiksi"},"content":{"rendered":"\n

Elina Tiiri<\/em><\/p>\n\n\n\n

INVEST Blog 8\/2020<\/em><\/p>\n\n\n\n

Loppuvuodesta syntyneet lapset ovat monessa suhteessa ep\u00e4edullisemmassa asemassa kuin alkuvuodesta syntyneet. Uusien tutkimustulosten perusteella lapsen suhteellinen ik\u00e4 vuosiluokan sis\u00e4ll\u00e4 on yhteydess\u00e4 kiusaamiseen ja kiusatuksi tulemiseen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suhteellisella i\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan lapsen ik\u00e4\u00e4 suhteessa vuosiluokan muiden lasten ik\u00e4\u00e4n \u2013 toisin sanoen tammikuussa syntyneet ovat suhteessa vanhimpia, joulukuussa syntyneet taas suhteessa nuorimpia.<\/p>\n\n\n\n

Suhteellisen i\u00e4n vaikutus on tyypillisesti sellainen, ett\u00e4 suhteessa nuorimmat lapset ovat ep\u00e4edullisemmassa asemassa kuin suhteessa vanhimmat. Suhteellisen i\u00e4n havaittiin jo vuosikymmeni\u00e4 sitten olevan yhteydess\u00e4 koulu- ja urheilumenestykseen. T\u00e4m\u00e4n vuosituhannen alussa havaittiin suhteellisen i\u00e4n olevan yhteydess\u00e4 my\u00f6s lasten psyykkisiin oireisiin (Goodman ym., 2003). <\/p>\n\n\n\n

Runsaasti tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on olemassa siit\u00e4, ett\u00e4 suhteessa nuorimmilla lapsilla on suurempi riski saada aktiivisuuden ja tarkkaavuuden h\u00e4iri\u00f6n (ADHD) diagnoosi ja\/tai l\u00e4\u00e4kehoito kuin suhteessa vanhemmilla luokkatovereilla (Holland & Sayal 2019; Whitely ym., 2019).<\/p>\n\n\n\n

Ilmi\u00f6t\u00e4 selitett\u00e4ess\u00e4 on ajateltu, ett\u00e4 ryhm\u00e4n vanhimpien lasten sosioemotionaalinen, kognitiivinen ja fyysinen kehitystaso tukee heid\u00e4n mahdollisuuksiaan saavuttaa tavoitteita ja suoriutua eri tilanteissa edellytetyll\u00e4 tavalla. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vuosiluokan vanhimman ja nuorimman lapsen ik\u00e4ero saattaa olla melkein vuosi, koska koulun aloittaminen m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy syntym\u00e4vuoden perusteella.<\/p>\n\n\n\n

Kiusaamista ole juurikaan ole tutkittu suhteellisen i\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4m\u00e4 on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kiusaaminen on laajaa mielenkiintoa her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ja yhteiskunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4 tutkimusaihe. Aiemmin suhteellisen i\u00e4n ja kiusaamisen yhteydest\u00e4 on julkaistu vain yksitt\u00e4inen tutkimus (M\u00fchlenweg, 2010) ja pari raporttia. Ne ovat antaneet viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 suhteessa nuorimpien riski joutua kiusatuksi olisi suurempi kuin vanhempien luokkatovereiden.<\/p>\n\n\n\n

Lapsen yksil\u00f6lliset vahvuudet ja tuen tarve on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 havaita<\/h2>\n\n\n\n

Suhteellisen i\u00e4n tutkimuksessa keskeisen\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmana on ollut lapsen yksil\u00f6llisen kehityksen ja h\u00e4neen kohdistuvien odotusten suhde. Suhteessa nuoremman i\u00e4n mukanaan tuomia mahdollisia haasteita ei siis tule suoraviivaisesti tulkita lapsen ongelmiksi. Olennainen on my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6n kyky ottaa huomioon lapsen yksil\u00f6lliset vahvuudet ja tuen tarve. <\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s suhteellisen i\u00e4n ja kiusaamisen \u2013 niin kiusatuksi joutumisen kuin kiusaajana toimimisen osalta \u2013 yhteys on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 mielt\u00e4\u00e4 nimenomaan t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Aikuisten tietoisuus suhteellisen i\u00e4n yhteydest\u00e4 kiusaamiseen voi laajentaa mahdollisuuksia ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 ja tunnistaa kiusaamista. <\/p>\n\n\n\n

Selvitimme suhteellisen i\u00e4n yhteytt\u00e4 kiusaamiseen yli 8000 tokaluokkalaisen suomalaislapsen joukossa Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen hiljattain julkaistussa tutkimuksessa (Tiiri ym., 2020).<\/p>\n\n\n\n

Havaitsimme, ett\u00e4 suhteessa nuorimmat eli syys-joulukuussa syntyneet lapset joutuivat useammin kiusatuiksi kuin vanhimmat tokaluokkalaiset eli tammi-huhtikuussa syntyneet. Sen sijaan riski kiusata toisia oli p\u00e4invastainen eli suurin suhteessa vanhimmilla lapsilla.<\/p>\n\n\n\n

Havainto oli samankaltainen niin tytt\u00f6jen kuin poikienkin joukossa, vaikka kiusaaminen sin\u00e4ns\u00e4 on poikien keskuudessa yleisemp\u00e4\u00e4 kuin tytt\u00f6jen. Tulokset vakioitiin lapsilla havaitulla psyykkisell\u00e4 oireilulla, jolloin syntym\u00e4kuukauden mukaan muodostettujen tutkittavien ryhmien v\u00e4liset mahdolliset erot oireilussa eiv\u00e4t v\u00e4\u00e4rist\u00e4 l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tutkimusten mukaan kiusaaminen on yhteydess\u00e4 jopa aikuisuudessa ilmeneviin kielteisiin vaikutuksiin kuten mielenterveyden oireisiin (Brunstein Klomek ym., 2015). Kiusaamisen ennaltaehk\u00e4isy\u00e4 tulisikin ajatella pitk\u00e4n aikav\u00e4lin keinona vaikuttaa yksil\u00f6iden hyvinvointiin (Arseneault, 2018) \u2013 sill\u00e4 on siis yhteiskunnallista merkityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksen tulokset Acta Paediatrica -lehdess\u00e4<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja<\/h2>\n\n\n\n

Elina Tiiri on lastenpsykiatri, joka ty\u00f6skentelee vs. kliinisen\u00e4 opettajana Turun yliopiston lastenpsykiatrian oppiaineessa. H\u00e4n valmistelee v\u00e4it\u00f6skirjaa kiusaamisen epidemiologiasta.<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Arseneault L. Annual research review: The persistent and pervasive impact of being bullied in childhood and adolescence: implications for policy and practice. J Child Psychol Psychiatry <\/em>2018; 59: 405 \u2013 421.<\/p>\n\n\n\n

Brunstein Klomek A, Sourander A, Elonheimo H. Bullying by peers in childhood and effects on psychopathology, suicidality, and criminality in adulthood. Lancet Psychiatry<\/em> 2015; 2: 930 \u2013 941.<\/p>\n\n\n\n

Goodman R, Gledhill J, Ford T. Child psychiatric disorder and relative age within school year: cross sectional survey of large population sample. BMJ<\/em> 2003; 327: 472\u2013475.<\/p>\n\n\n\n

Holland J, Sayal K. Relative age and ADHD symptoms, diagnosis and medication: A systematic review. Eur Child Adolesc Psychiatry<\/em> 2019; 28: 1417\u20131429.<\/p>\n\n\n\n

M\u00fchlenweg AM. Young and innocent. International evidence on age effects within grades on victimization in elementary school. Econ Lett<\/em> 2010; 109: 157\u2013160.<\/p>\n\n\n\n

Tiiri E, Lempinen L, Chudal R, Vuori M, Sourander A. Relative age is associated with bullying victimisation and perpetration among children aged eight to nine. Acta Paediatrica <\/em>2020 June 4. Online ahead of print.<\/p>\n\n\n\n

Whitely M, Raven M, Timimi S, Jureidini J, Phillimore J, Leo J, Moncrieff, J, Landman, P. Attention de\ufb01cit hyperactivity disorder late birthdate effect common in both high and low prescribing international jurisdictions: Systematic review. J Child Psychol Psychiatry<\/em> 2019; 60: 380 \u2013 391.<\/p>\n\n

Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Elina Tiiri INVEST Blog 8\/2020 Loppuvuodesta syntyneet lapset ovat monessa suhteessa ep\u00e4edullisemmassa asemassa kuin alkuvuodesta syntyneet. Uusien tutkimustulosten perusteella lapsen suhteellinen ik\u00e4 vuosiluokan sis\u00e4ll\u00e4 on yhteydess\u00e4 kiusaamiseen ja kiusatuksi tulemiseen. Suhteellisella i\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan lapsen ik\u00e4\u00e4 suhteessa vuosiluokan muiden lasten ik\u00e4\u00e4n \u2013 toisin sanoen tammikuussa syntyneet ovat suhteessa vanhimpia, joulukuussa syntyneet taas suhteessa nuorimpia. Suhteellisen i\u00e4n …<\/p>\n","protected":false},"author":166,"featured_media":1116,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[720,719],"tags":[171,174,114],"class_list":["post-1104","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-bullying","category-children","tag-kiusaaminen","tag-lapsen-suhteellinen-ika","tag-lastenpsykiatria"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1104","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/166"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1104"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1104\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1122,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1104\/revisions\/1122"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1116"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1104"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1104"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1104"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}