{"id":1128,"date":"2020-08-19T12:10:44","date_gmt":"2020-08-19T10:10:44","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=1128"},"modified":"2025-10-27T10:18:41","modified_gmt":"2025-10-27T08:18:41","slug":"valmistuitko-koronakevaana-kyselyn-tulokset-kertovat-nuorten-vaikeuksista-poikkeustilanteessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2020\/08\/19\/valmistuitko-koronakevaana-kyselyn-tulokset-kertovat-nuorten-vaikeuksista-poikkeustilanteessa\/","title":{"rendered":"Valmistuitko koronakev\u00e4\u00e4n\u00e4? \u2013 kyselyn tulokset kertovat nuorten vaikeuksista poikkeustilanteessa"},"content":{"rendered":"\n

Sanna Herkama & Juuso Repo<\/p>\n\n\n\n

INVEST Blog 9\/2020<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kev\u00e4\u00e4n poikkeusolot ovat aiheuttaneet erityisi\u00e4 vaikeuksia toisen asteen opintoja p\u00e4\u00e4tt\u00e4ville nuorille. Monilla nuorilla ammattiin valmistuminen lykk\u00e4\u00e4ntyi ja koulujen sulkeutuminen vaikeutti ylioppilaskirjoituksia. Muuttuneet valintakoeprosessit sek\u00e4 et\u00e4n\u00e4 j\u00e4rjestetyt valintakokeet koettiin kuormittavina. Lukuisat nuoret j\u00e4iv\u00e4t my\u00f6s ilman kes\u00e4t\u00f6it\u00e4 tai valmistumisen j\u00e4lkeist\u00e4 ty\u00f6paikkaa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Valmistuminen poikkeusoloissa on vaikuttanut kielteisesti opiskelijoiden mielen hyvinvointiin ja tulevaisuususkoon. Eniten vaikeuksia kokivat jo aiemmin tukea tarvinneet nuoret. Moni nuori kertoi kaipaavansa tukea opiskelu- tai ty\u00f6paikan l\u00f6yt\u00e4miseen. N\u00e4ille nuorille tulisi nyt j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 heid\u00e4n tarvitsemansa tuki, jotta polku jatko-opintoihin tai ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00f6ytyy. Toisen asteen nivelvaihe on merkityksellinen yhteiskuntaan kiinnittymisen ja hyvinvoinnin kannalta. <\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Valmistuitko koronakev\u00e4\u00e4n\u00e4? -kysely toteutettiin kes\u00e4ll\u00e4 2020 ja siihen vastasi 5005 valmistumisvaiheessa olevaa nuorta. Verkkokyselyn toteutti Turun yliopiston INVEST Psykologia -tutkimusryhm\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 Suomen Lukiolaisten Liiton ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton kanssa. T\u00e4m\u00e4 teksti tarjoaa ensi n\u00e4kym\u00e4n tuloksiin sek\u00e4 p\u00e4\u00e4syn vuorovaikutteiseen tulosty\u00f6kaluun. Havainnot ovat alustavia ja l\u00e4ht\u00f6kohta perusteellisemmille analyyseille. <\/p>\n\n\n\n

Ammatillisen tutkinnon suorittaminen viiv\u00e4styi <\/h2>\n\n\n\n

Kysely suunnattiin siis kolmannen vuoden opiskelijoille. Vastaajista 85 prosentilla oli tarkoitus valmistua kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020. Ammattiin opiskelleista l\u00e4hes joka kuudes (16%) kertoi, ettei valmistunut kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, vaikka oli tarkoitus (vastaava osuus lukiolaisista 3%). Ammattiin opiskelleista joka nelj\u00e4s (24%) kertoi ammattiosaamisen n\u00e4yt\u00f6n vaikeutuneen ja joka viides (19%) raportoi harjoittelun keskeytyneen. Moni opiskelija kertoi avoimissa vastauksissa valmistumisen siirtyv\u00e4n syksyyn tai olevansa ep\u00e4tietoinen valmistumisen ajankohdasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Moni valmistunut ilman ty\u00f6t\u00e4 tai suunnitelmaa <\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Iso osa nuorista raportoi menett\u00e4neens\u00e4 kes\u00e4ty\u00f6n (19%) tai muun ty\u00f6paikan (9%) tai kertoi t\u00f6iden muuten v\u00e4hentyneen (16%) koronarajoitusten takia.  Vastaajista l\u00e4hes puolet (43%) ei ollut kes\u00e4n aikana t\u00f6iss\u00e4 lainkaan. Ammattiin valmistuneista joka kolmas (33%) koki koronatilanteen heikent\u00e4neen ty\u00f6llistymismahdollisuuksia ja yht\u00e4 moni (34%) ei uskonut lainkaan ty\u00f6llistyv\u00e4ns\u00e4 opiskelemalleen alalle. Pysyv\u00e4n ty\u00f6paikan l\u00f6yt\u00e4miseen uskoi v\u00e4h\u00e4n yli puolet (57%) ammattiin valmistuneista.<\/p>\n\n\n\n

Tuoreista ylioppilaista yli kolmannes oli viel\u00e4 vailla suunnitelmaa syksyksi; moni toivoi saavansa t\u00f6it\u00e4 (17%) tai viel\u00e4 l\u00f6yt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 mieluisen opiskelupaikan (13%). Avovastauksissa moni lukiolainen kertoi syksyll\u00e4 keskittyv\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4asiallisesti ylioppilasarvosanojensa korottamiseen. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Valintakoemuutokset koettiin ep\u00e4reiluna<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Niin lukiolaiset kuin ammattiin opiskelleet raportoivat valintakokeisiin valmistautumisen olleen vaikeaa ja kuormittavaa, koska valintakriteerit, aikataulut ja valintakokeen toteuttaminen (esim. et\u00e4haastattelu, erityyppiset valintakokeet) muuttuivat. My\u00f6s muutoksista tiedottamisen kuvattiin olleen sekavaa. Reilu kolmannes (37%) tuoreista ylioppilaista koki koronarajoitusten vaikeuttaneen jatko-opintoihin hakeutumista. <\/p>\n\n\n\n

Avoimissa vastauksissa lukiolaiset kertoivat usean yht\u00e4aikaisen muutoksen luoman tilanteen olleen heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n ep\u00e4reilu ja kuormittava: kirjoituksiin valmistautuminen ei onnistunut suunnitellusti, useamman aineen suorittaminen samalla viikolla oli raskasta, suoriutumisen koettiin n\u00e4iden syiden vuoksi olleen heikko eik\u00e4 ponnistelu kaikkien kohdalla kuitenkaan tuottanut haluttua lopputulosta hakukriteerien suosiessa todistusvalintaa. Lukiolaisista jopa kolme nelj\u00e4st\u00e4 (75%) kertoi koronarajoitusten vaikuttaneen kirjoitusten aikatauluun ja l\u00e4hes puolet (44%) koki saaneensa huonommat arvosanat tai koetulokset kuin olisi saanut normaalitilanteessa.<\/p>\n\n\n\n

Vaikutukset mielen hyvinvointiin hyvin yleisi\u00e4<\/strong> <\/h2>\n\n\n\n

Koronakriisin keskelle valmistuminen on ollut monelle nuorelle henkisesti hyvin kuormittavaa.  Yli puolet vastaajista koki itsens\u00e4 ahdistuneemmaksi (52%) ja viel\u00e4 useampi yksin\u00e4isemm\u00e4ksi (59%) kuin aiemmin. Moni koki my\u00f6s olevansa uupuneempi (48%) tai masentuneempi (40%) kuin ennen poikkeustilaa. Naisista jopa kaksi kolmasosaa (67%) koki itsens\u00e4 ahdistuneemmaksi ja yksin\u00e4isemm\u00e4ksi. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta koki keskim\u00e4\u00e4rin 17% vastaajista, naisista joka nelj\u00e4s (25%). My\u00f6s masennusoireita oli naisista joka nelj\u00e4nnell\u00e4 (27%).<\/p>\n\n\n\n

Masennusoireita kokeneista jopa puolet j\u00e4i ilman kaipaamaansa apua koulun aikuisilta (47%) tai muista palveluista (48%). Osalle nuorista koronatilanne toi my\u00f6s helpotusta: oli aikaa panostaa omaan hyvinvointiin, rauhoittua ja olla esimerkiksi perheen kanssa. Moni kertoi saaneensa tukea mielialaansa yst\u00e4vilt\u00e4 (90%) ja omilta vanhemmilta tai huoltajilta (84%).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Valmistuneista nuorista moni kaipaa yh\u00e4 tukea ammatinvalintaan ja jatko-opintoihin<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Nuoret kaipasivat erityisesti tukea ammatinvalintaan ja jatko-opintoihin hakeutumiseen (49%), ty\u00f6paikan l\u00f6yt\u00e4miseen (42%), toimeentuloon (43%) ja mielialaan liittyen (37%). Kaikki n\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t ovat merkityksellisi\u00e4 yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta. Tukea ammatinvalintaan ja jatko-opintoihin liittyen kaipasivat erityisesti sellaiset nuoret, joilla oli maahanmuuttajatausta (62%), oppimisvaikeuksia (55%) tai joilla oli haasteita mielenterveyden kanssa, kuten ahdistuneisuutta (62%). <\/p>\n\n\n\n

Moni valmistunut nuori kertoi j\u00e4\u00e4neens\u00e4 viel\u00e4 ilman opiskelu- tai ty\u00f6paikkaa syksyksi. Olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t pyrkisiv\u00e4t nyt tavoittamaan n\u00e4m\u00e4 nuoret. Heille tulisi tarjota tukea niin opintojen ja toimeentulon kuin mielen hyvinvoinnin ja el\u00e4m\u00e4nhallinnan suhteen, jotta polku jatko-opintoihin tai ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00f6ytyy. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Vaikeudet keskittyv\u00e4t jo aiemmin tukea tarvinneille – yhteydell\u00e4 opettajiin iso merkitys<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Poikkeustilan aiheuttamat vaikeudet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kasaantuvan vain osalle nuorista. Kyselytulosten perusteella vaikeuksia raportoivat erityisesti ne opiskelijat, joilla oli oppimisvaikeuksia, vaikeuksia ottaa yhteytt\u00e4 opettajiin tai aiempia kokemuksia kiusaamisesta tai yksin\u00e4isyydest\u00e4. Toisin sanoen jo aiemmin tukea tarvinneet nuoret kokivat tilanteen kaikista raskaimmin. Esimerkiksi niist\u00e4, jotka kokivat, ett\u00e4 opettajaan ei ole ollut helppo ottaa yhteytt\u00e4 tai joilla oli kiusaamiskokemuksia peruskoulusta tai toiselta asteelta, joka toinen k\u00e4rsi ahdistuneisuudesta tai masennusoireista. My\u00f6s vanhempien matalalla koulutuksella ja maahanmuuttajataustalla oli jonkin verran yhteytt\u00e4 henkiseen kuormitukseen.<\/p>\n\n\n\n

Nuorista, jotka kaipasivat tukea tai apua mielialaansa liittyen, moni kertoi j\u00e4\u00e4neens\u00e4 sit\u00e4 ilman. N\u00e4ist\u00e4 nuorista joka kolmas (34%) j\u00e4i ilman kaipaamaansa tukea koulun aikuisilta. Viel\u00e4 useampi kertoi n\u00e4in tapahtuneen koulun ulkopuolisten kasvokkaisten palveluiden (41%) ja digitaalisten auttavien palveluiden (53%) kohdalla. Ilman apua tai tukea j\u00e4iv\u00e4t muita useammin nuoret, joilla oli oppimisvaikeuksia, aiempia kokemuksia kiusaamisesta tai yksin\u00e4isyydest\u00e4 koulussa tai jotka kokivat yhteydenottamisen opettajaan vaikeaksi. N\u00e4iden nuorien joukossa oli my\u00f6s enemm\u00e4n niit\u00e4, jotka olivat ilman opiskelu- tai ty\u00f6paikkaa.<\/p>\n\n\n\n

Opetuksen j\u00e4rjest\u00e4ji\u00e4 ajatellen tulokset korostavat opettajasuhteen, opiskelijahuollon ja nuorisoty\u00f6n merkityst\u00e4 opintojen aikana ja nivelvaiheessa. Tuen merkitys korostuu poikkeusoloissa. Nuorille, joilla on kiusaamisen tai yksin\u00e4isyyden kokemuksia aiemmalta kouluajalta, tulisi tarjota aktiivisesti varhaista tukea. Mielenterveyteen liittyvi\u00e4 matalan kynnyksen palveluita tulisi kehitt\u00e4\u00e4 edelleen ja huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 kaikilla opiskelijoilla s\u00e4ilyy yhteys opettajaan ja tarvittava tuki oppimisvaikeuksiin. Paikallisesti on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuunnella tukea tarvitsevia nuoria ja selvitt\u00e4\u00e4, millaisia tukitoimia ja et\u00e4opetuksen muotoja he kaipaavat. N\u00e4iss\u00e4 asioissa tukea tarvitsevia nuoria auttamalla voidaan ehk\u00e4ist\u00e4 nuorten ajautumista koulutuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolelle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Vuorovaikutteinen tulosty\u00f6kalu<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4set tutustumaan kyselyn tuloksiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti vuorovaikutteisen tulosty\u00f6kalun avulla.<\/p>\n\n\n\n

Avaa tulosty\u00f6kalu<\/a><\/p>\n\n\n\n

P\u00e5 svenska: presentationsverktyg<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6kalussa on mahdollista tarkastella tuloksia eri vastaajaryhmien kannalta. Avoimet vastaukset tarjoavat n\u00e4kym\u00e4n opiskelijoiden kokemuksiin poikkeustilanteessa. Toivomme, ett\u00e4 palvelu auttaa opetuksen j\u00e4rjest\u00e4ji\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 tuen kohdentamisessa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tutkimuksen on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Sanna Herkama<\/strong>, FT, ty\u00f6skentelee INVEST Psykologiassa erikoistutkijana. H\u00e4nen mielenkiinnon kohteitaan ovat lasten ja nuorten hyvinvointi, erityisesti koulukiusaaminen sek\u00e4 koulupohjaisten toimenpideohjelmien kehitt\u00e4minen ja niiden implementoinnin tutkiminen. @SannaHerkama<\/p>\n\n\n\n

Juuso Repo<\/strong>, VTM, ty\u00f6skentelee INVEST Psykologiassa tohtorikoulutettavana. H\u00e4n valmistelee v\u00e4it\u00f6skirjaa koronakriisin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin.<\/p>\n\n

Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sanna Herkama & Juuso Repo INVEST Blog 9\/2020 Kev\u00e4\u00e4n poikkeusolot ovat aiheuttaneet erityisi\u00e4 vaikeuksia toisen asteen opintoja p\u00e4\u00e4tt\u00e4ville nuorille. Monilla nuorilla ammattiin valmistuminen lykk\u00e4\u00e4ntyi ja koulujen sulkeutuminen vaikeutti ylioppilaskirjoituksia. Muuttuneet valintakoeprosessit sek\u00e4 et\u00e4n\u00e4 j\u00e4rjestetyt valintakokeet koettiin kuormittavina. Lukuisat nuoret j\u00e4iv\u00e4t my\u00f6s ilman kes\u00e4t\u00f6it\u00e4 tai valmistumisen j\u00e4lkeist\u00e4 ty\u00f6paikkaa. Valmistuminen poikkeusoloissa on vaikuttanut kielteisesti opiskelijoiden mielen hyvinvointiin …<\/p>\n","protected":false},"author":166,"featured_media":1149,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[725,721],"tags":[183,117,138,186,129,180,177],"class_list":["post-1128","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-mental-health","category-youth","tag-ammatti","tag-korona","tag-koronakysely","tag-nivelvaihe","tag-nuoret","tag-opiskelu","tag-valmistuminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1128","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/166"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1128"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1128\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1212,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1128\/revisions\/1212"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1149"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1128"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1128"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1128"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}