Keskustelussa kouluttautumisesta keskityt\u00e4\u00e4n ennen kaikkea nuorten koulutukseen. Yh\u00e4 useampi suomalainen kouluttautuu kuitenkin my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4 esimerkiksi t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aiempaa osaamistaan tai etsiytym\u00e4ll\u00e4 uudelle alalle. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa oli vuonna 2018 l\u00e4hes 9 prosenttia suomalaisista 30\u201365-vuotiaista ja t\u00e4m\u00e4 osuus on ollut tasaisessa nousussa vuodesta 2004 (Tilastokeskus 2020).<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tutkimme my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4 aloitettujen opintojen hy\u00f6ty\u00e4 verrattuna niihin, jotka eiv\u00e4t hanki lis\u00e4koulutusta. Yksi tapa arvioida kouluttautumisen kannattavuutta on tarkastella kouluttautumisen j\u00e4lkeisi\u00e4 tuloja ja ty\u00f6markkina-asemaa. <\/p>\n\n\n\n Tuloksemme osoittavat aikuisena aloitettujen opintojen parantavan tulotasoa ja ty\u00f6llistymist\u00e4, jos opinnot ovat johtaneet uuden tutkinnon suorittamiseen. Sen sijaan kesken j\u00e4\u00e4neet opinnot lis\u00e4\u00e4v\u00e4t matalamman tulotason ja ty\u00f6llisyyden riski\u00e4 verrattuna niihin, jotka eiv\u00e4t ollenkaan aloita opintoja my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Aikaisempien tutkimustulosten perusteella tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kouluttautuminen sek\u00e4 parantaa tulotasoa ja -kehityst\u00e4 ett\u00e4 lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6llistymisen todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 (esim. Kalenius 2014). Koulutus parantaa opiskelijan tietoja ja taitoja, joita ty\u00f6markkinoilla tarvitaan. Kouluttautuminen voi my\u00f6s esimerkiksi parantaa ty\u00f6llistymist\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 verkostoja tai tarjota muodollisen p\u00e4tevyyden ammatin harjoittamiseen.<\/p>\n\n\n\n Suomalaisia rekisteriaineistoja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tarkastelimme yli 25-vuotiaana kouluttautumisen yhteytt\u00e4 tulotasoon ja ty\u00f6llisyyteen. Seurasimme vuosina 1951-76 syntyneiden tuloja ja ty\u00f6llisyytt\u00e4 vuodesta 1995 vuoteen 2015. Erityisen tarkastelun kohteena olivat tulot ja ty\u00f6llisyys vuosina 2012\u201315: tarkastelimme siis aikuisena opintojen aloittamisen pitk\u00e4aikaisia vaikutuksia. Opinnot aloittaneiksi m\u00e4\u00e4rittelimme vuosina 2001 ja 2002 aloitetut opinnot, joita ei edelt\u00e4nyt opintoja vuosina 1999 ja 2000. N\u00e4m\u00e4 aikuisopiskelijat ovat opintonsa aloittaessaan 25\u201350-vuotiaita.<\/p>\n\n\n\n Tulosten mukaan ylemm\u00e4n ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen on kannattavinta. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4si ty\u00f6llisyyden todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 noin 11 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 (kuvio 1) ja paransi tulotasoa noin 24 prosenttia (kuvio 2) verrattuna henkil\u00f6ihin, jotka eiv\u00e4t palanneet opintojen pariin. My\u00f6s muut aikuisi\u00e4ll\u00e4 aloitetut tutkinnot, jotka olivat tasoltaan aiempaa koulutusta korkeampia, paransivat tulotasoa ja ty\u00f6llisyyden todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4. Pienimm\u00e4n mutta silti positiivisen hy\u00f6dyn toi samantasoisen tai aiempaa matalamman tutkinnon suorittaminen verrattuna ennen vuotta 2000 suoritettuun koulutustasoon.<\/p>\n\n\n\n Sen sijaan opintojen pariin palaaminen ilman tutkinnon suorittamista oli yhteydess\u00e4 matalampaan ty\u00f6llisyyden todenn\u00e4k\u00f6isyyteen ja tulotasoon. Keskeytyneet my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4 aloitetut opinnot toisin sanoen viittasivat huonontuneeseen ty\u00f6markkina-asemaan.<\/p>\n\n\n\n Naiset hy\u00f6tyiv\u00e4t my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4 suoritetuista opinnoista miehi\u00e4 enemm\u00e4n. T\u00e4t\u00e4 saattaa selitt\u00e4\u00e4 suomalaisten ty\u00f6markkinoiden vahva sukupuolittuminen. Vaikka naisvaltaisten alojen palkkataso on miesvaltaisia pienempi, naisvaltaisten alojen sijoittuminen useinmiten julkiselle sektorille saattaa tarjota paremmat ty\u00f6llistymismahdollisuudet. Julkisella sektorilla ty\u00f6skentelev\u00e4lle uudelleen kouluttautuminen voi my\u00f6s olla selke\u00e4mpi v\u00e4yl\u00e4 uralla eteenp\u00e4in korkeampiin teht\u00e4viin. My\u00f6s naisten paluuseen ty\u00f6markkinoille pitkilt\u00e4 vanhempainvapailta voi liitty\u00e4 lis\u00e4kouluttautumisen tarvetta eri tavalla kuin miehill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ik\u00e4ryhmien v\u00e4liset erot aikuisena kouluttautumisen hy\u00f6dyiss\u00e4 olivat pieni\u00e4. Ty\u00f6markkinoilla tapahtuneista muutoksista riippumatta niin 1950- kuin 1970-luvulla syntyneetkin hy\u00f6tyiv\u00e4t my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4 aloitetuista tutkinnoista. <\/p>\n\n\n\n Tutkimuksemme osoittaa kouluttautumisen olevan kannattavaa my\u00f6s my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4. Tutkintoon johtava koulutus paransi ty\u00f6llisyytt\u00e4 ja tulotasoa molemmilla sukupuolilla ja kaikissa ik\u00e4ryhmiss\u00e4. Tuloksemme kannustavatkin yhteiskuntaa panostamaan elinik\u00e4iseen oppimiseen mahdollistamalla sek\u00e4 opintojen aloittamisen ett\u00e4 niiden loppuun saattamisen mahdollisimman monelle halukkaalle.<\/p>\n\n\n\n On hyv\u00e4 huomioida, ett\u00e4 koulutukseen valikoituvat usein henkil\u00f6t, jotka p\u00e4rj\u00e4isiv\u00e4t ty\u00f6markkinoilla hyvin ilman lis\u00e4koulutustakin. Maksuttomalla koulutuksella on lis\u00e4ksi vaihtoehtoiskustannuksia: aika, joka k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n opintojen parissa, on aikaa, jota ei voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 palkkat\u00f6ihin. Erityisesti aikuisella i\u00e4ll\u00e4 aloitettu kouluttautuminen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 siis my\u00f6s riskej\u00e4. N\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t huomioiden olisikin hyv\u00e4 tarkastella, jakautuvatko aikuisena kouluttautumisen mahdollisuudet yhteiskunnassamme tasaisesti.<\/p>\n\n\n\n Kilpi-Jakonen E., Sirni\u00f6 O. (2020) Formal adult education and labour market inequalities in Finland. In: Schrader J., Ioannidou A., Blossfeld HP. (eds) Monet\u00e4re und nicht monet\u00e4re Ertr\u00e4ge von Weiterbildung \/ Monetary and non-monetary effects of adult education and training. Edition ZfE, vol 7. Springer VS, Wiesbaden. https:\/\/doi.org\/10.1007\/978-3-658-25513-8_4<\/a><\/p>\n\n\n\n Elina Kilpi-Jakonen<\/strong>, DPhil, ty\u00f6skentelee sosiologian apulaisprofessorina ja akatemiatutkijana INVEST-lippulaivassa ja sosiologian oppiaineessa, Turun yliopistossa.<\/p>\n\n\n\n Outi Sirni\u00f6<\/strong>, VTT, ty\u00f6skentelee erikoistutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella INVEST-lippulaivassa.<\/p>\n\n\n\n Kalenius, A. (2014). Koulutus, ty\u00f6llisyys ja ty\u00f6tt\u00f6myys<\/em>. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6.<\/p>\n\n\n\n Tilastokeskus 2020 StatFin tilastotietokannan taulukko 11c5 — V\u00e4est\u00f6 ja perusasteen j\u00e4lkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat ja tutkinnot koulutusryhm\u00e4n ja i\u00e4n mukaan, 2004-2018<\/p>\n\nN\u00e4in tutkittiin<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Tutkinnon suorittaminen kannattaa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2020\/08\/Tyollisyys-1024x744.png\")
Huom. Pystyviivat viittaavat 95 prosentin luottamusv\u00e4liin. 0-arvo (vaakaviiva) viittaa niiden ty\u00f6llisyyteen, jotka eiv\u00e4t ole aloittaneet opintoja aikuisella i\u00e4ll\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2020\/08\/Tulot-1024x744.png\")
Huom. Pystyviivavat viittaavat 95 prosentin luottamusv\u00e4liin. 0-arvo (vaakaviiva) viittaa niiden tulotasoon, jotka eiv\u00e4t ole aloittaneet opintoja aikuisella i\u00e4ll\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nSukupuolten v\u00e4liset erot ik\u00e4ryhmien eroja suurempia<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Aikuiskoulutuksen saavutettavuuteen syyt\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Julkaisu<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Kirjoittajat<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/strong><\/h3>\n\n\n\n