Lapsiperheiden k\u00f6yhyys & huono-osaisuus<\/a> tarkastellaan erilaisin m\u00e4\u00e4r\u00e4llisin aineistoin lasten ja lapsiperheiden huono-osaisuutta ja k\u00f6yhyytt\u00e4 sek\u00e4 n\u00e4iden ilmi\u00f6iden seurauksia. Kirjassa syvennyt\u00e4\u00e4n siihen, millaista lapsiperheiden k\u00f6yhyys ja huono-osaisuus ovat Suomessa ja miten perheen sosioekonominen huono-osaisuus kytkeytyy lasten kokemaan hyvinvointiin ja aikuisuuden asemiin.<\/p>\n\n\n\nLasten k\u00f6yhyys l\u00e4hes kolminkertaistui Suomessa vuosina 1995\u20132017. Lapsiperheiden k\u00f6yhyyden taustalla on monia tekij\u00f6it\u00e4, kuten vanhempien matala koulutustaso, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutokset ja n\u00e4ihin liittyv\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myys. Lapsiperheet ovat my\u00f6s tuttu n\u00e4ky leip\u00e4jonoissa. Vuonna 2013 ker\u00e4tyn kyselyaineiston mukaan noin 40 prosenttia ruoka-apuun turvautuvista on lapsiperheit\u00e4. He my\u00f6s vierailivat leip\u00e4jonossa muita hakijoita s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisemmin.<\/p>\n\n\n\n
Perhedynamiikka voi toimia osana huono-osaisuuden kasautumisen mekanismia sek\u00e4 my\u00f6t\u00e4vaikuttaa eriarvoisuuden kasvuun el\u00e4m\u00e4nkuluissa ja sukupolvien yli<\/h2>\n\n\n\n
Perherakenne on yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 lapsiperheiden huono-osaisuuden ja k\u00f6yhyyden taustalla. Lapsik\u00f6yhyys on huomattavasti yleisemp\u00e4\u00e4 yksinhuoltajaperheiss\u00e4, ja yksinhuoltajat turvautuvat ruoka-apuun useammin kuin kahden vanhemman perheet. Lasten el\u00e4m\u00e4nkulut ovatkin Suomessa jossain m\u00e4\u00e4rin erkanemassa ja perhedynamiikka voi toimia osana huono-osaisuuden kasautumisen mekanismia sek\u00e4 my\u00f6t\u00e4vaikuttaa eriarvoisuuden kasvuun el\u00e4m\u00e4nkuluissa ja sukupolvien yli. Sosioekonomiset erot lasten perhemuodoissa ja niiden muutoksissa ovat suuria erityisesti varhaislapsuudessa.<\/p>\n\n\n\n
Lapsuudessa koetulla k\u00f6yhyydell\u00e4 ja huono-osaisuudella on monenlaisia vaikutuksia yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 lapsuudessa ett\u00e4 my\u00f6hemmin aikuisuudessa. K\u00f6yhyys kytkeytyy lasten subjektiiviseen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin. Huono-osaisilla nuorilla on hyv\u00e4osaisia heikompi itsetunto ja heilt\u00e4 puuttui useammin opiskeluun liittyv\u00e4 suunnitelma kuin muilta nuorilta.<\/p>\n\n\n\n
Vanhempien huono-osaisuus ennustaa my\u00f6s heid\u00e4n lastensa koulupudokkuutta eli tilannetta, jossa lapselta puuttuu toisen asteen tutkinto aikuisuudessa. Vanhempien huono-osaisuus kytkeytyy voimakkaammin poikien kuin tytt\u00f6jen koulupudokkuuteen. Mahdollisuuksien tasa-arvo n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis toteutuvan heikommin poikien kuin tytt\u00f6jen keskuudessa.<\/p>\n\n\n\n
Lis\u00e4ksi vanhempien toimeentulotukiasiakkuus lis\u00e4\u00e4 heid\u00e4n lastensa todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 saada toimeentulotukea varhaisaikuisuudessa. T\u00e4m\u00e4 johtuu osittain siit\u00e4, ett\u00e4 toimeentulotukea saavilla vanhemmilla on v\u00e4hemm\u00e4n mahdollisuuksia tukea nuoria taloudellisesti kriittisten siirtymien aikana, kuten kotoa pois muuttamisessa tai opiskeluiden aloittamisessa.<\/p>\n\n\n\n
Vaikka suurin osa lapsiv\u00e4est\u00f6st\u00e4 voi monella indikaatto\u00adrilla mitattuna hyvin, suomalainen hyvinvointivaltio ei ole kyennyt poistamaan lapsik\u00f6yhyytt\u00e4 tai ka\u00adsautuvaa ja ylisukupolvista huono-osaisuutta.<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittajat<\/h2>\n\n\n\n
Johanna Kallio<\/strong> ty\u00f6skentelee sosiaality\u00f6n professorina sosiaalitieteiden laitoksella, Turun yliopistossa. H\u00e4n on yhteiskuntapolitiikan dosentti Helsingin yliopistossa.<\/p>\n\n\n\nMia Hakovirta<\/strong> ty\u00f6skentelee akatemiatutkijana Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella ja INVEST lippulaivassa. H\u00e4nen tutkimuksensa kohdistuu lapsiperheiden toimeentulokysymyksiin, perhepolitiikkaan ja lapsen elatukseen eron j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n