{"id":1305,"date":"2020-09-16T07:31:08","date_gmt":"2020-09-16T05:31:08","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=1305"},"modified":"2025-10-27T10:05:35","modified_gmt":"2025-10-27T08:05:35","slug":"ylisukupolvinen-huono-osaisuus-viheliainen-sosiaalinen-ongelma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2020\/09\/16\/ylisukupolvinen-huono-osaisuus-viheliainen-sosiaalinen-ongelma\/","title":{"rendered":"Ylisukupolvinen huono-osaisuus \u2013 viheli\u00e4inen sosiaalinen ongelma"},"content":{"rendered":"\n

Niko Eskelinen<\/p>\n\n\n\n

INVEST blog 13\/2020<\/em><\/p>\n\n\n\n

Suomalainen yhteiskunta on vaurastunut huimin harppauksin reilun sadan vuoden ajan.  Yh\u00e4 suurempi osa v\u00e4est\u00f6st\u00e4 voi hyvin ja entist\u00e4 useampien elintaso, el\u00e4m\u00e4nlaatu ja elintavat ovat kiistatta kohentuneet. Kaikki suomalaiset eiv\u00e4t ole kuitenkaan samassa m\u00e4\u00e4rin p\u00e4\u00e4sseet mukaan yhteiskunnan my\u00f6nteiseen kehitykseen. Hyvinvoivan ja vauraan enemmist\u00f6n varjossa on edelleen v\u00e4est\u00f6ryhmi\u00e4, joiden elintaso, el\u00e4m\u00e4nlaatu ja el\u00e4m\u00e4ntavat ovat eriytyneet useilla mittareilla tarkasteltuna<\/strong> ja joiden el\u00e4m\u00e4n edellytykset ovat olennaisesti muuta v\u00e4est\u00f6\u00e4 heikommat.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4\u00e4n t\u00e4llaisen ryhm\u00e4n muodostavat ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta k\u00e4rsiv\u00e4t henkil\u00f6t, jotka suureen suomalaiseen enemmist\u00f6\u00f6n verrattuna rakentavat el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 takamatkalta. Tuoreessa teoksessamme Raskas perint\u00f6 \u2013 Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa<\/a> (Saari, Eskelinen & Bj\u00f6rklund 2020) paikannetaan huono-osaisuuteen johtavia peruspolkuja ja analysoidaan ylisukupolvisen huono-osaisuuden rakentumista yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4nkulun n\u00e4k\u00f6kulmasta laajaa laadullista tutkimusaineistoa hy\u00f6dynt\u00e4en sek\u00e4 pohditaan ratkaisuja ylisukupolvisten kierteiden katkaisemiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Sukupolvet ovat sidoksissa toisiinsa<\/h2>\n\n\n\n

Suomea on tyypillisesti luonnehdittu avoimeksi yhteiskunnaksi, jossa sosiaalinen liikkuvuus on laajaa ja mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu muihin maihin verrattuna hyvin. Siit\u00e4 huolimatta eriarvoisuuden on havaittu periytyv\u00e4n my\u00f6s Suomessa. <\/p>\n\n\n\n

Ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta k\u00e4rsiv\u00e4t rakentavat el\u00e4m\u00e4\u00e4nsa takamatkalta.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n

Vanhempien taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen asema vaikuttavat seuraavan polven taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen asemaan useilla el\u00e4m\u00e4n eri osa-alueilla sek\u00e4 my\u00f6nteisesti ett\u00e4 kielteisesti. On havaittu, ett\u00e4 perhetaustan mukaiset erot n\u00e4kyv\u00e4t muun muassa kouluttautumisessa, asemassa ty\u00f6markkinoilla sek\u00e4 aikuisuuden tulotasossa. (Eskelinen ym. 2020.)<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s sosiaalisen huono-osaisuuden on havaittu siirtyv\u00e4n sukupolvelta toiselle. Lukuisissa laajoihin tilastoaineistoihin perustuvissa tutkimuksissa on raportoitu vanhempien sosiaalisen huono-osaisuuden muodostavan kohonneen riskin my\u00f6s lapsen aikuisi\u00e4n huono-osaisuudelle. (Kallio, Kauppinen & Erola 2016; Karhula & Sirni\u00f6 2019; Vauhkonen ym. 2017.) <\/p>\n\n\n\n

Huono-osaisuutta v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t sek\u00e4 sosiaaliset ett\u00e4 biologiset mekanismit. Sit\u00e4 selitt\u00e4v\u00e4t harvoin yksitt\u00e4iset tekij\u00e4t tai el\u00e4m\u00e4ntapahtumat. Ylisukupolvisen huono-osaisuuden rakentuminen on monipolvinen, useisiin el\u00e4m\u00e4nvaiheisiin ja el\u00e4m\u00e4ntapahtumiin nivoutuva prosessi, joka rakentuu useamman mekanismin ja tekij\u00e4n yhteisvaikutuksista.<\/p>\n\n\n\n

Tavanomaisen tarinalinjan mukaan huono-osaisissa perheiss\u00e4 varttuneita yhdist\u00e4v\u00e4t repaleiset ja rikkin\u00e4iset sek\u00e4 kylm\u00e4t ja kovat kasvuolosuhteet sek\u00e4 erilaiset turvattomuuden kokemukset lapsuudessa. Huono-osaisuuden kierteiden taustalla on perheit\u00e4 pitkittyneesti kuormittaneet ja kasautuneet ongelmat, joihin perhetaustan osalta lukeutuvat esimerkiksi vanhempien p\u00e4ihde- ja mielenterveysongelmat, ty\u00f6tt\u00f6myys, toimeentulo-ongelmat ja yhteiskunnallinen osattomuus sek\u00e4 tulevaisuushorisontteja nakertava n\u00e4k\u00f6alattomuus.<\/p>\n\n\n\n

Repaleiset ja rikkin\u00e4iset sek\u00e4 kylm\u00e4t ja kovat kasvuolosuhteet yhdist\u00e4v\u00e4t huono-osaisissa perheiss\u00e4 varttuneita.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n

Yleisemmin ylisukupolvisessa huono-osaisuudessa yhdistyv\u00e4t pitk\u00e4aikaisesti perusturvaetuuksista muodostuva elintaso, niukkuuden ja alhaisen statuksen kuormittama el\u00e4m\u00e4nlaatu sek\u00e4 arjen rytmitt\u00f6myydest\u00e4 ja rakenteiden hauraudesta aiheutuvat el\u00e4m\u00e4ntapaan liittyv\u00e4t haasteet. (Saari et al. 2020)<\/p>\n\n\n\n

Ylisukupolvinen huono-osaisuus on viheli\u00e4inen ongelma<\/h2>\n\n\n\n

Yhteiskuntapoliittisesti ja sosiaalisten ongelmien hallintaj\u00e4rjestelmien n\u00e4k\u00f6kulmasta ylisukupolvinen sosiaalinen huono-osaisuus on viheli\u00e4inen ongelma (\u201dwicked problem\u201d<\/em>). Sen ratkaisemiseksi ei ole yksitt\u00e4isi\u00e4 keinoja tai yksioikoisia v\u00e4lineit\u00e4. Ylisukupolvista huono-osaisuutta ei voida ratkaista tai katkaista parantamalla yksitt\u00e4isten etuuksien tasoa tai yksitt\u00e4isten palveluiden laatua, kuten on mahdollista menetell\u00e4 selke\u00e4rajaisempien sosiaalisten riskien hallintaj\u00e4rjestelmiss\u00e4, jotka voivat liitty\u00e4 esimerkiksi sairastumiseen, ty\u00f6kyvytt\u00f6myyteen tai ty\u00f6tt\u00f6myyteen. <\/p>\n\n\n\n

Ylisukupolvisen huono-osaisuuden ratkaiseminen edellytt\u00e4\u00e4 monitasoisten ja moniulotteisten sosiaalisten ongelmien hallintaa, paikoin pirstoutuneen ja monisektoraalisen palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n koordinointia sek\u00e4 erityisesti asiakkaan onnistunutta kiinnittymist\u00e4 palveluihin toimintakykyj\u00e4 vahvistavasti ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 kannattelevia my\u00f6nteisi\u00e4 siirtymi\u00e4 tukevasti.<\/p>\n\n\n\n

Kun el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuormittavat ongelmat ovat rakentuneet samanaikaisesti useista toisiinsa nivoutuneista tekij\u00f6ist\u00e4, on kierteiden katkaisuun t\u00e4hd\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 paikallaan kysy\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin monin tavoin haavoittuvassa asemassa olevilla henkil\u00f6ill\u00e4 on kyky\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4mittaisista vastaanottoajoista tai kohdennetuista palveluista, jotka ovat eriytyneet oman logiikkansa ja aikataulunsa mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n

Huono-osaisuuden kierteiden taustalla on perheit\u00e4 pitkittyneesti kuormittaneet ja kasautuneet ongelmat.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n

Ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta k\u00e4rsivien usein pirstaleista arkea ei pid\u00e4 sovittaa palveluiden tuottajien rytmiin, vaan palveluntuottajien tulee sopeuttaa oma toimintansa haavoittuvassa asemassa olevien arkeen. Kierteiden katkaisemiseksi palveluiden tulee rakentua haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien arkea tukevasti. Kyky hy\u00f6ty\u00e4 palveluista, siten ett\u00e4 ne tukevat kiinnittymist\u00e4 palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja vahvistavat yksil\u00f6iden ja perheiden voimavaroja ja toimintakykyj\u00e4, l\u00e4htee arjesta. Ilman toimivaa, rytmittynytt\u00e4 ja rakenteistunutta arkea ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n vaikuttavia palveluita.<\/p>\n\n\n\n

Ylisukupolvinen huono-osaisuus koskettaa harvoja<\/h2>\n\n\n\n

Lopulta ylisukupolvinen huono-osaisuus on ilmi\u00f6, joka koskettaa v\u00e4est\u00f6tasolla harvoja ja laajassa kuvassa kyse on kohtalaisen pienest\u00e4 ja rajatusta ryhm\u00e4st\u00e4. Ryhm\u00e4n laajuus riippuu paljon my\u00f6s niist\u00e4 indikaattoreista (ja indikaattorien yhdistelmist\u00e4), joilla ylisukupolvista huono-osaisuutta mitataan. <\/p>\n\n\n\n

On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 valtaosa haavoittuvissa olosuhteista varttuneista lapsista ja nuorista p\u00e4rj\u00e4\u00e4 aikuisena suomalaisessa yhteiskunnassa verrattain hyvin. Vaikka perhetausta, lapsuuden perheen aineelliset ja aineettomat resurssit sek\u00e4 lapsuuden ajan elinolosuhteet ovat yhteydess\u00e4 lapsen aikuisuuden asemien muodostumiseen, perhetaustaan linkittyv\u00e4 huono-osaisuus ei ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 yksil\u00f6iden el\u00e4m\u00e4npolkuja tai yksioikoisesti m\u00e4\u00e4rit\u00e4 lasten aikuisuuden asemia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>
\n
Kirjoitus perustuu hein\u00e4kuussa 2020 Gaudeamuksen julkaisemaan teokseen Raskas perint\u00f6 \u2013 Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa <\/a>(Saari, Eskelinen & Bj\u00f6rklund 2020).<\/pre>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n
Kirjoittaja<\/h2>\n\n\n\n
Niko Eskelinen <\/strong>on tohtorikoulutettava Turun yliopistossa Eriarvoisuuden, interventioiden ja hyvinvointivaltion tutkimuksen (INVEST) -tohtoriohjelmassa ja vieraileva tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella
<\/strong><\/p>\n\n\n\n
Kirjallisuus<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
Eskelinen, Niko, Jani Erola, Aleksi Karhula, Lucia Ruggera & Outi Sirni\u00f6. 2020. \u201cEriarvoisuuden Periytyminen.\u201d Teoksessa Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020<\/em>, (toim.) Maija Mattila. Helsinki: Kalevi Sorsa -s\u00e4\u00e4ti\u00f6, 127\u201356.<\/p>\n\n\n\n
Kallio, Johanna M., Timo M. Kauppinen & Jani Erola. 2016. \u201cCumulative Socio-Economic Disadvantage and Secondary Education in Finland.\u201d European Sociological Review<\/em> 32(5):649\u201361.<\/p>\n\n\n\n
Karhula, Aleksi & Outi Sirni\u00f6. 2019. \u201cYlisukupolvinen Eriarvoisuus Suomessa: Poikkitieteellinen katsaus yhteiskuntatieteellisiin tutkimuksiin.\u201d Yhteiskuntapolitiikka<\/em> 84(5\u20136):572\u201382.<\/p>\n\n\n\n
Saari, Juho, Niko Eskelinen & Liisa Bj\u00f6rklund. 2020. Raskas Perint\u00f6 – Ylisukupolvinen Huono-Osaisuus Suomessa<\/em>. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n\n\n\n
Vauhkonen, Teemu, Johanna Kallio, Timo M. Kauppinen & Jani Erola. 2017. \u201cIntergenerational Accumulation of Social Disadvantages across Generations in Young Adulthood.\u201d Research in Social Stratification and Mobility<\/em> 48:42\u201352.<\/p>\n\n
Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Niko Eskelinen INVEST blog 13\/2020 Suomalainen yhteiskunta on vaurastunut huimin harppauksin reilun sadan vuoden ajan.  Yh\u00e4 suurempi osa v\u00e4est\u00f6st\u00e4 voi hyvin ja entist\u00e4 useampien elintaso, el\u00e4m\u00e4nlaatu ja elintavat ovat kiistatta kohentuneet. Kaikki suomalaiset eiv\u00e4t ole kuitenkaan samassa m\u00e4\u00e4rin p\u00e4\u00e4sseet mukaan yhteiskunnan my\u00f6nteiseen kehitykseen. Hyvinvoivan ja vauraan enemmist\u00f6n varjossa on edelleen v\u00e4est\u00f6ryhmi\u00e4, joiden elintaso, el\u00e4m\u00e4nlaatu ja …<\/p>\n","protected":false},"author":166,"featured_media":1323,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[723],"tags":[231,228,72,216,102,225,222],"class_list":["post-1305","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-equality","tag-elamanlaatu","tag-elintaso","tag-eriarvoisuus","tag-huono-osaisuus","tag-sosiologia","tag-yhteiskunta","tag-ylisukupolvinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1305","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/166"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1305"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1305\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2812,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1305\/revisions\/2812"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1323"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1305"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1305"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1305"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}