Tovereihin kohdistuva aggressiivinen k\u00e4yt\u00f6s on vakava ongelma lasten ja nuorten vertaissuhteissa. Aggressiiviseen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen liittyy my\u00f6s muita sosiaalisia, emotionaalisia ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 vaikeuksia (Card & Hodges, 2008). Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada kattava k\u00e4sitys siit\u00e4, ketk\u00e4 nuoret ovat alttiimpia kohtelemaan muita aggressiivisesti tai keit\u00e4 toverit kohtelevat muita useammin aggressiivisesti. Vuosien mittaan tehty tutkimus on osoittaaa, ett\u00e4 uhreiksi joutuneet nuoret eiv\u00e4t yleens\u00e4 pid\u00e4 luokkakavereistaan ja syrj\u00e4ytyv\u00e4t sosiaalisesti (Card & Hodges, 2008).<\/p>\n\n\n\n
Tyypillinen k\u00e4sitys osapuolten v\u00e4lisest\u00e4 dynamiikasta on se, ett\u00e4 suosittu lapsi tai nuori kohtelee aggressiivisesti v\u00e4hemm\u00e4n suosittua luokkatoveriaan. Uudet tutkimukset viittaavat kuitenkin vastoin yleist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 siihen, ett\u00e4 suositut nuoret eiv\u00e4t ainoastaan kohtele muita aggressiviisesti – he voivat itsekin olla usein uhreja (Dawes & Malamut, 2018).<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4t\u00e4 tukee sosiaalisen dominoinnin teoria, jonka mukaan jotkut yksil\u00f6t kilpailevat kesken\u00e4\u00e4n yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n nousta ylemm\u00e4s sosiaalisessa hierarkiassa (esim. Hawley, 1999). L\u00e4hell\u00e4 sosiaalisen hierarkian yl\u00e4p\u00e4\u00e4t\u00e4 olevia nuoria voidaan kiusata, koska v\u00e4hemm\u00e4n suositut haluavat ottaa heid\u00e4n paikkansa.<\/p>\n\n\n\n
Valitettavasti suosittujen, toisten ik\u00e4v\u00e4n kohtelun kohteeksi joutuneiden nuorten kokemukset j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein huomaamatta. T\u00e4m\u00e4 voi johtua siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n luokkatoverinsa tai opettajansa ajattelevat suosittujen oppilaiden menestyv\u00e4t kaverisuhteissa hyvin ja t\u00e4ten olettavat, etteiv\u00e4t suositut nuoret todenn\u00e4k\u00f6isesti joudu ik\u00e4v\u00e4n kohtelun uhreiksi.<\/p>\n\n\n\n On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada kattava k\u00e4sitys siit\u00e4, ketk\u00e4 nuoret ovat alttiimpia kohtelemaan muita aggressiivisesti tai keit\u00e4 toverit kohtelevat muita useammin aggressiivisesti.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Vastaavasti interventiotoimissa ei ole viel\u00e4 otettu huomioon suosittujen nuorten kokemuksia uhriksi joutumisesta, mik\u00e4 on huolestuttavaa useista syist\u00e4. Esimerkiksi suositut nuoret ovat usein aggressiivisia (esim. Cillessen & Mayeux, 2004). Jos he tuntevat suosionsa tai asemansa vertaisryhm\u00e4ss\u00e4 olevan uhattuna, he saattavat olla viel\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin aggressiivisia. Jos siis suosittuihin nuoriin kohdistetaan aggressiivisuutta, voi se johtaa vertaisryhm\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyneeseen aggressiivisuuteen.<\/p>\n\n\n\n Testasimme hiljattain tutkimuksessa, lis\u00e4\u00e4k\u00f6 suosio riski\u00e4 joutua tovereiden aggressiivisen k\u00e4yt\u00f6ksen uhriksi. Tutkimme my\u00f6s, kasvoiko suosittujen, uhriksi joutuneiden nuorten aggressiivisuus ajan my\u00f6t\u00e4. Keskityimme ep\u00e4suoriin aggression muotoihin (ei-fyysiset teot, joihin voi sis\u00e4lty\u00e4 piiloon j\u00e4\u00e4vi\u00e4 loukkaamisen tai satuttamisen muotoja tai vertaissuhteiden manipulointia), koska suositut nuoret joutuvat todenn\u00e4k\u00f6isemmin juuri t\u00e4llaisen aggressiivisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen kohteeksi (Dawes & Malamut, 2018).<\/p>\n\n\n\n Yhteens\u00e4 370 yhdysvaltalaista nuorta (i\u00e4lt\u00e4\u00e4n 14-16 -vuotta) osallistui tutkimukseen, jossa he kertoivat omista kokemuksistaan liittyen tovereiden heihin kohdistamaan aggressiiviseen k\u00e4yt\u00f6kseen kahden per\u00e4kk\u00e4isen vuoden aikana (T1 ja T2). Tutkimuksessa nuoria pyydettiin my\u00f6s raportoimaan luokkatovereidensa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja ominaisuuksia. Opiskelijat nimesiv\u00e4t luokkatoverinsa, jotka 1. olivat ep\u00e4suoran aggression uhreja, 2. kohdistivat ep\u00e4suoraa aggressiota toisiin ja 3. olivat suosittuja ik\u00e4luokassaan. Lis\u00e4ksi erotimme toisistaan juoruilun uhriksi joutumisen ja poissulkemisen tai ulkopuolelle j\u00e4tt\u00e4misen, joita ei ole aiemmissa tutkimuksissa tarkasteltu erikseen.<\/p>\n\n\n\n Huomasimme, ett\u00e4 suosio tutkimuksen alussa oli riskitekij\u00e4 sille, ett\u00e4 nuoresta levitettiin juoruja seuraavana vuonna (esim. levitettiin ilkeit\u00e4 juttuja), mutta se ei ollut riskitekij\u00e4 poissulkemiselle tai sille, ett\u00e4 nuori j\u00e4tettiin ulkopuolelle. Keskeist\u00e4 juorujen ja huhujen levitt\u00e4misess\u00e4 on, ett\u00e4 niiden takana voi toimita nimett\u00f6m\u00e4n\u00e4. Niinp\u00e4 siis nuoret valitsevat t\u00e4m\u00e4n aggression muodon halutessaan vahingoittaa suosittuja ik\u00e4tovereitaan, koska se on helpommin k\u00e4tkett\u00e4viss\u00e4 ja se on “v\u00e4h\u00e4riskinen” tapa vahingoittaa heid\u00e4n mainettaan. Toisaalta nuorille voi olla vaikeampaa tai riskialtista yritt\u00e4\u00e4 sulkea suosittuja luokkatovereita toiminnan\/ryhm\u00e4n ulkopuolelle, koska suosituilla nuorilla on tyypillisesti paljon yst\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Seuraavaksi tutkimme, ennustaako suosittujen nuorten oma tunne joutumisesta tovereiden aggressiivisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen kohteeksi heid\u00e4n oman ep\u00e4suoran aggressionsa lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n Kuviosta 1 k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 ne vertaisryhm\u00e4ss\u00e4\u00e4n suositut nuoret, joita vertaiset kohtelivat aggressiivisesti, olivat vuotta my\u00f6hemmin itsekin aggressiivisempia. Toisin sanoen tunne uhriksi joutumisesta lis\u00e4si aggressiivisuutta nuorilla, jotka olivat hyvin suosittuja vertaisryhm\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4 vastoin kokemuksilla aggressiivisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen kohteeksi joutumisesta (itsearvioilla mitattuna) ja ep\u00e4suoran aggressiivisuuden v\u00e4lill\u00e4 ei ollut tilastollisesti merkitsev\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 nuorilla, joiden suosio oli heikko.<\/p>\n\n\n\n Kuvio 1. Vertaisten aggressiivisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen kohteeksi joutumisen (T1) yhteys omaan ep\u00e4suoraan aggressioon (T2), kun otetaan huomioon nuoren suosio (T1).<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksen t\u00e4rkeimm\u00e4t opit:<\/strong><\/p>\n\n\n\n N\u00e4m\u00e4 tulokset vaikuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti vertaisryhm\u00e4n aggressiivisuuden ymm\u00e4rt\u00e4miseen ja interventio-ohjelmien kehitt\u00e4miseen. Ensinn\u00e4kin tulokset tuovat esiin joukon nuoria, jotka ovat vaarassa joutua aggressiivisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen uhriksi, mutta jotka on yleens\u00e4 j\u00e4tetty huomiotta. Koska suositut nuoret ovat sosiaalisesti monin tavoin menestyvi\u00e4, opettajat ja vanhemmat eiv\u00e4t ehk\u00e4 ajattele, ett\u00e4 heid\u00e4n t\u00e4ytyisi olla erityisen huolissaan n\u00e4ist\u00e4 nuorista. Tulokset osoittavat kuitenkin, ett\u00e4 jopa suosituilla nuorilla on riski joutua tovereiden aggressiivisen kohtelun uhriksi, vaikka aikuiset eiv\u00e4t huomaisikaan heid\u00e4n kokemuksiaan.<\/p>\n\n\n\n Jos suosittujen nuorten kokemuksia heihin kohdistuvasta aggressiosta ei k\u00e4sitell\u00e4 asianmukaisesti, se voi vahvistaa kielteist\u00e4 keh\u00e4\u00e4, jossa aggressiivisuus ryhm\u00e4ss\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Kun otetaan huomioon, ett\u00e4 ik\u00e4tovereiden aggressiivisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen kohteeksi joutuminen liittyy my\u00f6s mielenterveyteen ja my\u00f6hempiin vaikeuksiin opinnoissa, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikkien uhriksi joutuvien kokemukset otetaan huomioon ohjelmissa, joilla pyrit\u00e4\u00e4n ennalta-ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n aggressiivisuutta ja puuttumaan siihen. <\/p>\n\n\n\n Lis\u00e4ksi tulokset osoittavat, ett\u00e4 suosittujen nuorten kokemukset vertaisten heihin kohdistamasta aggressiosta lis\u00e4siv\u00e4t heid\u00e4n omaa aggressiivisuuttaan. Jos suosittujen nuorten kokemuksia heihin kohdistuvasta aggressiosta ei k\u00e4sitell\u00e4 asianmukaisesti, se voi vahvistaa kielteist\u00e4 keh\u00e4\u00e4, jossa aggressiivisuus ryhm\u00e4ss\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy.<\/p>\n\n\n\n Malamut, S. T., Luo, T., & Schwartz, D. (2020). Prospective associations between popularity, victimization, and aggression in early adolescence. Journal of Youth and Adolescence.<\/em> doi:10.1007\/s10964-020-01248-4<\/p>\n\n\n\n Sarah Malamut<\/strong> toimii erikoistutkijana Turun yliopiston psykologian laitoksella INVEST tutkimuksen lippulaivassa. <\/p>\n\n\n\n Card, N., & Hodges, E. (2008). Peer victimization among schoolchildren: Correlations, causes, consequences, and considerations in assessment and intervention. School Psychology<\/em> Quarterly, 23<\/em>, 451\u2013461. doi:10.1037\/a0012769<\/p>\n\n\n\n Cillessen, A. H. N., & Mayeux, L. (2004). From censure to reinforcement: Developmental changes in the association between aggression and social status. Child Development, 75, 147\u2013163. doi:10.2307\/3696572<\/p>\n\n\n\n Dawes, M., & Malamut, S. (2018). No one is safe: Victimization experiences of high-status youth. Adolescent Research Review, 1-21. doi:10.1007\/s40894-018-0103-6<\/p>\n\n\n\n Hawley, P. H. (1999). The ontogenesis of social dominance: A strategy-based evolutionary perspective. Developmental Review, 19,<\/em> 97\u2013132. doi: 10.1006\/drev.1998.0470<\/p>\n\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2020\/10\/graph-1024x592.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nAlkuper\u00e4inen julkaisu<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Kirjoittaja<\/h2>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/h3>\n\n\n\n