Oskari Lahtinen<\/p>\n\n\n\n
INVEST blog 17\/2020<\/p>\n\n\n\n
Mielenterveys on psykiatriassa ja l\u00e4nsimaiden kulttuurissa laajemmin mielletty enimm\u00e4kseen sairauden puuttumisen kautta. Mik\u00e4li henkil\u00f6 ei ole esimerkiksi selv\u00e4sti ahdistunut, masentunut tai stressaantunut, h\u00e4nen saatetaan kuvata olevan terve mielelt\u00e4\u00e4n. Viime vuosituhannen lopulla esiin noussut positiivinen psykologia otti fokukseensa niin sanotusti mielelt\u00e4\u00e4n terveen ihmisen hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4misen ja kysyi, kuinka muuttaa tavallinen arkip\u00e4rj\u00e4\u00e4minen kukoistamiseksi (Seligman, 1998).<\/strong><\/p>\n\n\n\n Osana psykologian avautumista laajemman mielenterveyden k\u00e4sityksen suuntaan on ollut it\u00e4maista perua olevien meditatiivisten harjoitteiden ja niist\u00e4 seuraavien mielentilojen tutkimus l\u00e4nness\u00e4. Viel\u00e4 2005 mindfulness-tutkimuksia oli julkaistu vain joitakin satoja, mutta t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kirjallisuus on kasvanut eksponentiaalisesti ja aihetta k\u00e4sittelevien tieteellisten artikkelien m\u00e4\u00e4r\u00e4 noussut useisiin tuhansiin julkaisuihin (Goleman & Davidson, 2017). Luku on m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti vertailukelpoinen esimerkiksi nykyisin teht\u00e4v\u00e4n masennusl\u00e4\u00e4ketutkimuksen kanssa, mist\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 mielenkiinnon aihetta kohtaan olevan suurta.<\/p>\n\n\n\n Positiivisen psykologian fokuksessa on mielelt\u00e4\u00e4n terveen ihmisen hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4minen ja ajatus siit\u00e4, kuinka muuttaa tavallinen arkip\u00e4rj\u00e4\u00e4minen kukoistamiseksi.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Mindfulness tarkoittaa lyhyesti sanoen sit\u00e4, ettei mieli ole eksynyt ajatuksiin. Ollessaan mindful, henkil\u00f6 on tietoinen siit\u00e4 mit\u00e4 n\u00e4kee, kuulee ja tuntee t\u00e4ss\u00e4 ja nyt. Ajattelu ei mindfulnessia harjoittaessa lakkaa, mutta ajatukset pyrit\u00e4\u00e4n huomaamaan niiden saapuessa, eik\u00e4 niit\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4 seuraamaan t\u00e4st\u00e4 hetkest\u00e4 huomion vieviin kehiin. Mieli saattaa vaeltaa menneisyyteen (muistoihin), nykyhetkeen (analyysiin) tai tulevaisuuteen (suunnitelmiin tai huoliin). Kaikki n\u00e4m\u00e4 ajatukset vain huomataan samastumatta niihin.<\/p>\n\n\n\n Mindfulnessin hy\u00f6tyjen tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 koskee enimm\u00e4kseen perinteist\u00e4 mielenterveysk\u00e4sityst\u00e4, eli patologian v\u00e4henemist\u00e4. Suomessa mindfulness on K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksissa masennuksen hoidossa. Vahvin n\u00e4ytt\u00f6 mindfulnessin vaikutuksista on aikuisilla masennuksen, ahdistuksen ja kivun hoidon v\u00e4lineen\u00e4 (Goyal ym., 2014). Efektikoot ovat samaa luokkaa kuin psykoterapioilla ja etuja saavutetaan jo lyhyehk\u00f6ill\u00e4 8 viikon kursseilla. N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvat t\u00e4llaiset kurssit ovat nimelt\u00e4\u00e4n MBSR ja MBCT (mindfulness-based stress reduction ja mindfulness-based cognitive therapy). Lapsilla ja nuorilla efektit ovat meta-analyyseissa suurinpiirtein samaa luokkaa kuin aikuisilla, mutta tutkimuksia on tehty v\u00e4hemm\u00e4n ja n\u00e4yt\u00f6naste siten hieman heikompi (Zoogman ym., 2015).<\/p>\n\n\n\n Mindfulnessia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n masennuksen hoidossa, jossa sen tehon on todettu olevan yht\u00e4 suuri kuin psykoterapiolla. Etuja saavutetaan jo kahdeksan viikon kursseilla.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Mielenkiintoinen kysymys aukeaa mindfulnessin merkityksest\u00e4 mielenterveydelle positiivisen psykologian mieless\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa mindfulness-tutkimuksen historiaa n\u00e4ytt\u00f6 kukoistamisvaikutuksista on spekulatiivisempaa kuin patologian parantumisesta. T\u00e4m\u00e4 lienee kuitenkin yleinen syy mindfulnessin suosion taustalla l\u00e4nness\u00e4. Meditaatioappeja on ladattu l\u00e4nness\u00e4 kymmeni\u00e4, ellei satoja miljoonia kertoja. Vertailuksi meditoivia buddhalaisia on Aasiassa vain joitakin miljoonia. Monella on harjoittamisen taustasyyn\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti rauhoittuminen arjessa kesken hektisen ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n, rajaamista auttava heng\u00e4ht\u00e4minen t\u00f6iden ja vapaa-ajan v\u00e4liss\u00e4, halu olla enemm\u00e4n l\u00e4sn\u00e4 t\u00e4rkeiss\u00e4 ihmissuhteissa tai pyrkimys parempaan itses\u00e4\u00e4telyyn esimerkiksi osana urheiluharrastusta.<\/p>\n\n\n\n Tutkimusn\u00e4yt\u00f6n osalta olemme taitekohdassa, jossa tied\u00e4mme mindfulnessin olevan suhteellisen lupaava psykiatrinen hoitomenettely. Samalla emme kuitenkaan viel\u00e4 juuri tied\u00e4, kuinka syv\u00e4lle hyvinvoinnin tie mindfulnessin kaltaisten menetelmien my\u00f6t\u00e4 voi vied\u00e4. \u00c4\u00e4rimm\u00e4isen kiinnostavaa osviittaa tulevasta antavat el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 meditaatiolle omistaneiden munkkien neuropsykologiset tutkimukset. Aivokuvissa on havaittu yksitt\u00e4isten koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 harjoittaneiden munkkien esimerkiksi kykenev\u00e4n maallikkoon n\u00e4hden 800 % teholla aivoaktivaatiossa n\u00e4kyv\u00e4\u00e4n empatiaan. Siin\u00e4 miss\u00e4 ihmiset tyypillisesti huolivat ennakkoon kipukokemusta ja murehtivat sit\u00e4 sen jo menty\u00e4, munkeilla kivun ennakointi on ollut olematonta ja siit\u00e4 p\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti irti. EEG-aineistoissa munkeilla on havaittu lepotilassa arkikokemus, joka on meille muille harvinainen ja vastaa hetki\u00e4, jolloin koemme oivaltavamme jotakin merkityksellist\u00e4 (Goleman & Davidson, 2017).<\/p>\n\n\n\n Olemme sivilisaationa vasta avautumassa mindfulnessin ja it\u00e4maisen my\u00f6t\u00e4tuntok\u00e4sityksen kaltaisille ilmi\u00f6ille.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Olemme sivilisaationa vasta avautumassa mindfulnessin ja it\u00e4maisen my\u00f6t\u00e4tuntok\u00e4sityksen kaltaisille ilmi\u00f6ille, joilla saattaa olla viel\u00e4 suuri vaikutus k\u00e4sityksiimme ihmisyydest\u00e4 ja hyvinvoinnista. Enenev\u00e4 osa yhteiskunnastamme integroi n\u00e4it\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 jo el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja esimerkiksi naistenlehtien otsikoista voinee jo p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 jonkinlaiseen suurehkoon tarpeeseen meditaatio tuntuu l\u00e4nness\u00e4 kasvavasti vastaavan. INVESTin osalta olemme osallistuneet t\u00e4h\u00e4n kehityskulkuun kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Tita-mindfulness-kurssin, joka Opintokamu-hyvinvointiohjelman osana on nyt saatavilla noin kahdessa kolmasosassa Suomen toisen asteen oppilaitoksia. Seuraamme aktiivisesti, mihin id\u00e4n ja l\u00e4nnen mielenterveyden saralla n\u00e4kyv\u00e4 yhteensulautuma johtaa ja haluamme olla aallon harjalla ohjaamassa Suomea n\u00e4ytt\u00f6perusteisesti hyvinvoivaan suuntaan nykyisten kehityskulkujen voimistuessa.<\/p>\n\n\n\n Goleman, D., & Davidson, R. J. (2017). Altered traits: Science reveals how meditation changes your mind, brain, and body. Penguin.<\/p>\n\n\n\n Goyal, M., Singh, S., Sibinga, E. M., Gould, N. F., Rowland-Seymour, A., Sharma, R., … & Ranasinghe, P. D. (2014). Meditation programs for psychological stress and well-being: a systematic review and meta-analysis. JAMA internal medicine, 174(3), 357-368.<\/p>\n\n\n\n Seligman, M. E. (1998). Building human strength: Psychology’s forgotten mission.<\/p>\n\n\n\n Zoogman, S., Goldberg, S. B., Hoyt, W. T., & Miller, L. (2015). Mindfulness interventions with youth: A meta-analysis. Mindfulness, 6(2), 290-302.<\/p>\n\n\n\n Oskari Lahtinen<\/strong> v\u00e4ittelee alkuvuodesta 2021 psykologiasta aiheenaan mindfulnessin ja my\u00f6t\u00e4tunnon vaikutus toisen asteen opiskelijoiden hyvinvointiin. Oskari on kehitt\u00e4nyt Tita-mindfulness-verkkokurssin, joka on saatavilla n. kahdessa kolmasosassa suomalaisia toisen asteen oppilaitoksia.<\/em><\/p>\n\nL\u00e4hteet:<\/h2>\n\n\n\n
Kirjoittaja<\/h2>\n\n\n\n