{"id":1443,"date":"2020-10-21T10:44:07","date_gmt":"2020-10-21T08:44:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=1443"},"modified":"2025-10-27T10:24:13","modified_gmt":"2025-10-27T08:24:13","slug":"pandemia-teki-mielenterveyden-digipalvelujen-edut-nakyviksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2020\/10\/21\/pandemia-teki-mielenterveyden-digipalvelujen-edut-nakyviksi\/","title":{"rendered":"Pandemia teki mielenterveyden digipalvelujen edut n\u00e4kyviksi"},"content":{"rendered":"\n

Andr\u00e9 Sourander<\/p>\n\n\n\n

INVEST blog 18\/2020<\/em><\/p>\n\n\n\n

Lasten, nuorten ja perheiden mielenterveysongelmien lis\u00e4\u00e4ntyminen on yksi merkitt\u00e4vimpi\u00e4 koronapandemian pitk\u00e4aikaisvaikutuksia. Hoitamattomat ongelmat vaikuttavat perheiden hyvinvointiin ja jaksamiseen ja voivat pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 voimistua, kasautua ja lis\u00e4t\u00e4 terveys- ja sosiaalipalvelujen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.

Ongelmien ehk\u00e4isy\u00e4 tulisi tehostaa jo pandemian aikana, mik\u00e4 on haastavaa. Mielenterveyspalvelujen tuottajilla ei ole k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n lis\u00e4resursseja palveluiden toteuttamiseen, kun tavanomaisessakaan tilanteessa tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja ei ole tarjolla riitt\u00e4v\u00e4sti.[i]<\/p>\n\n\n\n

Digitaaliset varhaisen tuen palvelut ovat ainutlaatuinen mahdollisuus tarjota suurellekin osalle v\u00e4est\u00f6\u00e4 matalan kynnyksen tukea.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n

Digitaaliset varhaisen tuen palvelut ovat ainutlaatuinen mahdollisuus tarjota suurellekin osalle v\u00e4est\u00f6\u00e4 matalan kynnyksen tukea, joka on saatavilla kotoa k\u00e4sin asuinpaikasta riippumatta. Turun yliopiston Voimaperheet-hankkeessa<\/a> on kehitetty ja tutkittu viimeisen vuosikymmenen kuluessa tutkimustietoon perustuvia toimintamalleja perheiden tuen tarpeen varhaiseen tunnistamiseen ja digitaaliseen toteuttamiseen ennaltaehk\u00e4isev\u00e4sti peruspalveluiden tasolla.<\/p>\n\n\n\n

Lasten mielenterveytt\u00e4 tuetaan vanhemmuutta tukemalla<\/h2>\n\n\n\n

Vanhemmuuden tuki on tehokas keino tukea lapsen mielenterveytt\u00e4 ennaltaehk\u00e4isev\u00e4sti.[ii],[iii],[iv] Voimaperheet-tutkimusryhm\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4 toimintamalli lapsen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen vaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja digitaaliseen hoitoon on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jo noin kolmasosassa Suomen neuvoloista. Toimintamallin vaikuttavuutta on tutkittu v\u00e4est\u00f6seulontaan perustuvalla satunnaistetulla kontrolloidulla tutkimuksella (RCT), joka on vahvin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva hoidon tehon tutkimisen menetelm\u00e4.
 
Tulokset ovat olleet erinomaisia: Lasten k\u00e4yt\u00f6songelmat v\u00e4heniv\u00e4t ja van\u00adhemmuuden taidot paranivat merkitt\u00e4v\u00e4sti. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi ohjelma v\u00e4hensi lasten ahdistuneisuutta, mielialaoireita ja uniongelmia sek\u00e4 paransi lasten empatiakyky\u00e4 verrattuna suppeampaa tukea saaneeseen vertailuryhm\u00e4\u00e4n vuoden seuranta-aikana. Lis\u00e4ksi hoitoa saaneen ryhm\u00e4n perheet k\u00e4yttiv\u00e4t l\u00e4hes puolet v\u00e4hemm\u00e4n terveyspalveluita kuin verrokit.

Vuoden seurannassa yli 80 prosenttia valmennusta saaneiden perheiden lapsista ei olisi en\u00e4\u00e4 valikoitunut hoito-ohjelmaan k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ongelmien takia.[v] Erityisen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 ryhmien v\u00e4liset erot s\u00e4ilyiv\u00e4t kahden vuoden kuluttua hoidosta.[vi] Kaiken lis\u00e4ksi kehitetty toimintamalli saatiin siirretty\u00e4 onnistuneesti perusterveydenhuollon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.[vii]<\/p>\n\n\n\n

Voimaperheet-ohjelma v\u00e4hensi lasten ahdistuneisuutta, mielialaoireita ja uniongelmia sek\u00e4 paransi lasten empatiakyky\u00e4 verrattuna suppeampaa tukea saaneeseen vertailuryhm\u00e4\u00e4n vuoden seuranta-aikana.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n

Koronapandemian aikana Voimaperheet-vanhempainohjausta on pystytty tarjoamaan entiseen tapaan netin ja puhelimen v\u00e4lityksell\u00e4 suoraan koteihin. Perhevalmentajat ovat soittaneet vanhemmille tuhansia valmennuspuheluita. Keskeytt\u00e4misprosentti, joka oli alun perinkin matalampi kuin perinteisiss\u00e4, ryhm\u00e4muotoisissa vanhempainohjausohjelmissa, on pysynyt pandemian aikana matalana.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimus auttaa varautumaan<\/h2>\n\n\n\n

Kun yhteiskunnassa tapahtuu laajamittaisia, negatiivisia, ennalta suunnittelemattomia tapahtumia, tarvitaan tutkimustietoa niiden vaikutuksista v\u00e4est\u00f6\u00f6n, mahdollisimman helposti saatavilla olevaa apua aiheutuvaan oireiluun sek\u00e4 tutkimusta siit\u00e4, onko tarjotusta avusta riitt\u00e4v\u00e4sti hy\u00f6ty\u00e4.

Pandemia-aikana olemme ryhtyneet kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tutkimuspohjaista ohjelmaa lasten ja perheiden pandemiaan liittyv\u00e4n ahdistuksen ehk\u00e4isyyn digitaalisesti sek\u00e4 teko\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4miseen ahdistuksen digitaalisessa ennaltaehk\u00e4isyss\u00e4.

Tavoitteena on helpottaa lasten ja perheiden kuormitusta, est\u00e4\u00e4 pidemm\u00e4lle aikav\u00e4lille ulottuvaa oireilua sek\u00e4 saada tietoa, jonka pohjalta voidaan tehd\u00e4 kiireett\u00f6m\u00e4mm\u00e4ll\u00e4 aikataululla varautumissuunnitelmia vastaaviin tilanteisiin.<\/p>\n\n\n\n

Viitteet<\/h3>\n\n\n\n

[i] Gyllenberg D, Gissler M, Malm H, ym. Specialized Service Use for Psychiatric and Neurodevelopmental Disorders by Age 14 in Finland. Psychiatr Serv 2014; 65(3), 367\u201373.
[ii] Eyberg SM, Nelson MM, Boggs SR. Evidence-based psychosocial treatments for children and adolescents with disruptive behavior. J Clin Child Adolesc Psychol. 2008;37(1):215-237. doi:10.1080\/15374410701820117
28.                    
[iii] Kaminski JW, Claussen AH. Evidence Base Update for Psychosocial Treatments for Disruptive Behaviors in Children. J Clin Child Adolesc Psychol. 2017;46(4):477-499. doi:10.1080\/15374416.2017.1310044
[iv] Kazdin AE. Parent management training: evidence, outcomes, and issues. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry. 1997;36(10):1349-1356. doi:10.1097\/00004583-199710000-00016
[v] Sourander A, McGrath PJ, Ristkari T, et al. Internet-Assisted Parent Training Intervention for Disruptive Behavior in 4-Year-Old Children: A Randomized Clinical Trial. JAMA Psychiatry. 2016 Apr;73(4):378-87. doi: 10.1001\/jamapsychiatry.2015.3411.
[vi]  Sourander A, McGrath PJ, Ristkari T, ym. Two-Year Follow-Up of Internet and Telephone Assisted Parent Training for Disruptive Behavior at Age 4. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry. 2018 Sep;57(9):658-668.e1. doi: 10.1016\/j.jaac.2018.07.001.
[vii]  Ristkari T, Kurki M, Suominen A, et al. Web-Based Parent Training Intervention With Telephone Coaching for Disruptive Behavior in 4-Year-Old Children in Real-World Practice: Implementation Study. J Med Internet Res. 2019 Apr 11;21(4):e11446. doi: 10.2196\/11446.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja<\/h3>\n\n\n\n

Andr\u00e9<\/strong> Sourander on Turun yliopiston lastenpsykiatrian professori, lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen perustaja ja johtaja. H\u00e4n on tehnyt uraauurtavaa ty\u00f6t\u00e4 lasten mielenterveysh\u00e4iri\u00f6iden tutkimuksen parissa mm. kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 matalan kynnyksen digitaalisia palveluja, joiden avulla on kehitetty vanhempainohjausta.<\/p>\n\n\n\n


<\/p>\n\n

Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Andr\u00e9 Sourander INVEST blog 18\/2020 Lasten, nuorten ja perheiden mielenterveysongelmien lis\u00e4\u00e4ntyminen on yksi merkitt\u00e4vimpi\u00e4 koronapandemian pitk\u00e4aikaisvaikutuksia. Hoitamattomat ongelmat vaikuttavat perheiden hyvinvointiin ja jaksamiseen ja voivat pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 voimistua, kasautua ja lis\u00e4t\u00e4 terveys- ja sosiaalipalvelujen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Ongelmien ehk\u00e4isy\u00e4 tulisi tehostaa jo pandemian aikana, mik\u00e4 on haastavaa. Mielenterveyspalvelujen tuottajilla ei ole k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n lis\u00e4resursseja palveluiden toteuttamiseen, kun tavanomaisessakaan …<\/p>\n","protected":false},"author":166,"featured_media":1455,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[725],"tags":[237,360,81,357,345,111,354,351],"class_list":["post-1443","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-mental-health","tag-hyvinvointi","tag-kaytoshairio","tag-lapset","tag-lapsiperhe","tag-mielenterveys","tag-perhe","tag-perheet","tag-voimaperheet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1443","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/166"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1443"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1443\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1458,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1443\/revisions\/1458"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1455"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1443"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1443"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1443"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}