Hanna-Maria Matinolli<\/p>\n\n\n\n
INVEST Blog 19\/2020<\/em><\/p>\n\n\n\n \u00c4idin raskaudenaikainen mielenterveys on yhteydess\u00e4 my\u00f6s j\u00e4lkel\u00e4isten terveyteen ja hyvinvointiin niin lyhyell\u00e4, kuin pitk\u00e4ll\u00e4kin aikav\u00e4lill\u00e4, joten mahdollisiin ongelmiin puuttuminen heti niiden ilmetty\u00e4 on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Raskaudenaikaisen masennuksen tunnistamisessa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on oireilun systemaattinen seulonta kaikilta vanhemmilta neuvolak\u00e4yntien yhteydess\u00e4 jo alkuraskaudessa. Seulontaan liittyy kuitenkin yleinen eettinen periaate siit\u00e4, ett\u00e4 seulonnassa todettuja ongelmia pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s pysty\u00e4 hoitamaan. Neuvoloista todetaan usein, ett\u00e4 masennuksen puheeksi ottamista vaikeuttaa se, ett\u00e4 oireista kertoville vanhemmille ei ole tarjota hoitoa. Koska masennusoireilun yhteiskunnalliset vaikutukset ovat merkitt\u00e4vi\u00e4, tulee oireilun tunnistamista ja hoitoa tehostaa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Raskausaika ja uuden perheenj\u00e4senen odottaminen ovat kaikille kokemuksina erilaisia ja tuovat arkeen monenlaisia muutoksia. Useimmiten nuo muutokset ovat positiivisia ja her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ilon ja onnen tunteita. Raskausaika vaatii kuitenkin paljon voimavaroja niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Tunteiden myllerryksess\u00e4 my\u00f6s negatiiviset tunteet ja ajatukset ovat tavallisia, ja joskus ne saattavat pitkittyess\u00e4\u00e4n johtaa masennukseen. <\/p>\n\n\n\n Kuka tahansa voi sairastua masennukseen raskausaikana.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Raskaudenaikaista masennusoireilua todetaan jopa viidesosalla odottavista \u00e4ideist\u00e4 1,2<\/sup>. Oireilu voi vaihdella lievist\u00e4 oireista vakavaan masennustilaan. Kuka tahansa voi sairastua masennukseen raskausaikana, joskin useita, erityisesti raskausaikaan liittyvi\u00e4 riskitekij\u00f6it\u00e4 on tunnistettu, keskeisin\u00e4 mm. heikko sosiaalinen tukiverkosto ja ei-toivottu raskaus 3<\/sup>. <\/p>\n\n\n\n Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 osa raskausajan masennusoireilusta k\u00e4rsivist\u00e4 \u00e4ideist\u00e4 ei saa hoitoa \u2013 hoidon saantia vaikeuttavat keskeisesti mm. oireiden j\u00e4\u00e4minen tunnistamatta sek\u00e4 olemassa oleviin palveluihin liittyv\u00e4t ongelmat, kuten pitk\u00e4t jonot ja k\u00e4yntien toteutuminen poliklinikalla virka-aikaan.<\/p>\n\n\n\n Raskauden aikana alkanut masennusoireilu jatkuu hoitamattomana usein my\u00f6s synnytyksen j\u00e4lkeen ja mit\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n oireilu jatkuu, sen kauaskantoisemmat sen vaikutukset ovat. Hoitamattoman raskaudenaikaisen masennuksen on todettu olevan yhteydess\u00e4 lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 n\u00e4kyvien ongelmien, kuten raskauskomplikaatioiden ja varhaisen vuorovaikutuksen ongelmien lis\u00e4ksi mm. lapsen my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n sosiaalisten ja tunnetaitojen kehitykseen 4<\/sup>. <\/p>\n\n\n\n \u00c4idin psyykkiset tekij\u00e4t vaikuttavat kehittyv\u00e4\u00e4n lapseen useiden mekanismien avulla. Jaettujen perinn\u00f6llisten ja ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6iden lis\u00e4ksi on todettu, ett\u00e4 raskaudenaikainen masennusoireilu vaikuttaa lapseen my\u00f6s biologisten tekij\u00f6iden, kuten jo siki\u00f6aikana kehittyv\u00e4n stressins\u00e4\u00e4telyj\u00e4rjestelm\u00e4n kautta. Siki\u00f6ajan voidaankin ajatella olevan ihmisen el\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkein kehitysvaihe, joten masennusoireilun viiveet\u00f6n hoito raskausaikana onkin keskeisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Jotta raskaudenaikaista masennusta voitaisiin hoitaa tehokkaasti, tulisi oireilu tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Masennuksen oireet ovat kuitenkin usein vaikeita tunnistaa ja etenkin raskausaikana ne voivat verhoutua muihin raskauden mukanaan tuomiin muutoksiin. Masennuksen oireista mm. yleinen v\u00e4symys, ruokahalun muutokset, painonnousu tai muutokset seksuaaliel\u00e4m\u00e4ss\u00e4, kuuluvat usein my\u00f6s normaaliin raskauden kulkuun. <\/p>\n\n\n\n \u00c4idin raskaudenaikainen mielenterveys on yhteydess\u00e4 my\u00f6s j\u00e4lkel\u00e4isen terveyteen ja hyvinvointiin niin lyhyell\u00e4, kuin pitk\u00e4ll\u00e4kin aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Yksi keskeinen masennuksen tunnistamista vaikeuttava tekij\u00e4 on h\u00e4pe\u00e4n leima, joka liittyy yleisesti mielenterveyden ongelmiin. Erityisesti raskausaikana masennusoireilun puheeksi ottaminen voi tuntua vaikealta, koska raskausaikaan itsess\u00e4\u00e4n liittyy vahvasti positiivisia mielikuvia ja odotuksia siit\u00e4, ett\u00e4 ollakseen hyv\u00e4 vanhempi tulee kest\u00e4\u00e4 ja jaksaa my\u00f6s stressaavat tilanteet pystyp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n Jotta masennusoireet voitaisiin tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, tulisi asiasta puhua \u00e4\u00e4neen ja ymm\u00e4rt\u00e4en. Ensilinjassa t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 ovat neuvolan ty\u00f6ntekij\u00e4t, jotka tapaavat perheit\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Masennuksen tunnistamisen edist\u00e4misess\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on oireilun systemaattinen seulonta kaikilta vanhemmilta neuvolak\u00e4yntien yhteydess\u00e4 jo alkuraskaudessa 5<\/sup>. Se, ett\u00e4 asia selvitet\u00e4\u00e4n systemaattisesti kaikkien perheiden kohdalla, ei leimaa eik\u00e4 syyllist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Oireiden seulontaan liittyy kuitenkin my\u00f6s periaate siit\u00e4, ett\u00e4 kun seulonnassa todetaan ongelmia, pit\u00e4\u00e4 niit\u00e4 my\u00f6s pysty\u00e4 hoitamaan. Neuvoloista usein todetaankin, ett\u00e4 masennuksen puheeksi ottamista vaikeuttaa se, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 niille vanhemmille, jotka masennusoireista kertovat, ei ole tarjota hoitoa. K\u00e4yp\u00e4 hoito-suosituksen mukaisesti raskauden aikana masennustilan hoidoksi suositellaan ensisijaisesti psykoterapiaa. Terapian saatavuuteen liittyy kuitenkin useita, paljon julkisessa keskustelussakin esill\u00e4 olleita haasteita.<\/p>\n\n\n\n Hoidon saatavuuden parantamiseksi Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa, osana INVEST-hanketta on kehitetty raskausajan masennusoireiden digitaalinen hoito-ohjelma Yhdess\u00e4 vahvaksi<\/strong>. Ohjelma perustuu masennuksen hoidossa ensisijaisesti k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4n ja tehokkaaksi todettuun kognitiiviseen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapiaan, jonka teho on my\u00f6s raskausaikana todistettu. Viikoittainen strukturoitu puhelinkeskustelu koulutetun perhevalmentajan kanssa tukee itseopiskelua ja p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 taitoharjoittelua. Ohjelma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 internet-sivuston lis\u00e4ksi viikoittaiset puhelut oman perhevalmentajan kanssa. <\/p>\n\n\n\n Digitaalisesti tarjottavasta hoidosta on tullut teknologian kehittymisen my\u00f6t\u00e4 mielek\u00e4s vaihtoehto kasvokkain tapahtuvalle hoidolle. Alustavien tutkimusten tulokset digitaalisesta hoidosta my\u00f6s raskausajan masennuksen kohdalla ovat lupaavia. Digitaalisen hoidon etuna ovat sen kustannustehokkuus ja ajan s\u00e4\u00e4st\u00f6. Digitaalisuus parantaa my\u00f6s hoidon saatavuutta, sill\u00e4 etenkin pikkulapsiperheiss\u00e4 aika on usein kortilla ja lastenhoitoavun j\u00e4rjest\u00e4minen ty\u00f6l\u00e4st\u00e4. Digitaalinen hoito on toteutettavissa kotisohvalta mik\u00e4 tekee siit\u00e4 my\u00f6s maantieteellisesti tasa-arvoista ja etenkin vallalla olevassa pandemiatilanteessa helposti hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kun hoidamme \u00e4itej\u00e4, hoidamme my\u00f6s syntyvi\u00e4 lapsia sek\u00e4 koko perhett\u00e4.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Koska masennusoireilun yhteiskunnalliset vaikutukset ovat merkitt\u00e4vi\u00e4, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oireilun tunnistamista ja hoitoa pystyt\u00e4\u00e4n tehostamaan. Vaikka raskaudenaikaiseen masennukseen liittyy tiettyj\u00e4 riskitekij\u00f6it\u00e4, voi kuka tahansa sairastua. Digitaalinen hoito voi tuoda tasavertaisen, helposti saatavilla olevan ja kustannustehokkaan ratkaisun hoidon saatavuuden ongelmiin ja t\u00e4t\u00e4 tulemme tutkimaan seuraavien vuosien aikana. <\/p>\n\n\n\n Tutkimushankkeen aikana keskeisen\u00e4 tavoitteenamme on my\u00f6s tasavertaisen, v\u00e4est\u00f6pohjaisen tutkimustiedon tuottaminen, tutkitun tiedon levitt\u00e4minen neuvoloihin ja avoimen keskustelun her\u00e4tt\u00e4minen aiheesta masennusoireiluun liittyv\u00e4n stigman v\u00e4hent\u00e4miseksi. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on muistaa, ett\u00e4 \u00e4idin mielenterveys heijastuu koko perheen hyvinvointiin, joten kun hoidamme \u00e4itej\u00e4, hoidamme my\u00f6s syntyvi\u00e4 lapsia sek\u00e4 koko perhett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n 1. Dadi AF, Miller ER, Mwanri L. Antenatal depression and its association with adverse birth outcomes in low and middleincome countries: A systematic review and meta-analysis. PLoS One<\/em>. 2020. doi:10.1371\/journal.pone.0227323<\/p>\n\n\n\n 2. Falah-Hassani K, Shiri R, Dennis C-L. The prevalence of antenatal and postnatal co-morbid anxiety and depression: a meta-analysis. Psychol Med<\/em>. 2017;47(12):2041-2053. doi:10.1017\/S0033291717000617<\/p>\n\n\n\n 3. Biaggi A, Conroy S, Pawlby S, Pariante CM. Identifying the women at risk of antenatal anxiety and depression: A systematic review. J Affect Disord<\/em>. 2016;191:62-77. doi:10.1016\/j.jad.2015.11.014<\/p>\n\n\n\n 4. Rogers A, Obst S, Teague S, et al. Association Between Maternal Perinatal Depression and Anxiety and Child and Adolescent Development: A Meta-analysis. JAMA Pediatr<\/em>. 2020. doi:10.1001\/jamapediatrics.2020.2910.<\/p>\n\n\n\n 5. Klemetti R, Hakulinen-Viitanen T. \u00c4itiysneuvolaopas<\/em>.; 2013. http:\/\/www.julkari.fi\/handle\/10024\/110521.<\/p>\n\n\n\n Hanna-Maria Matinolli<\/strong>, TtT, ty\u00f6skentelee erikoistutkijana Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa ja INVEST lippulaivassa<\/p>\n\n\n\nMiten raskaudenaikaisen masennuksen tunnistaa ja miten sit\u00e4 tulisi hoitaa?<\/h2>\n\n\n\n
Yhdess\u00e4 vahvaksi<\/h2>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/h3>\n\n\n\n
Kirjoittaja<\/h3>\n\n\n\n
Lis\u00e4tietoa aiheesta<\/h3>\n\n\n\n