{"id":1500,"date":"2020-11-10T10:30:24","date_gmt":"2020-11-10T08:30:24","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=1500"},"modified":"2025-10-27T10:05:04","modified_gmt":"2025-10-27T08:05:04","slug":"kahden-korkeakoulun-malli-eriyttaa-oppilaita-perhetaustan-perusteella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2020\/11\/10\/kahden-korkeakoulun-malli-eriyttaa-oppilaita-perhetaustan-perusteella\/","title":{"rendered":"Kahden korkeakoulun malli eriytt\u00e4\u00e4 oppilaita perhetaustan perusteella"},"content":{"rendered":"\n

Laura Heiskala, Jani Erola & Elina Kilpi-Jakonen<\/p>\n\n\n\n

INVEST blog 21\/2020<\/em><\/p>\n\n\n\n

Yliopiston p\u00e4\u00e4sykokeista luopuminen saattaa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 koulutuksen ylisukupolvista eriarvoisuutta<\/strong>. <\/p>\n\n\n\n

Perhetausta on yhteydess\u00e4 oppilaan koulumenestykseen. Yhteiskunnassa perheiden resurssit ovat ep\u00e4tasaisesti jakautuneet, mik\u00e4 heijastuu ep\u00e4tasaiseen koulumenestyksen jakautumiseen (Jackson 2013). N\u00e4in tapahtuu my\u00f6s Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

Perhetausta on yhteydess\u00e4 my\u00f6s siirtymiin koulutuksen tasolta toiselle aikaisempi koulumenestys huomioon ottaen. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi yhdeks\u00e4n keskiarvon oppilailla on erilaiset todenn\u00e4k\u00f6isyydet jatkaa koulutuspolulla perhetaustasta riippuen – korkeakoulutettujen perheiden lapset t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa usein jatkavat pidemm\u00e4lle. <\/p>\n\n\n\n

Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n koulumenestys ei siis pysty selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n eroja koulutussiirtymien todenn\u00e4k\u00f6isyyksiss\u00e4. Suhteellisen riskien v\u00e4ltt\u00e4misen teorian mukaan perheet tekev\u00e4t koulutusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ennakoiden sit\u00e4, ett\u00e4 lapset p\u00e4\u00e4tyisiv\u00e4t v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 korkeaan sosioekonomiseen asemaan aikuisena kuin vanhempansa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi korkeakoulutettujen lapset jatkavat koulutuspolulla pidemp\u00e4\u00e4n koulumenestyksest\u00e4 riippumatta.<\/p>\n\n\n\n

Aikaisempi tutkimus on osoittanut, ett\u00e4 erityisesti heikosti koulussa p\u00e4rj\u00e4\u00e4vill\u00e4 oppilailla perhetaustan mukaiset erot koulutussiirtymiss\u00e4 ovat suuria: heikosti koulussa menestyv\u00e4t hyv\u00e4osaisesta perheest\u00e4 tulevat lapset jatkavat koulutuspolulla useammin kuin heikosti koulussa menestyv\u00e4t huono-osaisemmasta perhetaustasta tulevat lapset (kompensaatioetuhypoteesi, Bernardi & Cebolla-Boado 2014). Erot hyvin koulussa p\u00e4rj\u00e4\u00e4vill\u00e4 ovat pienempi\u00e4. N\u00e4m\u00e4 oppilaat ovat jatkaneet koulutuspolulla perhetaustasta huolimatta.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa ylisukupolvinen koulutuksellinen eriarvoisuus on verrattain v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 verrattuna muihin l\u00e4nsimaihin, vanhempien koulutustaso ei Suomessa ole yht\u00e4 vahvasti yhteydess\u00e4 j\u00e4lkipolven koulutustasoon. Suomen rooli koulutuksen mallimaana on juurtunut monen suomalaisenkin mieleen. T\u00e4m\u00e4 ei ainakaan helpota huomaamaan eriarvoistavia rakenteita, joita esimerkiksi korkeakouluj\u00e4rjestelm\u00e4mme yll\u00e4pit\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Heikosti koulussa menestyv\u00e4t hyv\u00e4osaisesta perheest\u00e4 tulevat lapset jatkavat koulutuspolulla useammin kuin heikosti koulussa menestyv\u00e4t huono-osaisemmasta perhetaustasta tulevat lapset.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n

Suomessa korkeakoulutussektori on jaettu ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. P\u00e4\u00e4sykokeita on j\u00e4rjestetty erityisesti yliopistoon hakeville, mutta my\u00f6s osassa ammattikorkeakouluja. P\u00e4\u00e4sykokeiden j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 on kuitenkin ollut selkeit\u00e4 eroja. Ammattikorkeakoulujen p\u00e4\u00e4sykoemateriaalit ovat ilmestyneet vain muutama kuukausi ennen p\u00e4\u00e4sykoetta, kun taas yliopistoissa aikaa valmistautua on tavallisesti enemm\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 on korostanut yksityisten valmennuskurssien roolia erityisesti yliopistoon hakiessa.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in tutkittiin<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Tutkimuksessamme k\u00e4ytimme Tilastokeskuksen rekisteriaineistoa, joka kattaa viisi prosenttia vuosina 2000-2004 peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00e4neist\u00e4 alle 25-vuotiaista nuorista. Seurasimme heid\u00e4n koulutuspolkuaan kahdeksan vuotta peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00f6hetkest\u00e4. Aineisto sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tiedot muun muassa vanhempien koulutustasosta, peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00f6todistuksen keskiarvosta sek\u00e4 vuosittaiset korkeakoulujen kirjoillaolotiedot. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa mittasimme perhetaustaa vanhempien koulutustasolla. Vanhempien koulutustason m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tutkimuksessamme korkeamman tutkinnon suorittanut vanhempi.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksesta p\u00e4\u00e4set lukemaan tarkemmin perhetaustan ja koulumenestyksen, perhetaustan ja korkeakoulusiirtymien, sek\u00e4 koulumenestyksen ja korkeakoulusiirtymien v\u00e4lisist\u00e4 yhteyksist\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa esittelemme vain tutkimuksen p\u00e4\u00e4tulokset: miten todenn\u00e4k\u00f6isyys aloittaa opiskelu yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa vaihtelee vanhempien koulutustason mukaan eri keskiarvopisteiss\u00e4. Keskiarvopisteill\u00e4 viittaamme peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00f6todistuksen keskiarvoon. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6h\u00e4isin kohta koulutuksessa, kun koko ik\u00e4luokasta on vertailukelpoinen arvosanamittari.<\/p>\n\n\n\n

Kompensaatio vai etujen kertaantuminen: Opiskelu ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa<\/h2>\n\n\n\n

Tutkimme vanhempien koulutustason yhteytt\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isyyteen olla aloittamatta korkeakouluopinnot, aloittaa opiskelu ammattikorkeakoulussa tai aloittaa opiskelu yliopistossa eri keskiarvopisteiss\u00e4 kahdeksan vuotta peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00f6hetkest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Korkean keskiarvon oppilailla todenn\u00e4k\u00f6isyys jatkaa ammattikorkeakouluun on suurempi matalammin kouluttautuneiden kuin korkeasti kouluttautuneiden lapsilla.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n

Todenn\u00e4k\u00f6isyys opiskelujen aloittamiselle ammattikorkeakoulussa vaihtelee suuresti koulumenestyksen ja perhetaustan mukaan (Kuvio 1). Ammattikorkeakoulun aloittamisessa erot heikosti koulussa p\u00e4rj\u00e4\u00e4vien kesken tukevat kompensaatioetuhypoteesia<\/em>: korkeasti koulutettujen vanhempien lapset aloittavat ammattikorkeakoulun selv\u00e4sti useammin kuin matalammin koulutettujen vanhempien lapset. Sen sijaan hyvin koulussa p\u00e4rj\u00e4\u00e4vill\u00e4 erot ovat p\u00e4invastaisia: korkean keskiarvon oppilailla todenn\u00e4k\u00f6isyys jatkaa ammattikorkeakouluun on suurempi matalammin kouluttautuneiden kuin korkeasti kouluttautuneiden lapsilla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvio 1. <\/strong>Opiskelu ammattikorkeakoulussa peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00f6todistuksen keskiarvon ja vanhempien korkeimman koulutustason mukaan (N=19,224). Malli kontrolloi sukupuolen, toisen asteen tutkintotyypin ja \u00e4idinkielen. Estimaattien ymp\u00e4rill\u00e4 95 % luottamusv\u00e4lit.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ammattikorkeakoulua on pidetty eriarvoisuutta v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n\u00e4 instituutiona, sill\u00e4 perhetaustan mukaiset erot koulutuksen aloittamisessa ovat olleet yliopistoa pienempi\u00e4 (Kivinen et al. 2012). Tutkimuksemme mukaan ammattikorkeakoulu kuitenkin toimii korkeakoulutettujen vanhempien heikosti koulussa p\u00e4rj\u00e4\u00e4vien lasten v\u00e4yl\u00e4n\u00e4 korkeakouluun. Samalla kahden korkeakoulun malli erottelee erityisesti hyvin koulussa p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin perhetaustan mukaan, yliopiston ollessa korkeasti koulutettujen vanhempien lasten valinta (Kuvio 2).<\/p>\n\n\n\n

Kahden korkeakoulun malli erottelee erityisesti hyvin koulussa p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin perhetaustan mukaan, yliopiston ollessa korkeasti koulutettujen vanhempien lasten valinta.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n

Yliopistossa aloittaneilla erot heikosti koulussa p\u00e4rj\u00e4\u00e4vien kesken ovat pieni\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 joukko kokonaisuudessaan on pieni: harva heikosti peruskoulussa menestyv\u00e4 aloittaa yliopistossa, oli vanhempien koulutustaso mink\u00e4lainen tahansa. Sen sijaan huippuoppilaiden perhetaustan mukaiset erot osoittavat etujen kertautumisen<\/em>: hyvin koulussa p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t korkeasti koulutettujen lapset aloittavat yliopisto-opinnot suuremmalla todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 kuin hyvin koulussa p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t matalammin koulutettujen lapset.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvio 2. <\/strong>Opiskelu yliopistossa peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00f6todistuksen keskiarvon ja vanhempien korkeimman koulutustason mukaan (N=19,224). Malli kontrolloi sukupuolen, toisen asteen tutkintotyypin ja \u00e4idinkielen. Estimaattien ymp\u00e4rill\u00e4 95 % luottamusv\u00e4lit.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kaksiter\u00e4inen miekka: Kahden korkeakoulun malli<\/h2>\n\n\n\n

Ammattikorkeakoulujen perustaminen 1990-luvulla t\u00e4ht\u00e4si korkeakoulutettujen m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvuun. Ammattikorkeakoulujen olemassaolo toimii kuin kaksiter\u00e4inen miekka. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 se on saattanut lis\u00e4t\u00e4 matalammasta perhetaustasta tulevien lapsien korkeakoulutusta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, mahdollistaen heille korkeamman koulutustason kuin ilman ammattikorkeakouluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Toisaalta se on saattanut eriytt\u00e4\u00e4 heit\u00e4 pois yliopistosta, johtaen matalampaan koulutustasoon kuin ilman ammattikorkeakouluja. T\u00e4m\u00e4 eriytt\u00e4minen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tapahtuvan erityisesti hyvin koulussa p\u00e4rj\u00e4\u00e4vien kesken.<\/p>\n\n\n\n

Kahden korkeakoulun malli jaottelee erityisesti hyvin koulussa p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t nuoret perhetaustan mukaan. Heikosti p\u00e4rj\u00e4\u00e4ville oppilaille ammattikorkeakoulu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan v\u00e4yl\u00e4 korkeakoulutukseen, jos heid\u00e4n vanhemmillaan on korkeakoulututkinto. Heikosti p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t oppilaat ilman vanhempien korkeakoulututkintoa j\u00e4\u00e4v\u00e4t suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 itsekin ilman korkeakoulututkintoa.<\/p>\n\n\n\n

Yliopistojen p\u00e4\u00e4sykoej\u00e4rjestelm\u00e4, jossa yhdell\u00e4 yksitt\u00e4isell\u00e4 kokeella on suuri painoarvo, tarjoaa ik\u00e4\u00e4n kuin toisen mahdollisuuden koulutuspolulla jatkamiseen ja menestymiseen. T\u00e4t\u00e4 toista mahdollisuutta hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t ne, joilla vahvan aikaisemman kouluosaamisen lis\u00e4ksi on aikaa sek\u00e4 varaa valmistautua p\u00e4\u00e4sykokeisiin. Aikaisemman tutkimuksen mukaan yksityisi\u00e4 yliopiston p\u00e4\u00e4sykokeisiin opastavia valmennuskursseja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t eritoten hyv\u00e4osaisten perheiden lapset (Kosunen et al. 2020).<\/p>\n\n\n\n

Sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy korkeakouluun ei ole l\u00e4pihuutojuttu; korkeakoulun sis\u00e4\u00e4notto Suomessa on yksi OECD-maiden selektiivisimpi\u00e4 (OECD 2019). Erityisesti yliopistojen sis\u00e4\u00e4notto on ollut viime vuosina suurten koulutuspoliittisten muutosten alla ja suuntana on ollut p\u00e4\u00e4sykokeista luopuminen. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen valossa uskomme, ett\u00e4 suunta on ylisukupolvisen eriarvoisuuden kannalta oikea. Uudistuksessa on kuitenkin muistettava, ett\u00e4 suomalaiseen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n kuuluvat yht\u00e4l\u00e4iset mahdollisuudet edet\u00e4 sek\u00e4 ammattikoulusta ett\u00e4 lukiosta korkeakouluun. Erilaisten koulutuspolkujen yll\u00e4pit\u00e4minen on pidett\u00e4v\u00e4 uudistuksen l\u00e4ht\u00f6kohtana.<\/p>\n\n\n\n

Julkaisu<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Heiskala, L., Erola, J. & Kilpi-Jakonen, E. (2020) Compensatory and multiplicative advantages: Social origin, school performance, and stratified higher education enrolment in Finland, European Sociological Review<\/em>, https:\/\/doi.org\/10.1093\/esr\/jcaa046<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Laura Heiskala, <\/strong>VTM, ty\u00f6skentelee v\u00e4it\u00f6skirjatutkijana INVEST-lippulaivassa ja LIFETRACK-projektissa sosiologian oppiaineessa, Turun yliopistossa.<\/p>\n\n\n\n

Jani Erola, <\/strong>FT, ty\u00f6skentelee sosiologian professorina ja INVEST-lippulaivan kapteenina Turun yliopistossa.<\/p>\n\n\n\n

Elina Kilpi-Jakonen<\/strong>, DPhil, ty\u00f6skentelee sosiologian apulaisprofessorina ja akatemiatutkijana INVEST-lippulaivassa ja sosiologian oppiaineessa, Turun yliopistossa.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus<\/h3>\n\n\n\n

Bernardi, F. and Cebolla-Boado, H. (2014). Previous school results and social background: Compensation and imperfect information in educational transitions. European Sociological Review<\/em>, 30<\/strong>, 207\u2013217.<\/p>\n\n\n\n

Jackson, M. (2013). How is inequality of educational opportunity generated? The case for primary and secondary effects. In Jackson, M. (Ed.), Determined to Succeed? Performance versus Choice in Educational Attainment<\/em>. Stanford, CA: Stanford University Press, pp. 1\u201333.<\/p>\n\n\n\n

Kivinen, O., Hedman, J., and Kaipainen, P. (2012). Equality of opportunities in education in Finland: New and old forms of inequality [Koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuus Suomessa. Eriarvoisuuden uudet ja vanhat muodot], Yhteiskuntapolitiikka<\/em>, 77<\/strong>, 559\u2013566.<\/p>\n\n\n\n

Kosunen, S., Haltia, N., Saari, J., Jokila, S., and Halmkrona, E. (2020). Private supplementary tutoring and socio-economic differences in access to higher education. Higher Education Policy<\/em>, https:\/\/doi.org\/10.1057\/s41307-020-00177-y.<\/p>\n\n\n\n

OECD (2019). Investing in Youth: Finland. Paris: OECD Publishing.<\/p>\n\n

Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Laura Heiskala, Jani Erola & Elina Kilpi-Jakonen INVEST blog 21\/2020 Yliopiston p\u00e4\u00e4sykokeista luopuminen saattaa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 koulutuksen ylisukupolvista eriarvoisuutta. Perhetausta on yhteydess\u00e4 oppilaan koulumenestykseen. Yhteiskunnassa perheiden resurssit ovat ep\u00e4tasaisesti jakautuneet, mik\u00e4 heijastuu ep\u00e4tasaiseen koulumenestyksen jakautumiseen (Jackson 2013). N\u00e4in tapahtuu my\u00f6s Suomessa. Perhetausta on yhteydess\u00e4 my\u00f6s siirtymiin koulutuksen tasolta toiselle aikaisempi koulumenestys huomioon ottaen. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, …<\/p>\n","protected":false},"author":166,"featured_media":1518,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[724,723,721],"tags":[393,72,36,42,390,222],"class_list":["post-1500","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-education","category-equality","category-youth","tag-ammattikorkeakoulu","tag-eriarvoisuus","tag-koulutus","tag-perhetausta","tag-yliopisto","tag-ylisukupolvinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1500","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/166"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1500"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1500\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1521,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1500\/revisions\/1521"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1518"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1500"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1500"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1500"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}