Mia Hakovirta, Marja Lindberg, Mikael Nyg\u00e5rd, Fredrica Nyqvist<\/p>\n\n\n\n
INVEST blog 23\/2020<\/em><\/p>\n\n\n\n Noin puolet suomalaisista lapsista murehtii raha-asioita ja kokee taloudellista stressi\u00e4, tyt\u00f6ist\u00e4 jopa 63 ja pojista 43 prosenttia. Lasten kokemat taloudelliset huolet vaikuttavat heid\u00e4n hyvinvointiinsa, erityisesti siihen, miten tyytyv\u00e4isi\u00e4 he ovat el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Huolet saattavat kertoa perheen talouden niukkuudesta mutta my\u00f6s yleisemm\u00e4st\u00e4 yhteiskunnallisesta ilmapiirist\u00e4, johon lapset tulevat osallisiksi esimerkiksi kuuntelemalla vanhempien keskusteluja, seuraamalla mediaa tai havaitsemalla taloudellista niukkuutta l\u00e4hipiiriss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Tuloksista kertoo Child Indicators Research lehdess\u00e4 hiljattain julkaistu uusi tutkimuksemme. Artikkelissa tutkittiin taloudellisten huolten vaikutuksista lasten subjektiiviseen hyvinvointiin. Tutkimus perustui Children\u2019s Worlds Projectin suomalaisilta lapsilta vuosina 2013-2014 ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kyselyaineistoon.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksessa tarkasteltiin lasten subjektiivista hyvinvointia sek\u00e4 kognitiivisten ett\u00e4 affektiivisten komponenttien kautta, sill\u00e4 subjektiivisen hyvinvoinnin k\u00e4site on laaja. Kahden komponentin tutkiminen yhdess\u00e4 tarjoaa monipuolisemman n\u00e4k\u00f6kulman hyvinvoinnin tutkimiseen sen sijaan ett\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4isiin vain yht\u00e4 mittaria.<\/p>\n\n\n\n Lasten subjektiivinen hyvinvointi rakentuu el\u00e4m\u00e4\u00e4n tyytyv\u00e4isyydest\u00e4, niin sanotusta kognitiivisesta hyvinvoinnista sek\u00e4 lyhytkestoisemmasta, persoonallisuuteen liittyv\u00e4st\u00e4 negatiivisiin ja positiivisiin tunteisiin rakentuvasta affektiivisesta hyvinvoinnista. Affektiivinen hyvinvointi kuvaa tuntemuksia jonkin rajatun, lyhyen ajan sis\u00e4ll\u00e4, kuten viimeisten kahden viikon aikana, kun taas kognitiivisella hyvinvoinnilla viitataan pidempiaikaiseen ja kokonaisvaltaisempaan hyvinvointiin (esim. Diener ym. 1999; Gilman ym. 2000; Tov 2018). Juuri t\u00e4h\u00e4n pitk\u00e4kestoiseen hyvinvointiin lasten kokemat taloudelliset huolet vaikuttavat negatiivisesti. Lasten kognitiivinen hyvinvointi liittyykin enemm\u00e4n ulkoisiin ja ymp\u00e4r\u00f6iviin tekij\u00f6ihin, jollaisina voidaan n\u00e4hd\u00e4 esimerkiksi perheess\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n jatkunut taloudellinen stressi tai yhteiskunnassa vallitseva taloudellinen laskusuhdanne (ks. my\u00f6s Bradshaw ym. 2011; Luhmann 2017).<\/p>\n\n\n\n Taloudellinen tilanne vaikuttaa lasten pitk\u00e4kestoiseen hyvinvointiin, mutta muita merkitt\u00e4vi\u00e4 hyvinvoinnin tekij\u00f6it\u00e4 ovat hyv\u00e4 itsetunto, terveys, yst\u00e4v\u00e4piiri, kiusaamattomuus ja kouluviihtyvyys.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Suomalaisten lasten hyvinvointi rakentuu my\u00f6s muista kuin taloudellisista tekij\u00f6ist\u00e4. Tutkimuksemme osoittaa, ett\u00e4 lapsen hyv\u00e4ll\u00e4 itsetunnolla, terveydell\u00e4 ja kouluviihtyvyydell\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli subjektiivisen hyvinvoinnin rakentumisessa, erityisesti lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Pitk\u00e4kestoiseen hyvinvointiin vaikuttavat n\u00e4iden tekij\u00f6iden lis\u00e4ksi riitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 yst\u00e4vi\u00e4 sek\u00e4 se, ettei koe kiusaamista.<\/p>\n\n\n\n Tutkimus taloudellisten huolten vaikutuksista lasten subjektiiviseen hyvinvointiin osoittaa, ett\u00e4 taloudesta murehtimisella on negatiivinen vaikutus erityisesti lasten subjektiiviseen hyvinvointiin pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. On my\u00f6s hyv\u00e4 pohtia taloudellisten huolten v\u00e4lillisi\u00e4 vaikutuksia muihin hyvinvoinnin osatekij\u00f6ihin, kuten itsetuntoon, yst\u00e4vyyssuhteisiin, kouluviihtyvyyteen, kiusaamiseen ja terveyteen. Tarkastelemalla n\u00e4it\u00e4 komponentteja yhdess\u00e4, voidaan tutkimuksen tuloksista todeta, ett\u00e4 taloudellisilla huolilla on lasten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kauaskantoisia vaikutuksia, kun taas persoonallisuuteen liittyv\u00e4t seikat vaikuttavat enemm\u00e4n lasten tunnetason hyvinvointiin.<\/p>\n\n\n\n K\u00f6yhyys tai niukkuus yksist\u00e4\u00e4n ei aiheuta taloudellista stressi\u00e4 lapsille, siihen vaikuttaa my\u00f6s yleinen taloudellisten huolten leimaama yhteiskunnallinen ilmapiiri.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Tulokset ovat samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa ja osoittavat, ett\u00e4 taloudelliset huolet perheess\u00e4 vaikuttavat lasten hyvinvoinnin kokemuksiin. Tulosten voidaan n\u00e4hd\u00e4 kuitenkin my\u00f6s heijastavan yleisemp\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista ilmapiiri\u00e4 \u2013 sit\u00e4 miten raha-asioista perheiss\u00e4 puhutaan tai millaisia ovat perheiden kulutustottumukset ja taloudelliset ongelmat. Koska lapsuuden kokemukset ovat sidottuja aikaan, paikkaan ja sosiaaliseen kontekstiin (esim. James & Prout 1998<\/a>; Spyrou 2019<\/a>), voidaan olettaa, ett\u00e4 koetut rahahuolet ovat voimakkaampia taloudellisten kriisien aikoina. N\u00e4in ollen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida, ett\u00e4 lasten kokema taloudellinen stressi voi kummuta muustakin kuin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n k\u00f6yhyyden tai niukkuuden kokemuksista.<\/p>\n\n\n\nJulkaisu<\/h2>\n\n\n\n