Tilastolliset mallit toimivat useimpien INVEST-lippulaivahankkeen tutkijoiden arkisena ty\u00f6kaluna niin sosiologian, psykologian kuin psykiatriankin tutkimuksessa. Tilastolliset mallit auttavat tutkijaa p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n, milloin aineistossa havaittu yhteys ei todenn\u00e4k\u00f6isesti johdu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sattumasta. Tilastollisten mallien pohjalla on vahvasti matematiikka ja tilastotiede, todenn\u00e4k\u00f6isyyslaskenta ja ep\u00e4varmuuden arvioiminen. Nyt korona-aikaan ep\u00e4varmuuteen liittyv\u00e4t kysymykset, kuten koronatestien tulosten tulkitseminen, ovat olleet vahvasti esill\u00e4 my\u00f6s mediassa. Esimerkiksi p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ja l\u00e4\u00e4k\u00e4rit joutuvat punnitsemaan tarkkaan milloin erilaisten toimenpiteiden todenn\u00e4k\u00f6iset hy\u00f6dyt ovat suuremmat kuin todenn\u00e4k\u00f6iset haitat. My\u00f6s tavalliset ihmiset joutuvat omissa el\u00e4miss\u00e4\u00e4n punnitsemaan hy\u00f6tyj\u00e4 ja haittoja, etenkin nyt korona-aikaan;<\/strong> t\u00e4ss\u00e4 joulun alla esimerkiksi monet pohtivat l\u00e4heisten tapaamiseen liittyvi\u00e4 riskej\u00e4.<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n Koronaviruspandemian aikaan erilaiset riskit ja ep\u00e4varmuudet ovat olleet runsaasti esill\u00e4 mediassa. Pandemia ei ole ainoastaan terveyden vaan my\u00f6s hyvinvoinnin, oppimisen, talouden ja eriarvoistumisen kriisi. Esimerkiksi koronaviruksen levi\u00e4misen hidastamiseen liittyv\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon liittyv\u00e4t kiinte\u00e4sti kysymykset riskien kasvusta muilla el\u00e4m\u00e4nalueilla. Tutkimustulokset kertovat, ett\u00e4 koulujen sulkeminen ja et\u00e4opetukseen siirtyminen heikent\u00e4v\u00e4t oppimistuloksia (http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi-fe2020112593226<\/a>), koteihin erist\u00e4ytyminen lis\u00e4\u00e4 riski\u00e4 mielenterveyden huononemisesta (http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi-fe2020091769940<\/a>) ja l\u00e4hisuhdev\u00e4kivallasta (http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi-fe2020100176359<\/a>) ja yritysten toimintamahdollisuuksien rajoittaminen kasvattaa ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 ja tulonmenetyksi\u00e4 (http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi-fe2020101484064<\/a>). P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ovat joutuneet tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 rajoituksista punniten haittoja ja hy\u00f6tyj\u00e4 eri tekij\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4, etenkin alkuvaiheessa usein hyvin puutteellisen tiedon perusteella.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s tavalliset ihmiset joutuvat omissa el\u00e4miss\u00e4\u00e4n punnitsemaan monenlaisia hy\u00f6tyj\u00e4 ja haittoja, ja koronavirus on tehnyt t\u00e4m\u00e4n pohdinnan erityisen n\u00e4kyv\u00e4ksi. Nyt joulun alla useat maakunnat ovat kiihtymis- tai levi\u00e4misvaiheessa ja ihmisi\u00e4 suositellaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n kokoontumisia ja viett\u00e4m\u00e4\u00e4n joulua oman perheen parissa. Suosituksista huolimatta monet silti harkitsevat joulunviettoa l\u00e4heisten kanssa. T\u00e4m\u00e4 on sin\u00e4ns\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, koska l\u00e4heisten tapaaminen lis\u00e4\u00e4 hyvinvointia ja tuntuu monista erityisen t\u00e4rke\u00e4lt\u00e4 juuri perhejuhlien aikaan. Normaalisti monen suomalaisen joulukuuhun kuuluvat kiinte\u00e4sti my\u00f6s pikkujoulut ty\u00f6paikoilla ja yst\u00e4vien kesken.<\/p>\n\n\n\n Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n juhlallisuuksien televisiol\u00e4hetyksess\u00e4 mainittiin moneen kertaan, ett\u00e4 esiintyj\u00e4t olivat k\u00e4yneet koronavirustestiss\u00e4 ja saaneet negatiivisen testituloksen. Ehk\u00e4p\u00e4 tavallinen kansalainenkin voisi viett\u00e4\u00e4 joulua suvun kesken turvallisesti ja vastuullisesti, jos kaikki k\u00e4visiv\u00e4t testiss\u00e4 ennen kokoontumista \u2013 vai voisiko?<\/p>\n\n\n\n Tosiasiassa l\u00e4hes kaikkiin koronavirustesteihin liittyy jonkin verran ep\u00e4varmuutta: puhutaan testien herkkyyksist\u00e4 ja tarkkuuksista tai v\u00e4\u00e4rien positiivisten ja negatiivisten testitulosten osuuksista. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siis osa negatiivisen testituloksen saaneista on todellisuudessa saanut tartunnan ja positiivisen tuloksen saaneista ei. Asiantuntijat yritt\u00e4v\u00e4t parhaansa selvitt\u00e4\u00e4kseen kansalaisille esimerkiksi miksi negatiivinen testitulos ei anna lupaa poiketa koronasuosituksista (https:\/\/www.hs.fi\/mielipide\/art-2000006605728.html<\/a>) tai miksi aiemmin saadusta tartunnasta kertovan vasta-ainetestin positiivinen tulos ei tarkoita sit\u00e4, etteik\u00f6 henkil\u00f6 voisi edelleen sairastua koronavirustautiin ja tartuttaa muita (https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-11660297<\/a>).<\/p>\n\n\n\n N\u00e4it\u00e4 ep\u00e4varmuuksia ei kuitenkaan ole aina kovin helppo hahmottaa, mm. siksi, ett\u00e4 testitulosten ep\u00e4varmuuksien tulkintaan liittyy tartuntojen alueellinen ilmaantuvuus. Entist\u00e4 monimutkaisemmaksi asia menee, kun tarkastellaan yhden henkil\u00f6n riskien sijaan useamman henkil\u00f6n muodostamia seurueita.<\/p>\n\n\n\n Todenn\u00e4k\u00f6isyyslaskennan opetukseen koodaamani yksinkertainen laskuri <\/a> auttaa hahmottamaan testiss\u00e4 negatiivisen tuloksen saaneiden altistumisriski\u00e4 useamman hengen seurueessa. Laskurin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 saa valita seurueen koon, viruksen ilmaantuvuuden (esimerkiksi omassa maakunnassa tai ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4) sek\u00e4 haluamansa testin tarkkuuden ja herkkyyden. Laskuri laskee yhden henkil\u00f6n negatiiviseen testitulokseen liittyv\u00e4n riskin sek\u00e4 seurueen altistumisriskin ja auttaa hahmottamaan kuinka paljon altistuksia tulisi isossa mittakaavassa.<\/p>\n\n\n\n Esimerkiksi jos ilmaantuvuus on 278 \/ 100 000 henke\u00e4 (Turun ilmaantuvuus varmistettujen tapausten osalta 16.12.2020, https:\/\/www.hs.fi\/kotimaa\/art-2000006661350.html<\/a>) ja testaukseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n PCR-testi\u00e4, jonka tarkkuus on 100 % ja herkkyys 80 %, olisi yhden henkil\u00f6n riski v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n negatiiviseen testitulokseen 0,056 % eli puoli promillea. Jos 20 hengen seurueen j\u00e4senet olisi testattu vastaavalla testill\u00e4, olisi altistumisriski seurueessa 1,1 % eli tuhatta 20 hengen seuruetta kohden altistuneita seurueita olisi 11 kappaletta.<\/p>\n\n\n\n Kuvitellaan, ett\u00e4 koko Suomessa olisi vastaava ilmaantuvuus ja kaikki suomalaiset testattaisiin joulun alla koronatartunnan varalta. Jos vaikkapa viisi miljoonaa negatiivisen testituloksen saanutta suomalaista viett\u00e4isi joulun ajan t\u00e4sm\u00e4lleen 20 hengen seurueissa, altistuisi jouluna arviolta 52 644 uutta henkil\u00f6\u00e4 \u2013 siis huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 kokoontumisissa olisi ainoastaan henkil\u00f6it\u00e4, jotka olivat juuri ennen joulua saaneet negatiivisen testituloksen.<\/p>\n\n\n\n Laskurin tuloksia tulkittaessa on otettava huomioon, ett\u00e4 se on yksinkertaistus todellisesta tilanteesta ja antaa oikean tuloksen vain tiettyjen ehtojen vallitessa. Ennen kaikkea, seurueen j\u00e4senten mahdollisten tartuntojen riskien tulisi olla yht\u00e4 suuret ja toisistaan riippumattomat. Laskin ei siis n\u00e4yt\u00e4 oikeaa arvoa seurueille, joissa osa esimerkiksi asuu yhdess\u00e4 ja on voinut tartuttaa toisensa ennen kokoontumista. Se ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ota huomioon mit\u00e4\u00e4n yksil\u00f6llisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 tartunta- ja tartuttamisriskiss\u00e4. Todellinen tartuntariski pit\u00e4isi laskea yksil\u00f6llisesti joka seurueelle ottaen huomioon henkil\u00f6iden yksil\u00f6lliset riskit sek\u00e4 mahdolliset eroavuudet teetetyiss\u00e4 testeiss\u00e4 ja seurueen kokoonpanossa, eli pit\u00e4isi tiet\u00e4\u00e4 kuka on voinut tartuttaa ja kenet. Laskin ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ota kantaa siihen, kuinka moni altistuneesta seurueesta saisi tartunnan, saati vakavan koronavirustaudin.<\/p>\n\n\n\n Kyseinen laskuri ei ole tarkoitettu p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon vaan todenn\u00e4k\u00f6isyyksien hahmottamiseen. Suosittelen aina seuraamaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 viranomaisten ohjeistuksia.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Laskuriin t\u00e4st\u00e4<\/strong><\/a><\/p>\n\n\n\n Satu Helske<\/strong>, FT, on sosiologian erikoistutkija INVEST-lippulaivahankkeessa, PREDLIFE-akatemiahankkeen johtaja ja koulutukseltaan tilastotieteen tohtori. Oman ty\u00f6ns\u00e4 ohella h\u00e4n on mukana raportoimassa eriarvoisuuteen liittyvist\u00e4 tutkimustuloksista valtioneuvoston COVID-19-tutkimuskatsauksissa. Katsausten tavoitteena on vahvistaa ajankohtaisen tutkimustiedon v\u00e4littymist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden ja muiden kiinnostuneiden tietoon.<\/p>\n\n\n\n Suomenkielisi\u00e4 tiivistelmi\u00e4 uusimmista tutkimustuloksista maailmalta ja Suomesta l\u00f6ytyy COVID-19-tutkimuskatsauksista. INVEST-lippulaivaan liittyvist\u00e4 teemoista katsauksessa on esill\u00e4 mm. pandemian vaikutus eriarvoisuuteen ja hyvinvointiin.<\/p>\n\n\n\n https:\/\/tietokayttoon.fi\/covid-19-tutkimuskatsaukset<\/a><\/p>\n\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2020\/12\/joulu-korona.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nLaskuri<\/h2>\n\n\n\n
Kirjoittaja<\/h2>\n\n\n\n
Kirjallisuus<\/h2>\n\n\n\n