{"id":1707,"date":"2021-01-28T08:36:01","date_gmt":"2021-01-28T06:36:01","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=1707"},"modified":"2025-10-27T10:25:14","modified_gmt":"2025-10-27T08:25:14","slug":"mielenterveyden-lukutaidolla-parannetaan-opiskelijoiden-hyvinvointia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2021\/01\/28\/mielenterveyden-lukutaidolla-parannetaan-opiskelijoiden-hyvinvointia\/","title":{"rendered":"Mielenterveyden lukutaidolla parannetaan opiskelijoiden hyvinvointia"},"content":{"rendered":"\n<p>Marjo Kurki<\/p>\n\n\n\n<p><em>INVEST Blog 1\/2021<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Nuorten mielenterveysongelmat ovat merkitt\u00e4v\u00e4 terveysongelma, joka vaikuttaa monitasoisesti hyvinvointiin, el\u00e4m\u00e4nlaatuun ja toimintakykyyn (Whiteford ym. 2013). On t\u00e4rke\u00e4 ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ennaltaehk\u00e4isevi\u00e4 ja stressinhallintaa lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 menetelmi\u00e4, joiden avulla voidaan parantaa mielen hyvinvointia ja mielenterveystietoisuutta ongelmia ennaltaehk\u00e4isev\u00e4sti. Kun mielenterveystaitoja opetetaan heti opintojen alussa, ne kehittyv\u00e4t koko opintojen ajan ja siirtyv\u00e4t nuoren mukana ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Opintojen aloitus korkeakoulussa on nuorelle siirtym\u00e4vaihe, joka voi olla samaan aikaan sek\u00e4 my\u00f6nteinen ett\u00e4 vaativa. Suomessa korkeakoulujen valintaj\u00e4rjestelm\u00e4 painottaa tuoreiden ylioppilaiden valintaa, joten aloittavat opiskelijat ovat usein vasta itsen\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 aloittavia nuoria. Stressin kokemukset ovat suuria, joten stressinhallintataitojen merkitys korostuu.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4n\u00e4 lukuvuonna opiskelua ovat leimanneet koronapandemian rajoitukset. Opinnot on j\u00e4rjestetty pitk\u00e4lti et\u00e4n\u00e4 ja ilman sosiaalisia tapahtumia, joilla on t\u00e4rke\u00e4 merkitys nuorten ryhm\u00e4ytymisess\u00e4 ja uusien vertaissuhteiden solmimisessa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Suomalaisen korkeakouluopiskelijoille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan psyykkisi\u00e4 vaikeuksia koki 30 %:a opiskelijoista (miehet 25 %, naiset 33 %). Kyselytutkimuksessa korostuivat kokemus masentuneisuudesta ja jatkuvasta ylirasittuneisuudesta sek\u00e4 teht\u00e4viin keskittymisen vaikeus ja huolista johtuva y\u00f6llinen valvominen. Opiskelijoista 33 % koki runsaasti stressi\u00e4, joka liittyi erityisesti opiskeluun. (Kunttu ym. 2017).<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Mielenterveyden lukutaito auttaa tunnistamaan oman tai l\u00e4heisen avun tarpeen<\/h2>\n\n\n\n<p>Mielenterveyden lukutaito on terveysosaamista, joka tukee nuoren psyykkist\u00e4 vastustuskyky\u00e4 mielenterveytt\u00e4 kuormittavissa el\u00e4m\u00e4ntilanteissa. Siihen kuuluu tiet\u00e4mys mielenterveysongelmista ja niiden hoitotavoista. Lis\u00e4ksi siihen kuuluu kyky tunnistaa mielenterveytt\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4vi\u00e4 ja uhkaavia tekij\u00f6it\u00e4 omassa ja muiden el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, auttaa itse\u00e4\u00e4n ja l\u00e4heisi\u00e4\u00e4n mielenterveytt\u00e4 uhkaavissa tilanteissa ja hakea ulkopuolista apua tarvittaessa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Merkitt\u00e4vi\u00e4 esteit\u00e4 avun hakemiselle tai vertaistuen tarjoamiselle ja vastaanottamiselle ovat yleens\u00e4 juuri tiedon puute mielenterveydest\u00e4 ja sen ongelmista, kielteiset asenteet mielenterveysongelmia kohtaan ja niihin liittyv\u00e4 leimautumisen pelko eli stigma (Wei ym. 2013). Lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 mielenterveyden lukutaitoa voidaan vaikuttaa avun hakemisen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin ja asenteisiin siten, ett\u00e4 yh\u00e4 useampi nuori osaa hakea tilanteeseensa parhaiten soveltuvaa apua, mik\u00e4 voi my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 h\u00e4nen voimaantumisen kokemustaan (Milin ym.2016).<\/p>\n\n\n\n<p>Mielenterveyden lukutaito perustuu nelj\u00e4\u00e4n keskeiseen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n: Ymm\u00e4rrykseen siit\u00e4, miten edistet\u00e4\u00e4n ja yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 mielenterveytt\u00e4; tietoon mielenterveyden ongelmista ja mielenterveysh\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 niiden hoidosta; mielenterveysongelmiin ja -hoitoon liittyv\u00e4n stigman v\u00e4hent\u00e4miseen; sek\u00e4 tehokkaaseen ja oikea-aikaiseen avunhakemiseen (Kutcher ym 2016).<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Mielenterveyden lukutaito osaksi korkeakouluopiskelijoiden opintoja<\/h2>\n\n\n\n<p>Turun yliopiston lastenpsykiatrian Invest-tutkimushankkeessa on kehitetty digitaalinen mielenterveyden lukutaitoa lis\u00e4\u00e4v\u00e4 Kohti uutta -ohjelma korkeakouluopiskelijoille. Se perustuu kanadalaisen tutkijaryhm\u00e4n kanssa tehtyyn yhteisty\u00f6h\u00f6n, jossa alkuper\u00e4inen Transitions-ohjelma sovitettiin digitaaliseen toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ohjelma vastaa hyvin niihin avuntarpeisiin, jotka tulivat esiin my\u00f6s opiskelukyselyss\u00e4: opiskelijat kaipaavat tukea ja taitoja opiskeluun ja sen tuomiin haasteisiin ja henkiseen hyvinvointiin, stressin- ja ajanhallintaan, j\u00e4nnitt\u00e4miseen sek\u00e4 ihmissuhde- ja itsetunto-ongelmiin (Kunttu ym. 2017). Se tarjoaa ensimm\u00e4isen vuoden yliopisto-opiskelijoille tietoa itsen\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n ja opintojen aloittamiseen liittyvist\u00e4 asioista, stressist\u00e4 ja sen hallintakeinoista sek\u00e4 mielenterveyteen liittyvist\u00e4 asioista. Lis\u00e4ksi ohjelmaan on lis\u00e4tty korkeakouluopiskelijoille tehdyt mindfulness-harjoitteet. Kaikki materiaali on opiskelijan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ajasta ja paikasta riippumatta my\u00f6s opintojakson j\u00e4lkeen. Ohjelmaan on lis\u00e4tty my\u00f6s kaksi luentoa, joilla motivoidaan opiskelijaa k\u00e4ym\u00e4\u00e4n materiaalia l\u00e4pi sek\u00e4 harjoittelemaan stressinhallintaan tarjottuja menetelmi\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"416\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2021\/01\/Kohti-uutta-teemat-1024x416.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1713\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2021\/01\/Kohti-uutta-teemat-1024x416.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2021\/01\/Kohti-uutta-teemat-300x122.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2021\/01\/Kohti-uutta-teemat-768x312.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2021\/01\/Kohti-uutta-teemat.jpg 1306w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption>Digitaalisen Kohti uutta -ohjelman sis\u00e4lt\u00f6<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Tavoitteena on, ett\u00e4 opiskelija perehtyy heti opintojensa alkuvaiheessa siirtym\u00e4vaiheen keskeisiin itsen\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n, hyvinvoinnin ja opiskelun taitoihin. H\u00e4n oppii ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n mielen hyvinvointiin vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4, ja saa tietoa mielenterveysongelmista sek\u00e4 siit\u00e4, mist\u00e4 tarvittaessa voi hakea apua. Lis\u00e4ksi opiskelija oppii keskustelemaan mielenterveydest\u00e4 muiden ik\u00e4istens\u00e4 kanssa, mik\u00e4 edist\u00e4\u00e4 mielenterveysongelmien varhaista tunnistamista ja avunhakemista.<\/p>\n\n\n\n<p>Pilottitutkimustulokset ovat lupaavia. Opiskelijoiden tietotaso lis\u00e4\u00e4ntyi, koettu stressi v\u00e4heni ja hyvinvointi parani. Viime syksyn\u00e4 Kohti uutta -ohjelma oli ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa suunnattu kaikille Turun yliopiston ensimm\u00e4isen vuoden l\u00e4\u00e4ketieteellisen tiedekunnan opiskelijoille osana johdanto-opintoja. Lis\u00e4ksi se oli Oulun yliopiston l\u00e4\u00e4ketieteellisen tiedekunnan vapaasti valittavissa opinnoissa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Nelj\u00e4n maanosan tutkimus vastaamaan l\u00e4\u00e4k\u00e4riopiskelijoiden mielenterveystuen tarpeeseen<\/h2>\n\n\n\n<p>L\u00e4\u00e4ketieteelliset tiedekunnat jakavat kansainv\u00e4lisen huolen l\u00e4\u00e4k\u00e4riksi opiskelevien nuorten aikuisten mielenterveydest\u00e4. Useiden kansainv\u00e4listen tutkimusten mukaan stressi ja mielenterveyden ongelmat, kuten masennus ja ahdistus sek\u00e4 uupumus ovat l\u00e4\u00e4ketieteen opiskelijoiden keskuudessa huomattavasti yleisempi\u00e4 kuin muilla opiskelijaryhmill\u00e4 (Wolf ym. 2017; Ludwig ym. 2015; Hill ym. 2018)?)&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4\u00e4k\u00e4riopiskelijoiden paineet ja kuormittuneisuus liittyv\u00e4t olennaisesti opintojen vaativuuteen sek\u00e4 heid\u00e4n tulevaan ammattiinsa. T\u00e4h\u00e4n tarpeeseen etsii ratkaisuja Turun yliopiston johtama tutkijaverkosto, jossa on mukana Suomen lis\u00e4ksi Liettua, Kenia, Indonesia, Argentiina ja Kiina. Kunkin maan tutkijoista ja opiskelijoista koostuvat ryhm\u00e4t osallistuvat Kohti uutta -ohjelman muokkaamiseen maan kulttuuriin soveltuvaksi.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ongelmien ennaltaehk\u00e4isemisen kannalta on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4, opettaa ja implementoida heti opintojen alkuvaiheeseen menetelmi\u00e4, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t opiskelijoiden mielenterveystietoisuutta ja \u2013taitoja sek\u00e4 opettavat stressinhallintakeinoja. Taidot auttavat tulevia terveyden ammattilaisia tekem\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 ja laadukasta potilasty\u00f6t\u00e4, ja kest\u00e4m\u00e4\u00e4n ammatin mukanaan tuomat paineet ja vastuun.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Kirjoittaja<\/h3>\n\n\n\n<p><strong>Marjo Kurki<\/strong> toimii erikoistutkijana Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa ja tieteellisen\u00e4 p\u00e4\u00e4toimittajana Itsen\u00e4isyyden juhlavuoden lastens\u00e4\u00e4ti\u00f6ss\u00e4. Kurki on ollut mukana kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 digitaalista mielenterveyden lukutaito -ohjelmaa korkeakouluopiskelijoille Suomessa.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteet<\/h3>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\" type=\"1\"><li><a href=\"https:\/\/pubmed.ncbi.nlm.nih.gov\/?term=Whiteford+HA&amp;cauthor_id=23993280\">Whiteford<\/a><sup>&nbsp;<\/sup><sup><\/sup>HA,&nbsp;<a href=\"https:\/\/pubmed.ncbi.nlm.nih.gov\/?term=Degenhardt+L&amp;cauthor_id=23993280\">Degenhardt<\/a>L,&nbsp;<a href=\"https:\/\/pubmed.ncbi.nlm.nih.gov\/?term=Rehm+J&amp;cauthor_id=23993280\">Rehm<\/a>J,&nbsp;<a href=\"https:\/\/pubmed.ncbi.nlm.nih.gov\/?term=Baxter+AJ&amp;cauthor_id=23993280\">Baxter<\/a>AJ,&nbsp;<a href=\"https:\/\/pubmed.ncbi.nlm.nih.gov\/?term=Ferrari+AJ&amp;cauthor_id=23993280\">Ferrari<\/a>AJ,&nbsp;<a href=\"https:\/\/pubmed.ncbi.nlm.nih.gov\/?term=Erskine+HE&amp;cauthor_id=23993280\">Erskine<\/a>HE,&nbsp;<a href=\"https:\/\/pubmed.ncbi.nlm.nih.gov\/?term=Charlson+FJ&amp;cauthor_id=23993280\">Charlson<\/a>FJ,&nbsp;<a href=\"https:\/\/pubmed.ncbi.nlm.nih.gov\/?term=Norman+RE&amp;cauthor_id=23993280\">Norman<\/a>RE,&nbsp;<a href=\"https:\/\/pubmed.ncbi.nlm.nih.gov\/?term=Flaxman+AD&amp;cauthor_id=23993280\">Flaxman<\/a>AD,&nbsp;<a href=\"https:\/\/pubmed.ncbi.nlm.nih.gov\/?term=Johns+N&amp;cauthor_id=23993280\">Johns<\/a>N,&nbsp;<a href=\"https:\/\/pubmed.ncbi.nlm.nih.gov\/?term=Burstein+R&amp;cauthor_id=23993280\">Burstein<\/a>R,&nbsp;<a href=\"https:\/\/pubmed.ncbi.nlm.nih.gov\/?term=Murray+CJ&amp;cauthor_id=23993280\">Murray<\/a>CJL,&nbsp;<a href=\"https:\/\/pubmed.ncbi.nlm.nih.gov\/?term=Vos+T&amp;cauthor_id=23993280\">Vos<\/a>T.&nbsp;Global burden of disease attributable to mental and substance use disorders: findings from the Global Burden of Disease Study 2010&nbsp;<em>Lancet<\/em>. 2013 Nov 9;382(9904):1575-86. doi: 10.1016\/S0140-6736(13)61611-6. Epub 2013 Aug 29.<\/li><li>Kunttu K., Pesonen T. and Saari J. Student Health Survey 2016: a national survey among Finnish university students.&nbsp;Helsinki: FINNISH STUDENT HEALTH SERVICE, Research publications 48, 2017, 435 p. ISMN 978-952-5696-48-6.<\/li><li>Vorma H, Rotko T, Larivaara M, Kosloff Anu. 2020. National Mental Health Strategy and Programme for Suicide Prevention 2020\u20132030.&nbsp;<a href=\"http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-00-5401-4\">http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-00-5401-4<\/a><\/li><li>Kutcher S, Wei Y, Costa S, Gusm\u00e3o R, Skokauskas N, Sourander A. Enhancing mental health literacy in young people. Eur. J. Child Adolesc. Psychiatry 2016; 25(6):567-569. DOI:&nbsp;<a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1007\/s00787-016-0867-9\">https:\/\/doi.org\/10.1007\/s00787-016-0867-9<\/a><\/li><li>HillMR, Goicochea S, Merlo LJ. 2018. In their own words: stressors facing medical students in the millennial generation. Medical Education Online. 2018; 23(1): 1530558. doi:&nbsp;<a href=\"https:\/\/dx.doi.org\/10.1080%2F10872981.2018.1530558\">10.1080\/10872981.2018.1530558<\/a><\/li><li>Ishak WW, Nikrawesh R, Lederer S, Perry RI 2020. Burnout in medical students. The Clinical Teacher 10(4):242-5.&nbsp;DOI:&nbsp;<a href=\"https:\/\/www.researchgate.net\/deref\/http%3A%2F%2Fdx.doi.org%2F10.1111%2Ftct.12014\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">10.1111\/tct.12014<\/a><\/li><li>JacobR, Li T-Y, Martin Z, Burren A, Watson P, Kant R, Davies R, Wood DF.&nbsp;Taking care of our future doctors: a service evaluation of a medical student mental health service.&nbsp;<em>BMC Medical Education<\/em>20, Article&nbsp;number:&nbsp;172 (2020)&nbsp;<\/li><\/ol>\n\n<div class=\"twitter-share\"><a href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet\" class=\"twitter-share-button\">Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Marjo Kurki INVEST Blog 1\/2021 Nuorten mielenterveysongelmat ovat merkitt\u00e4v\u00e4 terveysongelma, joka vaikuttaa monitasoisesti hyvinvointiin, el\u00e4m\u00e4nlaatuun ja toimintakykyyn (Whiteford ym. 2013). On t\u00e4rke\u00e4 ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ennaltaehk\u00e4isevi\u00e4 ja stressinhallintaa lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 menetelmi\u00e4, joiden avulla voidaan parantaa mielen hyvinvointia ja mielenterveystietoisuutta ongelmia ennaltaehk\u00e4isev\u00e4sti. Kun mielenterveystaitoja opetetaan heti opintojen alussa, ne kehittyv\u00e4t koko opintojen ajan ja siirtyv\u00e4t nuoren mukana ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n.&nbsp;&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":166,"featured_media":1719,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[725,721],"tags":[414,345,417],"class_list":["post-1707","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-mental-health","category-youth","tag-kohti-uutta","tag-mielenterveys","tag-mielenterveystaidot"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1707","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/166"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1707"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1707\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1722,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1707\/revisions\/1722"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1719"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1707"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1707"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1707"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}