Kasvava huoli koulukiusaamisen haitallisista vaikutuksista on monissa maissa johtanut siihen, ett\u00e4 kouluilta edellytet\u00e4\u00e4n suunnitelmaa ja toimenpiteit\u00e4 kiusaamisen ennaltaehk\u00e4isemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Samaan aikaan on kehitetty kiusaamisen vastaisia toimenpideohjelmia ja tutkittu niiden tehokkuutta (Gaffney et al., 2019).<\/p>\n\n\n\n
Tutkimuksissa on yleens\u00e4 keskitytty arvioimaan kokonaisten ohjelmien tehokkuutta, kun taas tietoa niiden sis\u00e4lt\u00e4mien yksitt\u00e4isten toimenpiteiden, kuten kiusaamiseen puuttumisen tehokkuudesta on kertynyt vasta v\u00e4h\u00e4n. Kiusaamiseen puuttumisella tarkoitamme sit\u00e4, miten opettajat toimivat, kun kiusaamistapaus tulee koulussa ilmi ja asiasta keskustellaan kiusaamiseen osallistuneen oppilaan kanssa tilanteen ratkaisemiseksi. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutkia eri mallien tehokkuutta, mutta sen lis\u00e4ksi tarvitaan tietoa siit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kouluissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n toimenpideohjelmissa suositeltuja, n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvia kiusaamiseen puuttumisen malleja. N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvatkaan toimet eiv\u00e4t auta, mik\u00e4li niit\u00e4 ei toteuteta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvatkaan toimet eiv\u00e4t auta, mik\u00e4li niit\u00e4 ei toteuteta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Selvitimme, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin vuosina 2009\u00ad\u00ad\u00ad\u20132015 kiusaamisen vastaisen KiVa Koulu -toimenpideohjelman k\u00e4ytt\u00e4jiksi Suomessa rekister\u00f6ityneet koulut k\u00e4yttiv\u00e4t kiusaamiseen puuttuessaan ohjelman suosittelemia, n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvia kiusaamiseen puuttumisen malleja ja miten eri mallien k\u00e4ytt\u00f6 vaihteli ajan my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ohjelmassa suositellut n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvat mallit ovat nk. Ojentamismalli ja Yhteisen huolen malli. Ojentamismallissa kiusaaminen pyrit\u00e4\u00e4n lopettamaan kertomalla siihen syyllistyneelle oppilaalle selke\u00e4sti ja suorasanaisesti, ett\u00e4 tapahtunut kiusaamisen on opettajien tiedossa, sit\u00e4 ei hyv\u00e4ksyt\u00e4 ja sen tulee loppua v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Yhteisen huolen mallissa oppilasta ei syytet\u00e4 tapahtuneesta kiusaamisesta, vaan tavoitteena on saada kiusaaminen loppumaan her\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kiusaavassa oppilaassa empatiaa kiusaamaansa oppilasta kohtaan.<\/p>\n\n\n\n Useissa kouluissa k\u00e4ytettiin n\u00e4ist\u00e4 jompaakumpaa tai malleja vaihdeltiin tapauskohtaisesti (\u201dTapauskohtainen malli\u201d). N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvien mallien lis\u00e4ksi joissain kouluissa opettajat kertoivat k\u00e4ytt\u00e4neens\u00e4 \u201dKoulun omaa mallia\u201d tai he eiv\u00e4t osanneet kertoa, mink\u00e4laista mallia olivat k\u00e4ytt\u00e4neet (\u201dTy\u00f6tapa ep\u00e4selv\u00e4\u201d). Tutkimuksen toisena tavoitteena olikin selvitt\u00e4\u00e4, kuinka tehokkaasti kiusaaminen saatiin eri malleilla loppumaan.<\/p>\n\n\n\n KiVa Koulu -ohjelmassa suositellaan seurantatapaamisen j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 aina sen j\u00e4lkeen, kun kiusaamiseen on puututtu. Tutkimme my\u00f6s, mink\u00e4lainen vaikutus t\u00e4m\u00e4n suosituksen seuraamisella oli kiusaamisen loppumiseen.<\/p>\n\n\n\n 74 % mukaan kiusaaminen v\u00e4hentyi tai loppui kokonaan sen j\u00e4lkeen, kun opettajat olivat puuttuneet siihen.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Tutkimusaineisto koostui 1221 peruskoulusta (978 ala- ja 243 yl\u00e4koulua), joissa kuuden seurantavuoden aikana oli vastattu v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran vuosittaisiin, KiVa-koulujen opettajille ja oppilaille suunnattuihin ohjelman toteuttamista ja toimivuutta selvitt\u00e4viin kyselyihin<\/p>\n\n\n\n Opettajien vastauksista k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 KiVa Koulu -ohjelmassa mukana olleista kouluista yli puolessa (58\u201368 %) k\u00e4ytettiin kiusaamiseen puuttumiseen ohjelman suosittelemia malleja \u2013 joko systemaattisesti jompaakumpaa tai tapauksen mukaan (kuvio 1). Ajan my\u00f6t\u00e4 koulujen toimintatapa kuitenkin muuttui ja yh\u00e4 useammassa koulussa siirryttiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n \u201dKoulun omaa mallia\u201d.<\/p>\n\n\n\n Yleisesti ottaen kiusatuksi joutuneet oppilaat kertoivat kiusaamiseen puuttumisen olleen suhteellisen tehokasta: 74 % mukaan kiusaaminen v\u00e4hentyi tai loppui kokonaan sen j\u00e4lkeen, kun opettajat olivat puuttuneet siihen. Puuttumisen tehokkuutta arvioitiin erikseen sek\u00e4 opettajien ett\u00e4 oppilaiden vastausten pohjalta. Kiusaaminen loppui todenn\u00e4k\u00f6isemmin niiss\u00e4 tapauksissa, joissa koulussa oli k\u00e4ytetty n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvia puuttumisen malleja (Ojentamismalli, Yhteisen huolen malli tai \u201dTapauskohtainen malli\u201d), kuin tapauksissa, joissa oli k\u00e4ytetty koulun omaa mallia tai ty\u00f6tapa oli ep\u00e4selv\u00e4. Erityisen tehokasta puuttuminen oli silloin, kun seurantatapaamisten j\u00e4rjest\u00e4minen oli systemaattista. Mit\u00e4 paremmin koulut siis toteuttivat kiusaamiseen puuttuessaan n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin kiusaaminen saatiin loppumaan.<\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 paremmin koulut toteuttivat kiusaamiseen puuttuessaan n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin kiusaaminen saatiin loppumaan.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Vaikka valtaosassa tapauksista kouluissa onnistuttiin v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kiusaamista tai lopettamaan se kokonaan, 26 % tapauksista tavoitteessa ei onnistuttu ja kiusaaminen jatkui puuttumisesta huolimatta. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa isoa joukkoa lapsia ja nuoria. Toimivien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen lis\u00e4ksi olisi tutkittava sit\u00e4, miksi, kiusaamista ei aina saada loppumaan. Syksyll\u00e4 2020 k\u00e4ynnistyneess\u00e4 professori Christina Salmivallin<\/strong> johtamassa Challenge-hankkeessa pureudutaan juuri n\u00e4ihin haastavaiin tapauksiin. Hankkeen tavoitteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 entist\u00e4 tehokkaampia keinoja puuttua kiusaamiseen, jotta yh\u00e4 useampi lapsi ja nuori saisi k\u00e4yd\u00e4 koulua turvallisessa oppimisymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Blogikirjoitus pohjautuu vertaisarvioituun tutkimusartikkeliin:<\/strong> Johander E., Turunen T., Garandeau C. F., & Salmivalli, C. (2020). Different Approaches to Address Bullying in KiVa Schools: Adherence to Guidelines, Strategies Implemented, and Outcomes Obtained. Prevention Science. <\/em>https:\/\/doi.org\/10.1007\/s11121-020-01178-4<\/a><\/p>\n\n\n\n Eerika Johander<\/strong>, PsM, ty\u00f6skentelee INVEST Psykologiassa tohtorikoulutettavana.<\/p>\n\n\n\n Tiina Turunen<\/strong>, PsM, ty\u00f6skentelee erikoistutkijana INVEST Psykologian Challenge-hankkeessa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Gaffney, H., Ttofi, M. M., & Farrington, D. P. (2019). Evaluating the effectiveness of school-bullying prevention programs: An updated meta-analytical review. Aggression and Violent Behavior<\/em>, 45<\/em>, 111\u2013133. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.avb.2018.07.001<\/p>\n\nN\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvat mallit ovat tehokkaimpia kiusaamiseen puuttumisessa<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2021\/02\/menetelmien-kaytto.jpg\")
Kiusaamisen loppuminen on t\u00e4rke\u00e4 varmistaa seurantatapaamisella jokaisen puuttumisen j\u00e4lkeen.\u201d<\/h2>\n\n\n\n
Kirjoittajat<\/h2>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n