Lapsik\u00f6yhyys on Suomessa kansainv\u00e4lisesti verraten v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Harvoin kuitenkin tuodaan esille, ett\u00e4 sen riski vaihtelee merkitt\u00e4v\u00e4sti sen mukaan, ovatko vanhemmat syntyneet Suomessa vai ulkomailla. Lapsik\u00f6yhyyden seurauksista tarvitaan kuitenkin lis\u00e4\u00e4 tietoa ennen kuin sen mahdollisia haittoja maahan muuttaneiden vanhempien lapsille voidaan arvioida tarkemmin. Avainasemassa lapsik\u00f6yhyyden v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4 on vanhempien ty\u00f6llistyminen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Jotta pystymme edist\u00e4m\u00e4\u00e4n maahan muuttaneiden ihmisten ja heid\u00e4n perheidens\u00e4 hyvinvointia, on t\u00e4rke\u00e4 osata tarttua oikeisiin asioihin. T\u00e4t\u00e4kin ajatellen julkaisimme viime vuoden lopulla tutkimuksen<\/a>, joka osaltaan auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, millaisia ovat tavallisimmat vahvuudet ja vaikeudet perheiss\u00e4, joissa ainakin toinen vanhemmista on syntynyt ulkomailla. Tutkimuskohteena olivat erityisesti ne Suomessa syntyneet lapset, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi.<\/p>\n\n\n\n Suomalaisesta lapsiv\u00e4est\u00f6st\u00e4 nykyisin noin 100 000 lasta eli kymmenen prosenttia on ulkomailla syntyneiden vanhempien lapsia. Heist\u00e4 noin 60 prosenttia kuuluu tutkimuksemme kohdejoukkoon eli on Suomessa syntyneit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4iden Tilastokeskuksen ulkomaalaistaustaisiksi luokittelemien lasten lis\u00e4ksi Suomessa asuu noin 30 000 lapsiperhett\u00e4, joiden vanhemmista toinen on syntynyt Suomessa ja toinen ulkomailla ja joissa syntyneet lapset siis kuuluvat my\u00f6s tutkimuksemme kohdejoukkoon.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksessa tarkastelimme kaikkia Suomessa vuonna 1997 syntyneit\u00e4 lapsia useiden viranomais- ja palvelurekistereihin kertyneiden tietojen avulla. Seurasimme lasten kehityst\u00e4 syntym\u00e4st\u00e4 aina 18 vuoden ik\u00e4\u00e4n saakka.<\/p>\n\n\n\n Aiempiin aihepiirin tutkimuksiin n\u00e4hden uutta on, ett\u00e4 tutkimuksemme tarjoaa lasten ja heid\u00e4n perheidens\u00e4 hyvinvoinnista varsin kattavan yleiskatsauksen. Tutkimuksen aihealueita olivat lasten perhetaustat, koulutus, terveys, lastensuojelupalveluiden k\u00e4ytt\u00f6, rikollisuus sek\u00e4 useat asumiseen ja asuinalueisiin liittyv\u00e4t seikat.<\/p>\n\n\n\n Koska seurasimme ik\u00e4luokan kehityst\u00e4 useista eri n\u00e4k\u00f6kulmista, kykenimme paitsi hahmottamaan lasten ja heid\u00e4n perheidens\u00e4 hyvinvointia monipuolisesti my\u00f6s suhteuttamaan eri havaintojen merkityst\u00e4 toisiinsa.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on toki huomata, ett\u00e4 tutkimuksemme ei ole kaikenkattava. Se perustuu virallisiin rekisteritietoihin, joiden avulla ei kyet\u00e4 huomioimaan kaikkia lasten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta t\u00e4rkeit\u00e4 asioita kuten perhe- tai kaverisuhteiden laatua. Sen pohjalta voidaan kuitenkin esitt\u00e4\u00e4 joitain pohdintoja maahanmuuttoon liittyvist\u00e4 sosiaalipoliittisista kysymyksist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksemme keskeinen tulos on, ett\u00e4 suurin osa lapsista vaikuttaa voivan hyvin riippumatta siit\u00e4, ovatko heid\u00e4n vanhempansa syntyneet Suomessa vai ulkomailla. Taustasta riippumatta suurin osa lapsista el\u00e4\u00e4 hyvinvoivien ja terveiden vanhempien kanssa, p\u00e4rj\u00e4\u00e4 hyvin esimerkiksi koulussa ja selvi\u00e4\u00e4 ilman merkitt\u00e4vi\u00e4 terveysongelmia.<\/p>\n\n\n\n Havaitsimme merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja siin\u00e4, kuinka yleist\u00e4 lapsik\u00f6yhyys oli sen mukaan, miss\u00e4 maassa lapsen vanhemmat ovat syntyneet.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Huomiomme her\u00e4ttiv\u00e4t kuitenkin erityisesti perheiden toimeentuloa koskevat tulokset. Ennen kaikkea havaitsimme merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja siin\u00e4, kuinka yleist\u00e4 lapsik\u00f6yhyys oli sen mukaan, miss\u00e4 maassa lapsen vanhemmat ovat syntyneet.<\/p>\n\n\n\n Selvitimme perheiden taloudellista tilannetta tarkastelemalla vanhempien ansiotuloja sek\u00e4 toimeentulotuen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Keskityn n\u00e4ist\u00e4 seuraavassa toimeentulotukeen, jota voidaan pit\u00e4\u00e4 varsin lahjomattomana taloudellisten vaikeuksien mittarina. Toimeentulotuen saaminen kertoo nimitt\u00e4in sek\u00e4 subjektiivisista ett\u00e4 objektiivisista toimeentulo-ongelmista: Sit\u00e4 haetaan, kun koetaan, ett\u00e4 rahat eiv\u00e4t riit\u00e4 perheen el\u00e4tt\u00e4miseen. Sen saaminen kuitenkin edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 toimeentulotukilaissa asetut kriteerit t\u00e4yttyv\u00e4t. Viranomaistenkin on arvioitava perheen talouden olevan tiukoilla.<\/p>\n\n\n\n Kuten alla olevasta kuviosta n\u00e4kyy, toimeentulotukea sai pitk\u00e4aikaisesti alle kymmenen prosenttia Suomessa syntyneiden lasten vanhemmista. Kun vanhemmista toinen on syntynyt ulkomailla, toimeentulotukea sai pitk\u00e4aikaisesti noin kaksi kertaa suurempi osuus vanhemmista, hieman alle kaksikymment\u00e4 prosenttia.<\/p>\n\n\n\n Kun molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, toimeentulotukea sai pitk\u00e4aikaisesti jopa l\u00e4hes kuusikymment\u00e4 prosenttia vanhemmista. Siis yli kuusi kertaa suurempi osuus kuin Suomessa syntyneiden vanhempien perheiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Pitk\u00e4aikainen toimeentulotuen saaminen tarkoittaa t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa sit\u00e4, ett\u00e4 vanhempi tai vanhemmat saivat toimeentulotukea useampana kuin nelj\u00e4n\u00e4 vuotena siit\u00e4 ajasta, kun lapsi oli alle 18-vuotias. Huolestuttavan havainnosta tekeekin juuri se, ett\u00e4 taloudelliset ongelmat ulkomailla syntyneiden vanhempien perheiss\u00e4 vaikuttavat paitsi varsin yleisilt\u00e4 my\u00f6s hyvin pysyvilt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Vertailu joihinkin muihin raportissa tarkasteltuihin keskeisiin mittareihin osoittaa, ett\u00e4 suhteelliset erot olivat suurimpia juuri pitk\u00e4aikaiseen toimeentulotukeen liittyen. Toinen mittari, jossa havaittiin noin kaksinkertainen ero Suomessa ja ulkomailla syntyneiden vanhempien perheiden v\u00e4lill\u00e4, oli lastensuojelun tekem\u00e4t kodin ulkopuoliset sijoitukset.<\/p>\n\n\n\n Muissa mittareissa erot olivat selv\u00e4sti pienempi\u00e4, ja esimerkiksi alle 18 vuoden i\u00e4ss\u00e4 saadut rikosseuraamukset olivat suunnilleen yht\u00e4 yleisi\u00e4 tai hieman harvinaisempia lapsilla, joilla toinen tai molemmat vanhemmista ovat syntyneet ulkomailla. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 tutkimuksemme muut havainnot ovat merkityksett\u00f6mi\u00e4, mutta niit\u00e4 koskevat pohdinnat ovat omien kirjoitustensa aiheita.<\/p>\n\n\n\n Erityinen huoli lapsik\u00f6yhyydess\u00e4 on sen mahdollisesti haitalliset seuraukset, sill\u00e4 perheen toimeentulovaikeudet voivat n\u00e4ky\u00e4 lapsen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 monin tavoin.<\/p>\n\n\n\n Perheen matala tulotaso merkitsee ensinn\u00e4kin matalampaa elintasoa. Suomen kaltaisessa vauraassa maassa se ei p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti tarkoita merkitt\u00e4vi\u00e4 puutteita perustarpeissa kuten ruoassa tai asumisessa, mutta se voi merkit\u00e4 vanhempien huonompia mahdollisuuksia tukea lasten kouluttautumista, harrastuksia tai perheen yhteist\u00e4 vapaa-aikaa.<\/p>\n\n\n\n Perheen toimeentulovaikeudet voivat n\u00e4ky\u00e4 lapsen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 monin tavoin. Puutteet elintasossa voivat johtaa kokemukseen heikommasta el\u00e4m\u00e4nlaadusta tai haitata lasten kaverisuhteita.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Puutteet elintasossa puolestaan voivat johtaa kokemukseen heikommasta el\u00e4m\u00e4nlaadusta tai haitata esimerkiksi lasten kaverisuhteita, joissa muun muassa kulutusmahdollisuuksilla tai merkkivaatteilla voi olla keskeinen merkitys.<\/p>\n\n\n\n Lapsik\u00f6yhyyden haitat eiv\u00e4t kuitenkaan ole yksiselitteisi\u00e4 siten, ett\u00e4 perheen matalan tulotason ja lapsen tulevaisuuden kehityksen v\u00e4lill\u00e4 voitaisiin todeta olevan syy-seuraussuhde.<\/p>\n\n\n\n Koko v\u00e4est\u00f6\u00e4 tarkastellessa pitk\u00e4aikaiset toimeentulovaikeudet kertovat vanhempien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien kasautumisesta sek\u00e4 heikentyneest\u00e4 toimintakyvyst\u00e4. Vanhempien ongelmien kasautuminen puolestaan voi n\u00e4ky\u00e4 lapsen heikompana p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen\u00e4 ilman, ett\u00e4 toimeentulo-ongelmilla on siihen ainakaan voimakasta itsen\u00e4ist\u00e4 vaikutusta.<\/p>\n\n\n\n Vakavat sosiaaliset tai psyykkiset ongelmat eiv\u00e4t kuitenkaan ole samassa m\u00e4\u00e4rin yleisi\u00e4 syit\u00e4 maahanmuuttajataustaisen v\u00e4est\u00f6n pitk\u00e4aikaisille toimeentulovaikeuksille kuin Suomessa syntyneill\u00e4 vanhemmilla. T\u00e4m\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti n\u00e4kyy my\u00f6s meid\u00e4n tutkimuksessamme, jossa toimeentulotukea saaneiden ulkomailla syntyneiden vanhempien lasten peruskoulumenestys oli keskim\u00e4\u00e4rin jopa parempi kuin toimeentulotukea saaneiden Suomessa syntyneiden vanhempien lapsilla.<\/p>\n\n\n\n On kuitenkin vaikea esitt\u00e4\u00e4 tarkkaa arviota lapsik\u00f6yhyyden seurauksista, sill\u00e4 tutkimustietoa sen vaikutuksista on toistaiseksi niukalti. Aihetta olisikin syyt\u00e4 tutkia lis\u00e4\u00e4. Sen voi kuitenkin jo nyt todeta, ett\u00e4 vanhempien toimeentulovaikeuksista ei varmastikaan ole mit\u00e4\u00e4n etua lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle.<\/p>\n\n\n\n Raportissamme ei ollut juurikaan mahdollista tarkastella toimeentulo-ongelmien syit\u00e4 tai seurauksia, vaan niiden selvitt\u00e4minen j\u00e4\u00e4 my\u00f6hempien tutkimusten teht\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n ja muiden tutkimusten perusteella voidaan toki todeta, ett\u00e4 lapsik\u00f6yhyys on yleisemp\u00e4\u00e4 ulkomailla syntyneiden vanhempien perheiss\u00e4, koska ulkomailla syntyneet vanhemmat ovat todenn\u00e4k\u00f6isemmin pienipalkkaisia tai pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4. \u00c4idit voivat olla poissa ty\u00f6markkinoilta esimerkiksi pitkien vanhempainvapaiden vuoksi, eik\u00e4 heill\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole valmiina ty\u00f6paikka johon palata.<\/p>\n\n\n\n Kokonaisuudessaan ulkomailla syntyneiden heikompi ty\u00f6llisyys on kuitenkin monien asioiden summa. Heill\u00e4 on esimerkiksi keskim\u00e4\u00e4rin matalampi koulutus, mink\u00e4 lis\u00e4ksi ty\u00f6llistymist\u00e4 voivat vaikeuttaa riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n kielitaito ja syrjint\u00e4 ty\u00f6markkinoilla. My\u00f6s maahanmuuton syyt vaikuttavat heikkoon ty\u00f6llistymiseen, sill\u00e4 humanitaarisista syist\u00e4 maahan muuttaneiden vanhempien tilanne voi olla monin tavoin vaikea ja pitk\u00e4\u00e4n ep\u00e4varma, mik\u00e4 osaltaan vaikeuttaa ty\u00f6markkinoille kiinnittymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Lapsik\u00f6yhyyden torjumisessa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 onkin ennen kaikkea vanhempien ty\u00f6llistymisen tukeminen. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on vanhempien onnistunut kotoutuminen ja koulutus, mutta yht\u00e4 lailla keskeist\u00e4 on muun muassa ty\u00f6markkinoilla esiintyv\u00e4n syrjinn\u00e4n kitkeminen ja ty\u00f6nteon kannattavuuden parantaminen.<\/p>\n\n\n\n Lapsik\u00f6yhyyden torjumisessa haastava yht\u00e4l\u00f6 on yht\u00e4 aikaa varmistaa ty\u00f6nteon kannattavuus ja tulonsiirtojen riitt\u00e4v\u00e4 taso. Esimerkiksi kotihoidontukea saatetaan pit\u00e4\u00e4 ulkomailla syntyneiden \u00e4itien ty\u00f6llistymisen esteen\u00e4, mutta toisaalta sen keston lyhent\u00e4minen saattaisi heikent\u00e4\u00e4 tulotasoa entisest\u00e4\u00e4n niiss\u00e4 perheiss\u00e4, joissa \u00e4idit eiv\u00e4t siirtyisik\u00e4\u00e4n ty\u00f6markkinoille vaan j\u00e4isiv\u00e4t kotiin. N\u00e4m\u00e4 perheet saattavat olla v\u00e4hemmist\u00f6ss\u00e4, mutta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on joka tapauksessa, ett\u00e4 uudistuksia tehdess\u00e4 my\u00f6s niiden lapsivaikutuksia harkitaan tarkkaan.<\/p>\n\n\n\n Toimeentulotuessa kannustinongelmat ovat ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n suuret, sill\u00e4 ansiot leikkaavat sen tasoa nopeasti. Jos taloudelliset kannustimet ty\u00f6ntekoon ovat huonot, voi ty\u00f6kokemuksen kartuttaminen vaikuttaa kannattamattomalta. Juuri ulkomailla syntyneille erilaiset lyhyetkin ty\u00f6suhteet saattaisivat kuitenkin tarjota arvokasta kokemusta, mink\u00e4 takia niihin liittyvi\u00e4 kannustinloukkuja tulisi pyrki\u00e4 karsimaan.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksemme mukaan suurin osa ulkomailla syntyneiden vanhempien lapsista on hyvinvoivia, vaikka perheiden toimeentulossa havaittiinkin keskim\u00e4\u00e4rin huomattavia eroja Suomessa ja ulkomailla syntyneiden vanhempien v\u00e4lill\u00e4. Ulkomailla syntyneiden vanhempien perheiss\u00e4 voikin olla monenlaisia voimavaroja, jotka tukevat lasten kehityst\u00e4 perheen pitk\u00e4aikaisista toimeentulovaikeuksista huolimatta. Onkin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 Suomessa syntyneet maahan muuttaneiden vanhempien lapset tekev\u00e4t keskim\u00e4\u00e4rin huomattavan sosiaalisen ja taloudellisen loikan suhteessa ulkomailla syntyneisiin vanhempiinsa.<\/p>\n\n\n\n Lapsik\u00f6yhyyden torjuminen on silti otettava vakavasti. Siin\u00e4 onnistuminen tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 muun muassa ulkomailla syntyneiden vanhempien parempaa ty\u00f6llisyytt\u00e4, joka todenn\u00e4k\u00f6isesti heijastuu my\u00f6nteisesti monin tavoin heid\u00e4n lastensa el\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00f6ist\u00e4 saatavat tulot nostavat perheiden elintasoa, mutta syyt\u00e4 ei ole v\u00e4heksy\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n esimerkiksi vanhempien ty\u00f6n kautta kertyvi\u00e4 verkostoja tai esimerkki\u00e4, jonka ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yv\u00e4t vanhemmat lapsilleen antavat.<\/p>\n\n\n\n VTT Antti K\u00e4\u00e4ri\u00e4l\u00e4<\/strong> on sosiaalipolitiikan erikoistutkija THL:ssa. H\u00e4n tutkii lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia sek\u00e4 heid\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4\u00e4n sosiaali- ja terveyspalveluita.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4\u00e4ri\u00e4l\u00e4, Antti; Keski-S\u00e4ntti, Markus; Aaltonen, Mikko; Haikkola, Lotta; Huotari, Tiina; Ilmakunnas, Ilari; Juutinen, Aapo; Kiilakoski, Tomi; Merikukka, Marko; Pekkarinen, Elina; Rask, Shadia; Ristikari, Tiina; Salo, Jarmo; Gissler, Mika (2020) Suomi seuraavan sukupolven kasvuymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4. Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneist\u00e4 lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi (raportti 15\/2020). Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Nuorisotutkimusseura. http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-343-582-7<\/a><\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\nMit\u00e4 tutkimme?<\/h2>\n\n\n\n
Lapsik\u00f6yhyys merkitt\u00e4v\u00e4n yleist\u00e4 ulkomailla syntyneiden vanhempien perheiss\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2021\/03\/fig_extra_vanh_synt-1024x568.png\")
Suomessa vuonna 1997 syntyneiden lasten yleisi\u00e4 tuloksia vanhempien syntym\u00e4valtion mukaan. Katkoviiva kuvaa lapsia, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa<\/em>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nLapsik\u00f6yhyyden seurauksista<\/h2>\n\n\n\n
Mist\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeet lapsik\u00f6yhyyteen?<\/h2>\n\n\n\n
Lopuksi<\/h2>\n\n\n\n
Kirjoittaja<\/h2>\n\n\n\n
Kirjallisuus<\/h3>\n\n\n\n
<\/h2>\n\n\n\n