Katja Ilmarinen, Sakari Karvonen, Johanna Lammi-Taskula & Maaret Vuorenmaa<\/p>\n\n\n\n
INVEST blog 5 \/ 2021<\/em><\/p>\n\n\n\n Suurin osa suomalaisista lapsiperheist\u00e4 voi nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hyvin. Pienten lasten ja vauvojen vanhemmista noin yhdeks\u00e4n kymmenest\u00e4 on tyytyv\u00e4inen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja vanhemmuuteensa ja arvioi perheen arjen toimivan hyvin tai melko hyvin. My\u00f6s lasten terveys on hyv\u00e4. Palveluja ja tukeakin kuitenkin tarvitaan. Lapsiperheist\u00e4 13 prosenttia on tuoreimpien, vuoden 2019 lukujen mukaan k\u00f6yhyys- tai syrj\u00e4ytymisriskiss\u00e4, yksinhuoltajaperheist\u00e4 vastaava osuus on kolmannes. Koronaepidemian my\u00f6t\u00e4 on syntynyt palveluvelkaa ja arjen kuormitus on lis\u00e4\u00e4ntynyt.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Lapsiperheet tarvitsevat hyvinvoinnin tueksi tarkoituksenmukaisia palveluja oikeaan aikaan; mieluiten aiemmin kuin ongelmien syvennytty\u00e4.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Lapsiperheet tarvitsevat hyvinvoinnin tueksi tarkoituksenmukaisia palveluja oikeaan aikaan; mieluiten aiemmin kuin ongelmien syvennytty\u00e4. Perheiden matalan kynnyksen tuen tarpeet ovat olleet tiedossa jo pitk\u00e4\u00e4n. Lukuisissa mietinn\u00f6iss\u00e4 ja hankkeissa on korostettu varhaisen tuen ja peruspalvelujen vahvistamisen merkityst\u00e4. Keskeisiksi tuen muodoiksi on tunnistettu muun muassa arjen tuki jaksamiseen, vanhemmuuteen ja perheen vuorovaikutukseen. Perheet itse toivovat usein apua konkreettisen tekemisen muodossa perheen kotona.<\/p>\n\n\n\n Monenlaisen tuen tarvetta siis tuntuu olevan, mutta tarpeeseen vastaamisesta on vajavaisesti tietoa. Tietoa puuttuu esimerkiksi siit\u00e4, saavatko perheet palveluja ja tukea ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 kun tarvetta on, onko tuki ollut oikeanlaista ja oikea-aikaista. Tietoa puuttuu niin ik\u00e4\u00e4n siit\u00e4, mitk\u00e4 ovat palvelujen saamisen esteet, mik\u00e4 rooli on asiakasmaksuilla, mik\u00e4 tiedonpuutteella, mik\u00e4 kyvyll\u00e4 hakeutua palveluun. Avoin kysymys on sekin, toteutuuko alueellinen tasa-arvoisuus palvelujen saamisessa ja saavutettavuudessa.<\/p>\n\n\n\n Tietoa puuttuu esimerkiksi siit\u00e4, saavatko perheet palveluja ja tukea ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 kun tarvetta on, onko tuki ollut oikeanlaista ja oikea-aikaista.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Sosiaalihuoltolakia uudistettiin vuonna 2015 tavoitteena palvelujen saamisen helpottaminen. Erityisesti perheit\u00e4 koskevia palveluja uudistettiin painottaen ennaltaehk\u00e4isy\u00e4 niin, ett\u00e4 palvelujen piiriin olisi helppoa hakeutua. Uudistukseen kohdistui varsin suuria odotuksia. Olihan pyrkimyksen\u00e4 muuttaa palvelutarjonnan suuntaa niin, ett\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n jatkunut peruspalvelujen rapautuminen saataisiin katkaistua.<\/p>\n\n\n\n Suuret odotukset huomioiden on h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4, miten v\u00e4h\u00e4n uudistuksen vaikutuksia on tutkittu. Olemme k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tutkimusta, jossa analysoidaan tyydyttym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 palveluntarvetta matalan kynnyksen perhepalveluissa ja tuessa. T\u00e4t\u00e4 varten teimme kirjallisuuskatsauksen perhepalveluihin ja tukiin liittyviin muutoksiin. Osoittautui, ett\u00e4 lakimuutoksen vaikutuksia ei ole tutkittu juuri lainkaan. Vaikuttavuudesta voidaan sanoa viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Perhepalvelujen vaikuttavuutta arvioimalla voitaisiin vastata kysymyksiin siit\u00e4, mit\u00e4 tarkoittaa oikea-aikainen tuki, miss\u00e4 ja miten tukea hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 tarjota, ja mitk\u00e4 ty\u00f6muodot ovat tarkoituksenmukaisia ja kenelle.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Vaikuttavuuden tutkimuksellisen arvioinnin tulisi kuitenkin olla olennainen osa kaikkia laajoja lakiuudistuksia. Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan, jotta voidaan tunnistaa sellaisia ty\u00f6menetelmi\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joilla p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n haluttuihin tavoitteisiin ja tuloksiin. Perhepalvelujen vaikuttavuutta arvioimalla voitaisiin vastata kysymyksiin siit\u00e4, mit\u00e4 tarkoittaa oikea-aikainen tuki, miss\u00e4 ja miten tukea hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 tarjota, ja mitk\u00e4 ty\u00f6muodot ovat tarkoituksenmukaisia ja kenelle. Kun kyse on monessa tapauksessa varsin merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 investoinnista perheiden hyvinvointiin, on olennaista tiet\u00e4\u00e4, toteutuivatko ty\u00f6lle ja palvelulle asetetut tavoitteet.<\/p>\n\n\n\n Katja Ilmarinen<\/strong> on erikoistutkija THL:ss\u00e4 ja tutkii hyvinvointia ja sosiaalipalveluja (mm. palvelujen saatavuus, tarpeet ja alueelliset erot), ik\u00e4\u00e4ntyneiden asiakasmaksuja sek\u00e4 koronaepidemian sosiaalisia vaikutuksia.<\/p>\n\n\n\n Sakari Karvonen<\/strong> on tutkimusprofessori ja vet\u00e4\u00e4 THL:ss\u00e4 INVEST-lippulaivahankkeen lasten ja nuorten hyvinvointiin keskittyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6kokonaisuutta. Taustaltaan h\u00e4n on terveyssosiologi. Sakari raportoi my\u00f6s hyvinvointiin liittyvi\u00e4 tutkimustuloksia valtioneuvoston kanslian kokoamiin COVID-19-tutkimuskatsauksiin.<\/p>\n\n\n\n Johanna Lammi-Taskula<\/strong> on tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 THL:ss\u00e4 ja vet\u00e4\u00e4 THL:ss\u00e4 tutkimusta koronaepidemian vaikutuksista pikkulapsiperheiden hyvinvointiin sek\u00e4 pohjoismaista Young Parents on Parental leave \u2013hanketta. H\u00e4n on kansallisen lapsistrategian seurantaryhm\u00e4n j\u00e4sen.<\/p>\n\n\n\n Maaret Vuorenmaa<\/strong> toimii erikoistutkijana THL:ss\u00e4 alle kouluik\u00e4isten lasten perheille suunnatussa FinLapset-kyselytutkimuksessa. Taustaltaan h\u00e4n on terveystieteilij\u00e4.<\/p>\n\nKirjoittajat<\/h2>\n\n\n\n