Satu Helske & Hanna Yl\u00f6stalo<\/p>\n\n\n\n
INVEST blog 6\/2021<\/em><\/p>\n\n\n\n Kun koronavirus l\u00e4hti levi\u00e4m\u00e4\u00e4n kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020, puhuttiin alkuun siit\u00e4, miten virus kohtelee samalla lailla niin hyv\u00e4osaista kuin v\u00e4h\u00e4osaistakin, miten olemme kaikki samassa veneess\u00e4. Hyvin pian alkoi kuitenkin selvit\u00e4, ett\u00e4 koronakriisi ei kohtele kaikkia samalla tavoin vaan syvent\u00e4\u00e4 olemassa olevaa eriarvoisuutta. Kuten useimmissa muissakin terveys- ja talouskriiseiss\u00e4, koronakriisinkin negatiiviset vaikutukset ovat p\u00e4\u00e4osin suurimmat niill\u00e4, jotka ovat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa. Kuten Damian Barr asian muotoili<\/a> (vapaasti suomentaen): \u201cOlemme kaikki samassa myrskyss\u00e4, mutta emme samassa veneess\u00e4. Toisilla on luksusjahti, toisilla vain yksi airo.\u201d<\/strong><\/p>\n\n\n\n Koronakriisi ei ole vain terveyskriisi, vaan my\u00f6s taloudellinen ja sosiaalinen kriisi, ja sill\u00e4 on vaikutuksia l\u00e4hes joka el\u00e4m\u00e4nalueella. Poliittisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 teht\u00e4ess\u00e4 on jouduttu tasapainoilemaan viruksen levi\u00e4misen est\u00e4mist\u00e4 edist\u00e4vien toimenpiteiden ja niiden aiheuttamien haittojen v\u00e4lill\u00e4, alkuun hyvinkin ep\u00e4varmoin tiedoin. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 valtioneuvoston kanslia nimitti monitieteisen tiedepaneelin<\/a> tuottamaan tutkimukseen perustuvaa taustatietoa ja raportin avuksi koronakriisin j\u00e4lkihoitoa valmistelevalle ryhm\u00e4lle. <\/p>\n\n\n\n Jatkoksi t\u00e4lle ty\u00f6lle on valtioneuvoston kanslia julkaissut elokuusta 2020 alkaen kahden\u2013kolmen viikon v\u00e4lein COVID-19-tutkimuskatsauksia, joissa esitet\u00e4\u00e4n suomeksi yhteenvetoja koronakriisiin liittyvist\u00e4 uusimmista tutkimustuloksista Suomesta ja maailmalta. Katsauksissa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi uusimpia tutkimuksia 11 eri aihealueelta l\u00e4\u00e4ketieteest\u00e4 talouteen, ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksista teknologiaan ja kansainv\u00e4lisiin suhteisiin. Tutkimuskatsaukset on alun perin tarkoitettu valmistelijoiden ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mutta ovat vapaasti saatavilla<\/a> kaikille kiinnostuneille, ja suoralla jakelulistalla onkin jo yli 1700 henkil\u00f6\u00e4 laajasti eri puolilta yhteiskuntaa. Me kirjoittajat olemme osaltamme mukana raportoimassa eriarvoisuustutkimuksesta. <\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa k\u00e4ymme l\u00e4pi koronakriisin vaikutuksia eriarvoisuuteen eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Blogiteksti ei ole kattava katsaus kaikesta eriarvoisuustutkimuksesta vaan perustuu p\u00e4\u00e4osin katsauksiin nostettuihin tutkimuksiin.<\/p>\n\n\n\n Koulujen ja p\u00e4iv\u00e4kotien sulkeminen ei ole v\u00e4hent\u00e4nyt hoivan tarvetta, vaan siirt\u00e4nyt sen perheisiin. Lastenhoito ja kotity\u00f6t olivat jo ennen pandemiaa jakautuneet ep\u00e4tasaisesti naisten ja miesten kesken: naiset kantavat niist\u00e4 edelleen suuremman vastuun. Koronapandemia on lis\u00e4nnyt sek\u00e4 \u00e4itien ett\u00e4 isien lastenhoitoon ja kotit\u00f6ihin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 aikaa, mutta \u00e4itien suhteessa enemm\u00e4n kuin isien. Koronapandemia ja koulujen ja p\u00e4iv\u00e4kotien sulkeminen onkin syvent\u00e4nyt hoivaty\u00f6n ep\u00e4tasaista jakautumista perheiss\u00e4<\/a> ja lis\u00e4nnyt etenkin naisten palkatonta hoiva- ja kotity\u00f6t\u00e4. Hoivaan liittyvien vastuiden lis\u00e4\u00e4ntymisell\u00e4 on ollut vaikutuksia etenkin \u00e4itien ty\u00f6h\u00f6n: esimerkiksi Yhdysvalloissa<\/a> \u00e4idit v\u00e4hensiv\u00e4t ty\u00f6tuntejaan viisi kertaa enemm\u00e4n kuin is\u00e4t p\u00e4iv\u00e4kotien ja koulujen sulkemisen vuoksi. <\/p>\n\n\n\n Koronapandemia on heikent\u00e4nyt perheiden, lasten ja vanhempien hyvinvointia: esimerkiksi stressi ja huolet ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet ja jo ennen koronaa todettuihin ongelmiin ei ole ollut en\u00e4\u00e4 samalla tavoin saatavissa apua. Ongelmat kasautuvat taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville: Iso-Britanniassa pienituloisissa perheiss\u00e4 koettiin enemm\u00e4n haasteita<\/a> arjen sujumisessa koulujen ja p\u00e4iv\u00e4kotien ollessa kiinni ja heill\u00e4 oli harvemmin perheen ulkopuolista tukea. Toisessa britannialaistutkimuksessa<\/a> todettiin mielenterveyden heikkenemisen olleen pahinta ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvill\u00e4 vanhemmilla, joilla on taloudellisia huolia ja paljon hoivavastuuta.<\/p>\n\n\n\n Koronapandemia ja ulkonaliikkumisrajoitteet ovat my\u00f6s k\u00e4rjist\u00e4neet perheiden ongelmia: kotiv\u00e4kivalta<\/a> on lis\u00e4\u00e4ntynyt ja uhrien on ollut vaikeampi saada apua. My\u00f6s monet muut perheille t\u00e4rke\u00e4t julkiset palvelut ovat heikentyneet koronapandemian aikana. Suomessa<\/a> kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hyvinvointia esimerkiksi ovat heikent\u00e4neet lastensuojelupalvelujen supistaminen ja tapaamisten muuttuminen et\u00e4tapaamisiksi. Niin ik\u00e4\u00e4n Suomessa<\/a> hoivakotien vierailukiellot ovat heikent\u00e4neet hoivakotien asukkaiden hyvinvointia ja lis\u00e4nneet heid\u00e4n l\u00e4heistens\u00e4 huolia. <\/p>\n\n\n\n Nuorten riski sairastua vakavaan koronavirustartuntaan on pieni, mutta heihin on kohdistunut raskaita politiikkatoimia mm. koulujen et\u00e4opetukseen siirtymisen ja harrastusmahdollisuuksien kaventumisen my\u00f6t\u00e4 \u2013 osa oppilaista on ollut et\u00e4opetuksessa yht\u00e4jaksoisesti jopa useita kuukausia ja monet ovat valmistuneet suoraan talouskriisin keskelle.<\/p>\n\n\n\n Aiempien tutkimusten perusteella tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 talouskriisien aikaan opinnoista valmistuvien nuorten aikuisten ty\u00f6urat j\u00e4\u00e4v\u00e4t rikkonaisemmiksi<\/a> ja palkat matalammiksi kuin paremman taloudellisen tilanteen aikana valmistuvien vertaisten \u2013 sit\u00e4 enemm\u00e4n, mit\u00e4 matalammaksi koulutustaso j\u00e4\u00e4. My\u00f6s koronakriisill\u00e4 oletetaan olevan samantyyppisi\u00e4 seurauksia. Pandemian aiheuttama talouskriisi poikkeaa aikaisemmista kriiseist\u00e4 mm. silt\u00e4 osin, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaa monet matalammin koulutettuja ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t alat ja korkeakoulutettujenkin ns. ponnahduslautana toimivat alat kuten ravintola- ja matkailuala ovat k\u00e4rsineet enemm\u00e4n kuin aiemmissa talouskriiseiss\u00e4. Suomessakin monien kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 kolmatta vuotta toisella asteella opiskelleiden nuorten valmistuminen lykk\u00e4\u00e4ntyi, arvosanat huonontuivat ja hyvinvointi laski<\/a>. Etenkin yksin asuvat, ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t ja heikosti toimeentulevat nuoret ovat kokeneet yksin\u00e4isyytt\u00e4 ja sosiaalisen tuen puutetta<\/a> korona-aikana.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6llisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n lasku on osunut ik\u00e4ryhmist\u00e4 voimakkaimmin nuoriin, mutta siin\u00e4 miss\u00e4 t\u00f6iden loppuminen on n\u00e4kynyt nuorilla miehill\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myyten\u00e4, ovat naiset useammin jatkaneet opintoja<\/a>. Lis\u00e4kouluttautuminen onkin usein toimiva investointi tulevaisuuteen lievent\u00e4\u00e4n laman negatiivisia vaikutuksia ty\u00f6uraan. Suomessa naisten ja miesten v\u00e4linen ero koulutustasossa naisten hyv\u00e4ksi on kuitenkin jo valmiiksi kansainv\u00e4lisesti verraten poikkeuksellisen suuri ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 koronakriisi tulee syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n eroa entisest\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n Useimpien lasten arkea eniten mullistanut asia on ollut et\u00e4koulu. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 useimmissa maissa koulut suljettiin ainakin hetkeksi, ja joissakin maissa lapset ovat olleet et\u00e4koulussa tai kotiopetuksessa siit\u00e4 l\u00e4htien. Vaikka joillekin lapsille et\u00e4koulu on sopinut hyvin<\/a> ja jopa parantanut oppimistuloksia ja viihtyvyytt\u00e4, on et\u00e4koulu tutkimusten mukaan ollut keskim\u00e4\u00e4rin haitaksi ja kasvattanut eroja oppimistuloksissa eri sosioekonomisessa asemassa olevien lasten v\u00e4lill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Perheiden sosioekonominen tilanne on yhteydess\u00e4 koulupoissaoloihin<\/a>, kotien oppimisymp\u00e4rist\u00f6ihin (my\u00f6s maksuttomien kirjastojen resurssien hy\u00f6dynt\u00e4miseen<\/a>) sek\u00e4 vanhempien kykyyn auttaa lapsiaan<\/a> et\u00e4koulunk\u00e4ynniss\u00e4, mitk\u00e4 kaikki johtavat siihen, ett\u00e4 oppimisvelka kasvaa eniten jo valmiiksi heikommassa asemassa olevilla oppilailla.<\/p>\n\n\n\n Alankomaalaistutkimuksessa<\/a> pyrittiin arvioimaan alakouluik\u00e4isten oppimisvelan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 useiden vuosien standardoitujen kokeiden tuloksia vertaamalla ja havaittiin, ett\u00e4 oppimisvelkaa oli kertynyt suunnilleen saman verran kuin mit\u00e4 et\u00e4koulu oli kest\u00e4nyt. Keskim\u00e4\u00e4rin alakouluik\u00e4iset oppilaat eiv\u00e4t siis oppineet et\u00e4koulun aikana juuri mit\u00e4\u00e4n. Erot vanhempien koulutustasojen suhteen olivat kuitenkin merkitt\u00e4vi\u00e4: matalimmin koulutetuista perheist\u00e4 tulevilla oppilailla oppimisvelka oli jopa 55% suurempaa kuin korkeasti koulutettujen perheiden lapsilla. Suomalaistutkimusta oppimisvelan m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ei valitettavasti ole, mutta ei liene ep\u00e4ilyst\u00e4 etteik\u00f6 ilmi\u00f6 koskettaisi my\u00f6s suomalaisoppilaita. T\u00e4m\u00e4n paikkaamiseen arvioidaan tarvittavan l\u00e4hivuosina satoja miljoonia euroja<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Koronavirukselle altistumisen ja sairastumisen riskiss\u00e4 on eroja koulutus- ja ammattiryhmien v\u00e4lill\u00e4. Syksyst\u00e4 l\u00e4htien tartunnat ovat olleet yleisimpi\u00e4 pienituloisten joukossa<\/a>. My\u00f6s ammattiryhmien v\u00e4lill\u00e4 on eroja mm. et\u00e4ty\u00f6mahdollisuuksien ja fyysisten kohtaamisten m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 johtuen, joskin ty\u00f6ntekij\u00f6iden erot taustatekij\u00f6iden kuten asumis- tai perhetilanteen osalta vaikeuttavat altistumisriskin vertailua. Alkuvuodesta 2021 suurimmat riskit ammattiryhmist\u00e4 ovat olleet rakennusalan ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4, tarjoiluty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 ja lastenhoitajilla, kun erot ammattiryhmiss\u00e4 sukupuolen, i\u00e4n, syntyper\u00e4n ja kotikunnan mukaan on huomioitu. Saksalaistutkimuksessa<\/a> arvioitiin, ett\u00e4 koulutusryhmien v\u00e4liset erot koronavirusinfektioon sairastumisessa eiv\u00e4t liittyisi niink\u00e4\u00e4n terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen vaan rakenteellisiin tekij\u00f6ihin kuten mahdollisuuteen tehd\u00e4 et\u00e4t\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Koronakriisin taloudelliset seuraukset<\/a> ovat p\u00e4\u00e4asiassa olleet pahimpia jo valmiiksi heikoimmassa ty\u00f6markkina-asemassa olevilla: naisilla, pienituloisilla, matalasti koulutetuilla sek\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa ja ep\u00e4tyypillisiss\u00e4 ty\u00f6suhteissa olevilla. My\u00f6s itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4t ovat olleet ahtaalla<\/a>, erityisesti pienituloiset ja ik\u00e4\u00e4ntyneet. Toisaalta edes keskim\u00e4\u00e4rin paremmassa asemassa olevat korkeakoulutetut ty\u00f6llisetk\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t ole olleet yhdenvertaisessa asemassa, vaan koronakriisi on luonut alakohtaisia eroja ty\u00f6n kuormitukseen<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Tyypillisess\u00e4 talouskriisiss\u00e4 miesten ty\u00f6llisyys k\u00e4rsii naisten ty\u00f6llisyytt\u00e4 enemm\u00e4n. Koronakriisiss\u00e4 kuitenkin naisten ty\u00f6llisyys on k\u00e4rsinyt poikkeuksellisen paljon<\/a>. Kansainv\u00e4lisen vertailun perusteella t\u00e4rkeimpi\u00e4 syit\u00e4 ovat koronakriisin normaalia suurempi vaikutus naisvaltaisiin toimialoihin sek\u00e4 lastenhoidon saatavuus, mutta my\u00f6s lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n ja poliittisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin liittyv\u00e4t tekij\u00e4t. T\u00e4rke\u00e4 yksil\u00f6llinen tekij\u00e4 on my\u00f6s mahdollisuus et\u00e4t\u00f6ihin. Toisaalta kotona et\u00e4t\u00f6iss\u00e4 olevilla naisilla on usein huomattavasti miehi\u00e4 suurempi hoivataakka ja sen my\u00f6t\u00e4 isompi lasku ty\u00f6n tuottavuudessa. My\u00f6s Suomessa koronakriisin ty\u00f6llisyysvaikutukset ovat osuneet raskaimmin naisvaltaisiin palvelualoihin<\/a>, joskin pelot lomautuksesta ja ep\u00e4varmuus ty\u00f6n jatkuvuudesta ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet<\/a> kaikilla aloilla ja kaikissa ik\u00e4ryhmiss\u00e4 verrattuna vuoteen 2019. Ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt muita enemm\u00e4n naisilla, toimihenkil\u00f6ill\u00e4 ja kuntasektorilla ty\u00f6skentelevill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Positiivisena asiana vaikuttaa kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 vaikka Suomessakin koronakriisi on monelta osin iskenyt pienituloisiin ja heikommassa ty\u00f6markkina-asemassa oleviin, on suomalainen hyvinvointivaltio kuitenkin jo perustoiminnoillaan onnistunut melko hyvin koronakriisin taloudellisten vaikutusten lievent\u00e4misess\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Koronapandemia vaikuttaa eri ihmisryhmiin eri tavoin ja syvent\u00e4\u00e4 eriarvoisuutta usein juuri siksi, ett\u00e4 vaikutukset osuvat erityisesti taloudellisesti haavoittuvassa asemassa oleviin. Koronan taloudelliset vaikutukset osuvat etenkin osa- ja m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa ty\u00f6suhteissa oleviin, matalapalkkaisissa palveluammateissa toimiviin, sek\u00e4 julkisista palveluista riippuvaisimpiin ihmisiin. N\u00e4ihin ihmisryhmiin kuuluu erityisesti naisia ja maahanmuuttajia. Women\u2019s Budget Groupin<\/a> selvitys muistuttaa, ett\u00e4 valtaosa sosiaali- ja terveysalan \u201detulinjan ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4\u201d sek\u00e4 palvelualan ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 on naisia, joten naiset altistuvat ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n virukselle. Naiset ty\u00f6skentelev\u00e4t miehi\u00e4 useammin my\u00f6s matalapalkkaisissa ja ep\u00e4tyypillisiss\u00e4 ty\u00f6suhteissa.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s koronasuositusten noudattaminen on sukupuolittunutta. Yhdysvalloissa tehty tutkimus<\/a> osoitti miesten noudattavan koronarajoituksia naisia huonommin ja sairastuvan koronaan naisia useammin. <\/p>\n\n\n\n Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 koronan vaikutukset ovat sukupuolittuneita, korona vaikuttaa suhteellisesti enemm\u00e4n maahanmuuttajiin<\/a> ja heid\u00e4n lapsiinsa kuin muuhun v\u00e4est\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy heid\u00e4n suurempina taloudellisina vaikeuksinaan, suurempana sairastuvuutena ja lasten suurempina oppimisvaikeuksina koulujen sulkemisen aikaan. Syit\u00e4 on monia, esimerkiksi yhteisasuminen, palveluammateissa ty\u00f6skentely ja lasten oppimisvaikeuksissa vanhempien kielitaidon puute. Korona on lis\u00e4nnyt my\u00f6s rasismia ja vihamielisyytt\u00e4 maahanmuuttajia kohtaan.<\/p>\n\n\n\n Korona vaikuttaa etenkin niiden ihmisten arkeen, jotka ovat riippuvaisia julkisista palveluista, sill\u00e4 niiden saatavuus on heikentynyt koronan aikaan muun muassa ulkonaliikkumisrajoitusten vuoksi. Esimerkiksi Iso-Britanniassa toteutetun tutkimuksen<\/a> mukaan mukaan vammaiset naiset ovat kohdanneet korona-ajan arjessaan suurempia haasteita kuin vammattomat. He ovat arjessaan usein riippuvaisia toisten avusta ja erilaisista palveluista, joiden saaminen on vaikeutunut. Korona on my\u00f6s heikent\u00e4nyt monen vammaisen ty\u00f6n ja toimeentulon edellytyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 tutkimukset tarjoavat tietoa koronan eriarvoistavista vaikutuksista, ne tarjoavat my\u00f6s paljon tietoa siit\u00e4, miten eriarvoisuutta voisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kriisin aikana ja sen j\u00e4lkeen. Tutkimuksissa on kuvattu sek\u00e4 yleisempi\u00e4 suosituksia, ett\u00e4 yksityiskohtaisia politiikkatoimia eriarvoistavien vaikutusten huomioon ottamiseen ja lievent\u00e4miseen. Kaikkein oleellisin huomio lienee t\u00e4m\u00e4: koronapandemia vaikuttaa eri ihmisryhmiin eri tavalla. Kun vaikutuksia eri ihmisryhmiin \u2013 lapsiin, nuoriin, vanhuksiin, perheisiin, eri ik\u00e4isiin, eri sukupuoliin, maahanmuuttajiin, vammaisiin ja niin edelleen \u2013 tarkastellaan ajoissa, voidaan esimerkiksi politiikkatoimenpiteit\u00e4 kohdentaa niin, ett\u00e4 vaikutukset olisivat mahdollisimman v\u00e4h\u00e4isi\u00e4. Eriarvoisuus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa huomioon my\u00f6s koronan j\u00e4lkihoidossa, sill\u00e4 se on tilaisuus korjata koronan syvent\u00e4m\u00e4\u00e4 eriarvoisuutta.<\/p>\n\n\n\n Vaikka korona ei ole kohdellut Suomeakaan hell\u00e4sti, on kriisi kuitenkin osoittanut pohjoismaisen hyvinvointivaltion vahvuuden ja resilienssin. Koko arjen ja yhteiskunnan toiminnot mullistava kriisi on my\u00f6s mahdollisuus uudistuksille, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t v\u00e4est\u00f6n hyvinvointia pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Esimerkiksi parantuneet digitaaliset palvelut sek\u00e4 et\u00e4ty\u00f6- ja ehk\u00e4p\u00e4 my\u00f6s et\u00e4opetusmahdollisuudet voivat tuoda joustoa arkeen ja parantaa alueellista tasa-arvoa. Emme ehk\u00e4 saa jokaiselle luksusjahtia, mutta voimme huolehtia, ettei kukaan joutuisi soutamaan myrskyss\u00e4 yhdell\u00e4 airolla.<\/p>\n\n\n\n Satu Helske<\/strong>, FT, on sosiologian erikoistutkija INVEST-lippulaivahankkeessa, PREDLIFE-akatemiahankkeen johtaja ja koulutukseltaan tilastotieteen tohtori. H\u00e4nen tutkimuksensa k\u00e4sittelee eriarvoisuutta ja ylisukupolvista periytymist\u00e4, ty\u00f6uran ja perhe-el\u00e4m\u00e4n muodostumista el\u00e4m\u00e4nkaaren aikana sek\u00e4 vanhempainvapaiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja seurauksia eri el\u00e4m\u00e4nalueilla.<\/p>\n\n\n\n Hanna Yl\u00f6stalo<\/strong>, YTT, dosentti, on sosiologian yliopistonlehtori Turun yliopistossa. H\u00e4nen tutkimuksensa k\u00e4sittelee talouden ja yhteiskunnan muuttuvia suhteita erityisesti sukupuolen ja tasa-arvon n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n\n\n\n Oman ty\u00f6ns\u00e4 ohella kirjoittajat ovat mukana raportoimassa eriarvoisuuteen liittyvist\u00e4 tutkimustuloksista valtioneuvoston COVID-19-tutkimuskatsauksissa.<\/p>\n\n\n\n L\u00f6yd\u00e4t kaikki tutkimuskatsaukset suomenkielisine tiivistelmineen t\u00e4\u00e4lt\u00e4: https:\/\/tietokayttoon.fi\/covid-19-tutkimuskatsaukset<\/a><\/p>\n\n\n\n Adams-Prassl, A., Boneva, T., Golin, M., & Rauh, C. (2020). Inequality in the impact of the coronavirus shock: Evidence from real time surveys. Journal of Public Economics<\/em>, 189, 104245. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.jpubeco.2020.104245<\/a><\/p>\n\n\n\n Alon, T., Coskun, S., Doepke, M., Koll, D., & Tertilt, M. (2021). From Mancession to Shecession: Women’s Employment in Regular and Pandemic Recessions<\/em> (No. w28632). National Bureau of Economic Research. https:\/\/www.nber.org\/papers\/w28632<\/a><\/p>\n\n\n\n Blundell, Jack and Machin, Stephen (2020) Self-employment in the Covid-19 crisis: a CEP Covid-19 analysis. CEP Covid-19 Analysis (003). London School of Economics and Political Science, London, UK. http:\/\/eprints.lse.ac.uk\/id\/eprint\/104550<\/a><\/p>\n\n\n\n Bol, Thijs. Inequality in Homeschooling During the Corona Crisis in the Netherlands. First Results from the LISS Panel. SocArXiv<\/em>. https:\/\/osf.io\/preprints\/socarxiv\/hf32q\/<\/a><\/p>\n\n\n\n Engzell, P., Frey, A., & Verhagen, M. D. (2021). Learning loss due to school closures during the COVID-19 pandemic. Proceedings of the National Academy of Sciences<\/em>, 118(17). https:\/\/doi.org\/10.1073\/pnas.2022376118<\/a><\/p>\n\n\n\n Haikkola, L. & Kauppinen, E. (2020) Nuorten korona-ajan yksin\u00e4isyys ja n\u00e4-kemykset koronan vaikutuksista tulevaisuuteen. Nuorisotutkimusseura, Poikkeusolot \u2013 nuorten arki koronan keskell\u00e4 -kirjoitussarja. https:\/\/www.nuorisotutkimusseura.fi\/nakokulma66<\/a><\/p>\n\n\n\n Henehan, K. (2020) Class of 2020: Education leavers in the current crisis. Resolution Foundation. https:\/\/www.resolutionfoundation.org\/app\/uploads\/2020\/05\/Class-of-2020.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n Hoenig, K., & Wenz, S. E. (2021). Education, health behavior, and working conditions during the pandemic: evidence from a German sample. European Societies<\/em>, 23(sup1), S275-S288. https:\/\/doi.org\/10.1080\/14616696.2020.1824004<\/a><\/p>\n\n\n\n J\u00e6ger, M. M., & Blaab\u00e6k, E. H. (2020) Inequality in learning opportunities during Covid-19: Evidence from library takeout. Research in Social Stratification and Mobility<\/em>, 68, 100524. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.rssm.2020.100524<\/a><\/p>\n\n\n\n Johnston R, Mohammed A, van der Linden C (2020) Evidence of exacerbated gender inequality in child care obligations in Canada and Australia during the COVID-19 pandemic. Politics & Gender<\/em>, Cambridge Coronavirus Collection. https:\/\/doi.org\/10.1017\/S1743923X20000574<\/a><\/p>\n\n\n\n Kyyr\u00e4, T. et al. (2021) The Corona Crisis and Household Income: The Case of a Generous Welfare State. VATT muistio 61 (painossa). http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-274-271-1<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Miettinen, J. (2020) Koronapandemia ja akavalaisten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 syksyll\u00e4 2020. Selvityksen tulokset. Akava Works. https:\/\/akavaworks.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2020\/11\/Koronaselvitys-2020-Koronapandemia-muutti-tyon-tapoja-ja-kuormitusta-v2.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n Nelimarkka S, Maijala S, Eriksson P, Heino T (2021) Koronapandemian vaikutuksia lastensuojelun palveluihin ja asiakkaiden hyvinvointiin vuonna 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ty\u00f6paperi 5\/2021. https:\/\/www.julkari.fi\/handle\/10024\/140941<\/a><\/p>\n\n\n\n OECD (2020) What is the impact of the COVID-19 pandemic on immigrants and their children? OECD Policy Responses to Coronavirus (COVID-19). http:\/\/www.oecd.org\/coronavirus\/policy-responses\/what-is-the-impact-of-the-covid-19-pandemic-on-immigrants-and-their-children-e7cbb7de\/<\/a><\/p>\n\n\n\n Pirhonen J, Blomqvist K, Harju M, Laakkonen R & Lemivaara M (2020) Et\u00e4l\u00e4heiset \u2013 hoivakotien koronaeristys asukkaiden l\u00e4heisten kokemana. Gerontologia <\/em>34:3, 245-259. https:\/\/journal.fi\/gerontologia\/article\/view\/95669<\/a><\/p>\n\n\n\n Reny T. (2020) Masculine norms and infectious disease: The case of COVID-19. Politics & Gender<\/em> 16 (2020), 1028-1035. https:\/\/doi.org\/10.1017\/S1743923X20000380<\/a><\/p>\n\n\n\n Speed A, Thomson C & Richardson K (2020) Stay home, stay safe, save lives? An analysis of the impact of COVID-19 on the ability of victims of gender-based violence to access justice. The Journal of Criminal Law<\/em>. https:\/\/doi.org\/10.1177\/0022018320948280<\/a><\/p>\n\n\n\n Sosu, E., & Klein, M. (2021) Socioeconomic disparities in school absentee-ism after the first wave of COVID-19 school closures in Scotland. SocArXiv preprint. https:\/\/doi.org\/10.31235\/osf.io\/f4jsy<\/a><\/p>\n\n\n\n Sutela, H. (2021) Koronan satoa: nuoret naiset opiskelevat, miehet enemm\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6min\u00e4. Tieto & trendit<\/em> 25.2.2021. https:\/\/www.stat.fi\/tietotrendit\/blogit\/2021\/koronan-satoa-nuoret-naiset-opiske-levat-miehet-enemman-tyottomina\/<\/a><\/p>\n\n\n\n Tani, M., Cheng, Z., Mendolia, S., Paloyo, A., & Savage, D. (2020). Working Parents, Financial Insecurity, and Child-Care: Mental Health in the Time of COVID-19<\/em>. IZA Discussion Paper No. 13588. https:\/\/ssrn.com\/abstract=3674309<\/a><\/p>\n\n\n\n Women\u2019s Budget Group (2020) Crises Collide: Women and Covid-19. Examining gender and other equality issues during the Coronavirus outbreak. WBG UK Policy Briefings, April 2020. https:\/\/wbg.org.uk\/analysis\/reports\/crises-collide-women-and-covid-19\/<\/a><\/p>\n\n\n\n Women\u2019s Budget Group (2020) Disabled women and COVID-19. https:\/\/wbg.org.uk\/analysis\/reports\/disabled-women-and-covid-19\/<\/a><\/p>\n\nLapset, perheet ja vanhukset<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Nuoret<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Koulunk\u00e4ynti ja oppiminen<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Sosioekonomiset erot ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Sukupuoli ja v\u00e4hemmist\u00f6t<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Miten t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in?<\/h2>\n\n\n\n
Kirjoittajat<\/h2>\n\n\n\n
COVID-19-tutkimuskatsaukset<\/h2>\n\n\n\n
Alkuper\u00e4isl\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n