Hanna R\u00e4tt\u00f6 & Katri Aaltonen<\/p>\n\n\n\n
INVEST blog 8\/2021<\/p>\n\n\n\n
Tuore tutkimus osoittaa, ett\u00e4 vuoden 2017 omavastuukorotus lis\u00e4si toimeentulotuen maksusitoumuksen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tyypin 2 diabetesl\u00e4\u00e4kkeiden ostamisessa. Korvaustason alentaminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kasvattaneen potilaiden l\u00e4\u00e4kelaskua.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tyypin 2 diabeteksen hoidossa k\u00e4ytett\u00e4vien l\u00e4\u00e4kkeiden korvaustasoa insuliineja lukuun ottamatta alennettiin vuonna 2017 osana hallituksen s\u00e4\u00e4st\u00f6toimia<\/a>. Ne siirrettiin ylemm\u00e4st\u00e4, 100 prosentin erityiskorvausluokasta alempaan, 65 prosentin erityiskorvausluokkaan.<\/p>\n\n\n\n Esityksess\u00e4\u00e4n (HE 184\/2016 vp)<\/a> hallitus arvioi, ett\u00e4 muutos aiheuttaa osalle diabetespotilaista merkitt\u00e4vi\u00e4 l\u00e4\u00e4keomavastuun nousuja. Lis\u00e4ksi arvioitiin, ett\u00e4 muutos voi siirt\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4kemenoja maksettaviksi toimeentulotuesta, mutta vaikutuksen suuruuden arviointia pidettiin mahdottomana. Eduskunta edellytti, ett\u00e4 muutoksen vaikutuksia sek\u00e4 diabetesl\u00e4\u00e4kkeiden ett\u00e4 toimeentulotuen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n seurataan.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 juuri julkaistuun tutkimukseemme (R\u00e4tt\u00f6 ja Aaltonen 2021) perustuvassa blogissa tarkastelemme, miten tyypin 2 diabetesl\u00e4\u00e4kkeiden ostaminen toimeentulotuen maksusitoumuksella kehittyi suhteessa verenpaine- ja sepelvaltimotautil\u00e4\u00e4kkeisiin vuosina 2014\u20132017. Tutkimus perustuu rekisteriaineistoihin.<\/p>\n\n\n\n Tarkastelimme tutkimuksessa, lis\u00e4sik\u00f6 korvaustason alentaminen toimeentulotuen maksusitoumuksen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tyypin 2 diabetesl\u00e4\u00e4kkeiden omavastuun maksamisessa. Vertailuryhm\u00e4n avulla pyrimme tilastollisesti erottamaan korvaustason alentamisesta johtuvat muutokset muista samanaikaisista maksusitoumuksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vaikuttaneista seikoista.<\/p>\n\n\n\n Samaan aikaan tyypin 2 diabetesl\u00e4\u00e4kkeiden korvaustason alentamisen kanssa vastuu perustoimeentulotuen my\u00f6nt\u00e4misest\u00e4 ja maksatuksesta siirrettiin kunnilta Kelalle. Aikaisempien havaintojen perusteella siirto lis\u00e4si selv\u00e4sti maksusitoumuksen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 monien l\u00e4\u00e4keryhmien ostoissa (Kurko ym. 2017)<\/a>.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 saattoi johtua osin toimeentulotuen alik\u00e4yt\u00f6n v\u00e4henemisest\u00e4. Syyn\u00e4 saattoi kuitenkin olla my\u00f6s muuttunut maksutapa, jos l\u00e4\u00e4kkeen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t maksoivat ennen siirtoa useammin l\u00e4\u00e4kkeet ensin itse ja saivat ne hyvitettyn\u00e4 toimeentulotuesta vasta j\u00e4lkik\u00e4teen kuittia vastaan.<\/p>\n\n\n\n J\u00e4lkik\u00e4teen toimeentulotuesta maksettuja l\u00e4\u00e4keostoja ei tilastoida, ja siksi ei ole mahdollista tarkasti arvioida, kuinka suuri osa maksusitoumuksen k\u00e4yt\u00f6n muutoksesta johtui maksutavan muutoksesta ja kuinka suuri osa alik\u00e4yt\u00f6n v\u00e4henemisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksessa k\u00e4ytimme tilastollista difference-in-differences-menetelm\u00e4\u00e4, jossa muutosta tarkastellaan suhteessa vertailuryhm\u00e4\u00e4n. Menetelm\u00e4\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, kun pyrit\u00e4\u00e4n erottamaan kiinnostuksen kohteena olevan muutoksen vaikutus muiden samaan aikaan vaikuttaneiden tekij\u00f6iden vaikutuksista. Asetelma perustuu oletukseen, ett\u00e4 muut tekij\u00e4t vaikuttavat vertailtaviin ryhmiin samalla tavalla.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksen aineistona k\u00e4ytettiin Kelan sairausvakuutuksesta korvattujen l\u00e4\u00e4ketoimitusten rekisterin<\/a> tietoja vuosilta 2014\u20132017. Tieto toimeentulotuen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 perustuu l\u00e4\u00e4ketoimitusten rekisterin tietoihin omavastuun maksajasta, mink\u00e4 perusteella erittelimme ostot, joiden omavastuu oli laskutettu maksusitoumuksella suoraan kunnalta tai Kelalta.<\/p>\n\n\n\n Tutkittavan ryhm\u00e4n muodostivat sellaiset tyypin 2 diabetesl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 (l\u00e4\u00e4kkeiden tilastollisessa ATC-luokittelussa luokkaan A10B kuuluvat l\u00e4\u00e4kkeet) erityiskorvattuna ostaneet henkil\u00f6t, joilla oli erityiskorvausoikeuden perusteella diabetes (korvausnumero 103 tai 215) ja jotka olivat vuonna 2016 tai 2017 ostaneet ainakin kerran luokan A10B l\u00e4\u00e4kett\u00e4. Ryhm\u00e4n rajaus perustui tarkasteltavan lakimuutoksen kohteena oleviin henkil\u00f6ihin. Tarkasteltava ilmi\u00f6 on maksusitoumuksella l\u00e4\u00e4kett\u00e4 ostaneiden henkil\u00f6iden osuus kaikista ryhm\u00e4n henkil\u00f6ist\u00e4. Tutkimus rajattiin 18 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neisiin henkil\u00f6ihin, koska tarkasteltavat sairaudet painottuvat vahvasti vanhempiin ik\u00e4ryhmiin.<\/p>\n\n\n\n Vertailuryhm\u00e4n muodostivat sellaiset 18 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neet henkil\u00f6t, jotka eiv\u00e4t kuuluneet tutkittavaan ryhm\u00e4\u00e4n, mutta joilla oli erityiskorvausoikeiden perusteella krooninen verenpainetauti, krooninen sepelvaltimotauti tai krooniseen sepelvaltimotautiin liittyv\u00e4 rasva-aineenvaihdunnan h\u00e4iri\u00f6 (korvausnumero 205 tai 206), ja jotka olivat vuonna 2016 tai 2017 ostaneet ainakin kerran oikeudella 205 tai 206 erityiskorvattua l\u00e4\u00e4kett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Vertailuryhm\u00e4n valinta perustui siihen, ett\u00e4 tarkasteltavat sairaudet liittyv\u00e4t tyypin 2 diabeteksen kanssa samaan metaboliseksi oireyhtym\u00e4ksi kutsuttuun tilaan. N\u00e4iden sairauksien riskitekij\u00e4t ovat suurelta osin samoja. Samankaltaisuuden perusteella oletettiin, ett\u00e4 muut toimeentulotuen maksusitoumuksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vaikuttaneet tekij\u00e4t kohdistuivat ryhmiin yht\u00e4l\u00e4isesti. Aineistossa vertailuryhm\u00e4\u00e4n kuuluvat henkil\u00f6t vastasivat ominaisuuksiltaan kohtuullisen hyvin tutkittavan ryhm\u00e4n henkil\u00f6it\u00e4, mik\u00e4 tuki oletusta.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 2016 noin 2 prosenttia tutkittavasta ryhm\u00e4st\u00e4 osti tyypin 2 diabetesl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 ja 1 prosentti vertailuryhm\u00e4st\u00e4 osti verenpaine- tai sepelvaltimotautil\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 toimeentulotuen maksusitoumuksella. Vuosina 2014\u20132016 kuukausittainen toimeentulotuen maksusitoumuksella maksettujen ostojen osuus kasvoi loivasti molemmissa ryhmiss\u00e4. Kummassakin ryhm\u00e4ss\u00e4 havaittiin my\u00f6s samanlaista hallinnollisiin j\u00e4rjestelmiin liittyv\u00e4\u00e4 kausivaihtelua, kuten kalenterivuosittaiseen l\u00e4\u00e4kkeiden omavastuukattoon liittyv\u00e4 l\u00e4\u00e4kekulutuksen kasvu loppuvuonna ja lasku alkuvuonna.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 2017 noin 4 prosenttia tutkittavasta ryhm\u00e4st\u00e4 osti tyypin 2 diabetesl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 toimeentulotuen maksusitoumuksella. Vertailuryhm\u00e4st\u00e4 2 prosenttia osti maksusitoumuksella verenpaine- tai sepelvaltimotautil\u00e4\u00e4kkeit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kun tilastollisella menetelm\u00e4ll\u00e4 otettiin huomioon l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 ostaneiden henkil\u00f6iden ominaisuuksia sek\u00e4 muiden samanaikaisten tekij\u00f6iden vaikutus, tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4 maksusitoumuksella ostaneiden osuus kasvoi 0,8\u20130,9 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 enemm\u00e4n kuin vertailuryhm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Toimeentulotuen saaminen painottuu yleisesti ottaen nuorten ja ty\u00f6ik\u00e4isten ik\u00e4ryhmiin, sill\u00e4 el\u00e4keik\u00e4iset ovat valtaosin oikeutettuja i\u00e4n perusteella tasoltaan niin korkeisiin etuuksiin, ettei heille usein muodostu oikeutta perustoimeentulotukeen (Jauhiainen ja Korpela 2019)<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksessa tarkastelimme 18 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neit\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 erikseen 18\u201364-vuotiaita henkil\u00f6it\u00e4. Alle 65-vuotiailla toimeentulotuen maksusitoumuksen k\u00e4ytt\u00f6 l\u00e4\u00e4keostoissa oli kaiken kaikkiaan yleisemp\u00e4\u00e4. Vuonna 2016 yhteens\u00e4 5 prosenttia 18\u201364-vuotiaista tyypin 2 diabetesl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4vist\u00e4 ja 2 prosenttia verenpaine- tai sepelvaltimotautil\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4vist\u00e4 osti n\u00e4it\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 maksusitoumuksella.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 2017 osuus kasvoi tyypin 2 diabetespotilailla 8 prosenttiin. Se oli noin 1,9 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 enemm\u00e4n kuin vertailuryhm\u00e4n potilailla, kun l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 ostaneiden ominaisuudet ja muiden samanaikaisten tekij\u00f6iden vaikutus otettiin huomioon.<\/p>\n\n\n\n Tutkimus osoitti, ett\u00e4 toimeentulotuen maksusitoumuksen k\u00e4ytt\u00f6 niin tyypin 2 diabetesl\u00e4\u00e4kkeiden kuin verenpaine- ja sepelvaltimotaudin l\u00e4\u00e4kkeidenkin maksamisessa yleistyi vuonna 2017 edellisvuoteen n\u00e4hden enemm\u00e4n kuin olisi voinut olettaa aiempien vuosien kehityksen perusteella. Tyypin 2 diabetesl\u00e4\u00e4kkeiss\u00e4 kasvu oli kuitenkin selv\u00e4sti suurempaa. Toimeentulotuen maksusitoumusta k\u00e4ytt\u00e4neiden osuus oli l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti pieni, joten siihen suhteutettuna havaittu muutos oli merkitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Taustalla on todenn\u00e4k\u00f6isesti tyypin 2 diabetesl\u00e4\u00e4kkeiden omavastuiden korotus. Havaintotutkimukseen liittyy kuitenkin aina ep\u00e4varmuutta, eik\u00e4 muiden eroa selitt\u00e4vien syiden olemassaoloa voida koskaan t\u00e4ysin sulkea pois. Toimeentulotuen k\u00e4ytt\u00f6 kertoo vaikeista toimeentulo-ongelmista ja k\u00f6yhyydest\u00e4, joiden taustalla olevat syyt ovat moniulotteisia. Vuosina 2014\u20132017 tehtiin monia muitakin lakimuutoksia, jotka ovat voineet vaikuttaa kotitalouksien maksukykyyn. Toimeentuloon vaikuttavat my\u00f6s monet p\u00e4\u00e4osin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ulottumattomissa olevat seikat, kuten yleinen taloustilanne ja ty\u00f6tt\u00f6myys.<\/p>\n\n\n\n Tutkimus tukee aiempia tuloksia, jotka viittaavat siihen, ett\u00e4 diabetesl\u00e4\u00e4kkeiden korvaustason alentaminen lis\u00e4si tyypin 2 diabetesta sairastavien maksurasitetta (Lavikainen ym. 2020a)<\/a>. Alueellisen tutkimuksen perusteella muutoksella oli vaikutuksia my\u00f6s diabetesl\u00e4\u00e4kkeiden kulutukseen sek\u00e4 diabeteksen hoitotasapainoon (Lavikainen ym. 2020b)<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksemme osoitti my\u00f6s, ett\u00e4 toimeentulotuki paikkaa osin ensisijaisen etuuden aukkoja. Omavastuun kohtuullisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta toimeentulotuen k\u00e4yt\u00f6n yleistyminen l\u00e4\u00e4kemenojen vuoksi ei kuitenkaan ole toivottu seuraus. Lis\u00e4ksi se tarkoittaa, ett\u00e4 etuusj\u00e4rjestelm\u00e4n yhteen osaan kohdistetut s\u00e4\u00e4st\u00f6toimenpiteet siirsiv\u00e4t menoja toisaalle j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kirjoitus perustuu tuoreeseen PLOS ONE -aikakauskirjassa julkaistuun tutkimukseemme (linkki), jossa tarkastelimme tyypin 2 diabetesl\u00e4\u00e4kkeiden korvaustason laskun vaikutusta toimeentulotuen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n:<\/em><\/p>\n\n\n\n R\u00e4tt\u00f6 H, Aaltonen K. The effect of pharmaceutical co-payment increase on the use of social assistance-A natural experiment study.<\/a> PLoS One. 2021 May 5;16(5):e0250305. doi: 10.1371\/journal.pone.0250305. <\/em><\/p>\n\n\n\n Kirjoitus on julkaistu my\u00f6s Kelan Tutkimusblogissa<\/a> 7.5.2021<\/em><\/p>\n\n\n\n HE 184\/2016 vp. Hallituksen esitys.<\/a><\/p>\n\n\n\n Jauhiainen S ja Korpela T (toim.). Toimeentulotuen saajien el\u00e4m\u00e4ntilanne, asuminen ja ty\u00f6nteko.<\/a> Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:28<\/p>\n\n\n\n Kurko T, Aaltonen K, R\u00e4tt\u00f6 H, Martikainen J. Tyypin 2 diabetesl\u00e4\u00e4kkeiden kulutus l\u00e4hes ennallaan.<\/a> Kelan Tutkimusblogi, 2017.<\/p>\n\n\n\n Lavikainen P, Aarnio E, Niskanen L, M\u00e4ntyselk\u00e4 P, Martikainen J. Short-term impact of co-payment level increase on the use of medication and patient-reported outcomes in Finnish patients with type 2 diabetes. Health Policy 2020a; 124(12):1310-1316.<\/p>\n\n\n\n Lavikainen P, Aarnio E, Jalkanen K, Tirkkonen H, Rautiainen P, Laatikainen T, Martikainen J. Impact of co-payment level increase of antidiabetic medications on glycaemic control: an interrupted time-series study among Finnish patients with type 2 diabetes. BMC Health Serv Res. 2020b Nov 27;20(1):1095.<\/p>\n\n\n\n R\u00e4tt\u00f6 H ja Aaltonen K. The effect of pharmaceutical co-payment increase on the use of social assistance-A natural experiment study. PLoS One. 2021 May 5;16(5):e0250305. doi: 10.1371\/journal.pone.0250305.<\/p>\n\n\n\n VNK 2015. P\u00e4\u00e4ministeri Sipil\u00e4n hallituksen ohjelma.<\/a><\/p>\n\nSamanaikainen perustoimeentulotuen siirto Kelaan lis\u00e4si maksusitoumuksen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeiden ostamisessa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Vertailuryhm\u00e4ll\u00e4 erotettiin korvaustason alentamisen vaikutukset muista vaikutuksista <\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Tyypin 2 diabetesl\u00e4\u00e4kkeiden omavastuun maksaminen toimeentulotuesta yleistyi enemm\u00e4n kuin vertailuryhm\u00e4ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Toimeentulotuen maksusitoumuksen k\u00e4ytt\u00f6 kasvoi eniten ty\u00f6ik\u00e4isill\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Mit\u00e4 tutkimus kertoi?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Kirjoittajat<\/h2>\n\n\n\n
Lue lis\u00e4\u00e4<\/h2>\n\n\n\n