{"id":1956,"date":"2021-08-10T07:16:47","date_gmt":"2021-08-10T05:16:47","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=1956"},"modified":"2025-10-27T10:02:53","modified_gmt":"2025-10-27T08:02:53","slug":"aikainen-kotoa-muutto-vahvistaa-matalan-koulutuksen-ylisukupolvista-periytyvyytta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2021\/08\/10\/aikainen-kotoa-muutto-vahvistaa-matalan-koulutuksen-ylisukupolvista-periytyvyytta\/","title":{"rendered":"Aikainen kotoa muutto vahvistaa matalan koulutuksen ylisukupolvista periytyvyytt\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Outi Sirni\u00f6 & Hanna Remes<\/p>\n\n\n\n

INVEST blog 11\/2021<\/p>\n\n\n\n

Lapsuudenkodista muuttaminen on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 vaiheista nuorten aikuistumisprosessissa. Tavanomaista aikaisemman kotoa muuton on osoitettu olevan yhteydess\u00e4 my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n huono-osaisuuteen: taloudelliset vaikeudet, terveysongelmat ja matala koulutustaso ovat yleisempi\u00e4 nuorilla aikuisilla, jotka ovat muuttaneet pois kotoa jo nuorella i\u00e4ll\u00e4 (esim. Kauppinen ym. 2014, Remes & Martikainen 2012, Wickrama ym. 2010, White & Lacy 1997). Toisaalta my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n huono-osaisuuteen niin ik\u00e4\u00e4n yhteydess\u00e4 olevat lapsuudenperheen ominaisuudet kuten vanhempien matala koulutustaso, perherakenteen muutokset ja perheen sis\u00e4iset konfliktit, lis\u00e4\u00e4v\u00e4t aikaisen kotoa muuton todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 (esim. Bernhardt ym. 2005, Blaauboer & Mulder 2010, Herzig 2019, Iacovou 2010).<\/p>\n\n\n\n

Aiempien tutkimustulosten perusteella on siis oletettavaa, ett\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 aiemmin lapsuudenkodistaan muuttaneet nuoret aikuiset ovat heikommassa asemassa my\u00f6hemmin kotoa muuttaneisiin verrattuna. Tutkimuksessamme vertailimme aikaisin ja my\u00f6hemmin muuttaneiden nuorten kouluttautumista sek\u00e4 tarkastelimme kotoamuuttoi\u00e4n yhteytt\u00e4 koulutuksen ylisukupolviseen periytymiseen. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4mme oli selvitt\u00e4\u00e4, onko vanhempien koulutuksen yhteys lasten saavuttamaan koulutustasoon tavallista voimakkaampi tai heikompi aikaisin muuttaneilla.<\/p>\n\n\n\n

Peruskoulutuksen varaan j\u00e4\u00e4minen ja ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaminen lukion sijaan yleisemp\u00e4\u00e4 aikaisin muuttaneilla <\/h2>\n\n\n\n

Suomalaisnuoret muuttavat tavallisimmin kotoa 20 ik\u00e4vuoden tienoilla, naiset hieman miehi\u00e4 aiemmin. Tutkimuksemme nuorista kuudesosa oli ns. aikaisia muuttajia eli he olivat muuttaneet vanhempiensa luota alle 19-vuotiaina. Kun keskim\u00e4\u00e4rin peruskoulutuksen varaan j\u00e4i joka kymmenes nuori, varhain muuttaneista yli viidesosa ei ollut suorittanut peruskoulun j\u00e4lkeist\u00e4 koulutusta 26 vuoden ik\u00e4\u00e4n menness\u00e4. Toisen asteen tutkinnon suorittamisen todenn\u00e4k\u00f6isyys oli sit\u00e4 matalampi, mit\u00e4 matalammalle tasolle nuoren vanhemmat olivat kouluttautuneet: vain peruskoulututkinnon suorittaneiden vanhempien aikaisin muuttaneista tytt\u00e4rist\u00e4 yli 25 prosenttia ja pojista yli 30 prosenttia oli ilman toisen asteen tutkintoa (kuvio 1). Korkeakoulututkinnon suorittaneen vanhemman tytt\u00e4rill\u00e4 vastaava todenn\u00e4k\u00f6isyys oli n. 10 prosenttia, ja pojilla 20 prosenttia.<\/p>\n\n\n\n

Kun tarkastellaan lukiokoulutusta, ylioppilastutkinnon suorittaminen oli aikaisin muuttaneilla harvinaisempaa vanhempien koulutuksesta riippumatta, mutta suhteellinen ero aikaisin ja my\u00f6hemmin muuttaneiden nuorten v\u00e4lill\u00e4 oli suurin korkeasti koulutettujen vanhempien perheiss\u00e4. Vanhempien koulutustason mukainen ero oli erityisen voimakas miehill\u00e4. Korkeasti koulutettujen vanhempien varhain kotoa muuttaneen pojan todenn\u00e4k\u00f6isyys suorittaa ylioppilastutkinto oli 20 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 alempi kuin t\u00e4t\u00e4 my\u00f6hemmin muuttaneen, kun vastaava ero matalasti koulutettujen perheiden pojilla oli t\u00e4t\u00e4 puolet pienempi (kuvio 1).<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvio 1. Toisen asteen tutkinnon suorittamisen, ylioppilastutkinnon suorittamisen ja korkea-asteelle jatkamisen ennustetut todenn\u00e4k\u00f6isyydet kotoamuuttoi\u00e4n (aikainen alle 19-vuotiaana vs. keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen 19-vuotiaana ja sen j\u00e4lkeen), vanhempien koulutustason (matalasti vs. korkeasti kouluttautuneet vanhemmat) ja sukupuolen mukaan.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Korkea-asteelle jatkaminen oli niin ik\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti harvinaisempaa nuorilla, jotka muuttivat kotoa ennen 19 vuoden ik\u00e4\u00e4. Kun keskim\u00e4\u00e4rin korkea-asteelle jatkoi n. 45 prosenttia nuorista, oli osuus aikaisin muuttaneilla n. 25 prosenttia. Vastaavasti kuin ylioppilastutkinnon suorittamisessa, suhteellinen ero aikaisin ja my\u00f6hemmin muuttaneiden v\u00e4lill\u00e4 oli suurin korkeasti koulutetuissa perheiss\u00e4. Ero korkea-asteen koulutukseen jatkamisessa selittyikin pitk\u00e4lti aiemmilla toisen asteen koulutusvalinnoilla: aikaisin kotoa muuttaneilla toisen asteen ammatillinen koulutus oli selv\u00e4sti ylioppilastutkintoa yleisempi ja ammatillisen tutkinnon pohjalta korkea-asteelle jatkaminen on verraten harvinaista.<\/p>\n\n\n\n

Aikainen kotoa muutto vahvisti koulutuksen ylisukupolvisuutta matalasti koulutetuissa perheiss\u00e4, mutta heikensi korkean koulutuksen periytyvyytt\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Aikaisen kotoa muuton yhteys alempaan koulutukseen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis vaihtelevan perhetaustan mukaan. Kun tarkastelun kohteena on opinnoissa jatkaminen peruskoulun j\u00e4lkeen, on nuorena itsen\u00e4istyminen haitallisempaa matalasti kuin korkeasti koulutettujen perheiden lapsille. Ilmi\u00f6t\u00e4 saattaa osin selitt\u00e4\u00e4 lapsuudenperheeseen liittyvien huono-osaisuuden riskitekij\u00f6iden kasautuminen n\u00e4ille nuorille. Kun taas tarkastellaan akateemisempaa koulupolkua, on aikainen kotoa muutto ep\u00e4edullisempaa korkeasti koulutettujen perheiden lapsilla, joiden todenn\u00e4k\u00f6isyys kouluttautua toista astetta pidemm\u00e4lle on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti korkea. Vaikka taloudelliset resurssit olisivat riitt\u00e4v\u00e4t, hyv\u00e4osaisen perhetaustan nuoret saattavat menett\u00e4\u00e4 osan perhetaustansa tuottamista eduista asumalla itsen\u00e4isesti vanhempien luona asumisen sijaan.<\/p>\n\n\n\n

Aikaisen kotoa muuton yhteys alempaan koulutukseen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis vaihtelevan perhetaustan mukaan. Kun tarkastelun kohteena on opinnoissa jatkaminen peruskoulun j\u00e4lkeen, on nuorena itsen\u00e4istyminen haitallisempaa matalasti kuin korkeasti koulutettujen perheiden lapsille.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n

Testasimme my\u00f6s ns. sisarusvertailumallilla, kuinka vahvasti jaetut perhetaustan ominaisuudet selittiv\u00e4t kotoamuuttoi\u00e4n ja koulutuksen ylisukupolvisuuden yhteytt\u00e4. Tulokset olivat samansuuntaisia yll\u00e4 mainittujen tulosten kanssa. Aikaisemmin kotoa muuttaneiden sisarusten koulutus j\u00e4i my\u00f6hemmin muuttaneiden sisarusten koulutusta alemmaksi, mutta suhteelliset erot matalasti ja korkeasti koulutettujen perheiden v\u00e4lill\u00e4 olivat heikompia.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/h2>\n\n\n\n

Suomalaisnuoret muuttavat pois kotoa verrattain nuorena. Vuonna 2019 EU-alueen nuorten keski-ik\u00e4 kotoa pois muuttaessa oli 26,2 vuotta, EU-alueen Pohjoismaissa 20,5 vuotta (Eurostat 2020). Nuorempana kotoa muuttaminen onkin tyypillist\u00e4 maissa, joissa hyvinvointivaltion tarjoamat palvelut ja etuudet tukevat itsen\u00e4ist\u00e4 asumista nuorella i\u00e4ll\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Aikaisin muuttaneiden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 alemmasta kouluttautumisesta huolimatta kotoa muutto ei ole yksiselitteisesti huono asia – v\u00e4h\u00e4isten koulutusmahdollisuuksien alueilla asuville nuorille aikainen kotoa muutto voi olla kouluttautumisen edellytys. On kuitenkin hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 aikainen kotoa muutto voi omalta osaltaan kasvattaa aikuistumiseen ja itsen\u00e4istymiseen liittyvi\u00e4 haasteita. Niin nuorten omat valmiudet kuin vanhempien mahdollisuudet tukea itsen\u00e4isesti asuvia lapsiaan vaihtelevat, ja lapsuudenperheen huono-osaisuus voi entisest\u00e4\u00e4n hankaloittaa aikaisin kotoa muuttaneiden aikuistumisprosessia. Aikaisin muuttaneiden hyvinvoinnin parantamiseksi taloudellisen, psykososiaalisen ja muiden neuvonta- ja tukitoimien tulisi kuitenkin olla laajasti ja ennaltaehk\u00e4isev\u00e4sti tarjolla kaikille nuorena omilleen muuttaville perhetaustasta riippumatta.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in tutkittiin<\/h2>\n\n\n\n

Tutkimus toteutettiin koko Suomen v\u00e4est\u00f6n kattavalla rekisteriaineistolla. Tarkastelun kohteena olivat vuosina 1986-1991 Suomessa syntyneet nuoret. Heid\u00e4n koulutuksensa mitattiin 26 vuoden i\u00e4ss\u00e4. Analyyseiss\u00e4 otettiin huomioon lapsuudenperheen tulotaso, perherakenne, asumismuoto ja -alue, vanhempien ty\u00f6tt\u00f6myys, ik\u00e4 ja terveysongelmat, sek\u00e4 nuorten lapsuudenaikaiset terveysongelmat.<\/p>\n\n\n\n

Blogikirjoitus pohjautuu vertaisarvioituun tutkimusartikkeliin:<\/strong> Remes H, Sirni\u00f6 O & Martikainen P (2021) Early home-leaving and educational attainment \u2212 the moderating role of home-leaving in the intergenerational transmission of education.<\/a> Acta Sociologica <\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat<\/h2>\n\n\n\n

Outi Sirni\u00f6<\/strong> on erikoistutkija INVEST-lippulaivahankkeessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.<\/p>\n\n\n\n

Hanna Remes<\/strong> on yliopistotutkija Helsingin yliopistolla. <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Bernhardt E, G\u00e4hler M and Goldscheider F (2005) Childhood Family Structure and Routes Out of the Parental Home in Sweden. Acta Sociologica 48(2): 99\u2013115.<\/p>\n\n\n\n

Blaauboer M and Mulder CH (2010) Gender differences in the impact of family background on leaving the parental home. Journal of Housing and the Built Environment 25(1): 53\u201371.<\/p>\n\n\n\n

Eurostat (2020) Age of young people leaving their parental household. https:\/\/ec.europa.eu\/eurostat\/statistics-explained\/index.php?title=Age_of_young_people_leaving_their_parental_household&oldid=494351. Haettu 1.6.2021.<\/p>\n\n\n\n

Herzig M (2019) Mediating Factors of Family Structure and Early Home-leaving: A Replication and Extension of van den Berg, Kalmijn, and Leopold (2018). European Journal of Population.<\/p>\n\n\n\n

Iacovou M (2010) Leaving home: Independence, togetherness and income. Advances in Life Course Research 15(4): 147\u2013160.<\/p>\n\n\n\n

Kauppinen TM, Angelin A, Lorentzen T, et al. (2014) Social background and life-course risks as determinants of social assistance receipt among young adults in Sweden, Norway and Finland. Journal of European Social Policy 24(3): 273\u2013288.<\/p>\n\n\n\n

Remes H and Martikainen P (2012) Social determinants of mortality after leaving the parental home\u2014Childhood and current factors. Advances in Life Course Research 17(4): 199\u2013209.<\/p>\n\n\n\n

White L and Lacy N (1997) The Effects of Age at Home Leaving and Pathways from Home on Educational Attainment. Journal of Marriage and Family 59(4): 982\u2013995.<\/p>\n\n\n\n

Wickrama T, Wickrama KAS and Baltimore DL (2010) Adolescent precocious development and young adult health outcomes. Advances in Life Course Research 15: 121\u2013131.<\/p>\n\n\n\n

Photo by Anne Nyg\u00e5rd<\/a> on Unsplash<\/a><\/em><\/p>\n\n

Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Outi Sirni\u00f6 & Hanna Remes INVEST blog 11\/2021 Lapsuudenkodista muuttaminen on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 vaiheista nuorten aikuistumisprosessissa. Tavanomaista aikaisemman kotoa muuton on osoitettu olevan yhteydess\u00e4 my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n huono-osaisuuteen: taloudelliset vaikeudet, terveysongelmat ja matala koulutustaso ovat yleisempi\u00e4 nuorilla aikuisilla, jotka ovat muuttaneet pois kotoa jo nuorella i\u00e4ll\u00e4 (esim. Kauppinen ym. 2014, Remes & Martikainen 2012, Wickrama ym. 2010, …<\/p>\n","protected":false},"author":166,"featured_media":1962,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[723,722,721],"tags":[216,465,36,222],"class_list":["post-1956","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-equality","category-families","category-youth","tag-huono-osaisuus","tag-koulutuksen-periytyvyys","tag-koulutus","tag-ylisukupolvinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1956","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/166"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1956"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1956\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1986,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1956\/revisions\/1986"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1962"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1956"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1956"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1956"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}