{"id":1992,"date":"2021-08-19T14:02:18","date_gmt":"2021-08-19T12:02:18","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=1992"},"modified":"2021-12-07T17:02:49","modified_gmt":"2021-12-07T15:02:49","slug":"samassa-veneessa-matkalla-hyvinvointivaltiossa-podcast-alkaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2021\/08\/19\/samassa-veneessa-matkalla-hyvinvointivaltiossa-podcast-alkaa\/","title":{"rendered":"Jakso 1: Pasi Moisio &amp; Lauri S\u00e4\u00e4ksvuori, teemana tutkimuksen, tiedon ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon suhde"},"content":{"rendered":"\n<p>INVESTin Samassa veneess\u00e4 \u2013 matkalla hyvinvointivaltiossa \u2013podcast tarjoaa katsauksia hyvinvointivaltioomme. Matkaoppaana toimii tutkimusjohtaja <strong>Maria Vaalavuo<\/strong>, jonka kanssa INVESTin tutkijat sek\u00e4 moninaiset yhteisty\u00f6kumppanimme p\u00e4\u00e4sev\u00e4t keskustelemaan hyvinvointivaltion nykytilasta sek\u00e4 sen haasteista ja onnistumisista. Tietenkin podcastissa keskustellaan my\u00f6s tutkimuksesta, jonka avulla voidaan taata kest\u00e4v\u00e4 hyvinvointivaltio my\u00f6s tuleville sukupolville. Tervetuloa mukaan matkalle!<\/p>\n\n\n\n<p>Ensimm\u00e4isess\u00e4 jaksossa Maria Vaalavuon vieraana ovat tutkimusprofessori <strong>Pasi Moisio<\/strong> ja akatemiatutkija <strong>Lauri S\u00e4\u00e4ksvuori<\/strong> ja aiheena on tutkimuksen, tiedon ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon suhde.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-rich is-provider-soundcloud wp-block-embed-soundcloud wp-embed-aspect-4-3 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"Samassa veneess\u00e4 - matkalla hyvinvointivaltiossa \/ jakso 1 by Terveyden ja hyvinvoinnin laitos\" width=\"500\" height=\"400\" scrolling=\"no\" frameborder=\"no\" src=\"https:\/\/w.soundcloud.com\/player\/?visual=true&#038;url=https%3A%2F%2Fapi.soundcloud.com%2Ftracks%2F1108726264&#038;show_artwork=true&#038;maxheight=750&#038;maxwidth=500\"><\/iframe>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n<p>Tekstiversio:<\/p>\n\n\n\n<p>[veden liplatusta]<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Oikein paljon tervetuloa kuuntelemaan INVEST-tutkimushankkeen Samassa veneess\u00e4 matkalla hyvinvointivaltiossa -podcastia. M\u00e4 oon Maria Vaalavuo, tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, ja m\u00e4 toimin oppaananne n\u00e4ill\u00e4 matkoilla. T\u00e4ss\u00e4 podcastissa INVEST-hankkeen tutkijat sek\u00e4 moninaiset yhteisty\u00f6kumppanimme p\u00e4\u00e4sev\u00e4t keskustelemaan hyvinvointivaltion nykytilasta, sen haasteista ja onnistumisista ja etenkin tutkimuksesta, jonka avulla voidaan taata kest\u00e4v\u00e4 hyvinvointivaltio my\u00f6s tuleville sukupolville.<\/p>\n\n\n\n<p>Mulla on ilo ja kunnia saada t\u00e4h\u00e4n ensimm\u00e4iseen jaksoon keskustelukumppaneiksi tutkimusprofessori Pasi Moisio THL:st\u00e4 ja akatemiatutkija Lauri S\u00e4\u00e4ksvuori THL:st\u00e4 ja terveystaloustieteen aloittava professori Tampereen yliopistossa. Koska INVEST-hankkeessa pyrimme kunnianhimoiseen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, t\u00e4ss\u00e4 ekassa jaksossa puhumme nimenomaan tutkimuksen, tiedon ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon suhteesta. Ja v\u00e4h\u00e4n muustakin n\u00e4iden teemojen ymp\u00e4rill\u00e4. Tervetuloa kuuntelemaan. Mut k\u00e4yd\u00e4\u00e4n eka l\u00e4pi, ett\u00e4 keit\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 meid\u00e4n studiossa on paikalla. Elikk\u00e4 Pasi, s\u00e4 oot tutkimusprofessori, sosiaalipoliitikko ja juuri nyt my\u00f6s sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja. Miten tutkija on p\u00e4\u00e4tyny t\u00e4ll\u00e4seen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n<p>Pasi Moisio: Apua. Osittain ehk\u00e4 oma suuntautuneisuus ja osa sattumia, niin ku varmaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yleens\u00e4kin menee. Ehk\u00e4 voi sanoo, ett\u00e4 se mik\u00e4 oli iso, tai iso, mutta sattuma ett\u00e4 p\u00e4\u00e4dyin ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 siin\u00e4 maisterivaiheessa ja v\u00e4h\u00e4n ennen graduvaihetta tutkijauralle, niin siin\u00e4 ehk\u00e4 oli enemm\u00e4n sattumaa. Mutta toisaalta siin\u00e4 vaiheessa sitten kun sain gradun tehty\u00e4 ja j\u00e4in Turun yliopistolle ja kauppakorkeakoululle, molemmissa olin sitte jonku aikaa tutkimusapulaisena, niin sit\u00e4 kautta sitten v\u00e4it\u00f6skirjan teko ja jatko-opinnot nousi mieleen. Et sit\u00e4 kautta on ollu sitte ehk\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisempaa tutkijanuralle menoa. Mut aihepiiri kyl on ehk\u00e4 ollu aina yhteiskuntatieteet ja ihmisk\u00e4ytt\u00e4ytymistieteiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Aivan. Mit\u00e4 s\u00e4 sosiaaliturvakomitean puheenjohtajana oikein teet?<\/p>\n\n\n\n<p>Pasi Moisio: No tietysti varmaa ehk\u00e4 kaikki luulee, ett\u00e4 lukee paljo papereita ja miettii syntyj\u00e4 syvi\u00e4. Mutta totta puhuen, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se on isoa projektin hallintaa. Ennen kaikkee siin\u00e4 on parasta mun mielest et p\u00e4\u00e4see tapaamaan ihmisi\u00e4, jotka on eri taustoilta, eri n\u00e4kemyksi\u00e4. Ja siin\u00e4 oppii paljon juuri t\u00e4t\u00e4 kautta. Eli oppimismatka se mun mielest\u00e4 ennen kaikkea on.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Hyv\u00e4. Puhutaan t\u00e4st\u00e4 komiteasta ja sun ty\u00f6st\u00e4 siin\u00e4 my\u00f6hemmin v\u00e4h\u00e4n lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s. Lauri, s\u00e4 oot puolestas taloustieteilij\u00e4. Meil on yhteisi\u00e4kin etappeja ollut menneisyydess\u00e4, mutta ollaan p\u00e4\u00e4dytty kumpiki t\u00e4nne THL:\u00e4\u00e4n t\u00f6ihin. Mik\u00e4 sua on sun tutkimusuralla motivoinut? Miten s\u00e4 oot p\u00e4\u00e4tynyt tutkijaks?<\/p>\n\n\n\n<p>Lauri S\u00e4\u00e4ksvuori: Pitk\u00e4lti sattuman kaupalla. Alun perin tarina on semmone, ett\u00e4 hakeuduin Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan taloustieteeseen. Ja t\u00e4\u00e4 nykyinen ura oikeestaa l\u00e4hti siit\u00e4 liikkeelle, ett\u00e4 olin vaihto-opiskelijana Saksassa vuoden perustutkintoaikana ja sitten sielt\u00e4 erilaisia kursseja p\u00e4\u00e4dyin ottamaan. En tuntenu t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 kokeellisen taloustieteen tutkimuskentt\u00e4\u00e4 oikeastaan ollenkaa, mutta se kurssi tarjottii englanniksi siell\u00e4, ni p\u00e4\u00e4dyin sille kurssille sitten siell\u00e4 ja innostuin siit\u00e4 valtavasti. Sitte oikeastaan halusin l\u00e4hte\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n jatko-opintoja sen innostuksen my\u00f6t\u00e4 ja palasin sitten Saksaan ja olin siell\u00e4 nelj\u00e4 vuotta tekem\u00e4ss\u00e4 jatko-opintoja. Sitte yhteens\u00e4 vajaa 10 vuotta ulkomailla eri teht\u00e4viss\u00e4. Sitte jossai vaiheessa tuli ajankohtaiseks palata Suomeen ja p\u00e4\u00e4dyin sitte t\u00e4h\u00e4n terveystaloustieteen tutkimuskentt\u00e4\u00e4n, oikeestaan v\u00e4h\u00e4n siin\u00e4kin sattuman kaupalta. Etsin erilaisia teht\u00e4vi\u00e4 ja p\u00e4\u00e4dyin t\u00e4mm\u00f6seen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Kokeellinen taloustiede ei ehk\u00e4 oo meid\u00e4n kuuntelijoille kaikille tuttu. Kerro v\u00e4h\u00e4n mit\u00e4 se tarkottaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Lauri S\u00e4\u00e4ksvuori: Viime aikoina erityisesti tutkimus on t\u00e4mm\u00f6siin poikkeamiin keskittyny, systemaattisesti dokumentoimaan niit\u00e4 poikkeamia siin\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 verrattuna mei\u00e4n standardimalliin. My\u00f6hemmin t\u00e4\u00e4 nyt sitte on laajentunu oikeestaan t\u00e4mm\u00f6siin kentt\u00e4kokeisiin, ett\u00e4 siell\u00e4 on taustalla enemm\u00e4n t\u00e4mm\u00f6nen satunnaistettu koeasetelman k\u00e4sitys tai ajatus. Satunnaistetaan l\u00e4\u00e4ketieteest\u00e4 tuttuun tapaa ihmisi\u00e4 erilaisiin k\u00e4sittelyihin ja sitten p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n niihi syy-seuraussuhteisiin sen avulla. Se kentt\u00e4 on hyvin laaja, siell\u00e4 on tehty paljon kehitysmaataloustieteess\u00e4, mut se oikeestaan laajentunut kaikille taloustieteen osa-alueille, t\u00e4mm\u00f6set kentt\u00e4kokeet ja kokeilut. Suomessa ehk\u00e4 tunnetuin on t\u00e4m\u00e4 perustulokokeilu, mik\u00e4 noudattaa t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 ideaa ett\u00e4 ihmiset satunnaistetaan erilaisiin k\u00e4sittelyihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Millasia tutkimuskysymyksi\u00e4 teill\u00e4 on oikeen p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4? Mit\u00e4 yhteiskunnallisia ongelmia te haluatte ratkoo? Pasi.<\/p>\n\n\n\n<p>Pasi Moisio: Tutkimusaiheita mit\u00e4 on ollu, niin totta kai nyt viimeiset vuodet on ehk\u00e4 menty enemm\u00e4n n\u00e4ihin isoja lainvalmisteluhankkesii ja t\u00e4mm\u00f6siin uudistuksiin. Esimerks perustulokokeilutyyppisi\u00e4 ja nyt t\u00e4m\u00e4 sosiaaliturvauudistus. Ehk\u00e4 meni aika l\u00e4helle mit\u00e4 Laurikin tuossa ehk\u00e4 tutki, eli juuri siihen kysymyksiin, et miten sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4t, siis etuusj\u00e4rjestelm\u00e4t, vaikuttaa ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja miten palvelut vaikuttaa ja mik\u00e4 on palveluitten vaikuttavuus. Koska esimerkiks sosiaaliturvauudistuksessa, niin suomalainen hyvinvointivaltio kokonaisuudessaan on hyvin kattava ja niin sanotusti maturoituneessa vaiheessa. Joten tavallaan mit\u00e4\u00e4n isoja ihmisryhmi\u00e4 tai sosiaalisia riskej\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole mik\u00e4 huutaisi esimerkiksi sosiaaliturvan laajentumista tai palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n laadullistamista. Vaan kyse on ennen kaikkea vuosikymmenien saatossa rakennetun ja ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n monimutkaisenkin laajan hyvinvointivaltion uudistamisesta. Ja silloin tulee se kysymys siit\u00e4, ett\u00e4 tuottaako se laaja hyvinvointivaltio sellaisia tuloksia ku me halutaan. Niin sillon tutkimuskysymykset juuri liittyy t\u00e4m\u00e4ntyyppisiin kysymyksiin, ett\u00e4 mit\u00e4 vaikutuksia tulonsiirroilla on ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen, esimerkiks ty\u00f6llisyyteen, mit\u00e4 perustulokokeilussa tarkasteltiin. Tai onko palvelulla vaikuttavuutta ja miten palvelut vaikuttaa ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Eli siin\u00e4 mieless\u00e4 ne on v\u00e4h\u00e4n ehk\u00e4 hienovaraisempia tutkimuskysymyksi\u00e4 kuin mit\u00e4 ehk\u00e4 silloin nuorempana v\u00e4it\u00f6skirjavaiheessa teki, jolloin oli t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 isoja, ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n puhtaammin sosiologisia kysymyksi\u00e4 k\u00f6yhyydest\u00e4 ja tulojaosta ja t\u00e4mm\u00f6isest\u00e4. Mut en tied\u00e4, ehk\u00e4 el\u00e4m\u00e4 juuri meneeki n\u00e4in, ett\u00e4 aloitetaan isoista ja t\u00e4mm\u00f6sist\u00e4 rohkeista ja sitten kun ik\u00e4\u00e4 karttuu, niin aletaan sitten v\u00e4h\u00e4n ehk\u00e4 yksityiskohtaisempaa. T\u00e4\u00e4 nyt tarkoittaa laatua, ei niink\u00e4\u00e4n kysymyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Kyll\u00e4h\u00e4n s\u00e4 nyt edelleenkin olet k\u00f6yhyystutkija.<\/p>\n\n\n\n<p>Pasi Moisio: Ehk\u00e4 paremminkin sosialiturvatutkija, eli t\u00e4ss\u00e4 ehk\u00e4 se ero juuri onkin. Eli jossakin vaiheessa k\u00f6yhyyden ja tulon kysymykset meni, sitten huomasin ett\u00e4 tutkii ehk\u00e4 enemm\u00e4nkin sosiaaliturvan riitt\u00e4vyytt\u00e4 ja kattavuutta ja t\u00e4ntyyppisi\u00e4 asioita.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Mutta toi onki hyv\u00e4 pointti, ett\u00e4 hyvinvointivaltion kehittyess\u00e4 t\u00e4h\u00e4n pisteeseen, niin ehk\u00e4 just t\u00e4\u00e4 taloudellisen ja sosiaalisen kest\u00e4vyyden tasapainottaminen, miten me taataan t\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 my\u00f6s tuleville sukupolville. Siin\u00e4 pit\u00e4\u00e4 hakee sillo hyvinvointivaltioon tietynlaista tehokkuutta, ett\u00e4 politiikkatoimenpiteet on vaikuttavia.<\/p>\n\n\n\n<p>Pasi Moisio: Kyll\u00e4. Ja uudistus on sitten tavallaan hyv\u00e4 esimerkki, et sillon ku hyvinvointivaltiota rakennetaan, niin periaatteessa rakennetaan tieverkostoa niin sanotusti korpimaahan. Jolloin sen rakentaminen on helpompaa kun sitten kadun tai tien rakentaminen valmiiseen kaupunkiin, jossa joudutaan purkamaan jotaki sielt\u00e4 alta. Niin se on v\u00e4h\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen analogia sanottu, ett\u00e4 mit\u00e4 tarkottaa kun hyvinvointivaltiota rakennetaan ja sitten mit\u00e4 tarkottaa kun hyvinvointivaltion toimintaa ja toiminnan tuotoksia ja ehk\u00e4 tehokkuutta halutaan uudistaa sen j\u00e4lkeen kun se hyvinvointivaltio on jo kypsynyt ja rakentunu kokonaan. Niin se on, en tied\u00e4, ehk\u00e4 poliittisesti erilaista kumminkin. En nyt sano, ett\u00e4 sillon rakentamisvaiheessakaan miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 k\u00e4dest\u00e4k\u00e4\u00e4n pidettiin ja oltiin yksimielisi\u00e4 kaikesta. Kovaa poliittista v\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6 silloinkin varmasti oli.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Lauri, mit\u00e4 sulla on tutkimusagendalla? Mit\u00e4 yhteiskunnallisia ongelmia s\u00e4 pyrit ratkoon?<\/p>\n\n\n\n<p>Lauri S\u00e4\u00e4ksvuori: Mun tutkimuskysymykset ainakin toistaseks on v\u00e4h\u00e4n t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 konkreettisempia, mutta hyvin laajalla skaalalla. Sillon uran alkuvaiheilla oli t\u00e4mm\u00f6nen julkistaloustieteen hyvin klassinen kysymys julkishy\u00f6dykkeitten tarjontaa. Suomessa puhutaan joskus t\u00e4mm\u00f6sest\u00e4 yhteismaaongelmasta, elikk\u00e4 yksil\u00f6n ja yhteis\u00f6n intressit on ristiriidassa. Ilmastonmuutos on t\u00e4mm\u00f6nen hyvin konkreettinen esimerkki siit\u00e4. Niin just n\u00e4itten kokeellista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotilanteitte avulla pyrittiin ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 ongelmaa ja sitten siihen tuodaan semmosia erilaisia institutionaalisia muutoksia, n\u00e4itte instituutioitten niit\u00e4 syy-seuraussuhteita pystyt\u00e4\u00e4n tutkimaan. Ni se oli siell\u00e4 iha alkuaikoina, mutta nyt viime aikoina on tutkimusintressit siirtyny l\u00e4hemm\u00e4ks terveystaloustieteen kysymyksi\u00e4, ja siin\u00e4ki on aika laajalla skaalalla. Ett\u00e4 on t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 suhteellisen l\u00e4hell\u00e4 jopa kliinist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa, ett\u00e4 oon tutkinu keisarileikkauksen pitk\u00e4aikaisvaikutuksia lapsilla, mutta viime aikoina ehk\u00e4 t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 enemm\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on meneill\u00e4\u00e4n t\u00e4mm\u00f6nen tutkimusprojekti liittyen siihen &#8211; esitet\u00e4\u00e4n usein t\u00e4mm\u00f6nen ajatus, ett\u00e4 panostamalla perusterveydenhuoltoon voitas s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 kustannuksia erityissairaanhoidon puolella. Se ei oo ehk\u00e4 ihan n\u00e4in. Se on j\u00e4rkev\u00e4n oloinen ajatus, mutta valitettavasti olemassa olevan empirian valossa ei asia oo ihan n\u00e4in yksinkertainen. Nyt on tulossa terveydenhuollon asiakasmaksulakiuudistus, joka astuu voimaan 1.7. Niin sen sitten rinnalla yritet\u00e4\u00e4n tutkia t\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4, ett\u00e4 saadaanko panostamalla perusterveydenhuoltoon jonkunlaisia vaikutuksia, terveysvaikutuksia ja sitten taloudellisia vaikutuksia my\u00f6hemmin. Ja toinen t\u00e4mm\u00f6nen ajankohtainen tutkimus on t\u00e4\u00e4lt\u00e4 terveyden tarjontapuolelta. Eli on useissa sairaanhoitopiireiss\u00e4 Suomessa t\u00e4mm\u00f6nen sakkomaksuk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, ett\u00e4 mik\u00e4li on t\u00e4mm\u00f6nen vuodeosastopotilas, todetaan et se on valmis siirrett\u00e4v\u00e4ks jatkohoitopaikkaan, hoitava l\u00e4\u00e4k\u00e4ri totee t\u00e4ll\u00e4 tavalla. Sitten kunnalla ei ole osottaa sit\u00e4 jatkohoitopaikkaa, niin lankee t\u00e4mm\u00f6inen sakkomaksu osassa Suomen sairaanhoitopiireist\u00e4 maksettavaks, ei kaikissa. Ja t\u00e4ss\u00e4 on vuosien varrella ollu hyvin paljon vaihtelua, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n n\u00e4it\u00e4 sakkomaksuja mik\u00e4li sit\u00e4 jatkohoitopaikkaa ei oo ollu osottaa heti. Sitten niit\u00e4 on otettu pois, sitten joka vuosi tehd\u00e4\u00e4n sairaanhoitopiiritasolla t\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s erikseen. Sitten t\u00e4ss\u00e4 tulee t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 alueellista ja ajallista vaihtelua. Se ajatus on sitte, ett\u00e4 pystytt\u00e4s niit\u00e4 syy-seuraussuhteita tutkimaan t\u00e4n vaihtelun perusteella, ja sitte kysymys on, ett\u00e4 saadaanko n\u00e4ill\u00e4 sakkomaksuilla vaikutuksia hoitojakson pituuteen ja mink\u00e4laisia terveysvaikutuksia on. Ett\u00e4 ne on hyvin useasti vanhoja ihmisi\u00e4, et miten niitten terveydentila kehittyy. Ja sit jopa voidaan ajatella, et sill\u00e4 on vaikutuksia kuolleisuuteen, mik\u00e4li ne jaksot lyhenee siell\u00e4 vuodeosastohoidossa. Niin t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 muun muassa on meneill\u00e4\u00e4n, n\u00e4it\u00e4 on pitk\u00e4 liuta erilaisia tutkimuksia, mutta t\u00e4ss\u00e4 tuli ajankohtaisimmat mieleen.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Aika t\u00e4rkeit\u00e4 teemoja, ehk\u00e4 pit\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 oma podcast, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n noita teid\u00e4n tutkimuksen tuloksia sitte. Menn\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n tutkimuksen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon suhteeseen. Elikk\u00e4 kun te ootte kumpikin tehnyt tutkimusta aiheista, jokka on aika l\u00e4hell\u00e4 julkisen vallan toimintaa, sosiaali-, terveys-, koulutuspolitiikkaa. Niin miten te arvioitte, ett\u00e4 miten hyvin Suomessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko perustuu tutkittuun tietoon?<\/p>\n\n\n\n<p>Pasi Moisio: Siis tutkimus vaikuttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon, puhutaan ihan valtion tason, eduskunnan tason lainvalmistelu ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko, niin varmaan paremmin mit\u00e4 ihmiset ehk\u00e4 \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n voi ajatella. Se johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 tutkimushan vaikuttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 lakien ja s\u00e4\u00e4d\u00f6sten ja t\u00e4mm\u00f6sen valmisteluun ja muutoksiin jo sielt\u00e4 alkup\u00e4\u00e4st\u00e4 loppup\u00e4\u00e4h\u00e4n. Eli puhutaan poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon prosessista, miss\u00e4 joku asia ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 nousee julkiseen keskusteluun, poliittiseksi kysymykseksi, jolle pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 jotain.<\/p>\n\n\n\n<p>Esimerkiks vaikka nuorten syrj\u00e4ytyminen tai esimerkiksi maahanmuuttajien ty\u00f6ehtojen polkeminen, tai t\u00e4ntyyppiset kysymykset. No t\u00e4m\u00e4 tais tulla kyll\u00e4 median kautta, mutta nuorten syrj\u00e4ytyminen on ehk\u00e4 parempi, tai ylisukupolvinen syrj\u00e4ytyminen ehk\u00e4 on hyv\u00e4 esimerkki, mik\u00e4 on ehk\u00e4 noussu tutkimuksen kautta voimakkaammin. Niin t\u00e4mm\u00f6sell\u00e4 ihan perustutkimuksella, jota puhutaan ihan yliopistossa ja akatemian rahoituksella tehd\u00e4\u00e4n. Niin sill\u00e4h\u00e4n on suuri vaikutus siihen, et mit\u00e4 asioita nousee julkiseen keskusteluun ja sit\u00e4 kautta menee niin sanotusti seuraavalle vaiheelle, eli t\u00e4mm\u00f6selle poliittisille agendasettaukselle. Eli puolueitten ohjelmiin ja sitten sit\u00e4 kautta jopa sitte hallitusohjelmiin. Ja sit\u00e4 kauttaha ne sit vasta tulee niin sanotusti, monet mielt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 sitten vasta tutkimus vaikuttaa ku l\u00e4het\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n lakia tai uudistusta. Mutta siin\u00e4 vaiheessa totta kai tutkimus vaikuttaa siihen valmistelukoneistoon. Eli koska yleens\u00e4 se hallitusohjelma tai poliittinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s, mit\u00e4 ministeri tekee, ett\u00e4 asia X pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 nyt jotain, vaikka perhevapaauudistus nyt oli hyv\u00e4 esimerkki. Niin seh\u00e4n on hyvin yleinen linjaus ja se saa sis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4 vasta sitte lainvalmisteluvaiheessa ja siihen kootaan se ty\u00f6ryhm\u00e4, jossa usein on tutkijoitakin mukana. Mutta moni varmaan yll\u00e4ttyy kuinka tosissaan siell\u00e4 sitten kartoitetaan siit\u00e4 olemassa olevaa tutkimusta puolesta ja vastaan, kun sit\u00e4 lakiesityst\u00e4 valmistellaan, joka toteuttaa sen uudistustarpeen.<\/p>\n\n\n\n<p>Sitte viel\u00e4 viime k\u00e4dess\u00e4 tietysti toimeenpanopuolella, mutta sitte menn\u00e4\u00e4n sinne arviointiin. Eli miten se uudistus on nyt sitten vaikuttanu, tulee mielee vaikka asumistuen uudistus, joka tehtiin 2015-2016, siit\u00e4h\u00e4n esimerkiks Kela teki sit vaikutusten arviointia. Eli siin\u00e4 tuli taas tutkimus ja se anto taas hyvin arvokasta tietoa, ett\u00e4 miten asumistukiuudistus vaikutti esimerkiks tuensaajii ja t\u00e4mm\u00f6sii. Ehk\u00e4 t\u00e4\u00e4 on nyt mun oma n\u00e4kemys vaan, ehk\u00e4 mulla oli synkk\u00e4 n\u00e4kemys ihmisten yleisest\u00e4 k\u00e4sityksest\u00e4 tutkimuksen ja tiedon vaikutuksesta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Mutta tutkimus vaikuttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ainakin nyt omasta kokemuksestani ja Suomessa monella tapaa ja paljon enemm\u00e4n ku ehk\u00e4 kyynisimm\u00e4t uskookaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Toi oli kyll\u00e4 hyv\u00e4 pointti, ett\u00e4 tutkijoilla on my\u00f6s rooli julkisessa keskustelussa ja niitten aiheiden nostamisessa poliittiselle tai p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon agendalle. Ja toisaalta, ett\u00e4 tutkijat voi vaikuttaa siihen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessiin jo ennen sit\u00e4 kuulemistilaisuutta<\/p>\n\n\n\n<p>Pasi Moisio: Kyll\u00e4 juuri. Musta tuntuu, ett\u00e4 ehk\u00e4 joillakin on se k\u00e4sitys, ett\u00e4 jos on vaihtoehto A ja B ja niist\u00e4 sitten k\u00e4yd\u00e4\u00e4n poliittista debattia ja tutkimuksella sitten puolesta ja vastaan. Niin siin\u00e4 tulee mielikuva, ett\u00e4 eih\u00e4n sill\u00e4 tutkimustiedolla nyt sitten ollu vaikutusta kun valittiin B, vaikka tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 sitten n\u00e4ytti A:ta. Mutta tutkimusyhteis\u00f6ll\u00e4 on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti yleens\u00e4 ollu hyvin merkitt\u00e4v\u00e4 tai ellei ratkaiseva rooli siit\u00e4, ett\u00e4 ne A- ja B-vaihtoehdot ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4t julkiseen keskusteluun. Koska siell\u00e4 ei ole sitten C-vaihtoehtoa eik\u00e4 D-vaihtoehtoa.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Mutta onko k\u00e4yny niin, s\u00e4 mainitsit ton asumistuen arvioinnin, ett\u00e4 tutkijat arviois jonkun politiikkatoimenpiteen, toteais ett\u00e4 se ei oo vaikuttava, ei oo kustannusvaikuttava tai aiheuttaa jopa jotain negatiivisia seurauksia. Niin onko k\u00e4ynyt niin, ett\u00e4 sitten ois tehty muutos lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n tai t\u00e4h\u00e4n politiikkatoimenpiteeseen?<\/p>\n\n\n\n<p>Pasi Moisio: On, m\u00e4 kerron ihan konkreettisen esimerkin t\u00e4n j\u00e4lkeen. Mut ennen sit\u00e4 m\u00e4 sanon, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 t\u00e4ytyy muistaa se, ett\u00e4 my\u00f6s tiedeyhteis\u00f6 ei pid\u00e4 yksitt\u00e4ist\u00e4 tutkimusta viel\u00e4 edes kovin vahvana n\u00e4ytt\u00f6n\u00e4 asian puolesta. Eli tiedeh\u00e4n toimii kumuloitumisen perusteella. Sillon ku alkaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kasaantua johonki suuntaan ja tarpeeks kauan tulee, niin sit se on varmaan n\u00e4in. Kun taas sitten t\u00e4ss\u00e4 tiedon k\u00e4ytt\u00f6 poliittisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa, niin silloinhan usein meill\u00e4 on se yks tutkimus. Kyll\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossaki, on siell\u00e4 tapauksia joissa aika kumuloitunutkin tieden\u00e4ytt\u00f6 painaa toiseen p\u00e4\u00e4h\u00e4n ja tehd\u00e4\u00e4n silti n\u00e4in. Mutta ainaki voi sanoo, ett\u00e4 ainaki keskustelu on sitten toisenlaista, koska suuri yleis\u00f6 tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 tukee erilaista politiikkaa mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta niin ku m\u00e4 sanoin, niin on lakeja joissa siell\u00e4 viimesess\u00e4 vaiheessakin, siell\u00e4 eduskunta\u00e4\u00e4nestyksiss\u00e4, kyll\u00e4 niin sanotusti tutkimustieto, jos ei nyt torpannu, niin ainaki heilautellu vaakoja. Esimerkiks meid\u00e4n INVESTin Jussi Tervola n\u00e4iss\u00e4 asiakasmaksumallinnuksissaan, joissa h\u00e4n k\u00e4ytti mikrosimulaatiomallia, kehitti. Niin se toi siin\u00e4 valmisteluvaiheessa t\u00e4ysin uutta tietoa miten asiakasmaksut vaikuttaa k\u00f6yhyysasteisiin ja pienitulosten toimeentuloon. Sill\u00e4 oli, jos en nyt sano ratkaiseva, niin ainaki sanotaa hyvin merkitt\u00e4v\u00e4 rooli siihen ett\u00e4 se sitten ei mennytk\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in. Eli kyll\u00e4 on n\u00e4in. Mutta niin ku m\u00e4 sanoin, niin usein joskus v\u00e4h\u00e4 ihmetelly sit\u00e4, ett\u00e4 mink\u00e4 takia samat ihmiset jotka sanoo ett\u00e4 yksitt\u00e4inen tutkimus ei viel\u00e4 tee tieteellist\u00e4 todistusta, vaan vaatii juuri sen tutkimuksen ja vertaisarvioidun tutkimuksen kumuloitumisen sen puolesta. Niin sama asia sitte poliittisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa, se ongelma vaa on se aikaj\u00e4nne ja se tarkkuus. Et meill\u00e4 on aika harvoja semmosia lakiesityksi\u00e4 tai poliittisia kysymyksi\u00e4, josta olisi kumuloitunut niinku niin paljon tietoa. No ehk\u00e4 muutama on, mutta ei mainita niit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4, koska ne ei ole mun omalta alueelta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Niin, ja riitt\u00e4v\u00e4n luotettavaa tietoa.<\/p>\n\n\n\n<p>Pasi Moisio: Niin, riitt\u00e4v\u00e4n luotettavaa tietoa. Et se on itse asiassa debatointia ja politiikka on kumminki arvovalintoja. Ku ei tied\u00e4k\u00e4\u00e4n tai tutkimus pysty antamaan sit\u00e4 yht\u00e4 oikeaa, se vaan voi kertoa et mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6simpii vaikutuksia vaihtoehdol A ja vaihtoehdolla B on. Ja jos arvottaa enemm\u00e4n asioita siin\u00e4 B-vaihtoehdossa kun A-vaihtoehdossa, niin se tutkimustieto ei voi tuoda niit\u00e4 arvoja.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Niin, ja voisin kuvitella ett\u00e4 joku kompleksi asia, kuten se ett\u00e4 mitk\u00e4 on sosiaaliturvan kannustinvaikutukset, niin siit\u00e4 on todistusaineistoa kumpaankin suuntaan. Ja riippuu tilanteesta ja kontekstista ja n\u00e4in pois p\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p>Pasi Moisio: Kyll\u00e4, juuri n\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Hei Lauri, mit\u00e4s s\u00e4 ajattelet t\u00e4st\u00e4 aiheesta?<\/p>\n\n\n\n<p>Lauri S\u00e4\u00e4ksvuori: Mulla on t\u00e4ss\u00e4 yks semmonen kysymys mit\u00e4 m\u00e4 oon miettiny t\u00e4h\u00e4n tutkitun tiedon ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon suhteeseen liittyen. Mul on t\u00e4mm\u00f6nen ajatus t\u00e4mm\u00f6sest\u00e4 ideaalimallista. Et on t\u00e4mm\u00f6set niinku ideoiden markkinat ja sitten kaikki ihmiset on oikeutettuja ja vapaita tuottamaan sinne sitte erilaisia tuloksia ja argumentteja. Sitten on demokraattinen prosessi, mik\u00e4 poimii sitten sielt\u00e4 ideoitten markkinoilta erilaisia argumentteja ja sitten tehd\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6kset sen perusteella. Varmaan tutkijoitten rooli on t\u00e4ss\u00e4 just tuottaa niit\u00e4 uusia ideoita ja, niin ku t\u00e4ss\u00e4 Pasi mainitsi, ne hyvin varhaisen vaiheen ajatukset, ett\u00e4 mihin on t\u00e4rkee fokusoitua ja mitk\u00e4 on semmosia kysymyksi\u00e4 mitk\u00e4 on t\u00e4rkeit\u00e4. Ihan selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6sell\u00e4 kuvailevalla tutkimuksella, otetaan nyt vaikka t\u00e4\u00e4, mainitsin jo aikaisemmin ilmastonmuutos. Et jos meill\u00e4 ei oo kuvailevaa tutkimusta ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 on ongelma, niin ei me voida poliittista keskustelua k\u00e4yd\u00e4 siit\u00e4, et miten me sit ratkastaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Ni t\u00e4\u00e4 tavallaan toimii, ja m\u00e4 ajattelin et siell\u00e4 on semmonen tietynlainen markkina-ajatus siell\u00e4 pohjalla. Mut sitte t\u00e4\u00e4 menee monimutkaisemmaks, t\u00e4\u00e4 suhde n\u00e4itten erilaisten etuj\u00e4rjest\u00f6jen my\u00f6t\u00e4. Ja sit\u00e4 m\u00e4 oon miettiny, ett\u00e4 mik\u00e4 on tutkijoitten rooli t\u00e4ss\u00e4 maailmassa. M\u00e4 haluaisin ajatella, ett\u00e4 tutkijoitten se oma vahvuus on nimenomaan keskitty\u00e4 siihen tutkimukseen. Sit siin\u00e4 on t\u00e4mm\u00f6nen tietty trade off, jolla erilaisissa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa l\u00e4hell\u00e4 olevissa t\u00f6iss\u00e4 taikka ty\u00f6ryhmiss\u00e4 taikka keskusteluissa, joka on pois siit\u00e4 varsinaisesta ty\u00f6st\u00e4 ja siit\u00e4 miss\u00e4 se oma suhteellinen etu tutkijoilla on. Mutta sitte m\u00e4 n\u00e4\u00e4n ongelmalliseks sen ehk\u00e4 jos t\u00e4\u00e4 j\u00e4tett\u00e4s t\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon l\u00e4hell\u00e4 toimiminen n\u00e4ille etuj\u00e4rjest\u00f6ille. Mulla ei oo mit\u00e4\u00e4n vastausta siihen, ett\u00e4 pit\u00e4sk\u00f6 tutkijoitte olla mukana vai keskitty\u00e4 vaan tutkimukseen. Mut musta jotenki tuntuu, ett\u00e4 me p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n ehk\u00e4 yhteiskuntana parempaan lopputulokseen mik\u00e4li tutkijat on osa sit\u00e4 ja sit\u00e4 ei j\u00e4tet\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n n\u00e4itte etuj\u00e4rjest\u00f6jen vastuulle.<\/p>\n\n\n\n<p>Ett\u00e4 se on v\u00e4h\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen kysymys mihi mulla ei oo suoraa vastausta, et mik\u00e4 se tutkijoitten rooli t\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4s olla. Mutta t\u00e4\u00e4 on se keskeinen kysymys. Ja musta Suomessa n\u00e4itten etuj\u00e4rjest\u00f6jen rooli on varsin suuri ja korostunu, ett\u00e4 tutkijoilla vois olla yh\u00e4 voimakkaampi rooli. M\u00e4 en oo siit\u00e4 huolestunu ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6set vaaleilla valitut poliitikot, p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t, ne on t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 pyhi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4. Ne tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 juuri sille perusteelle mit\u00e4 ne haluaa, koska niitten toimi on katkolla kansalaisten k\u00e4siss\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin nelj\u00e4n vuoden v\u00e4lein. Mut mun ongelma liittyy t\u00e4h\u00e4n virkamiesten ja t\u00e4mm\u00f6sten ministeri\u00f6itten henkil\u00f6suhteisiin, n\u00e4ihin etuj\u00e4rjest\u00f6ihin, ett\u00e4 mun mielest\u00e4 siell\u00e4 on ne suurimmat ongelmat. Ja tutkijoitten rooli sitte olis tavallaa olla tuottamassa sit\u00e4 tietoo, jotta n\u00e4iden henkil\u00f6iden ei tarviis pit\u00e4\u00e4 l\u00e4heisi\u00e4 yhteyksi\u00e4 n\u00e4ihin etuj\u00e4rjest\u00f6ihin, mik\u00e4 valitettavasti vaikuttaa Suomessa olevan hyvinkin yleist\u00e4. Kyl m\u00e4 n\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n t\u00e4n virkamieskunnan ja n\u00e4itten etuj\u00e4rjest\u00f6jen suhteen ongelmallisempana. Sit niin ku m\u00e4 sanoin, et ei mulla oo suoraa vastausta miten tutkijoitten pit\u00e4s reagoida siihen, mutta se on se keskeinen kysymys.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Niin, no ainakin monissa rahoitusinstrumenteissa vaaditaan yh\u00e4 enemm\u00e4n semmosta yhteiskunnallista vaikuttavuutta, joka varmaan johtaa siihen ett\u00e4 tutkijoidenkin on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 paremmin keinoja siihen miten he on mukana n\u00e4iss\u00e4 prosesseissa. Pasi, sulla on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli sosiaaliturvauudistuksessa, jossa on mukana joukko tutkijoita, jokka tuottaa siihen paljon tietoa, ker\u00e4\u00e4 sit\u00e4 tietoo. Mutta ootko s\u00e4\u00e4 portinvartija nyt t\u00e4n tiedon ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon v\u00e4liss\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Pasi Moisio: Ei, itse asiassa m\u00e4 pikkasen alotan kaukaa. Toi Lauri toi hyvin esiin tutkijaroolin. Me puhutaan jotenki h\u00e4veli\u00e4\u00e4sti tutkimus ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko, mut eih\u00e4n tutkimus taivaasta tipu, vaan joku tekee, siel on subjekti takana joka tekee, tutkija.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: T\u00e4n p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4 kolme sellaista.<\/p>\n\n\n\n<p>Pasi Moisio: Niin. M\u00e4 oon vieh\u00e4htyny t\u00e4h\u00e4n t\u00e4mm\u00f6seen ulkomailta tulevaan muotisanaan kun tiedeneuvonta, joka on hirveen huono k\u00e4\u00e4nn\u00f6s. Se on englannin kielell\u00e4 paljon parempi, science advice, ja siit on hyv\u00e4 kuvaus. Se kattaa oikeastaan kaiken sen toiminnan miss\u00e4 tutkijat ja tutkimusmaailma toimii poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukena. Joissakin maissa se on ihan tiedeneuvoja ja sitten t\u00e4mm\u00f6inen tieteellinen akatemia, joka antaa neuvontaa. Sitten my\u00f6s sektorilaitokset, esimerkiks THL mis me ollaan, niin se yleens\u00e4 kansallisessa kontekstissa luettas et me ollaan science advice -instituutio ja osa sit\u00e4 instituutioo t\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4 oon sen takia vieh\u00e4ttyny t\u00e4h\u00e4n tiedeneuvonnan k\u00e4sitteeseen, koska se tuo tutkimukseen sen subjektin ja se tuo sen tutkijan roolin. Koska me puhutaan aika v\u00e4h\u00e4n Suomessa siit\u00e4 mik\u00e4 on tutkijan rooli niin etuj\u00e4rjest\u00f6tyyppisess\u00e4 tutkimus- ja muussa vaikuttamistoiminnassa, mutta my\u00f6s politiikassa ja poliittisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Eli sen takia m\u00e4 jotenki ajattelisin, ett\u00e4 meij\u00e4n kannattais ehk\u00e4 mietti\u00e4 juuri, pit\u00e4\u00e4 vahvistaa sit\u00e4 ett\u00e4 kuinka tutkija toimii tiedon neuvonantajana. Eli tavallaan tutkija kumminkin t\u00e4ytyy jollakin tapaa, niin ku Lauri sano, m\u00e4 olen samaa mielt\u00e4, joku semmonen ohut n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n joustava sein\u00e4 kyll\u00e4 tutkijan ja etuj\u00e4rjest\u00f6jen ja politiikan v\u00e4lill\u00e4 tulee olla. Ja t\u00e4\u00e4 tiedeneuvonnan k\u00e4site tavallaan helpottaa sen, jos ei nyt tunnistamista ja ylitt\u00e4mist\u00e4 tai ratkaisua, mutta ainaki se tuo n\u00e4kyv\u00e4ksi sen, ett\u00e4 tutkijan roolihan on tuottaa tietoa, jonka se alistaa vertaisarvioituun arviointiin tiedeyhteis\u00f6lle, kriittisesti. Siin on ongelmansa ja niin pois p\u00e4in niin ku me tiedet\u00e4\u00e4n, mut 500 vuoteen ei oo parempaakaa keksitty.<\/p>\n\n\n\n<p>Ja t\u00e4\u00e4 on tavallaan se t\u00e4rkein mit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tutkia ja tutkimuksen anti on poliittiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Mutta pysty\u00e4kseen palvelemaan sit\u00e4 mahdollisimman hyvin, sen t\u00e4ytyy muistaa t\u00e4m\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on kumminkin aina ulkopuolinen, pit\u00e4isi pysy\u00e4. Koska ne arvovalinnat mit\u00e4 sitten poliitikot tekee, niin ku Lauri hyvin sano ja mul on sama mieli. M\u00e4 kunnioitan sit\u00e4 joka l\u00e4htee siihen ty\u00f6h\u00f6n ja alistaa itsens\u00e4 sille julkiselle keskustelulle ja paineelle mit\u00e4 poliitikot on, niin se on arvostettavaa ja mei\u00e4n t\u00e4ytyy tutkijoinakin kunnioittaa heit\u00e4, et heil on oikeus tehd\u00e4 ne arvovalinnat. Meid\u00e4n taas oikeus ja velvollisuus on tuoda se tutkimusmaailman kumuloitunu vertaisarvioitu tieto siihen, mut me ei voida sen enemp\u00e4\u00e4, koska me ei voida sitte narulla ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 arvojuttuja. Jos he painottavat enemm\u00e4n vaihtoehtoa B kun vaihtoehtoa A, vaikka meid\u00e4n mielest\u00e4 tieto olis kumuloitunu toiseen suuntaan, nii mei\u00e4n t\u00e4ytyy hyv\u00e4ksy\u00e4. Tutkijoina tai tiedeneuvonantajina me ei voida menn\u00e4 arvovalintojen yli siin\u00e4 mieless\u00e4. Totta kai t\u00e4\u00e4 on ideaalikuva, totta kai se ei nyt k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4in mee.<\/p>\n\n\n\n<p>Mut sitte t\u00e4\u00e4 etuj\u00e4rjest\u00f6puoli, niin se oli kans hyv\u00e4, Lauri nosti esiin. Varsinki taloustutkimuslaitoksia meill\u00e4 on paljon, totta kai se on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa. Valtiohan on hyvin pitk\u00e4lle taloudenhallintaa, ne tekee budjetin ja ker\u00e4\u00e4 verot ja niin poisp\u00e4in, sen takia taloustieteell\u00e4 on niin iso rooli siin\u00e4. Munkin mielest\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 meill\u00e4 on vahva t\u00e4n tiedeneuvonnan instituutiot t\u00e4ss\u00e4 maassa. Nyt l\u00e4het\u00e4\u00e4n sektoritutkimuslaitoksista johonki noihin, emm\u00e4 tii\u00e4 onko STN-ohjelmat akatemiassa tai sitten muut. Niin se on hyv\u00e4 ja t\u00e4rke\u00e4 ett\u00e4 ne on vahvana siell\u00e4 mukana. Nyt m\u00e4 taisin jo menn\u00e4 niin pitk\u00e4lle, et m\u00e4 en en\u00e4\u00e4 muista mik\u00e4 se alkuper\u00e4inen kysymysk\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 oli, pahottelut.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: M\u00e4 l\u00e4hdin vaan ajatteleen sit\u00e4, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla semmonen tiedeneuvonnan kuumalinja, johon sitten kansalainen voi soittaa, ministeri voi soittaa ja tutkija vastaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Pasi Moisio: No t\u00e4mm\u00f6si\u00e4kin on esitetty, ett\u00e4 Valtioneuvoston kansliassa pit\u00e4isi olla juuri t\u00e4mm\u00f6nen oikeuskanslerin viereisess\u00e4 huoneessa tiedeneuvoja, joka sitten aina vastaa asiaan kun asiaan. Musta ehk\u00e4 tuntuu, et tieteen yleinen kokonaisuus huomioon ottaen se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 oo yhteiskuntatieteilij\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: [nauraa] Eli ei l\u00e4hdet\u00e4 lobbaan sit\u00e4. Lauri, onks sulla kokemuksia et s\u00e4 oot saanu olla vaikuttamassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon sun tutkimuksella? Et siis ainoastaan vaaliuurnilla, vaan tutkimuksen kautta.<\/p>\n\n\n\n<p>Lauri S\u00e4\u00e4ksvuori: No tulee mielee yks t\u00e4mm\u00f6nen konkreettinen esimerkki. Olin tehny siin\u00e4 vaiheessa t\u00e4mm\u00f6sen syrj\u00e4hypyn hetkellisesti Euroopan komissioon ja toimin siell\u00e4 t\u00e4mm\u00f6sess\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymistaloustieteen neuvonanto- tai tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4. Meille sitte tuli semmonen toimeksianto, ett\u00e4 oltiin havaittu ett\u00e4 arvonlis\u00e4verojen kiert\u00e4minen on erityisesti Etel\u00e4-Euroopassa t\u00e4mm\u00f6nen ongelma, varmasti monelle suomalaiselleki tuttu. Ett\u00e4 nahkatakki saattaa olla eri hintanen kuitilla, ilman kuittia ja kuitin kanssa, et se on v\u00e4h\u00e4n kahta hintaa riippuen siit\u00e4 ett\u00e4 halutaanko niit\u00e4 arvonlis\u00e4verojen maksaa vai ei. Meille tuli sitten t\u00e4mm\u00f6nen toimeksianto sinne, ett\u00e4 voitteko yritt\u00e4\u00e4 keksi\u00e4 jonkunlaista ratkasua t\u00e4h\u00e4n ongelmaan, ett\u00e4 me ei haluttas lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6teitse t\u00e4t\u00e4 muuttaa, se tie on&nbsp; jotenki kuljettu loppuun, et me haluttas kokeilla jonkunlaista muuta l\u00e4hestymistapaa. T\u00e4\u00e4 nyt ei ollu mun oma yksitt\u00e4inen ajatuksenv\u00e4l\u00e4ys, vaan meill\u00e4 oli semmonen ryhm\u00e4 sitte miettim\u00e4ss\u00e4 erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja t\u00e4h\u00e4n meid\u00e4n toimeksiantoon.<\/p>\n\n\n\n<p>Me sitten p\u00e4\u00e4dyttiin t\u00e4mm\u00f6see ehdotukseen, ett\u00e4 mit\u00e4s jos siihen kuittiin painettaski t\u00e4mm\u00f6nen numerosarja ja sit se toimis t\u00e4mm\u00f6sen\u00e4 lottokuponkina, jolla vois osallistua t\u00e4mm\u00f6seen arvontaan. Sitten j\u00e4rjestett\u00e4is vaikka nyt sitten telkkarissa kerran viikossa arpajaiset n\u00e4itten kunniallisesti arvonlis\u00e4veronsa maksaneitten kaupantekij\u00e4isten j\u00e4lkeen. Sitten me sit\u00e4 tutkittiin oikeestaan aika pitk\u00e4\u00e4n, n\u00e4it\u00e4 laboratoriokokeitaki k\u00e4ytettiin sitten jossaki vaiheessa siin\u00e4, ett\u00e4 miten se palkkio pit\u00e4s olla. Et jos on valtiovarainministeri\u00f6l 100 000 euroo antaa viikossa t\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 onko meill\u00e4 yks iso palkkio vai useempia pienempi\u00e4 palkkioita. Sit me p\u00e4\u00e4dyttiin t\u00e4mm\u00f6seen ratkasuun, et varmaan se yks iso palkkio on paras, ett\u00e4 se saa ihmiset innostumaan siit\u00e4 voitonmahdollisuudesta ja k\u00e4ym\u00e4\u00e4n niit\u00e4 kuitillisia kauppoja. Sitten me esitettiin t\u00e4mm\u00f6ne ratkaisuehdotus ja se nyt sitten Portugalissa ja Slovakiassa otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nki ja my\u00f6hemmin sitte viel\u00e4 Puolassa, niin on t\u00e4mm\u00f6nen j\u00e4rjestelm\u00e4 otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n t\u00e4n ongelman ratkaisemiseksi. Siit\u00e4 on t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 jonkunlaisia kuvailevia tutkimuksia tehty, niin se on osoittanu kyll\u00e4 ainakin niitten alustavien tulosten perusteella, et se on toiminu osittain ratkasuna t\u00e4h\u00e4n ongelmaan. Ilmeisesti ne johtavat poliitikot, ketk\u00e4 on sit ollut tekem\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen systeemi otetaan n\u00e4iss\u00e4 tietyiss\u00e4 EU:n j\u00e4senvaltiossa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, ni on hyvin positiivisia lausuntoja antanu t\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4mm\u00f6nen tulee mieleen, mun oma kontribuutio, t\u00e4ss\u00e4 varmasti yks joukon jatkona enemm\u00e4n. Mutta oon ollu mukana t\u00e4mm\u00f6sess\u00e4 prosessissa, miss\u00e4 on konkreettinen toimeksianto ja konkreettinen ratkaisuehdotus ja sitten sit\u00e4 on jollakin taholla pidetty viel\u00e4 ihan onnistuneena ratkaisuna.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Tosi mahtava esimerkki. M\u00e4 oon itse asias kuulluki tosta lotosta, mut m\u00e4 en tienny et s\u00e4 oot ollu t\u00e4ss\u00e4 mukana.<\/p>\n\n\n\n<p>Lauri S\u00e4\u00e4ksvuori: Joo, siin\u00e4h\u00e4n on aikasempaa historiaa. Itse asiassa se on ollu Maltalla, siell\u00e4 on semmonen mylly. Ett\u00e4 ne ihmiset kokoontuu torille, sitte ne kaikki kuitit konkreettisesti laitetaan semmoseen lottomyllyyn ja sitten siell\u00e4 virallinen valvoja py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 mylly\u00e4 ja sielt\u00e4 nostetaan se kuitti. Ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen vuosikymmeni\u00e4 vanha instituutio Maltalla. Mutta se on nyt sitten t\u00e4ss\u00e4 modernissa ajassa ja digiajassa otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n v\u00e4h\u00e4 erimuotoisena useemmassa EU:n j\u00e4senvaltiossa. Ja me oltiin sill\u00e4 tiimill\u00e4 tavallaan t\u00e4t\u00e4 prosessia edist\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Millasta tutkimusta Suomessa yhteiskuntapoliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi tarvittais? Lauri, haluuks\u00e4 alottaa?<\/p>\n\n\n\n<p>Lauri S\u00e4\u00e4ksvuori: Jos sen tiet\u00e4isin, niin tietenkin haluaisin itse sen tehd\u00e4, mutta ei oo sen kummempaa viisautta t\u00e4h\u00e4n liittyen. Mutta otetaan nyt yks t\u00e4mm\u00f6nen esimerkki. Meill\u00e4h\u00e4 on Pasin kanssa ollu joskus idea t\u00e4mm\u00f6sest\u00e4 lapsiperheisiin kohdistuvasta kokeilusta. Tossa aikasemmin tuli esille, ett\u00e4 on t\u00e4mm\u00f6sen kuvailevan tutkimuksen perusteella nostettu esiin t\u00e4mm\u00f6nen havainto lapsiperheiden asemasta ja hyvin paljon on tutkimus itse asiassa keskittyny t\u00e4mm\u00f6siin varhaislapsuuden kysymyksii ja niitten pitk\u00e4aikaisvaikutuksiin. Mutta sitten et mik\u00e4 rooli rahalla on siin\u00e4 lapsuudessa ja lapsiperheess\u00e4, ni se on edelleenki v\u00e4h\u00e4n kyseenalasta. Ni me on ideoitu t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 niukkojen taloudellisten resurssien kanssa toimivien lapsiperheiden kanssa toteutettavaa kokeilua, jossa ois t\u00e4mm\u00f6nen perustulokokeilun tyyppinen asetelma ja sitten satunnaistettas vaan tietyill\u00e4 perheille t\u00e4mm\u00f6nen lapsilis\u00e4n lis\u00e4osa. Kenelt\u00e4k\u00e4\u00e4n ei otettais mit\u00e4\u00e4 pois ja sitten pystytt\u00e4is n\u00e4itten rekisteriaineistojen avulla seuraamaan sit\u00e4, ett\u00e4 onko t\u00e4m\u00e4 semmone keinuva. Et annetaan lis\u00e4\u00e4 rahaa lapsiperheille, ni auttaako se mit\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Et siin\u00e4 on hyvin avoin t\u00e4\u00e4 tutkimuskysymys, me ei oikeestaan mun k\u00e4sityksen mukaan edes tiedet\u00e4. Ett\u00e4 ei siit\u00e4 varmaa haittaa oo, mut onko siit\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 ja mink\u00e4laisia hy\u00f6tyj\u00e4 on. Ja onko se se tehokkain mahdollinen tapa tukee lapsiperheit\u00e4 Suomessa suora taloudellinen tuki vai onko sitte joku palveluverkko ja siihe panostaminen. Se on hyvin t\u00e4mm\u00f6nen, mun k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni, avoin kentt\u00e4, et mik\u00e4 olis tehokkain tapa tukea t\u00e4mm\u00f6sess\u00e4 tilanteessa ja asemassa olevia lapsiperheit\u00e4. Ni se nyt tuli t\u00e4ss\u00e4 mieleen. En tii\u00e4 onko se realistinen, se on sitten toinen kysymys, mutta on itse asiassa poliittisella tasolla jonkunlaista keskustelua t\u00e4st\u00e4 meid\u00e4n ideasta. Tai m\u00e4 en tii\u00e4 kuka sen ihan alun perin on esitt\u00e4ny, mutta se on Pasilta kulkeutunut minulle. Onko sitten Pasi siin\u00e4 ollu alkuper\u00e4inen ideanikkari?<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Varmaan m\u00e4\u00e4 kahvitunnilla. [naurahtaa] Mut siis toi on t\u00e4rkee tutkimuskysymys n\u00e4in k\u00f6yhyystutkijan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ku me tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 k\u00f6yhyys on jotain muutakin kuin vain rahan puutetta, niin tossa p\u00e4\u00e4st\u00e4is k\u00e4siks siihen.<\/p>\n\n\n\n<p>Pasi Moisio: Joo, ja Lauri tavallaan avas mit\u00e4 m\u00e4 olisin jatkanu ja sanonu yleisemm\u00e4ll\u00e4ki tasolla. Meill\u00e4 ei ole niin sanotusti kumuloitunutta tietoa, et mitenk\u00e4 tulonsiirrot vaikuttaa. Me ollaan vaan joskus kauan sitten, totta kai kun se marginaalihy\u00f6ty on ollu kaikista pienin, ku ensimm\u00e4iset palaset tullu sosiaaliturvaa, niin totta kai mielet\u00f6n efekti niill\u00e4 ollu. Tullu ensimm\u00e4iset sairasel\u00e4kkeet, vanhuusel\u00e4kkeet, t\u00e4mm\u00f6set lapsilis\u00e4t, hyvinki sillon 50 vuotta sitten oleviin maailmoihin, Suomessakin. Mut t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hyvinvointivaltio on kasvanu, tulonsiirto on kehittyny, laajentunu, parantunu, niin meil ei ole sellast tietoa. Itse asiassa t\u00e4\u00e4 on hyv\u00e4 kysymys. Meill\u00e4 ei oo oikein yksiselitteist\u00e4 tietoa ett\u00e4 mitenk\u00e4 esimerkiksi ty\u00f6tt\u00f6myysturva vaikuttaa ty\u00f6llisyyteen ja ty\u00f6nhakuun ja t\u00e4ntyyppiseen, mik\u00e4 on ehk\u00e4 yks keskeinen kysymys ku me mietit\u00e4\u00e4n sosiaaliturvaan vaikuttavuutta. Puhumattakaan sitten juuri mit\u00e4 Lauri puhu t\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 me ei tiedet\u00e4 et miten se vaikuttaa muuhun hyvinvointiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Tulonsiirrot on t\u00e4\u00e4 toinen, mut sitten palvelut on ihan vastaavassa tilanteessa. Meil on hyvin v\u00e4h\u00e4 tietoo palveluitten vaikuttavuudesta, me ollaan vaan totuttu ett\u00e4 kun hyv\u00e4\u00e4 tarkoitetaan ja hyv\u00e4\u00e4, niin se varmaan vaikutuskin on hyv\u00e4. Mutta pahimmassa tapauksessa sill\u00e4 on jopa v\u00e4h\u00e4n negatiivinenki vaikutus. Tiedet\u00e4\u00e4n monia lukkiutumisefekti-tyyppisii vaikutuksia. Meil oli esimerkiksi yksi ty\u00f6llist\u00e4mismalli tossa Pohjois-Suomessa kymmenisen vuotta sitten, ja itse asiassa THL tais olla siin\u00e4 arvioitsijanakin. Niin siin\u00e4 huomattiin se, ett\u00e4 sill\u00e4 oli niin sanottu lukkiutumisefekti nuoriin, koska ne innostuvat niist\u00e4 ty\u00f6pajatoiminnoista ja sitten ehk\u00e4 j\u00e4i se kouluun hakeminen v\u00e4hemm\u00e4lle. Ni sil oli itse asiassa negatiivinen vaikutus n\u00e4itten nuorten tulevaisuuteen, vaikka lyhyell\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 he olivat tyytyv\u00e4isi\u00e4 kun ne saivat siell\u00e4 ty\u00f6pajassa teh\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Eli tavallaan t\u00e4ntyyppinen objektiivisuus, mit\u00e4 tutkimuksen arviointi tuo, niin palveluitten vaikuttavuuteen kun sitten tulonsiirtojen vaikuttavuuteen. Niin se on se mit\u00e4 tutkimus parhaimmillaan voi tuoda. Se yksitt\u00e4inen tutkimus ei viel\u00e4 maailmaa kaada, mutta ku me tarvittas sit\u00e4 semmosta kumuloitunutta tietoa. Ja ehk\u00e4 se suurin ongelma mit\u00e4 Lauri kuvas on se, ett\u00e4 on niin \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n vaikee teh\u00e4 t\u00e4mm\u00f6sii yhteiskunnallisia kokeita.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Niin. Lauri, s\u00e4 johdat my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 INVESThubia. S\u00e4 voit kertoo, et mik\u00e4 t\u00e4\u00e4 oikein on, mutta eik\u00f6s siel oo tarkotuksena teh\u00e4 t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 kokeiluja? Voisko t\u00e4m\u00e4 lapsilis\u00e4korotus olla semmonen mit\u00e4 siell\u00e4 l\u00e4hdett\u00e4is ajaan?<\/p>\n\n\n\n<p>Lauri S\u00e4\u00e4ksvuori: Ehdottomasti on mahdollista ja meill\u00e4 tavoitteena keskitty\u00e4 t\u00e4n tyyppiseen tutkimukseen. Me ehk\u00e4 ei t\u00e4ss\u00e4 INVESThubissa haluta mihink\u00e4\u00e4n tiettyyn kysymykseen tai edes mihink\u00e4\u00e4n ongelma-alueeseen lukkiutua, vaan kehitt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4 ja t\u00e4n menetelm\u00e4n soveltamista erityyppisiin kysymyksiin laajemmin. Ja tausta tosiaan on, v\u00e4h\u00e4n riippuen siit\u00e4 ett\u00e4 miten sit\u00e4 ajattelee, niin itse asiassa t\u00e4\u00e4 korona on varmaan tuonu tunnetuks t\u00e4ntyyppist\u00e4 tutkimusta, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 rokotteita on. Ja se on aika yksityiskohtaisesti k\u00e4yty l\u00e4pi my\u00f6s mediassa, ett\u00e4 miten niit\u00e4 tutkitaan sit\u00e4 rokotteen vaikutusta.<\/p>\n\n\n\n<p>Niin mei\u00e4n ajatus ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 INVESThubissa on tuoda t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 satunnaistettuun koeasetelmaan perustuvaa tutkimusta yhteiskuntatieteisiin Suomessa. Niin kun tossa aikasemmin taisin jo mainita, niin se on saanu voimakkaasti jalansijaa kansainv\u00e4lisesti. Ja erityisesti kehitysmaataloustieteess\u00e4, miss\u00e4 ehk\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4 se, ett\u00e4 n\u00e4itten kokeiden toteuttaminen voi olla jonkun verran helpompaa, koska siell\u00e4 se l\u00e4ht\u00f6taso erilaisissa kokeiluissa, jos ihmisill\u00e4 ei oo mit\u00e4\u00e4n, ni se on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 ett\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n. Eik\u00e4 Suomessakaan tarkotus oo n\u00e4iss\u00e4 kenelt\u00e4k\u00e4\u00e4n ottaa pois, mutta tarvitaan ehk\u00e4 enemm\u00e4n resursseja jos halutaan n\u00e4hd\u00e4 jonkinlaisia vaikutuksia ja se yleinen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyys voi olla vaikeampi saavuttaa. Mut ne ei tarvii olla aina t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 niinku laajamittasia, niin ku t\u00e4\u00e4 perustulokoe, vaa voi olla hyvin paljon pienimittasempiaki. Et mulla on aikasempia omia tutkimuksia, t\u00e4mm\u00f6siin erilaisiin informaatiokokeiluihin liittyen. Ett\u00e4 tarjotaan ihmisille periaatteessa sama tieto mutta v\u00e4h\u00e4 eri muodossa ja siit\u00e4 nyt sitten kiistell\u00e4, ett\u00e4 kuinka suuria vaikutuksia sill\u00e4 voi olla ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Hyvin laajalla skaalalla voidaan tehd\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kokeellista tutkimusta.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Joo. Aika paljon huomaa, ett\u00e4 viitataan Yhdysvalloissa tehtyyn tutkimukseen, ja varsinkin varmaan taloustieteess\u00e4 Yhdysvalloista tulee ne merkitt\u00e4vimm\u00e4t julkaisut ja artikkelit. Mutta itse\u00e4 aina se v\u00e4h\u00e4 huolestuttaa, koska amerikkalainen konteksti on niin hyvin kaukana suomalaisesta ja se, ett\u00e4 sielt\u00e4 vedet\u00e4\u00e4n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 suomalaiseen yhteiskuntaan sopivaks, niin itse\u00e4 se v\u00e4lill\u00e4 kummastuttaa. Miten s\u00e4 n\u00e4\u00e4t, ett\u00e4 Jenkeiss\u00e4 tehty tutkimus, niin voiko niit\u00e4 tutkimustuloksia jotenkin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 Suomessa? Tai miten niit\u00e4 voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Lauri S\u00e4\u00e4ksvuori: Se on varmaan hyvin tapauskohtasta, en tied\u00e4 pystyyk\u00f6 siihen sanomaan mit\u00e4\u00e4n yleist\u00e4. Varmaan kannattaa olla varovainen, se on ehk\u00e4 se mun yleissajatus. Mutta m\u00e4 otan esimerkin, aikaisemmin mainitsin jo t\u00e4n perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon v\u00e4lisen suhteen. Siin\u00e4 korostuu se, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n liittyen on tehty t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 kokeellisia tutkimuksia Yhdysvalloissa, miss\u00e4 on hyvin erilainen t\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4. Ja siell\u00e4 on itse asiassa saatu t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 tuloksia, kun on tarkasteltu t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 v\u00e4est\u00f6ryhmi\u00e4 mill\u00e4 ei oo terveysvakuutusta ja sitten on arvottu ne henkil\u00f6t, jotka sitten saa t\u00e4n terveysvakuutuksen ja p\u00e4\u00e4see ik\u00e4\u00e4n ku t\u00e4n vakuutuksen piiriin ja helpompi p\u00e4\u00e4sy n\u00e4ihi perusterveydenhuollon palveluihin. Ni mit\u00e4 sitten on havaittu, et se ei oo juurikaan parantanu heid\u00e4n terveydentilaa. Jonku verra on viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 tietyiss\u00e4 ulottuvuuksissa se saattaa parantaa, mutta sill\u00e4 ei oo oikeestaan mit\u00e4\u00e4n vaikutusta. Ja jos joku vaikutus, ni enemm\u00e4n se on lis\u00e4nny my\u00f6s sit\u00e4 erikoissairaanhoidon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6.<\/p>\n\n\n\n<p>Niin miten m\u00e4 tulkitsen t\u00e4t\u00e4 Suomen kontekstissa, on kaks tapaa ajatella t\u00e4st\u00e4. Et suoraan me ei tietenk\u00e4\u00e4 voida yleist\u00e4\u00e4 sit\u00e4, et jos me nyt pistet\u00e4\u00e4n miljardi euroo suomalaisee perusterveydenhuoltoon, niin me ei saada sill\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Se jos me suoraa yleistett\u00e4s t\u00e4\u00e4 amerikkalainen tutkimus, ni mei\u00e4n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on et se lis\u00e4is kustannuksia my\u00f6s erikoissairaanhoidon puolella. Voidaan ajatella, et mit\u00e4 eri mekanismeja siin\u00e4 on, ne tutkijat ei oo pystyny suoraan ehottamaa. Mut voihan ajatella, et jos s\u00e4 saat vakuutuksen, ni sun k\u00e4ytt\u00e4ytyminen muuttuu riskialttiimmaks, s\u00e4 et ehk\u00e4 samalla tavalla pid\u00e4 huolta sun terveydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>No t\u00e4\u00e4 on yks. Me ei haluta tehd\u00e4 sit\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, yks yhteen yleist\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 olis se ajatus Suomessa. Mutta sitten jos joku kovaan \u00e4\u00e4neen sanoo, ett\u00e4 laittamalla miljardi euroa perustarvydenhuoltoo me saadaan s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Niin kyll\u00e4h\u00e4n meill\u00e4 nyt pit\u00e4\u00e4 h\u00e4lytyskellot siin\u00e4 soida, ett\u00e4 jos on Yhdysvalloissa tuotettu p\u00e4invastaista evidenssi\u00e4, ni eih\u00e4n se nyt ehk\u00e4 ihan automaattisesti, et me saadaan p\u00e4invastainen reaktio Suomessa. Niin se ainakin se pit\u00e4\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t ajattelemaan, ett\u00e4 onko n\u00e4in niin ku monesti esitet\u00e4\u00e4n ilman mit\u00e4\u00e4n suomalaista tutkimustietoa. T\u00e4st\u00e4 ei oo Suomessa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, ja sit esitet\u00e4\u00e4n t\u00e4mm\u00f6nen v\u00e4ite, ni sit se kansainv\u00e4linen tutkimustieto esitt\u00e4\u00e4 p\u00e4invastaista. Niin mun mielest\u00e4 tavallaan se johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s tai et miten pit\u00e4s sit\u00e4 soveltaa Suomen kontekstiin on se, et se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t ajattelemaa et onks t\u00e4\u00e4 nyt tosiaan n\u00e4in, niinku monesti v\u00e4itet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Jaa, voi olla ett\u00e4 itsekin olen joskus ajatellut, ett\u00e4 investoimalla perusterveydenhuoltoon voidaan s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmiss\u00e4 vaiheissa. Mutta pit\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 pohtia t\u00e4t\u00e4 tarkemmin. T\u00e4st\u00e4 puheen ollen, niin t\u00e4st\u00e4 uusien ajatusten saamisesta ja sit\u00e4 kautta ehk\u00e4 omien mielipiteiden muuttamisesta. Voitteko kertoo itse esimerkin, ett\u00e4 onko uusi tieto saanut teit\u00e4 muuttaan omaa ajatteluanne jostain asiasta? Politiikassahan t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, jokka vaihtaa mielipidett\u00e4\u00e4n kutsutaan takink\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4ks, mutta t\u00e4\u00e4h\u00e4n on positiivinen oppimisprosessi.<\/p>\n\n\n\n<p>Pasi Moisio: Joo, ja itse asiassa ennen ku m\u00e4 kerron lis\u00e4\u00e4, niin t\u00e4ytyy muistaa ett\u00e4 tutkimus ja tutkijat, eih\u00e4n ne tuo p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tutkimustuloksia. Vaan he tuo my\u00f6s tieteellisen ajattelun ja tieteellisen ajattelun laajassa mieless\u00e4, juuri t\u00e4t\u00e4 mit\u00e4 Lauri kuvas t\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 tietynlainen kriittisyys ja tietynlainen riippumattomuus. Ja t\u00e4\u00e4 on mun mielest\u00e4 juuri t\u00e4rke\u00e4\u00e4 juuri tutkijan roolina olla ja se t\u00e4ytyy tutkijan rooli olla n\u00e4iss\u00e4 mukana. Ja tuo juuri sit\u00e4 ajatusta, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla evidenssi\u00e4 ja se tavallaan kumuloituu jostakin.<\/p>\n\n\n\n<p>Mut jos menn\u00e4\u00e4n tohon, muuttanu mielipiteit\u00e4. Muistaakseni se oli se kuuluisa taloustieteilij\u00e4, taisin jotain t\u00e4ss\u00e4 sanoakin. Ett\u00e4 kun h\u00e4nt\u00e4 syytettiin takin k\u00e4\u00e4nt\u00e4misest\u00e4, niin h\u00e4n sanoi n\u00e4in, ett\u00e4 h\u00e4n voi kyll\u00e4 muutta mielipiteit\u00e4\u00e4n jos h\u00e4n saa vastakkaista todistusta. Mul on ehk\u00e4 nyt tullut ihan viime aikoina asumistuen osalta, on ehk\u00e4 nyt tullut, ja my\u00f6s toimeentulotuen asumismenojen korvauksen osalta. Eli ainakin nyt n\u00e4ytt\u00e4isi, ett\u00e4 VATT:n osaltaan tulokset on kumuloitumassa, tai ei nyt kumuloitumassa, mutta tuloksia ett\u00e4 ehk\u00e4 se vaikutus vuokratasoon ei olekaan ainakaan siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin mittava mit\u00e4 on aikaisemmin puhuttu. Niin se on ainaki ihan nyt l\u00e4hikuukausina tai siis t\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hiaikoina.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Elikk\u00e4 kun aiemmin on pel\u00e4tty, ett\u00e4 jos asumistukee nostaa, niin sitten vuokrat samalla lailla nousee ja tilanne on sama?<\/p>\n\n\n\n<p>Pasi Moisio: Kyll\u00e4, ja ehk\u00e4 toimeentulotuen asumismenoja, n\u00e4\u00e4 Kelan vuokrat. On pel\u00e4tty et ne tekee semmosen niin sanotun kattovuokran tai siis pohjan, jota kaikki vuokranantajat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n pyyt\u00e4\u00e4. Niin ilmeisesti se ei nyt n\u00e4ytt\u00e4isi olevan ainakaan tutkimusten, mit\u00e4 ensimm\u00e4isii VATT on tehny tutkimuksia. Juuri mit\u00e4 Lauri t\u00e4ss\u00e4 sanoi, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 on semmonen tutkimus, ett\u00e4 ehk\u00e4 se ei olekaan n\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Ett\u00e4 vuokranantajat ei ookaan h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. [naurahtaa]<\/p>\n\n\n\n<p>Pasi Moisio: [naurahtaa, empii] No nii, nii.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Ai sit\u00e4 ei voi viel\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 vet\u00e4\u00e4? [nauraa] Lauri, onks sulla jotain esimerkki\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Lauri S\u00e4\u00e4ksvuori: No m\u00e4 en tii\u00e4 onko ihan suoraa konkreettista, mutta liittyen t\u00e4h\u00e4n kokeelliseen taloustieteeseen, k\u00e4ytt\u00e4ytymistaloustieteeseen. Niin tuli t\u00e4mm\u00f6nen oikeestaan buumi reilu kymmenen vuotta sitten, t\u00e4mm\u00f6nen ajatus ett\u00e4 hyvin pienill\u00e4 muutoksilla nimenomaan vaikka siin\u00e4 informaatiossa, et miten sit\u00e4 v\u00e4litet\u00e4\u00e4n, niin saadaan suhteellisen suuriaki muutoksia aikaan ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4. T\u00e4mm\u00f6nen klassinen esimerkki t\u00e4st\u00e4 on Iso-Britanniassa toteutettu t\u00e4mm\u00f6nen koe, ett\u00e4 varmaan ihan samanlaista ongelmaa varmaan ku Suomessa, mutta viel\u00e4 isommassa mittakaavassa. Ett\u00e4 siell\u00e4 on verot langennu maksettavaks ja sitte niit\u00e4 kansalaiset ei ajossa maksa niit\u00e4 laskuja ja sitte l\u00e4hetell\u00e4\u00e4n erilaisia karhukirjeit\u00e4. Ja sitten t\u00e4mm\u00f6inen tutkimusryhm\u00e4 l\u00e4hetteli v\u00e4h\u00e4n eri versiota siit\u00e4 karhukirjeest\u00e4, ne sitten kirjoitti t\u00e4nne, et tiesitk\u00f6 ett\u00e4 kuitenki naapurustossaki aika moni maksaa n\u00e4\u00e4 laskut ajallaan, ja v\u00e4h\u00e4n vetos t\u00e4mm\u00f6seen sosiaaliseen normiin. Sit oli t\u00e4mm\u00f6ne yks esimerkki t\u00e4mm\u00f6sest\u00e4 laajemmasta kirjallisuudesta, varmaan satoja samantyyppisi\u00e4 tutkimuksia tuli ja siit\u00e4 syntyy t\u00e4mm\u00f6nen valtava innostus oikeestaan t\u00e4ntyyppiseen ajatteluu.<\/p>\n\n\n\n<p>Ett\u00e4 hyvin t\u00e4mm\u00f6sill\u00e4 pienill\u00e4 muutoksilla saatas kuitenkin, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n valtavan isoja vaikutuksia, mut se ois kustannusvaikuttavaa siin\u00e4 mielest\u00e4 ett\u00e4 se on eritt\u00e4i halpaa. Ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 oo kustannuksia ollenkaan nyt jos sinne printataan yks lause lis\u00e4\u00e4 siihen karhukirjeesee ja sitten sill\u00e4 saatas satoja miljoonia euroja taikka puntia verotuloja. Iteki pidin sit\u00e4 t\u00e4mm\u00f6sen\u00e4 mullistavana ajatuksena ja sit\u00e4 evidenssi\u00e4 suhteellisen vahvana. Ja monien tutkimusten osalta se on vahvaa ja se on pysyv\u00e4\u00e4, mut siin\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n, ei oikeestaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n mun oma ajattelu muuttunu, vaan t\u00e4n tutkimuskirjallisuuden kehittymisen perusteella. Ni me nyt sitte v\u00e4h\u00e4 ehk\u00e4 realistisemmin pystyt\u00e4\u00e4n suhtautumaan n\u00e4ihin, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6sen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muuttaminen semmosilla pienill\u00e4 interventiolla ehk\u00e4 ei ookaa iha nii helppoo.<\/p>\n\n\n\n<p>Siin\u00e4 varmaan on t\u00e4mm\u00f6st\u00e4, niin ku pitk\u00e4\u00e4 ollu puhetta tutkimusyhteis\u00f6ss\u00e4, julkaisuharhasta ja tutkimustulosten valikoinnista. Siit\u00e4 nyt sitte evidenssi\u00e4 jo alkaa olemaan, ett\u00e4 varmaan t\u00e4\u00e4 tutkimusalue on ollu semmonen miss\u00e4 sit\u00e4 on ollu. Siit\u00e4 on hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4, mitk\u00e4 on useasti replikoitavissa ja toistuu, ett\u00e4 pienill\u00e4 muutoksilla johonkin, puhutaan t\u00e4mm\u00f6sest\u00e4 valinta-arkkitehtuureista, niin ne on t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 hyvi robusteja ilmi\u00f6it\u00e4. Mutta siin\u00e4 on sitte t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 v\u00e4h\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n robustia, ja oon omia ajatuksia my\u00f6s joutunu p\u00e4ivitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen suhteen, ku se tutkimuskirjallisuus on siin\u00e4 muuttunu. Mut en oo nyt ainut joka ois omia ajatuksia joutunu ehk\u00e4 revisioimaa. Ett\u00e4 se on sen laajemman kehityksen my\u00f6t\u00e4 sitten tultu ehk\u00e4 t\u00e4mm\u00f6seen v\u00e4h\u00e4 maltillisempaan johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6sill\u00e4 pienill\u00e4 nyansseilla ehk\u00e4 ei olekaa loppujen lopuks nyt niin suurta merkityst\u00e4 ku ehk\u00e4 10 vuotta sitten viel\u00e4 ajateltiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Joo. Niin ett\u00e4 tiedeyhteis\u00f6 yhdess\u00e4kin v\u00e4h\u00e4n pikkuhiljaa muuttaa ajattelutapaansa. Viel\u00e4 t\u00e4h\u00e4n loppuun, niin Lauri kun s\u00e4 oot aloittamassa nyt vahvemmin tuolla yliopistolla ja sul on toki kokemusta opetuksesta muutenkin. Niin varmaan aina noitten opiskelijoiden parissa oleminen on semmoinen aika merkitt\u00e4v\u00e4 vaikuttamisen v\u00e4line, elikk\u00e4 mit\u00e4 tietoo s\u00e4 heille v\u00e4lit\u00e4t ja millaista el\u00e4m\u00e4nkatsomusta kenties. Niin miten s\u00e4 ajattelet sun roolin yliopiston opettajana t\u00e4ss\u00e4 vaikuttamisprosessissa?<\/p>\n\n\n\n<p>Lauri S\u00e4\u00e4ksvuori: No t\u00e4ss\u00e4 on tullu k\u00e4yty\u00e4 l\u00e4pi t\u00e4ss\u00e4 keskustelussa monia n\u00e4it\u00e4 eri tasoja. Niin yks mun mielest\u00e4 mik\u00e4 on se \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on oikeestaan se koulutus ja miten se on j\u00e4rjestetty ja mik\u00e4 on sen vaikutukset. Monesti puhutaan t\u00e4mm\u00f6isist\u00e4 neuvonantajista ja avustajista ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoo l\u00e4hell\u00e4 olevista henkil\u00f6ist\u00e4, mutta eih\u00e4n ne niit\u00e4 ajatuksia tyhj\u00e4st\u00e4 saa. Ja varmaan sill\u00e4 sitte koulutuksella, mist\u00e4 sen saakaa, monet saa varmasti yliopistossa, ni on suuri merkitys. Ett\u00e4 joskus on t\u00e4mm\u00f6nen ajatus esitetty, t\u00e4mm\u00f6nen kuuluisa taloustieteilij\u00e4 Paul Samuelson on sanonu n\u00e4in, ett\u00e4 h\u00e4n ei koskaan toiminu neuvonantajana, h\u00e4n sano ett\u00e4 ei se oo se vaikutuskanava. Et h\u00e4n kirjoittaa ne oppikirjat mit\u00e4 ne neuvonantajat lukee, ett\u00e4 se on h\u00e4nen roolinsa t\u00e4ss\u00e4. Vaikka nyt en oo oppikirjoja kirjottanu-<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Viel\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Lauri S\u00e4\u00e4ksvuori: Niin tavallaan se opetus sitten niitten oppikirjojen pohjalta sitte, tulkitsee niit\u00e4 oppikirjoja, jalostaa sit\u00e4 opiskelijoitten ajattelua, niin sill\u00e4 on hyvin iso rooli. Ja Suomessa monet oppialat on varsin kapeita, niin siell\u00e4h\u00e4n voi olla ihan muutama henkil\u00f6, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ne kaikki tietyn alan henkil\u00f6t opettaa taikka n\u00e4in. Se on mun mielest\u00e4 tavallaan se, en m\u00e4 tii\u00e4, puhutaan t\u00e4mm\u00f6nen muotisana ku vaikuttavuus, miss\u00e4 sit\u00e4 syntyy. Niin kyll\u00e4 se varmaan on semmonen yks tilanne miss\u00e4 se on eritt\u00e4in huomattava. Ett\u00e4 yhdyn oikeestaan siihe Pasin aikasemmin esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 ajatuksee, ett\u00e4 mik\u00e4 on semmosta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, ni on se ett\u00e4 mitk\u00e4 asiat ja miten ne nousee sitten siihen keskusteluun. Ni siin\u00e4 sill\u00e4 opetuksella ja t\u00e4ll\u00e4 koulutuksella on iso merkitys.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Joo. Pasi, miss\u00e4 sun vaikuttavuus syntyy?<\/p>\n\n\n\n<p>Pasi Moisio: No ehk\u00e4 sen v\u00e4it\u00f6skirjan, joka ehk\u00e4 osu ehk\u00e4 t\u00e4nne alkup\u00e4\u00e4h\u00e4n juuri t\u00e4h\u00e4n n\u00e4itten ideoiden nostamiseen julkiseen keskusteluun ja tiedeyhteis\u00f6\u00f6n, k\u00f6yhyystutkimus on se perinteinen. Ehk\u00e4 m\u00e4 olen l\u00f6yt\u00e4ny positioni t\u00e4st\u00e4 keskivaiheilta poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessia, eli t\u00e4ss\u00e4 lainvalmistelun ja toimeenpanon osalta. Ja se on v\u00e4h\u00e4n oma maailmansa ja niin pois p\u00e4in, jossa tutkimuksel on iso rooli. Sitten se kolmas, se loppup\u00e4\u00e4h\u00e4n on sitten t\u00e4m\u00e4 vaikuttavuus, siis se arviointi, mist\u00e4 sitten Laurin kanssa meil on yhteisii paljon mit\u00e4 on tehty. Mut ennen kaikkea mit\u00e4 noista tutkiikaan, niin mun mielest\u00e4 mit\u00e4 Lauri nosti tos esiin, niin se koulutus on ehdottoman t\u00e4rkeint\u00e4. Se et oppii menetelm\u00e4t, usein painotetaan et kannattaa opetella ne menetelm\u00e4t, mut kannattaa opetella my\u00f6s ne perusteet. Siis ajattelun perusteet, tieteellisen ajattelun rakenteet ja t\u00e4ll\u00e4set, koska niill\u00e4h\u00e4n menn\u00e4\u00e4n hyvin pitk\u00e4lle. Tietysti m\u00e4 olen ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4 j\u00e4\u00e4vi, koska tuli tehty\u00e4 hyvin teoreettinen v\u00e4it\u00f6skirja aikoinaan. Mut m\u00e4 olen ainaki itse huomannu sen, ett\u00e4 n\u00e4iden teorioiden, menetelmien ja t\u00e4mm\u00f6sen tieteellisen ajattelun perusteiden opettelu opiskeluvaiheessa, niin ne vie sit pitk\u00e4lle, koska niit\u00e4 voi sit soveltaa hyvin moneen sitten. Kun mit\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n sit tulee, koska ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 sit yleens\u00e4 on semmosta enemm\u00e4n tai suurempia sattumien ping pong -palloa, mihin sitten lopulta itsens\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:&nbsp; Se on kyll\u00e4 totta, ett\u00e4 tieteen filosofia ainakin itselle on semmonen jonka merkityksen on vasta niitten pakollisten yliopisto-opintojen j\u00e4lkeen, huomattavasti sen j\u00e4lkeen vasta ymm\u00e4rt\u00e4nyt. Meil on tota seuraavassa jaksossa varmaankin keskustelukumppaneina mun kanssa Jussi Tervola ja Jiri Sironen, joiden kanssa m\u00e4 aion puhua k\u00f6yhyydest\u00e4. Onks teill\u00e4 Jussille ja Jirille jotain kysymyst\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Pasi Moisio: Jussi vois avata sen mit\u00e4 se asiakasmaksulain kumoamis-kaatumiskuvio oli sillon muutama vuosi sitten, kun h\u00e4n (&#8211;) [p\u00e4\u00e4llekk\u00e4ist\u00e4 puhetta]<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: No aivan, jatkoo t\u00e4h\u00e4n keskusteluun.<\/p>\n\n\n\n<p>Pasi Moisio: Ett\u00e4 mit\u00e4 siell\u00e4 tapahtuikaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: [naurahtaa] Kurkistus politiikan kulissien taakse. Lauri, onks sulla jotain kysytt\u00e4v\u00e4\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Lauri S\u00e4\u00e4ksvuori: Jussilta voisin kysy\u00e4, ett\u00e4 miss\u00e4 mei\u00e4n tutkimussuunnitelma viipyy.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuori: [nauraa]<\/p>\n\n\n\n<p>Pasi Moisio: [huvittuneena] Deadline on menny jo siin\u00e4 vaihees ku se kuulee t\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Hei, kiitos oikein paljon keskustelusta Pasi Moisio, Lauri S\u00e4\u00e4ksvuori. Oli hauskaa keskustella, niin kuin teid\u00e4n kanssa aina.<\/p>\n\n\n\n<p>Pasi Moisio: N\u00e4in on, kiitos.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Kiitos.<\/p>\n\n<div class=\"twitter-share\"><a href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet\" class=\"twitter-share-button\">Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>INVESTin Samassa veneess\u00e4 \u2013 matkalla hyvinvointivaltiossa \u2013podcast tarjoaa katsauksia hyvinvointivaltioomme. Matkaoppaana toimii tutkimusjohtaja Maria Vaalavuo, jonka kanssa INVESTin tutkijat sek\u00e4 moninaiset yhteisty\u00f6kumppanimme p\u00e4\u00e4sev\u00e4t keskustelemaan hyvinvointivaltion nykytilasta sek\u00e4 sen haasteista ja onnistumisista. Tietenkin podcastissa keskustellaan my\u00f6s tutkimuksesta, jonka avulla voidaan taata kest\u00e4v\u00e4 hyvinvointivaltio my\u00f6s tuleville sukupolville. Tervetuloa mukaan matkalle! Ensimm\u00e4isess\u00e4 jaksossa Maria Vaalavuon vieraana ovat tutkimusprofessori&nbsp;&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":166,"featured_media":2022,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"audio","meta":{"footnotes":""},"categories":[411],"tags":[105,468,471],"class_list":["post-1992","post","type-post","status-publish","format-audio","has-post-thumbnail","hentry","category-podcast","tag-hyvinvointivaltio","tag-podcast","tag-samassaveneessa","post_format-post-format-audio"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1992","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/166"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1992"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1992\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2185,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1992\/revisions\/2185"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2022"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1992"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1992"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1992"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}