{"id":2040,"date":"2021-09-03T13:26:07","date_gmt":"2021-09-03T11:26:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2040"},"modified":"2021-12-07T17:01:58","modified_gmt":"2021-12-07T15:01:58","slug":"samassa-veneessa-matkalla-hyvinvointivaltiossa-jakso-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2021\/09\/03\/samassa-veneessa-matkalla-hyvinvointivaltiossa-jakso-2\/","title":{"rendered":"Jakso 2: Jussi Tervola &amp; Jiri Sironen, teemana k\u00f6yhyys"},"content":{"rendered":"\n<p>INVESTin Samassa veneess\u00e4 \u2013 matkalla hyvinvointivaltiossa \u2013podcast tarjoaa katsauksia hyvinvointivaltioomme. Matkaoppaana toimii tutkimusjohtaja <strong>Maria Vaalavuo<\/strong>, jonka kanssa INVESTin tutkijat sek\u00e4 moninaiset yhteisty\u00f6kumppanimme p\u00e4\u00e4sev\u00e4t keskustelemaan hyvinvointivaltion nykytilasta sek\u00e4 sen haasteista ja onnistumisista. Tietenkin podcastissa keskustellaan my\u00f6s tutkimuksesta, jonka avulla voidaan taata kest\u00e4v\u00e4 hyvinvointivaltio my\u00f6s tuleville sukupolville. Tervetuloa mukaan matkalle!<\/p>\n\n\n\n<p>Toisessa jaksossa Maria Vaalavuon vieraana ovat tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 <strong>Jussi Tervola<\/strong> ja ministerin erityisavustaja <strong>Jiri Sironen<\/strong> ja aiheena on k\u00f6yhyys.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-rich is-provider-soundcloud wp-block-embed-soundcloud wp-embed-aspect-4-3 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"Samassa Veneess\u00e4 Jakso 2 by Terveyden ja hyvinvoinnin laitos\" width=\"500\" height=\"400\" scrolling=\"no\" frameborder=\"no\" src=\"https:\/\/w.soundcloud.com\/player\/?visual=true&#038;url=https%3A%2F%2Fapi.soundcloud.com%2Ftracks%2F1118078158&#038;show_artwork=true&#038;maxheight=750&#038;maxwidth=500\"><\/iframe>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Tekstiversio<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Tervetuloa kuuntelemaan Invest Podcastin Samassa veneess\u00e4 matkalla hyvinvointivaltiossa toista jaksoa. M\u00e4 oon Maria Vaalavuo kipparina matkassa ja mukanani keskustelemassa ovat Jussi Tervola ja Jiri Sironen. T\u00e4ll\u00e4 kertaa aiheenamme on k\u00f6yhyys. Tervetuloa matkalle.<\/p>\n\n\n\n<p>Tervetuloa studioon tutkija Jussi Tervoja.<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: Kiitos.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Ja tervetuloa ministerin erityisavustaja Jiri Sironen.<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: Kiitos.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Kiitos. Jussi, s\u00e4 oot tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Miten s\u00e4 oot p\u00e4\u00e4tynyt tutkijaks?<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: No tuota, monen mutkan kautta niinku yleens\u00e4 ehk\u00e4 p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n. Mut on mulla sillee ihan lapsest saakka ollu halu t\u00e4mm\u00f6seen tutkimusorientoituneeseen ty\u00f6h\u00f6n. Esimerkiks mun unelma-ammattihan oli tutkimusmatkailija, joka sitten kun kaikki paikat on jo l\u00f6ydetty pitk\u00e4lti maailmassa, ni ehk\u00e4 t\u00e4\u00e4 tutkija on luonteva jatko siihen. Mut m\u00e4h\u00e4n oon taustaltani tilastotieteilij\u00e4 ja ehk\u00e4 sit sit\u00e4 kautta m\u00e4 osittain pyrkinki yhteiskuntatieteelliseen maailmaan v\u00e4h\u00e4n tarkennettua sillee substanssia. Mutta sitten tiettyjen ty\u00f6sattumuksien kautta p\u00e4\u00e4dyin t\u00e4h\u00e4n sosiaaliturvamaailmaan ehk\u00e4 enemm\u00e4nkin. Aika paljon siin on sattumal kuitenkin kyse.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Joo. Jiri s\u00e4 taas toimit nykyisin sosiaali- ja terveysministerin Aino-Kaisa Pekosen erityisavustajana. Miten s\u00e4 oot t\u00e4mm\u00f6seen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tynyt?<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: No mulla on monenlaistakin taustaa muun muassa kansalaisaktivismissa, mutta viimeiset kymmenisen vuotta m\u00e4 oon toiminut sosiaali- ja terveysalan j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4. Ja sitten ollut my\u00f6s suurin piirtein saman verran aikaa enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n aktiivinen Vasemmistoliiton toiminnassa, muun muassa Vasemmistoliiton sosiaali- ja terveyspoliittisessa asiantuntijaty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 oon ollu mukana ja varmaan t\u00e4t\u00e4 kautta sitten tulin pyydetyksi t\u00e4h\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n mukaan.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Mik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 sun ty\u00f6ss\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on kaikkein kiinnostavinta?<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: On varmaan klisee kutsua ty\u00f6paikkaa n\u00e4k\u00f6alapaikaks, mutta kyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4\u00e4 valtakunnan politiikkaan osallistuminen hallitustasolla on itsess\u00e4\u00e4n jo \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kiinnostavaa. Ja kyll\u00e4h\u00e4n jos aattelee ihan heti hallituskauden alussa Suomi toimi my\u00f6s EU:n puheenjohtajana, niin my\u00f6s se oli eritt\u00e4in kiinnostavaa. Mutta t\u00e4ytyy sanoo noin yleisesti, ett\u00e4 eip\u00e4h\u00e4n tuolla Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6ss\u00e4 n\u00e4in globaaliin pandemia-aikaan ty\u00f6skennelless\u00e4 oo tyls\u00e4\u00e4 ollut noin muutenkaan.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Aivan, ihan varmasti on n\u00e4in. Hienoa, ett\u00e4 meill\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n niin kuin tuolta politiikan maailmasta henkil\u00f6 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 studiossa, koska Invest-hankkeessahan t\u00e4mm\u00f6nen sosiaalinen tai yhteiskunnallinen vaikuttavuus on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa. Ja tietenkin sitten Jussi t\u00e4ss\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 samalla vaikuttamisty\u00f6t\u00e4, eik\u00f6 niin.<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: Aina, aina.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Hei Jussi s\u00e4 oot, meid\u00e4n t\u00e4n podcastin teema t\u00e4ll\u00e4 kertaa on k\u00f6yhyys. Te ootte kumpikin alan eksperttej\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Ja s\u00e4 oot Jussi tutkinu aika laajastikin k\u00f6yhyytt\u00e4 ja tuloeroja ja tietenkin sitten sosiaaliturvan roolia k\u00f6yhyyden ja tuloerojen v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4. Miks n\u00e4\u00e4 teemat sua kiinnostaa?<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: T\u00e4\u00e4h\u00e4n tuli sit\u00e4 kautta, ett\u00e4 m\u00e4 entisess\u00e4 ty\u00f6paikassani Kelassa rupesin erikoistumaan t\u00e4mm\u00f6seen mikrosimulointity\u00f6h\u00f6n. Siihen oli kova tarve silloin. Mikrosimulointihan on ennen kaikkea t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 niinku tuloeroihin ja k\u00f6yhyyteen liittyv\u00e4\u00e4 vaikutusarviointia. Eli sanoisin, ett\u00e4 osittain se tuli sen menetelm\u00e4n kautta, et mul ei oo suoranaisesti ollu semmosta itseohjautuvaa uutta ehk\u00e4 k\u00f6yhyysaiheisiin. Niinku monilla k\u00f6yhyystutkijoilla on kuitenkin semmonen, ehk\u00e4 semmonen, mik\u00e4 kutsumus siihen, ni mul ei ehk\u00e4 kuitenkaan sellasta oo. Vaan mul on ehk\u00e4 ollu sit kuitenkin yleisemmin t\u00e4mm\u00f6set yhteiskunnalliset aiheet sek\u00e4 sitten menetelm\u00e4t ollut kutsumuksena.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Meid\u00e4n kaikille kuulijoille ei oo v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ehk\u00e4 ihan selv\u00e4\u00e4, mit\u00e4 mikrosimulointi tarkottaa. Voitko lyhyesti selitt\u00e4\u00e4, mist\u00e4 on kyse?<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: No, luulen et kaikki suurinpiirtein tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 on simulointi. Eli me luodaan, matkitaan todellisuutta ja t\u00e4s mikrosimuloinnissa erityisesti matkitaan sosiaaliturva tai niinkun simuloidaan sosiaaliturvaa ja verotusta. T\u00e4mm\u00f6si\u00e4 vaihtoehtoisia skenaarioita. Et sill\u00e4 voidaan arvioida aika hyvin sitten verotuksen ja sosiaaliturvan muutosten vaikutuksia tuloeroihin sek\u00e4 k\u00f6yhyyteen.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Joo. Jiri, ymm\u00e4rsitk\u00f6 mikrosimulointi tarkottaa?<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: Kyll\u00e4 ymm\u00e4rsin.<\/p>\n\n\n\n<p>(naurahdus)<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Hyv\u00e4, ehk\u00e4 tiesit jo ennest\u00e4\u00e4n. Sunkin uralla k\u00f6yhyydell\u00e4 on ollut oma paikkansa ja s\u00e4 oot toiminu aiemmin Suomen k\u00f6yhyyden vastaisen verkoston puheenjohtajana. Mit\u00e4 t\u00e4llainen verkosto Suomessa tekee?<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: Joo tosiaan t\u00e4\u00e4 Suomen k\u00f6yhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin tekee erilaista vaikuttamistoimintaa k\u00f6yhyyskysymysten parissa. Se kokoaa semmosen reilun 50 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6\u00f6 ja sitten k\u00f6yhyytt\u00e4 kokeneita ihmisi\u00e4 yhteen vaikuttamistoimintaan. Ja my\u00f6s monet n\u00e4ist\u00e4 j\u00e4senist\u00e4, jotka on sosiaali- ja terveysalan j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 tai muita j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, ni tekee my\u00f6s itse hyvin paljon erilaista auttamistoimintaa tai neuvontaa, tukee. Ja sit t\u00e4\u00e4 verkosto on my\u00f6s osa sellasta eurooppalaista k\u00f6yhyyden vastasta, The European Anti-Poverty Network -verkostoo. Eli hyvin laajaa k\u00f6yhyytt\u00e4 vastaan toimivien ihmisten ja j\u00e4rjest\u00f6jen ja tutkijoiden ja muiden toimintaa yhteen kokoavaa toimintaa ja vaikuttamistoimintaa, ja julkasutoimintaa, t\u00e4llanen verkosto.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Miten s\u00e4 n\u00e4\u00e4t, ett\u00e4 mink\u00e4lainen rooli t\u00e4mm\u00f6sell\u00e4 kansaistoiminnalla tai kolmannen sektorin toiminnalla on k\u00f6yhyyden vastasessa ty\u00f6ss\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: Kyll\u00e4 m\u00e4 n\u00e4\u00e4n sill\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n roolin ja toki se rooli on sitten niinku, se voi eri ajoissa olla erilainen. Mutta voi l\u00e4hte\u00e4 oikeastaan jo siit\u00e4, ett\u00e4 kyll\u00e4h\u00e4n my\u00f6s suomalaista hyvinvointi yhteiskuntaa on rakennettu my\u00f6s kansalaistoiminnan ja kansalaisten oman toiminnan kautta. Et tavallaan voi ajatella n\u00e4in kaukaa sit\u00e4 taustaa ja sitten voi ajatella my\u00f6s ik\u00e4\u00e4n kuin, ett\u00e4 vaikka 90-luvun laman j\u00e4lkeen t\u00e4mm\u00f6nen toiminta vahvistu ja my\u00f6s semmonen siihen liittyv\u00e4 kansalaistoiminta niitten sosiaalisten ongelmien kautta. Mutta n\u00e4en sen eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Joo kiinnostavaa. Meill\u00e4 ehk\u00e4, tai Jussi voi kommentoida, m\u00e4kin oon jossain m\u00e4\u00e4rin k\u00f6yhyystutkija ja ei ehk\u00e4 aina hirveen vahvasti tarkastella tota kolmannen sektorin toimintaa t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4. Onko sun ty\u00f6ss\u00e4 Jussi n\u00e4kynyt muut kuin t\u00e4\u00e4 sosiaaliturvan rooli ja hyvinvointivaltion merkitys k\u00f6yhyyden vastasessa toiminnassa?<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: No siis mun omassa ty\u00f6ss\u00e4ni tosi v\u00e4h\u00e4n, et meh\u00e4n ollaan Valtion tutkimuslaitoksessa ty\u00f6ss\u00e4 ja sosiaalipoliitikkoja, jotka keskittyy pitk\u00e4lti siihen julkiseen tukeen. Et usein siel j\u00e4\u00e4d\u00e4\u00e4n kokonaan huomiotta sit t\u00e4\u00e4 kolmannen sektroin tuki. Mut on meill\u00e4 THL:ss\u00e4 kuitenkin tutkijoita, jotka keskittyy my\u00f6s sit siihen esimerkiks ja muualla yliopistoissa tutkitaan leip\u00e4jonoja ja t\u00e4llasia. Ni kyl semmosta on, mutta mun tutkimuskohteet on keskittynyt enemm\u00e4n t\u00e4h\u00e4n julkiseen, viralliseen tukeen.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Joo.<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: Jos t\u00e4h\u00e4n viel\u00e4 sais jatkaa, ni miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 en n\u00e4e niin, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin kolmassektori vois mill\u00e4\u00e4n tavalla korvata hyvinvointivaltion ik\u00e4\u00e4n kuin julkisen sektorin roolia ja teht\u00e4vi\u00e4. Mut sit toisaalta taas suomalainen hyvinvointivaltio my\u00f6s tietyll\u00e4 tavalla sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sen kolmannen sektorinkin ja osittain se on osa sit\u00e4. Ja m\u00e4 ehk\u00e4 n\u00e4\u00e4n sen jotenkin ehk\u00e4, ku tossa oli toi leip\u00e4jono esimerkki, ni my\u00f6s tavallaan paljon laajempana toimintana mit\u00e4 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t tekee. Erilaista vertaistoimintaa, kansalaistoimintaa, neuvontaa, palveluitakin ja n\u00e4in eli siin\u00e4 suhteessa sill\u00e4 on iso merkitys.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Joo ja varmaan jos ajatellaan k\u00f6yhyytt\u00e4 t\u00e4mm\u00f6sen\u00e4 moniulotteisempana ilmi\u00f6n\u00e4, joka ei oo vaan sit\u00e4 rahan puutetta tai palveluiden puutetta. Vaan esimerkiksi osallistumista, osallisuutta, niin se varmaan kansalaistoiminta tukee sit\u00e4 sitten hyvin.<\/p>\n\n\n\n<p>Itseasiassa t\u00e4ss\u00e4 voisinkin siirty\u00e4 t\u00e4h\u00e4n k\u00f6yhyysaiheeseen v\u00e4h\u00e4n tiukemmin, ett\u00e4 mit\u00e4 t\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyys oikein on. K\u00f6yhyytt\u00e4h\u00e4n m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n hyvin monin eri tavoin ja t\u00e4ss\u00e4 tuli jo esille leip\u00e4jonot yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4. Se on ehk\u00e4 t\u00e4t\u00e4 niinsanottuja absoluuttista k\u00f6yhyytt\u00e4 ja sitten on my\u00f6s suhteellisen k\u00f6yhyyden mittareita ja n\u00e4in poisp\u00e4in. Ja Jussi s\u00e4 oot ekspertti n\u00e4iss\u00e4 erilaisissa k\u00f6yhyysmittareissa my\u00f6s, miten k\u00f6yhyytt\u00e4 mitataan?<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: Sit\u00e4 mitataan monin tavoin, mut se on ehk\u00e4 yks vaikeimmist asioista mitata. Eli kaikissa mittareissa on paljon asioita tiell\u00e4, niit on helppo kritisoida, mutta oikeesti hyv\u00e4n, paremman mittarin esiintuomista on aika vaikee sanoo tietyill\u00e4 datarajoitteilla mit\u00e4 meil on. Eli ehk\u00e4 yleisemminh\u00e4n Suomessa, niin kuin toit esille, niin mitataan t\u00e4t\u00e4 suhteellista k\u00f6yhyytt\u00e4, mik\u00e4 on se p\u00e4\u00e4asiallinen k\u00f6yhyys mit\u00e4 l\u00e4nsimaissa esiintyy. Eli mitataan suhteessa siihen yleiseen elintasoon tai mik\u00e4 on semmonen v\u00e4himm\u00e4ishyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 elintaso tietyss\u00e4 maassa, niin se on ehk\u00e4 se tavote mit\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n n\u00e4ill\u00e4 mittareilla katsomaan. Et kuinka monella riitt\u00e4\u00e4 varat siihen v\u00e4himm\u00e4iselintasoon ja sit\u00e4 vartenhan yleisemmin k\u00e4ytetyt mittarit on kuitenkin tuloperusteisia, n\u00e4it k\u00f6yhyysriskimittareita, mit\u00e4 kutsutaan pienituloisuusasteiks Suomessa kans. Ni se on se yleisin mittari mit\u00e4 me k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, mut siin on paljon puutteita joihin voidaan menn\u00e4 tarkemmin.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Osaatko t\u00e4llee lonkalta heitt\u00e4\u00e4 tai ehk\u00e4 sul on tilastoja siell\u00e4 takataskussa, ett\u00e4 mik\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa se k\u00f6yhyysraja, ett\u00e4 mitk\u00e4 on ne vuositulot, jonka alle sitten henkil\u00f6 lasketaan pienituloiseksi?<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: Kuukaustulois muistaakseni se oli jotain, jos en nyt aivan v\u00e4\u00e4rin muista, ni 1200 euroa kuukaudessa \/ kulutusyksikk\u00f6 nettona.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Jiri ny\u00f6kk\u00e4ilee, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 pit\u00e4is about paikkansa.<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: Varmasti joo. Tosiaan niinku n\u00e4it\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 on paljon ja niiss\u00e4 voidana menn\u00e4 hyvin nyanssim\u00e4\u00e4ritelmiinkin, mutta ehk\u00e4 yleisesti pid\u00e4n hyv\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 niit\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 on useita. Ja niit\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin seurataan my\u00f6s useimpia, ettei tavallaan lukkiuduta yhteen ainoaan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n, koska silloin siit\u00e4 k\u00f6yhyydest\u00e4 saadaan laajempi ja parempi kuva.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Aivan. Mit\u00e4 sun mielest\u00e4 k\u00f6yhyys on?<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: T\u00e4\u00e4 oli laaja kysymys. Mutta se voi olla ilman muuta sit\u00e4 ihan \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 k\u00f6yhyytt\u00e4, jossa ik\u00e4\u00e4n kuin se ohjaa ihmisen, se tekee ihan, ohjaa ik\u00e4\u00e4n kuin materiaalisen puutteen kautta sit\u00e4 ihmisen olemassa oloa hyvin vahvasti. Eli tavallaan sillon kaikki huomio menee siihen, ett\u00e4 pystyy sen ik\u00e4\u00e4n kuin materiaalisen minimin edes jollain tavalla saavuttamaan. Ja sit se voi olla nimenomaan t\u00e4mm\u00f6st suhteellisempaa, jolloin tavallaan ei pysty osallistumaan siihen normaaliin el\u00e4m\u00e4ntapaan ja siihen ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4\u00e4n yhteiskuntaan mik\u00e4 meill\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4 on. Ett\u00e4 sit\u00e4k\u00e4\u00e4n suhteellista k\u00f6yhyytt\u00e4 joskus v\u00e4h\u00e4tell\u00e4\u00e4n sill\u00e4, ett\u00e4 no joskus ennenk\u00e4\u00e4 ei ollut varaa siihen ja t\u00e4h\u00e4n. Mut jos esimerkiks aattelee jotain koululaisia ja vaikka kaikilla muilla lapsilla on jotain tietty\u00e4, mit\u00e4 jollain ei oo, ni se on varmasti my\u00f6s aikamoista eroavaisuutta tuo. Eli t\u00e4ss\u00e4 suhteessa n\u00e4\u00e4n sen sellaseks ep\u00e4tasa-arvoksi, mik\u00e4 syntyy siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki ei voi osallistua t\u00e4ysipainoisesti yhteiskuntaan.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Joo, eli se ett\u00e4 m\u00e4 sain vasta lukion kolmannella ensimm\u00e4isen k\u00e4nnykk\u00e4ni, ni sit\u00e4 ei voi pit\u00e4\u00e4 semmosena vertailutikkuna en\u00e4\u00e4 nyky yhteiskunnassa. Ett\u00e4 my\u00f6s n\u00e4\u00e4 materiaaliset standardit koko ajan muuttuu. S\u00e4 mainitsit ton materiaalisen puutteen ja t\u00e4t\u00e4h\u00e4n k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s t\u00e4mm\u00f6sen\u00e4 k\u00f6yhyysmittarina. Kuinka hyvin t\u00e4mm\u00f6nen aika vakava tai aika \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen mittari, miten hyvin se toimii teid\u00e4n mielest\u00e4 Suomessa?<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: Siis tommoset kyselytietoihin pohjautuvat mittarit, ni neh\u00e4n on todella t\u00e4rkeit\u00e4. Siin\u00e4 tilanteessa, kun n\u00e4\u00e4 t\u00e4mm\u00f6set mediaanituloon sidotut mittarit ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kerro sit\u00e4 ihmisten omaa kokemusta siit\u00e4 eli ne on tosi t\u00e4rkeit t\u00e4ydent\u00e4jii. Mut sitte esimerkiks t\u00e4\u00e4 materiaalisen puutteen mittari, ni eiks se oo, siin\u00e4 esimerkiks perustuu t\u00e4mm\u00f6seen EU (silk) -kyselyyn t\u00e4\u00e4 perusmittari ja siin\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jos henkil\u00f6l ei oo varaan tiettyyn kolmeen perushy\u00f6dykkeeseen, ni sit katsotaan ett\u00e4 on t\u00e4mm\u00f6sess\u00e4 materiaalisessa puutteessa, vakavassa materiaalisessa puutteessa. T\u00e4mm\u00f6nen k\u00e4sitys mulla on. Ja se on ihan hy\u00f6dyllinen lis\u00e4 t\u00e4h\u00e4n, mut tietysti me ei pystyt\u00e4 kauheesti politiikka-arviointei esimerkiks tehd\u00e4 t\u00e4mm\u00f6sell\u00e4 mittarilla, et miten tietyt muutokset vaikuttaa t\u00e4h\u00e4n materiaaliseen puutteeseen kovin hyvin.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Aivan, joo. Suomalaiset k\u00f6yhyyslukemathan n\u00e4ytt\u00e4ytyy aika hyvin\u00e4 t\u00e4mm\u00f6siss\u00e4 kansainv\u00e4lisiss\u00e4 vertailuissa, niin ett\u00e4 meill\u00e4 on suhteellisen v\u00e4h\u00e4n pienituloisia tai k\u00f6yhyysriskiss\u00e4 olevia. Mist\u00e4 t\u00e4\u00e4 kertoo?<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: No se kertoo tietysti sit\u00e4, ett\u00e4 me ollaan maailman vauraimpien ja parhaimpien menestyvien hyvinvointivaltioiden joukossa. Ja ehk\u00e4 se Suomessa pit\u00e4is se vertailukohde kuitenkin olla muut pohjoismaiset hyvinvointivaltiot eik\u00e4 se koko KV-vertailu. Mutta toki meill\u00e4kin on sitten viel\u00e4 my\u00f6s meill\u00e4 ongelmia.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Joo, mit\u00e4 Jussi sanoo t\u00e4h\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: Kyl m\u00e4 sanoisin kans, et se kertoo nyt sen et yleisell\u00e4 tasolla Suomi on onnistunut aika hyvin k\u00f6yhyyspolitiikassa. Mutta ei todellakaan silti tarkota sit\u00e4, ett\u00e4 eriarvoisuustutkijat Suomessa vois lopettaa ty\u00f6ns\u00e4, vaan kyll\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 l\u00f6ytyy koko ajan lis\u00e4\u00e4 semmosia parannettavia kohteita.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: No mist\u00e4 pit\u00e4is olla huolissaan?<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: Varmasti monesta asiasta, mutta nyt esimerkiks viimeisin tutkimustulos, mik\u00e4 nousi tuolla sosiaalisessa mediassa esiin on se, ett\u00e4 esimerkiks about puolet toimeentulotuen saajista on ulosoton piiriss\u00e4. Niin se oli aika pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 luku ja my\u00f6s se, ett\u00e4 nyt ulosotossa olevien asiakasmaksujen, terveydenhuollon asiakasmaksujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut l\u00e4hes 50 % viime vuonna. Ni t\u00e4mm\u00f6set tilastotiedot on aika pys\u00e4ytt\u00e4vii.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Aivan.<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: Samaa mielt\u00e4 ja ehk\u00e4 sitte muutamia muita, jos esimerkkej\u00e4 sanoisin, ni pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6myys joka j\u00e4i 90-luvulla korkeelle tasolle, paljon korkeemmalle tasolle ku mit\u00e4 muissa pohjoismaissa. Ja mik\u00e4 nyt taas koronankin aikana on sitten kasvannu. Se ois ehk\u00e4 yks sellanen. No ylivelkaantumisasiat on sellanen kanssa, ilman muuta.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Joo, n\u00e4\u00e4 usein nivoutuu monet huono-osasuuden elementit yhteen, ett\u00e4 k\u00f6yhyys ei tosiaan oo vaan sit\u00e4 taloudellista v\u00e4h\u00e4osasuutta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Vaan sitten siihen liittyy n\u00e4\u00e4 muut tekij\u00e4t. Pidempiaikainen taloudellinen ahdinko tai terveysongelmat ja n\u00e4in poisp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: Joo ja jos ajattelee vaikka pitk\u00e4aikaissairata, joilla sitten tulee my\u00f6s se, ett\u00e4 ei ole ty\u00f6t\u00e4. Sit on n\u00e4\u00e4 asiakasmaksu ja muut asiat, terveyspalveluiden saatavuus ja hinta ja muu, ni t\u00e4ss\u00e4 on esimerkiks yksi sellanen vyyhti joka helposti aiheuttaa sitten erilaista huono-osasuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Nyt kun puhuttiin n\u00e4ist\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, niin itseasiassa viime jaksossa Pasi Moisia toi esille Jussin vaikuttavan tutkimuksen n\u00e4iden suhteen. S\u00e4h\u00e4n tutkit, ett\u00e4 mit\u00e4 ne lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 muutokset, asiakasmaksu muutokset, mit\u00e4 vaikutuksia niill\u00e4 olis k\u00f6yhyyteen. Mit\u00e4 tuloksia t\u00e4st\u00e4 l\u00f6yty? Ja miten s\u00e4 pystyit vaikuttaa kenties poliittikkaprosessiin?<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: M\u00e4 oon tehnyt monenlaisia vaikutusarvioita asiakasmaksuihin liittyen. Ja ehk\u00e4 t\u00e4\u00e4 niinsanotusti vaikuttavin arvio on se, ett\u00e4 m\u00e4 tein vaikutusarvioita siihen hallituksen esitykseen, mik\u00e4 sit suoraan vaikutti lain sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Mut se on yleens\u00e4 semmonen ty\u00f6, mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ministeri\u00f6iss\u00e4, et se ei oo varsinainen tieteellinen tutkimus vaan sit\u00e4 vaikutusarvioo, mit\u00e4 liittyy lain s\u00e4\u00e4t\u00e4miseen. Mutta nyt k\u00e4vi sillee, et ku meil on t\u00e4mm\u00f6iset aineistot k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, mill\u00e4 t\u00e4\u00e4 pystyy tehd\u00e4, ni siks se t\u00e4ll\u00e4 kertaa tehtiin THL:ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Joo.<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: Ett\u00e4 sanotaan, et ministeri\u00f6t tekee hyvin vaikuttavaa ty\u00f6t\u00e4 my\u00f6s verrattuna tutkimuslaitoksiin.<\/p>\n\n\n\n<p>(naurua)<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Mutta kaiketi siis t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa ideana oli se, ett\u00e4 kun pienituloiset k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 palveluita enemm\u00e4n, niin n\u00e4\u00e4 asiakasmaksut kohdistuu heille. Elikk\u00e4 on t\u00e4mm\u00f6nen regressiivinen tulonjaon muoto.<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: Joo itseasiassa me ei tehty pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n niit vaikutusarvioita siit uudesta laista, vaan me tehtiin my\u00f6s vaikutusarvioita menneest\u00e4 kehityksest\u00e4. Joka sitten kerto, ett\u00e4 n\u00e4\u00e4 asiakasmaksujen korotukset on lis\u00e4nnyt k\u00f6yhyytt\u00e4, taloudellista k\u00f6yhyytt\u00e4. Mutta siit\u00e4 sen vaikuttavuudesta, sen menneen analyysivaikuttavuudesta m\u00e4 en, se ei oo tietenk\u00e4\u00e4n niin suuri kun t\u00e4n hallituksen esityksen vaikutusarvio.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Mun mielest\u00e4 toi on siin\u00e4 mieless\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 pointti, ett\u00e4 jos me tutkitaan k\u00f6yhyytt\u00e4 vain katsomalla sit\u00e4, ett\u00e4 mitenk\u00e4 tulonsiirrot vaikuttaa vaikka k\u00f6yhyteen. Ni sitten me huomataan, ett\u00e4 on my\u00f6s muita yhteiskuntapoliittisia j\u00e4rjestelmi\u00e4, jotka saattaa vaikuttaa siihen taloudelliseen toimeentuloon, joka ei n\u00e4y siell\u00e4 henkil\u00f6n nettotuloissa. Et ne n\u00e4kyy sitten siin\u00e4, mihin sit\u00e4 rahaa menee ja kuinka paljon. Mink\u00e4 takia, t\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 erityisesti Jirille kysymyksen, kun oot siell\u00e4 ministeri\u00f6ss\u00e4 ja l\u00e4hell\u00e4 sit\u00e4 politiikan tekoa, ni mink\u00e4 takia k\u00f6yhyys on huolestuttava ilmi\u00f6?<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: M\u00e4 en tied\u00e4 osaanko m\u00e4 nyt l\u00e4hesty\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, ett\u00e4 kun ty\u00f6skentelen t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6ss\u00e4. Mutta m\u00e4 n\u00e4\u00e4n ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4, niinku aikasemminkin ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n jo sanoin, niin tietyl taval ihan jo perus- ja ihmisoikeuskysymyksen\u00e4. Jotta ihminen pystyy el\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisarvosta el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja jotta sill\u00e4 on mahdollisuus kehitty\u00e4 esimerkiksi lapsuudessa ja nuoruudessa, ni tietyt materiaaliset ja perusteet pit\u00e4\u00e4 olla olemassa. Eli siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ja sitten ilman muuta n\u00e4\u00e4n sen my\u00f6s poliittisena kysymyksen\u00e4 oikeudenmukaisen yhteiskunnan ja tasa-arvosen yhteiskunnan kysymyksen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Kuinka, miten s\u00e4 n\u00e4\u00e4t kuinka suuri painoarvo k\u00f6yhyydell\u00e4 on poliittisissa keskusteluissa tai poliittisessa v\u00e4\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 eduskunnassa? Puhutaanko siell\u00e4 k\u00f6yhyydest\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: Se vaihtelee my\u00f6s ilman muuta eri aikoina ja my\u00f6s ik\u00e4\u00e4n kuin poliittisesti, ett\u00e4 jos nyt sitten vaikka otan t\u00e4mm\u00f6sen karkeen vertauksen, ett\u00e4 edellisen Sipil\u00e4n hallituksen aikana k\u00f6yhyys mainittiin hallitusohjelmassa muistaakseni yhden kerran ulkopolitiikan osuudessa. Ja sitten nykyisen Rinteen\/Marinin ohjelmassa se on hyvin monessa kohtaa ja hyvin keskeisen\u00e4 tavotteena, niin sill\u00e4 tosiaan on ero, ett\u00e4 mink\u00e4lainen hallitus, kenen ik\u00e4\u00e4n kuin politiikasta on kyse.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Aivan. Miten Jussi, ootko s\u00e4 ajatellut t\u00e4t\u00e4 t\u00e4lt\u00e4 kannalta t\u00e4t\u00e4 k\u00f6yhyysasiaa, ett\u00e4 kuinka paljon siit\u00e4 poliitikot puhuu?<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: No kyll\u00e4h\u00e4n se n\u00e4kyy tietysti politiikassa, ett\u00e4 se heijastuu ehk\u00e4 mun ty\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4 kautta, ett\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n miten k\u00f6yhyysmittarit muuttuu tietyn hallituskauden aikana. Ja n\u00e4inh\u00e4n se on ja toisin ehk\u00e4 yhden n\u00e4k\u00f6kulman viel tohon k\u00f6yhyyteen, et seh\u00e4n on hyvin olennaista sosiaalisen kest\u00e4vyydenkin n\u00e4k\u00f6kulmasta ja t\u00e4mm\u00f6sen yhteiskunnan yhten\u00e4isyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 kaikista j\u00e4senist\u00e4 huolta.<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: Ja ehk\u00e4 viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kyll\u00e4h\u00e4n sitten useesti k\u00f6yhyys, ku oli nimenomaan puhe poliittisest\u00e4 k\u00f6yhyyspuheesta. Ni harva k\u00f6yhyytt\u00e4 kannattaa tai harva poliittinen suuntaus vaikka lapsik\u00f6yhyytt\u00e4 kannatta, mutta se toki sit n\u00e4kyy my\u00f6s niiss\u00e4 oikeesti niiss\u00e4 teoissa ja valinnoissa ja prioriteeteissa mit\u00e4 sitten konkreettisesti tehd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Mik\u00e4, onko jotain semmosta mik\u00e4 on vuosien saatossa j\u00e4\u00e4nyt kaivelee, ett\u00e4 joku p\u00e4\u00e4t\u00f6s mit\u00e4 ei oo tehty, joka ois voinut vaikuttaa k\u00f6yhyyden, eriarvosuuden v\u00e4hent\u00e4miseen? Tai jotain mit\u00e4 ollaan tehty, mik\u00e4 taas sitten on lis\u00e4nnyt k\u00f6yhyytt\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: No n\u00e4it\u00e4 esimerkkej\u00e4 varmaan vois l\u00f6yty\u00e4 tosi paljonkin, kun rupeis miettim\u00e4\u00e4n. Mutta toi aikasemmin mainitsemani vaikka se 90-luvun pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6myyden, et se j\u00e4tettiin sille tasolle eik\u00e4 siihen silloin puututtu. Ni se ehk\u00e4 vaikka yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 vois olla semmonen. Ja sit on t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 esimerkkej\u00e4, vaikka niinku viime hallituskaudella tehtiin aktiivimalli ja nyt t\u00e4ll\u00e4 hallituskaudella se kumottiin. Et v\u00e4lill\u00e4 jotkut asiat menee my\u00f6s n\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Mmm, joo. Tuleeks sulle Jussi mieleen jotain?<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: No en tied\u00e4, m\u00e4h\u00e4n oon kunnostautunut politiikan arvioinnissa eik\u00e4 mua tutkijana ehk\u00e4 kauheesti, yrit\u00e4n suhtautua sillee neutraalisti politiikkaan kuitenkin ja totean ne faktat siin\u00e4. Sit ettei nyt suoranaisesti tuu mieleen semmosta liittyen politiikkaan.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Okei. No, koronan my\u00f6t\u00e4 varmaan huoli k\u00f6yhyydest\u00e4 ja taloudellisesta ahdingosta on my\u00f6s noussut. Mitenk\u00e4 t\u00e4\u00e4 on n\u00e4kynyt vaikka ministeri\u00f6ss\u00e4? Miten t\u00e4h\u00e4n on puututtu?<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: Ilman muuta t\u00e4mm\u00f6nen huoli on koronakriisin k\u00e4ynnistytty\u00e4 ollu laajasti ja siihin on puututtu my\u00f6s onneksi tosi monilla tavoilla. Ministeri\u00f6ss\u00e4 oli my\u00f6s sellanen, muun muassa sellanen Kari M\u00e4kisen johtama ty\u00f6ryhm\u00e4, joka teki erilaisia esityksi\u00e4. Mut sit on tehty hyvin laaja joukko erilaisia toimia. On toisaalta tuettu j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, kuntia, eri toimijoita. Sit on tehty n\u00e4it\u00e4 v\u00e4liaikaisia poikkeuksia sosiaaliturvaan ja sit ihan uusia etuuksiakin eli tavallaan hyvin monilla tavoilla pyritty ehk\u00e4sem\u00e4\u00e4n t\u00e4n koronakriisin muuttumista sosiaaliseksi kriisiks. Ja nyth\u00e4n sitten t\u00e4ss\u00e4 on tietysti viel\u00e4 kriisi p\u00e4\u00e4ll\u00e4, mutta on tulossa my\u00f6s sitten lis\u00e4toimia muun muassa tonne rahotuksen turvin niinku hoitovelan purkamiseksi ja n\u00e4in. Mutta tietysti sanoisin ehk\u00e4 niin, ett\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 sosiaaliturvaan tehdyill\u00e4 muutoksilla on pystytty aika hyvin ehk\u00e4sem\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin sosiaalista kriisi\u00e4 t\u00e4st ois v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti syntynyt. Ja siin\u00e4 suhteessa suomalainen hyvinvointivaltio on oman joustavuutensa ja kyvykkyytens\u00e4 osoittanut. Mutta paljonhan t\u00e4ss\u00e4 on my\u00f6s sellasia ilmi\u00f6it\u00e4, mist\u00e4 emme viel\u00e4 tied\u00e4. Tilastotkin tulee j\u00e4ljess\u00e4, mutta my\u00f6s sit erityisesti t\u00e4mm\u00f6sen palveluvelan ja muun kautta, ni tarkkaa kuvaa siit\u00e4 mit\u00e4 tapahtuu, ei varmasti viel\u00e4 ole.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Aivan.<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: Joo kyl se n\u00e4kyy hyvin n\u00e4iss\u00e4 olemassa olevissa tutkimuksissa, miten t\u00e4\u00e4 suomalainen hyvinvointivaltio on pystynyt kuitenkin t\u00e4llee joustavasti ottamaan vastaan t\u00e4mm\u00f6set kriisit kuitenkin. Olemassa olevat ty\u00f6tt\u00f6myysturvaetuudet ja niihin tehdyt laajennukset on onnistunut.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Niin, ainakin itse luin ett\u00e4 esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei oo mitenk\u00e4\u00e4n radikaalisti t\u00e4ss\u00e4 noussu. Aika maltillisesti itse asiassa elikk\u00e4 tarkottais, ett\u00e4 systeemin muut osat ovat tulleet apuun t\u00e4ss\u00e4 menetettyjen tulojen paikkaamisessa. Jussi, s\u00e4 toimit my\u00f6s sosiaaliturvakomiteassa?<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: Komitean alajaostossa.<\/p>\n\n\n\n<p>(naurahduksia)<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Terminologia on t\u00e4rkeet\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 komiteoissa ja jaostoissa. N\u00e4kyyk\u00f6 k\u00f6yhyys jotenkin siell\u00e4? Onko k\u00f6yhyyden v\u00e4hent\u00e4minen yksi sosiaaliturvauudistuksen tavote?<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: No itseasiassa mun mielest\u00e4 juuri tuota tavotetta en muista, et siell\u00e4 lukis. Mutta siel on muun muassa t\u00e4llee, et pitk\u00e4aikasen toimeentulotuen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 esimerkiks tulis v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tai sen keinoja siihen tulis kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota. Et t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 siihen liittyvi\u00e4 teemoja on kyll\u00e4 sosiaaliturva uudistuksen tavotteena.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Mink\u00e4laista tutkimustietoo s\u00e4 aiot tai oot ehk\u00e4 kenties tuottanut t\u00e4h\u00e4n teemaan liittyen?<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: No meill\u00e4 alko THL:ss\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen hanke, et me yritet\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n laajemmin kattoo muiden maiden j\u00e4rjestelmi\u00e4, et miks esimerkiks muissa pohjoismaissa on v\u00e4hemm\u00e4n toimeentulotuen saajii ku Suomessa. Yritettiin just simulointi menetelm\u00e4ll\u00e4 katsoo sit\u00e4. Se on nyt yks t\u00e4mm\u00f6nen tutkimus, mit\u00e4 viime aikoina ollaan tehty sit siihen liittyen.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Onko teill\u00e4 jo tuloksia t\u00e4st\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: No meil on Ruotsi \u2013 Suomi vertailusta alustavii tuloksii. Et Ruotsissahan on about puolet siit\u00e4 toimeentulotuen saaja m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, mit\u00e4 Suomessa on suhteessa v\u00e4est\u00f6\u00f6n eli selkeesti v\u00e4hemm\u00e4n. Ja osittainhan se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 johtuvan siit\u00e4, ett\u00e4 Ruotsin se v\u00e4hemm\u00e4isturva on kitsaampi. Siell\u00e4 toimeentulotuen perusosan ostovoimat on pienempi\u00e4, jolloin sitten toimentulotuen oikeutettujen m\u00e4\u00e4r\u00e4kin on pienempi. Ja osittain sitten se taas sit johtuu t\u00e4mm\u00f6sest\u00e4, mik\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4yty meid\u00e4n tutkimuksessa toimeentulotuen alik\u00e4ytt\u00f6n\u00e4. Eli se jos on oikeutettu toimeentulotukeen, mut ei oo kuitenkaan saanut sit\u00e4, ni se on selkeesti suurempaa Ruotsissa ku Suomessa. Eli t\u00e4mm\u00f6set seikat siell\u00e4 nous esiin.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Puhut Suomi \u2013 Ruotsi vertailusta, mik\u00e4 tietenkin on aina mielenkiintosta ja Jiri s\u00e4kin toit esiin sen, ett\u00e4 Suomee kannattais vertailla muihin pohjoismaihin joissa j\u00e4rjestelm\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n samankaltaisempi ja elintaso samanlainen. Niin Ruotsissa on ymm\u00e4rrykseni mukaan k\u00f6yhyysaste kasvannu viime vuosina huomattavasti enemm\u00e4n kuin Suomessa. Jos en tied\u00e4, onko Suomessa kasvanukaan. Mutta mik\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 sen, ett\u00e4 Ruotsissa on menty, Ruotsi joka on yleens\u00e4 meid\u00e4n esimerkki hyvinvointivaltiosta ja kansankodista. Niin miten siell\u00e4 on p\u00e4\u00e4ssy k\u00e4ym\u00e4\u00e4n n\u00e4in?<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: Joo pit\u00e4\u00e4 paikkansa. Se on aika uskomaton se trendi, koska ennen talouskriisii Suomen ja Ruotsin pienituloisuusaste oli about samalla tasolla. Mut nyt ne on mennyt ihan eri suuntiin. Ruotsis kasvannu ja Suomes p\u00e4\u00e4asiassa pienentynyt ja nyt se ero on aika valtava itseasias Suomen ja Ruotsin pienituloisuusaste v\u00e4lill\u00e4. Se mist\u00e4 t\u00e4\u00e4 johtuu on tietysti tosi vaikee kysymys, mist\u00e4 Ruotsin kasvava pienituloisuusaste johtuu. M\u00e4 luulen, et kuinka paljon se on politiikasta kiinni ja kuinka paljon esimerkiksi talouskasvusta, koska my\u00f6s talouskasvuki oikeesti lis\u00e4\u00e4 pienituloisuusastetta sen mediaanitulon kautta. Ni m\u00e4 luulen, ett\u00e4 kummallakin on roolinsa. Et Ruotsissa on tehty leikkauksia esimerkiksi ty\u00f6tt\u00f6myysturvaan viime vuonna samoin kuin sitten taloudellinen tilanne on parantunut.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Joo. Jiri s\u00e4 taas mainitsit, ett\u00e4 nykyisess\u00e4 hallitusohjelmassa k\u00f6yhyys, eriarvoisuus mainitaan useasti. Mitenk\u00e4 se siell\u00e4 siis tulee esille? Mit\u00e4 siell\u00e4 luvataan?<\/p>\n\n\n\n<p>(naurahdus)<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: No siell\u00e4 ensinn\u00e4kin todetaan, ett\u00e4 k\u00f6yhyys- ja syrj\u00e4ytymisriski koskettaa ihmisi\u00e4 ja sanotaan jopa, ett\u00e4 entist\u00e4 laajemmin ja ett\u00e4 hallitus puuttuu t\u00e4h\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti. Sit siell\u00e4 erityisesti ik\u00e4ihmisten ja lasten k\u00f6yhyys my\u00f6s mainitaan, ja etuudet ja palvelut kummatkin. Mut et semmoset ihan keskeiset toimet, mitk\u00e4 on jo tehty, niin on noi aktiivimallileikkureiden purkaminen, pienten el\u00e4kkeiden nostaminen, perusturvaparannukset, asiakasmaksu uudistus. Sit on tehty aika paljon my\u00f6s osaamisen ja koulutuksen puolella toimia, kuten vaikka just subjektiivisen p\u00e4iv\u00e4hoito rajaamisen peruuttaminen ja oppivelvollisuuden laajentaminen ja t\u00e4n tyyppisi\u00e4 ehk\u00e4 pidemm\u00e4lle vaikuttavia toimia. No sitte asunnottomuuden v\u00e4hent\u00e4minen on vahvasti mukana, ylivelkaantumiseen puuttumiseen ja ehk\u00e4 nyt sitten ty\u00f6llisyyspolitiikan panostukset vois sellaseks mainita. Tietysti ty\u00f6llisyyspolitiikka on ollut tosi vahvasti hallituksen agendalla ja voidaan ajatella n\u00e4in, et se toisaalta hyv\u00e4 ty\u00f6llisyyskehitys auttais hyvinvointivaltion rahotusta ja sit se suoraanki vaikuttais k\u00f6yhyyden v\u00e4hentymiseen. Mut kaikki n\u00e4\u00e4 reformit pit\u00e4is tehd\u00e4 niin, ettei niille niinku aktiivimallin tai jonkun Saksa-Hartz uudistuksen kanssa, ett\u00e4 ne itsess\u00e4\u00e4n sitten lis\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyytt\u00e4. Ja t\u00e4ss\u00e4 suhteessa hallitus on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 mielest\u00e4ni onnistunu ihan kohtalaisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Joo. Tosta, toi oli aika kattava lista. Mutta itselle tosta tuli mieleen, kun oon jonkinverran tutkinut maahanmuuttajataustasten taloudellista tilannetta ja ty\u00f6llisyytt\u00e4, niin siell\u00e4 on aika dramaattisia k\u00f6yhyyslukuja. Niin onko t\u00e4\u00e4 huomioitu jotenkin kohderyhm\u00e4n\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: En voi sanoo, ett\u00e4 tiet\u00e4isin t\u00e4st\u00e4 asiasta tarpeeksi. Mutta sanoisin, et esimerkiks n\u00e4\u00e4 varhaiskasvatuspanostukset, koulutuspanokset maksuton toinen aste, oppivelvollisuuden laajentaminen ja t\u00e4n tyyppiset asiat. Ja sitten my\u00f6s ty\u00f6voimapalveluihin satsaaminen, ni toivottavasti t\u00e4ss\u00e4 suhteessa my\u00f6s toimisivat oikeeseen suuntaan.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Oot s\u00e4 Jussi jo arvioinnu kaikki n\u00e4\u00e4 politiikkatoimenpiteet?<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: No ei olla. Me ollaan vast sen, oltiin mukana arvioimassa sit\u00e4 ensimm\u00e4isen, t\u00e4n hallituskauden ensimm\u00e4isen vuoden muutosten vaikutuksia. Mut t\u00e4\u00e4 koronahan nytten muutti t\u00e4t\u00e4 tilannetta. On jouduttu hoitamaan just niit\u00e4 koronakriisin aiheuttamia tilanteita eik\u00e4 sit\u00e4 pysyv\u00e4\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6 olla nyt ehditty kauheesti sitten muokkaa. Joten ei olla viel\u00e4 kauheesti ehditty arvioimaan.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Joo. Jiri sun vastuulla on my\u00f6s n\u00e4\u00e4 EU-asiat sun nykyisess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4, eik\u00f6 n\u00e4in?<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: Joo.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Mitenk\u00e4 s\u00e4 ajattelet, ett\u00e4 Euroopan Unioni vois tukee k\u00f6yhyyden v\u00e4hent\u00e4misen tavotteita ja t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 sosiaaliden ulottuvuuden tai sosiaalisen kest\u00e4vyyden parantamista?<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: No tosiaan k\u00f6yhyyskysymykset on EU-politiikassa olleet varmaan jossain m\u00e4\u00e4rin aina mukana, mutta sitten erityisesti 2000-luvulla Lissabonin ja Eurooppa2020 strategian kautta ne ehk\u00e4 tuli viel\u00e4 vahvemmin mukaan. Ja EU:lla on ollut my\u00f6s ihan konkreettisia k\u00f6yhyyden v\u00e4hent\u00e4mistavotteita Eurooppa2020 strategiassa. Nyt sitten muutama vuosi sitten tai itseasiassa viitisen vuotta sitten t\u00e4llanen Eurooppa sosiaalisten oikeuksien pilari sovittiin, josta sitten t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 Portugalin Portossa oli sellanen uusi sosiaali huippukokous, jossa sovittiin sit sen pilarin toimintasuunnitelmasta. Ja siin\u00e4 sitouduttiin uudelleen muun muassa k\u00f6yhyyden v\u00e4hent\u00e4miseen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Mut ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 johdannolla sanon sit\u00e4, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin k\u00f6yhyyskysymykset on EU-tasolla aika vahvasti, ainakin t\u00e4mm\u00f6siss\u00e4 strategisissa ohjelmissa. Mut t\u00e4h\u00e4n pilariin liittyen on monenlaista lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6 ja s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 ja politiikka-alotteita, joissa sitten ehk\u00e4 konkreettisemmin viel\u00e4 k\u00f6yhyytt\u00e4 voitaisiin v\u00e4hent\u00e4\u00e4. Jos ajattelee EU:ta sellasena yhteisen\u00e4 projektina, jossa tavarat ja p\u00e4\u00e4omat ja ihmiset liikkuu, niin kyll\u00e4h\u00e4n se vaatii my\u00f6s sen, ett\u00e4 on tietyt minimiehdot ty\u00f6puolella ja my\u00f6s sosiaalisella puolella. Jos nyt ajattelee vaikka t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tilannetta suhteessa siihen 2008 talouskriisiin, jolloin vaadittiin n\u00e4itten taloudellisten apupakettien johdosta vaikka jotain palkkojen leikkaamisissa. Ja silloin kaikissa EU-maissa ollut vaikka v\u00e4hemm\u00e4istuloj\u00e4rjestelm\u00e4, ni me ollaan nyt v\u00e4h\u00e4n toisenlaisessa tilanteessa nyt. Mut n\u00e4\u00e4 on toisaalta t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin poliittisen tai strategisen tason toimintaa. Sit on toisaalta ihan tiukkaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6, yhteisty\u00f6t\u00e4 ja toki esimerkiksi EU-rahotusta kanssa. Mut et kyll\u00e4h\u00e4n se samaan aikaan pit\u00e4\u00e4 paikkansa, ett\u00e4 kuitenkin kansallisella tasolla se isoin vastuu tietyll\u00e4 tavalla on. Ja ehk\u00e4 viel\u00e4 p\u00e4\u00e4tteeks t\u00e4h\u00e4n sen, et sit tietysti t\u00e4mm\u00f6nen ik\u00e4\u00e4n kuin laajempi talouspolitiikka ja sitten ik\u00e4\u00e4n kuin EU-talouss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen suhde siihen tietysti on viel\u00e4 semmonen isompi kehys, joka vaikuttaa siihen ett\u00e4 mink\u00e4laista ik\u00e4\u00e4n kuin yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikkaa voidaan tehd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Joo, sit\u00e4h\u00e4n on paljon kritisoitu ett\u00e4 sosiaaliset asiat on aina j\u00e4\u00e4nyt sinne taloudellisen asioiden jalkoihin. Et t\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 tuo ainakin framille sit\u00e4 aspektia enemm\u00e4n. Mutta j\u00e4\u00e4d\u00e4\u00e4n odottaa, et miten n\u00e4\u00e4 sitten toteutuu ja miten n\u00e4\u00e4 vaikuttaa k\u00f6yhyyteen. Tosi kiinnostava seurata t\u00e4t\u00e4 asiaa.<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: Voisiks m\u00e4 tohon liittyen kysyy yht\u00e4 asiaa? Just t\u00e4\u00e4 mittaamisesta. Eli onks se nyt sillee, ett\u00e4 k\u00f6yhyystavotteet EU:ssa mitataan nyt ennen kaikkea sen pienitulosuusasteen kautta? Ja muistaakseni, mul on t\u00e4mm\u00f6nen k\u00e4sitys, mut voin olla v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4ki, koska seh\u00e4n sitten ohjaa my\u00f6s niit\u00e4 toimenpiteit\u00e4 just siihen tulopuoleen eik\u00e4 sitten menopuoleen, mit\u00e4 liittyy sitten vaikka asumismenoihin tai palveluihin tai asiakasmaksuihin.<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: No siis EU:ssa on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen, en m\u00e4 tied\u00e4 pit\u00e4isk\u00f6 sit\u00e4 kutsua superindikaattoriks vai miksk\u00e4. Eli t\u00e4mm\u00f6nen at&nbsp;risk of poverty or social exclusion, joka tulee tavallaan kolmesta mittarista, pienituloisuusasteesta, vajaaty\u00f6llisyydest\u00e4 ja sit siin\u00e4 on t\u00e4\u00e4 vakava aineellinen puute, joskin sit\u00e4kin mittaria on mun mielest\u00e4 jotenkin ehk\u00e4 saatettu kehitt\u00e4\u00e4 viime vuosina, ihan niin tarkkaa en tied\u00e4. Mut tavallaan toi on ik\u00e4\u00e4n kuin se strateginen taso, mill\u00e4 sit\u00e4 seurataan. Mutta nyt esimerkiks t\u00e4ss\u00e4 pilarin toimintasuunnitelmassa siihen tuli kymmenen vuoden tavotteeks v\u00e4hent\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 k\u00f6yhyys- tai syrj\u00e4ytymisriskiss\u00e4 el\u00e4vien ihmisten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 15 miljoonalla, joista 5 miljoonaa lapsia. Eli sinne tuli t\u00e4mm\u00f6nen tietty lapsifokus. Mutta sit jos ajattelee niit\u00e4 tiettyj\u00e4 my\u00f6s niinku politiikka alotteita, niin kyll\u00e4h\u00e4n niiss\u00e4 sitten saattaa olla my\u00f6s toisen tyyppisi\u00e4 fokuksia. On esimerkiksi asunnottomuuden v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 tai jotain asuntopolitiikkaa yleisemmin eli siin\u00e4 suhteessa se ei oo kuitenkaan niin, ett\u00e4 se pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siihen vaikka pienituloisuusasteeseen kiinnittys. Ja samaten my\u00f6s kuten Suomessa, jossa vaikka hallitusohjelmassa on sanottu, ett\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n seuraamaan my\u00f6s hyvinvointia erilaisilla uusilla mittareilla ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4n tyyppist\u00e4 arviointia, ni semmosta saman tyyppist\u00e4 kehityst\u00e4 tapahtuu EU-tasolla. Ja liittyen t\u00e4h\u00e4n Porton sosiaalihuippukokoukseen, ni siihen ty\u00f6markkina osapuolet toivat semmosen ehdotuksen, ett\u00e4 pit\u00e4is hyvinvointia mitata my\u00f6s bruttokansantuotetta laajemmilla mittareilla. Ja t\u00e4mm\u00f6nen ik\u00e4\u00e4n kuin yleisempi keskustelu on k\u00e4ynniss\u00e4 laajasti kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Aivan. T\u00e4ss\u00e4 onkin jo puhuttu paljon k\u00f6yhyyden ja hyvinvointivaltion ja politiikan suhteista, mutta viel\u00e4 kertauksena, ni miten hyvin suomalainen hyvinvointivaltio on k\u00f6yhyytt\u00e4 v\u00e4hent\u00e4nyt tai ehk\u00e4issyt?<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: No yleisesti ottaen hyvin, jos vertaa muihin maihin. Mit\u00e4\u00e4n tietty\u00e4 lukua en t\u00e4ss\u00e4 pysty antaa ja tarkempaa luonnehdintaa. Mut kyl m\u00e4 erilaiset sosiaaliset riskit on hyvin katettu mun mielest\u00e4 Suomen hyvinvointivaltiossa, kun verrataan muihin l\u00e4hinaapureihinkin.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Eli Suomi saa kiitett\u00e4v\u00e4n arvosanan?<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: Multa saa ehk\u00e4 9\/10.<\/p>\n\n\n\n<p>(naurua)<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Mites Jiri?<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: No m\u00e4 oon samaa mielt\u00e4 kyll\u00e4 yleisesti ottaen, ett\u00e4 suomalainen hyvinvointivaltio ehk\u00e4see k\u00f6yhyytt\u00e4 kyll\u00e4 hyvin. Mutta kuten aikasemminkin sanoin, ett\u00e4 on n\u00e4it\u00e4 tiettyj\u00e4 erityispiirteit\u00e4 pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 ja esimerkiks nyt vaikka pitki\u00e4 ruokajonoja ja muita. Ni ei siin\u00e4 suhteessa ik\u00e4\u00e4n kuin voi tyydytt\u00e4yty\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tilaan. Ehk\u00e4 jos numero arvosana pit\u00e4\u00e4 antaa, ni m\u00e4 en ihan viel\u00e4 kuitenkaan kiitett\u00e4v\u00e4\u00e4 anna.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Okei. Hei, t\u00e4ss\u00e4 puhuttiin v\u00e4h\u00e4n koronasta ja siit\u00e4, ett\u00e4 sillon mahdollisesti pitk\u00e4aikaisia seurauksia my\u00f6s k\u00f6yhyyden tai taloudellisen hyvinvoinnin suhteen. Mutta n\u00e4\u00e4ttek\u00f6 jotain muita tulevaisuuden haasteita, mit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 alalla on? Alalla tarkotan siis k\u00f6yhyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: Must tuntuu, et semmonen yleinen vastaus n\u00e4ihin on ollut siis resurssivaje yleens\u00e4kin. Eli viitaten nyt Suomen kest\u00e4vyysvajeeseen ja ik\u00e4rakenteen muutoksiin ja esimerkiks sosiaali- ja terveyspalveluiden menopaineisiin. Ni seh\u00e4n on se keskeinen haaste ja niukentuvat resurssit on mahdollista, et ne heijastuu my\u00f6s k\u00f6yhyyspolitiikkaan. Mutta se j\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ks sitten.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Mut voidaanko k\u00f6yhyyden torjunta n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s t\u00e4mm\u00f6sen\u00e4 sosiaalisena investointina, joka maksaa itsens\u00e4 takaisin.<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: Ehdottomasti voidaan ja m\u00e4 luulen, et siin\u00e4 just t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 poliittisia painotuseroja sit tulee eri puolueiden v\u00e4lill\u00e4, ett\u00e4 miten se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Joo. Jiri tuleeks sulle jotain viel\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: No m\u00e4 ehk\u00e4 viel\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin ty\u00f6murrokseen liittyen, ni ehk\u00e4 nostasin viel\u00e4 ehk\u00e4 ik\u00e4\u00e4n ku (&#8211;)[45:07] ty\u00f6voiman toimeentuloasiat tuohon lis\u00e4ksi. Sit ehk\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ik\u00e4\u00e4n kuin poliittisiin suuntauksiin liittyen se on ik\u00e4\u00e4n kuin iso kysymys, ett\u00e4 mill\u00e4 tavalla esimerks t\u00e4mm\u00f6sii ik\u00e4\u00e4n kuin resurssihaasteisiin vastataan. Nyt meil on tavallaan useampiakin t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 megavirtauksia k\u00e4ynniss\u00e4, et toisaalta on vaikka joku yhdysvaltojen Bidenin hallinto, joka ainakin suunnittelee j\u00e4ttim\u00e4isi\u00e4 elvytystoimenpiteit\u00e4 my\u00f6s sosiaaliturvan saralla. Mik\u00e4 ei ehk\u00e4 oo ollu sille tyypillist\u00e4 Yhdysvalloille. Ja sit toisaalta taas on niit\u00e4 2008 talous ja Eurokriisi tuttuja vy\u00f6nkiristys ja talouskuria ja n\u00e4it\u00e4kin puheita kuitenkin mukana. Eli se on kiinnostavaa mihin suuntaan t\u00e4st\u00e4 ik\u00e4\u00e4n ku menn\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Joo, tossa oli jo v\u00e4h\u00e4n positiivisia merkkej\u00e4 ja jotta ei j\u00e4\u00e4t\u00e4is negatiivisiin haasteisiin, ni viel\u00e4 kysyisin mit\u00e4 positiivista on luvassa? Milt\u00e4 tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 positiivisia merkkej\u00e4 on jo ehk\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>&nbsp;JUSSI TERVOLA: Ensinn\u00e4kin korona epidemiasta on tullut aika varovaisia ja positiivisia merkkej\u00e4, ett\u00e4 se ois laantumassa nyt ja rokotuskattavuus on nousussa. Joten se on hyvin positiivista. Ja ehk\u00e4 yleisell\u00e4 tasolla k\u00f6yhyyspolitiikan n\u00e4k\u00f6kulmasta my\u00f6s se on positiivista, ett\u00e4 mun mielest kaikki puolueet Suomessa kuitenkin hyvinvointivaltion kannalla kuitenkin jossain m\u00e4\u00e4rin. Mutta keinoista ollaan eri mielt\u00e4, ett\u00e4 miten se s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: Joo m\u00e4 nostasin t\u00e4h\u00e4n k\u00f6yhyyteenkin liittyen my\u00f6s eriarvosuuden ik\u00e4\u00e4n kuin laajemman ymm\u00e4rryksen siit\u00e4, ett\u00e4 sill\u00e4 on negatiivisia vaikutuksia my\u00f6s paitsi hyvinvoinnille, ni my\u00f6s kest\u00e4v\u00e4lle taloudelle. Ja t\u00e4ss\u00e4 suhteessa toivoisin, ett\u00e4 semmosta tietty\u00e4 paradigman muutosta laajemmassa talouspolitiikassa ois tapahtumassa. My\u00f6s ehk\u00e4 n\u00e4\u00e4 koulutus- ja osaamispanostukset on positiivisia ja jotenkin ehk\u00e4 my\u00f6s n\u00e4ist\u00e4 toivoisin, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin niist\u00e4 l\u00f6ytyis ik\u00e4\u00e4n kuin poliittisen kent\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n semmonen tietty yhteisymm\u00e4rrys, ett\u00e4 ne on t\u00e4rkeit\u00e4. Ja ilman muuta toivon, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin Suomessa hyvinvointivaltion ja korkeeseen koulutukseen on kaikki poliittiset puolueet ja suuntautukset sitoutuneet. Mut kyl m\u00e4 kuitenkin alleviivaan sill\u00e4 tavalla sit\u00e4 politiikan merkityst\u00e4, ett\u00e4 varmaan vaikka seuraava hallituskausi politiikan sis\u00e4lt\u00e4 varmaan aika erilaista olisi sen suhteen, ett\u00e4 muodostaako sen hallitusrungon punavihreet puolueet vai sinimustat puolueet.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Aivan. Ainakin sosiaalipolitiikan tutkijoina Jussi varmaan on samaa mielt\u00e4 ja itse oon tota mielt\u00e4, ett\u00e4 politiikalla todellakin on merkityst\u00e4. Et ei oo mit\u00e4\u00e4n deterministisi\u00e4 kehityskulkuja, ett\u00e4 eriarvosuus vain kasvaisi.<\/p>\n\n\n\n<p>Viel\u00e4 ennen kuin p\u00e4\u00e4st\u00e4n teid\u00e4t nauttii aurinkoisesta p\u00e4iv\u00e4st\u00e4, niin meid\u00e4n kuulijoille haluaisin teilt\u00e4 t\u00e4mm\u00f6set kes\u00e4\u00e4n sopivat lukuvinkit tai kenties elokuvavinkit k\u00f6yhyys teemalla.<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: No mulla tulee ekana mieleen n\u00e4\u00e4 tietyt leffat ja Ken Loachin leffat nimenomaan. T\u00e4\u00e4 brittiohjaaja, joka k\u00e4sittelee sosiaalipoliittisia teemoja elokuvissaan hyvin usein. Viime aikoina m\u00e4 just n\u00e4in sen I, Daniel Blake -leffan, mik\u00e4 on aika hyv\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen kafkamainen kertomus miehest\u00e4, joka joutuu ty\u00f6kyvytt\u00f6m\u00e4ks ja sit se putoo tiettyjen j\u00e4rjestelmien v\u00e4liin eik\u00e4 saa sitten tarvitsemaansa apua. Se tuli mulle ekan mieleen.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Joo, mites Jiri?<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: Hyv\u00e4 vinkki Jussilta. M\u00e4 ehk\u00e4 nostaisin kirjallisuuden puolelta ruotsinsuomalaisen Susanna Alakosken romaanit kuten Sikalat ja h\u00e4n kirjoitti sit my\u00f6hemmin semmonen ehk\u00e4 enemm\u00e4n asiakirjanki, ku K\u00f6yh\u00e4n lokakuu. Niiss\u00e4 ehk\u00e4 my\u00f6s sitten, m\u00e4 tykk\u00e4\u00e4n niist\u00e4 sen takia ett\u00e4 niiss\u00e4 voi my\u00f6s t\u00e4n pohjoismaisen hyvinvointivaltion roolia samalla mietti\u00e4 ja pohtia k\u00f6yhyyden ehk\u00e4semis- tai siin\u00e4, ett\u00e4 ihmiset jotka vaikka k\u00f6yhyydess\u00e4 ja huono-osaisuudessa el\u00e4\u00e4, niin voivat p\u00e4\u00e4st\u00e4 jaloilleen. Mutta kun t\u00e4n podcastin nimi oli Samassa veneess\u00e4, en malta olla mainitsematta my\u00f6s tamperelaisen R\u00e4j\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t -b\u00e4ndin sen nimist\u00e4 biisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Okei (naurua), pit\u00e4\u00e4p\u00e4 kuunnella. Kiitos n\u00e4ist\u00e4 kulttuurivinkeist\u00e4. Toivottavasti kuulijat ottavat niist\u00e4 vaarin. Kiitos oikein paljon Jiri ja Jussi, ett\u00e4 tulitte vieraaksi t\u00e4h\u00e4n podcastiin.<\/p>\n\n\n\n<p>JUSSI TERVOLA: Kiitos.<\/p>\n\n\n\n<p>JIRI SIRONEN: Kiitos.<\/p>\n\n<div class=\"twitter-share\"><a href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet\" class=\"twitter-share-button\">Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>INVESTin Samassa veneess\u00e4 \u2013 matkalla hyvinvointivaltiossa \u2013podcast tarjoaa katsauksia hyvinvointivaltioomme. Matkaoppaana toimii tutkimusjohtaja Maria Vaalavuo, jonka kanssa INVESTin tutkijat sek\u00e4 moninaiset yhteisty\u00f6kumppanimme p\u00e4\u00e4sev\u00e4t keskustelemaan hyvinvointivaltion nykytilasta sek\u00e4 sen haasteista ja onnistumisista. Tietenkin podcastissa keskustellaan my\u00f6s tutkimuksesta, jonka avulla voidaan taata kest\u00e4v\u00e4 hyvinvointivaltio my\u00f6s tuleville sukupolville. Tervetuloa mukaan matkalle! Toisessa jaksossa Maria Vaalavuon vieraana ovat tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6&nbsp;&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":166,"featured_media":2022,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[411],"tags":[105,468,483],"class_list":["post-2040","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-podcast","tag-hyvinvointivaltio","tag-podcast","tag-samassa-veneessa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2040","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/166"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2040"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2040\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2184,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2040\/revisions\/2184"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2022"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2040"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2040"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2040"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}