{"id":2061,"date":"2021-11-01T15:41:05","date_gmt":"2021-11-01T13:41:05","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2061"},"modified":"2021-12-07T17:01:02","modified_gmt":"2021-12-07T15:01:02","slug":"samassa-veneessa-matkalla-hyvinvointivaltiossa-jakso-3","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2021\/11\/01\/samassa-veneessa-matkalla-hyvinvointivaltiossa-jakso-3\/","title":{"rendered":"Jakso 3: Outi Sirni\u00f6 &amp; Sanna Kailaheimo-L\u00f6nnqvist, teemana perhetaustan vaikutus el\u00e4m\u00e4nkulkuun"},"content":{"rendered":"\n<p>INVESTin Samassa veneess\u00e4 \u2013 matkalla hyvinvointivaltiossa \u2013podcast tarjoaa katsauksia hyvinvointivaltioomme. Matkaoppaana toimii tutkimusjohtaja <strong>Maria Vaalavuo<\/strong>, jonka kanssa INVESTin tutkijat sek\u00e4 moninaiset yhteisty\u00f6kumppanimme p\u00e4\u00e4sev\u00e4t keskustelemaan hyvinvointivaltion nykytilasta sek\u00e4 sen haasteista ja onnistumisista. Tietenkin podcastissa keskustellaan my\u00f6s tutkimuksesta, jonka avulla voidaan taata kest\u00e4v\u00e4 hyvinvointivaltio my\u00f6s tuleville sukupolville. Tervetuloa mukaan matkalle!<\/p>\n\n\n\n<p>Kolmannessa jaksossa \u00e4\u00e4neen p\u00e4\u00e4sev\u00e4t sosiaaliseen liikkuvuuteen monipuolisesti paneutuneet tutkijat<strong> Outi Sirni\u00f6<\/strong> ja <strong>Sanna Kailaheimo-L\u00f6nnqvist<\/strong> ja aiheena on, miten perhetausta vaikuttaa lasten el\u00e4m\u00e4nkulkuun ja miksi t\u00e4ll\u00e4 on merkityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-rich is-provider-soundcloud wp-block-embed-soundcloud wp-embed-aspect-4-3 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"Samassa Veneess\u00e4 Jakso 3 by Terveyden ja hyvinvoinnin laitos\" width=\"500\" height=\"400\" scrolling=\"no\" frameborder=\"no\" src=\"https:\/\/w.soundcloud.com\/player\/?visual=true&#038;url=https%3A%2F%2Fapi.soundcloud.com%2Ftracks%2F1141515328&#038;show_artwork=true&#038;maxheight=750&#038;maxwidth=500\"><\/iframe>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n<p>TEKSTIVERSIO<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Oikein paljon tervetuloa kuuntelemaan Invest-tutkimushankkeen Samassa veneess\u00e4 matkalla hyvinvointivaltiossa podcastia. M\u00e4 oon Maria Vaalavuo tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ja oppaananne n\u00e4ill\u00e4 matkoilla.<\/p>\n\n\n\n<p>Mulla on ilo t\u00e4n\u00e4\u00e4n keskustella ylisukupolvisuudesta kahden aiheen huippuasiantuntijan kanssa. Tervetuloa studioon Outi Sirni\u00f6 ja Sanna Kailaheimo-L\u00f6nnqvist.<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: Kiitos.<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: Kiitos.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Outi, s\u00e4 oot sosiologi ja erikoistutkija t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Miten s\u00e4 oot p\u00e4\u00e4tynyt tutkijaks ja mik\u00e4 sua oikein tutkimuksessa kiehtoo?<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: No m\u00e4 oon kyll\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen klassinen sosiologi, et mua sosiologiassa ja sosiologisissa aiheissa kiinnostaa se, ett\u00e4 kuinka pystyy p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n yhteiskunnallisiin ilmi\u00f6ihin paremmin sis\u00e4lle. Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 miten meid\u00e4n yhteiskunta toimii ja miten me ihmiset sen yhteiskunnan j\u00e4senin\u00e4 toimitaan. Et aika t\u00e4mm\u00f6nen ihmisen toiminta ja rakenne kiinnostavat ja sit\u00e4 kautta olen my\u00f6s sitten p\u00e4\u00e4tynyt tutkijaksi. Ett\u00e4 kiinnostaa yhteiskunnalliset ilmi\u00f6t ja niiden tarkempi ymm\u00e4rrys.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Joo, mit\u00e4 sul on just t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ty\u00f6nalla?<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: No m\u00e4 oon kaiken tutkimukseni tehnyt liittyen eriarvoisuuteen. Enimm\u00e4kseen ylisukupolvista eriarvosuutta, mit\u00e4 nytkin tutkin jonkun verran ainakin koulutuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta ja kouluttautumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ja sitten my\u00f6s tutkin k\u00f6yhyytt\u00e4, taloudellista eriarvoisuutta, v\u00e4h\u00e4n my\u00f6s koronan vaikutuksia eriarvoisuuteen. T\u00e4mm\u00f6si\u00e4 teemoja nyt py\u00f6rii p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Eritt\u00e4in mielenkiintosta ja ajankohtaista my\u00f6s. Sanna, s\u00e4 taas v\u00e4ittelit alkuvuodesta tohtoriks eik\u00f6 n\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: Kyll\u00e4 n\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Milt\u00e4 nyt tuoreesta tohtorista tuntuu?<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: Onhan se mukavaa, ett\u00e4 vuosien ty\u00f6 on saatu nyt pakettiin ja tutkimus pystyy jatkumaan edelleen.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Mist\u00e4 sun v\u00e4it\u00f6skirja oikein kertoi tai mit\u00e4 s\u00e4 siin\u00e4 tutkit?<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: M\u00e4 tutkin sit\u00e4, ett\u00e4 miten el\u00e4m\u00e4ntapahtumat ja vanhemman resurssit on yhteydess\u00e4 yksil\u00f6n erilaisiin tulemiin, kuten koulutukseen tai urakehitykseen ja avioeroon ja avoeroon.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Tied\u00e4n tutkimuskohteet on aika ytimess\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 Invest-lippulaivahankkeessa, jossa tutkitaan nimenomaan eriarvosuutta ja hyvinvointivaltion tulevaisuutta. Elikk\u00e4 siin\u00e4 mieless\u00e4 erinomaisia podcast vieraita t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Jos puhutaan v\u00e4h\u00e4n koulutuksesta, niin ku s\u00e4 sanoit Outi, niin s\u00e4 oot tutkinut paljon koulutusta ja koulutus eroja ja miten koulutus periytyy vaikka vanhemmilta lapsille. Niin miks koulutuksen tutkiminen on t\u00e4rkeet\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: No siin\u00e4 vaiheessa, kun m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ainakin noin v\u00e4est\u00f6tasolla ihmisten yhteiskunnallista asemaa, niin saavutettu koulutustaso on tekij\u00e4 joka pitk\u00e4lti, ei toki ainoastaan, mutta pitk\u00e4lti ennustaa sit\u00e4, mink\u00e4laiseen yhteiskunnalliseen asemaan henkil\u00f6 p\u00e4\u00e4tyy. Niin toki on muitakin vaihtoehtoja yritt\u00e4\u00e4 haarukoida sosioekonomista asemaa, mutta koulutus on yksi niist\u00e4 selkeimmist\u00e4 yhteiskunnallista kerrostuneisuutta aiheuttavista ominaisuuksista. Ja koulutus on my\u00f6s siin\u00e4 mieless\u00e4 kiitollinen tutkimuskohde, ett\u00e4 koulutustasoon pystyy tai kouluttautumiseen ja siihen, mink\u00e4laisia koulupolkuja ja koulusaavutuksia, mink\u00e4laiset niist\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy lopulta olemaan. Niin siihen pystyt\u00e4\u00e4n my\u00f6s aika paljon vaikuttamaan, et se on my\u00f6s semmonen tutkimuskohde miss\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n jo nuoresta pit\u00e4en seuramaan lasten ja nuorten kouluttautumista ja sit samalla pystyt\u00e4\u00e4n miettim\u00e4\u00e4n eri el\u00e4m\u00e4nvaiheeseen sopivia vaikuttamiskeinoja.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Tarkotat nimenomaan t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 yhteiskunnallista vaikuttamista tai politiikka toimenpiteiet\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: Joo kyll\u00e4, et jos ajatellaan, ett\u00e4 usein miten eriarvoisuustutkijoita kiinnostaa my\u00f6s sen eriarvoisuuden v\u00e4hent\u00e4minen. Niin siin\u00e4 mieless\u00e4 koulutus ja kouluttautuminen on hedelm\u00e4llinen tutkimuskohde, et se on my\u00f6s aihepiiri, johon pystyt\u00e4\u00e4n aika hyvin moneen muuhun verrattuna aika hyvin vaikuttamaan erilaisilla poliittisilla toimilla.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: S\u00e4 oot Sanna kanssa koulutusta tutkinut, niin ootko samaa mielt\u00e4 Outin kanssa n\u00e4ist\u00e4 perusteluista, ett\u00e4 mink\u00e4 takia koulutusta kannattaa ja pit\u00e4\u00e4 tutkia?<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: M\u00e4 oon samaa mielt\u00e4 ja sit itse sen sosioekonomisen aseman lis\u00e4ks koulutus my\u00f6s mukavasti on yhteydess\u00e4 yksil\u00f6n terveyteen ja perheellistymiseen ja muuhun, joten sit\u00e4 pystyy k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muutenki t\u00e4llasena mittarina sitten el\u00e4m\u00e4n, ei onnistumisen kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mutta saavutusten kannalta.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Mitenk\u00e4 vaikka t\u00e4mm\u00f6siss\u00e4 asioissa, jos vertaa vaikka tulotasoo versus koulutustasoon, niin ennustaako koulutus paremmin vaikka lasten saantia kun henkil\u00f6n tulotaso tai avioeroo?<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: M\u00e4 en oo itseasias juuri n\u00e4it\u00e4 asioita tutkinut, joten en lupaa mit\u00e4\u00e4n selkeet\u00e4 vastausta. Mutta yleisesti ottaen monessa asiassa tuntuu olevan, ett\u00e4 vanhempien koulutus on vahvemmin yhteydess\u00e4 kun tulot. Ainakin mun tutkimusten mukaan tuloilla on pikkusen pienempi rooli, kun sitten koulutuksella. Mutta esimerkiks Marika Jalovaaran mukaan ainakin h\u00e4nen uudessa tutkimuksessansa n\u00e4\u00e4 koulutustaso oli yhteydess\u00e4 lapsen saantiin aika vahvasti.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Joo, okei.<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: Ja onhan siin\u00e4 sit se tekij\u00e4 my\u00f6s, ett\u00e4 tulotaso on aika heiluva se voi olla hyvinkin erilainen eri el\u00e4m\u00e4nkaaren vaiheessa ja sit\u00e4 kautta siin\u00e4 my\u00f6s, ett\u00e4 mittausvaikeus, ett\u00e4 miss\u00e4, jos puhutaan miten tulotaso jotakin asiaa ennustaa, niin miss\u00e4 vaiheessa el\u00e4m\u00e4nkaarta me oikeestaan sit\u00e4 tulotasoa mitataan. Kun taas sitten koulutus on pysyv\u00e4mpi luonteeltaan, niin sill\u00e4 tavalla se ainakin n\u00e4in v\u00e4est\u00f6tasoisia tutkimuksia tehdess\u00e4 on usein, ehk\u00e4 voi sanoo ainakin helpompi ja ehk\u00e4 my\u00f6s luotettavampi tapa mitata sit\u00e4 tiettyj\u00e4 riskej\u00e4 mit\u00e4 liittyy erilaisiin vaikka terveyteen ja perheellistymiseen, el\u00e4m\u00e4ntapoihin ja vastaaviin, toimeentuloon ja muuhun.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Kuinka hyvin sitten vanhempien koulutus m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sen, ett\u00e4 kuinka pitk\u00e4lle lapsi kouluttautuu?<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: Kuinka hyvin? (naurua)<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Niin jos tiedet\u00e4\u00e4n, Outi sul on pieni lapsi, tuleeko h\u00e4nest\u00e4 v\u00e4itellyt tohtori mill\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>(naurua)<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: Apua. Kyll\u00e4 nyt numeroita antaa, mutta t\u00e4ytyy sanoa, ett\u00e4 kyll\u00e4h\u00e4n erityisesti korkeakoulutus periytyy vahvasti ja sit\u00e4 kautta tietenkin todenn\u00e4k\u00f6isyydet on korkeat. Mutta sit t\u00e4ss\u00e4 on nyt aika paljon viel\u00e4 aikaa kulutettavana ja my\u00f6s koulutusrakenne voi muuttua ja on kaikenlaisia omiakin intressej\u00e4. En nyt ihan suoraa halua ennustaa oman lapseni (naurua) saavuttamaa koulutustasoa t\u00e4ss\u00e4. Mutta noin niinku l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti vanhempien koulutustaso ennustaa varsin vahvasti lasten kouluttautumista, joka n\u00e4kyy sek\u00e4 oppimenestyksess\u00e4 ett\u00e4 sitten my\u00f6s koulutusvalinnoissa. Et siin\u00e4kin vaiheessa, kun tarkastellaan samalla tavalla menestyneit\u00e4 vaikkapa peruskoulussa menestyneit\u00e4 oppilaita, ni he joilla on korkeammin koulutetut vanhemmat, ni he jatkaa todenn\u00e4k\u00f6isemmin yliopistoon. Et se vanhempien koulutuksen vaikutus kyll\u00e4 l\u00f6ytyy monestakin kohtaa sit\u00e4 koulupolkua, et se ei oo vaan sit\u00e4, et toiset olis jotenkin p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 oppiaineissa. Vaan siel on paljon kaikkea muutakin mik\u00e4 sen selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Joo. Jatketaan viel\u00e4 t\u00e4st\u00e4 koulutuksesta my\u00f6hemmin. Mutta haluun t\u00e4ss\u00e4, kun t\u00e4n podcast jakson teemana on ylisukupolvisuus, niin haluaisin Sanna sulta kysy\u00e4, kun t\u00e4t\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjassasi oot tutkinut. Niin mit\u00e4 ylisukupolvisuus oikein tarkoittaa?<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: No se on totta kai aika laajak\u00e4sitteinen, mut ylisukupolvisuus mulle tarkottaa ennen kaikkee periytymist\u00e4 my\u00f6s. Eli sit\u00e4, ett\u00e4 onko vanhemman koulutus sama kuin lapsen koulutus tai terveysk\u00e4ytt\u00e4ytyminen sama vanhemmilla ja lapsilla ja n\u00e4in edesp\u00e4in. Eli ylisukupolvisuus on sit\u00e4, ett\u00e4 tapahtuuko sama asia sek\u00e4 vanhempien tasolla ett\u00e4 lapsitasolla ja sitten toisaalta v\u00e4it\u00f6skirjassa m\u00e4 tutkin my\u00f6s t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 laajempia sukulaisverkkoja. Et tarkastelussa oli my\u00f6s omien vanhempien lis\u00e4ksi my\u00f6s puolison vanhemmat, ett\u00e4 n\u00e4kyyk\u00f6 t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 ylisukupolvista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 sit monella eri tasolla.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Mitenk\u00e4 puolison vanhemmat vaikuttaa henkil\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n? Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 t\u00e4ss\u00e4 olla stragteginen, jos ei oo viel\u00e4 puoliso valittu?<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: No se varmasti varmaan riippuu, mutta yks tutkimus oli siit\u00e4 aiheesta, ett\u00e4 miten puolison vanhempien resurssit on yhteydess\u00e4 urakehitykseen. Ja siin\u00e4 me havaittiin niin, ett\u00e4 jos oma perhetausta oli korkee ja puolison perhetausta oli my\u00f6s korkee, niin se edesauttoi sit\u00e4 urakehityst\u00e4. Mut valitettavasti me ei l\u00f6ydetty sellast tutkimustulosta, ett\u00e4 niin sanotusti t\u00e4mm\u00f6nen tuhkimotarina naimalla yl\u00f6sp\u00e4in saisi kompensoitua omaa matalaa perhetaustaa. Ni sellasta ei sitten l\u00f6ytynyt. Eli toisinsanoen ei pysty strategioimaan, koska perhett\u00e4ns\u00e4 ei voi valita.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Ent\u00e4 voiks jotenkin, oliko sitten toiste p\u00e4in t\u00e4mm\u00f6nen k\u00e4\u00e4nteinen tuhkimotarina, et jos nai alasp\u00e4in. Sun puolisolla on heikosti koulutetut vanhemmat, ni onks sill\u00e4 negatiivinen vaikutus vai sil ei oo mit\u00e4\u00e4n vaikutusta?<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: Sil ei tuntunu olevan juurikaan vaikutusta ja se on mun mielest\u00e4 aika loogista siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 totta kai suhun eniten vaikuttaa sun omat vanhemmat eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n puolison vanhemmat. Koska omat vanhemmat on ollu el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuitenkin syntym\u00e4st\u00e4 saakka ja puolison vanhemmat on tullut sinne el\u00e4m\u00e4\u00e4n vasta sitte, ku s\u00e4 oot tavannut sun puolison.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Voisin kuvitella my\u00f6s, ett\u00e4 se ik\u00e4vaihe miss\u00e4 s\u00e4 tapaat sun puolison vaikuttaa. Et jos s\u00e4 vasta nelikymppisen\u00e4 hankit partnerin, niin sitten vaikutus alkaa olemaan v\u00e4h\u00e4isempi sill\u00e4 sun puolison perheell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: Varmasti se voi olla n\u00e4inkin, me ei itseasiassa just tota ajotusta tutkittu siin\u00e4, vaan me otettiin yksil\u00f6n kaikki puolisot ja puolisoiden vanhemmat siit\u00e4, kun ne t\u00e4ytti 18 ja siihen nelj\u00e4\u00e4nkymppiin saakka. Ja sill\u00e4 tavalla me saatiin se urakehityskin catchattyy sielt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Okei, todella mielenkiintosta. Kuuntelijoille vinkiksi t\u00e4m\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis silt\u00e4, ett\u00e4 ylisukupuolisuutta voidaan tutkia aika monessa eri asiassa, ett\u00e4 onko se sitten avioerot, lasten saanti, koulutus, tulot, terveys. Ett\u00e4 laajaskaala tutkimuskohteita. Mut mink\u00e4 takia meid\u00e4n sitten pit\u00e4is olla kiinnostuneita ylisukupolvisuudesta?<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: Ylisukupolvisuutta pidet\u00e4\u00e4n mahdollisuuksien ja tasa-arvon mittarina. Eli ajatellaan, ett\u00e4 mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n perhetausta ennustaa lasten saavutuksia ja el\u00e4m\u00e4\u00e4, ni sit\u00e4 paremmin mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu. Seh\u00e4n on k\u00e4sitteen\u00e4 oikeestaan hyvin k\u00e4ytetty sek\u00e4 yhteiskunta- ett\u00e4 taloustieteiss\u00e4 ja sitten my\u00f6s politiikassa oikeestaan kaikkien poliittisten puolueiden hyv\u00e4ksym\u00e4 periaate. Ja ajatuksena on silloin, ett\u00e4 yhteiskunta toimii paremmin, kun mahdollisuukisen tasa-arvo toteutuu. Eli silloin ei hukata sit\u00e4 lahjakkuusreservi\u00e4 eli hukata niit\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka oikeesti oliskin lahjakkaita jossain asiassa, mutta ei p\u00e4\u00e4se siihen asemaan tai teht\u00e4v\u00e4\u00e4n tai pysty toteuttamaan itse\u00e4\u00e4n samalla tavalla kuin heid\u00e4n lahjakkuutensa, heid\u00e4n kykyns\u00e4, heid\u00e4n omat toiveensa sit\u00e4 veisiv\u00e4t. Et se on yhteiskunnan toimivuuden kannalta t\u00e4rkeet\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 on pystyt\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksi kaikki se osaaminen ja motivaatio, mit\u00e4 meid\u00e4n yhteiskunnassa on. Ja sit on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 my\u00f6skin niitten yksil\u00f6itten kannalta, koska sit se lis\u00e4\u00e4 yksil\u00f6itten hyvinvointia, kun heil on semmonen kokemus, et he on p\u00e4\u00e4sseet el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n toteuttamaan semmosia asioita mitk\u00e4 on ollut heid\u00e4n motiiviensa ja kykyjens\u00e4 mukaisia. Eik\u00e4 niin, ett\u00e4 jotakin olis j\u00e4\u00e4nyt saavuttamatta sen takia, ett\u00e4 esimerkiksi joku perhetaustaan liittyv\u00e4 tekij\u00e4 olis sit\u00e4 est\u00e4nyt.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Joo. Mahdollisuuksien tasa-arvon t\u00e4rkeydest\u00e4 on varmaan helppo olla samaa mielt\u00e4 kautta ideologisten kuppikuntien, ett\u00e4 sen takia se varmaan n\u00e4ytt\u00e4ytyykin sitten eri puolueilla tai laidasta laitaan oikeistosta vasemmistoon t\u00e4rkeen\u00e4 elementtin\u00e4, mit\u00e4 kannatetaan.<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: Toki sit se vaihtelee enemm\u00e4nkin sen mukaan, ett\u00e4 mink\u00e4lainen periytymisen taso pidet\u00e4\u00e4n kuitenkin sitten hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4. Ett\u00e4 toiset n\u00e4kee, et enemm\u00e4nkin periytymist\u00e4 voi tapahtua, jolloin se kuitenkin on viel\u00e4 sen tasa-arvon mukaista oletuksella, ett\u00e4 kaikilla on kuitenkin on ollut samat mahdollisuudet. Ja sit taas toiset haluaisivat tasottaa viel\u00e4kin enemm\u00e4n niit\u00e4 eroja. Se ideologinen tausta sit vaikuttaa siihen, et kuinka paljon niit\u00e4 eroja haluttais tasoittaa. Mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki on mahdollisuuksien tasa-arvon puolella, keinot on sitten v\u00e4h\u00e4n erit.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Sanna sul on v\u00e4ikk\u00e4riss\u00e4 s\u00e4 oot kattonut niit\u00e4 erilaisia el\u00e4m\u00e4ntapahtumia ja sitten, et miten se perhetausta vaikuttaa siihen, ett\u00e4 mik\u00e4 sen tapahtuman negatiivisen ja kenties joskus positiivisenkin tapahtuman vaikutus el\u00e4m\u00e4\u00e4n on. Ni onks sielt\u00e4 l\u00f6ytynyt jotain semmoista, mik\u00e4 on jotenkin h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tai joka ois vastoin t\u00e4t\u00e4 mahdollisuuksien tasa-arvon teesi\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: Toi on hyv\u00e4 kysymys. M\u00e4 en oo sit\u00e4 oikeestaan aikasemmin ihan juuri tolta n\u00e4k\u00f6kulmalta ajatellut. Mutta ainakin vois ajatella, et yhdess\u00e4 artikkelissa tutkittiin sit\u00e4, ett\u00e4 miten vanhempien resurssit on yhteydess\u00e4 yksil\u00f6n ty\u00f6kyvytt\u00f6myyteen nuoruudessa. Ja siin\u00e4 oli siin\u00e4 mieless\u00e4 ehk\u00e4 h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4 tulos, ett\u00e4 sitten kun lapset oli saanut ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kett\u00e4, ni sitten ne lapset joiden vanhemmilla oli korkee koulutus tai korkeet tulot. Ni sillon he oli paremmassa ty\u00f6markkina-asemassa sitten pari vuotta sen ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kkeen saamisen j\u00e4lkeen. Eli he oli p\u00e4\u00e4ssyt takaisin muita todenn\u00e4k\u00f6isemmin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n tai opiskelemaan ja n\u00e4in edesp\u00e4in. Ja sitten taas matalasti koulutettujen vanhempien lapset oli taas muita useimmin edelleen ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kkeell\u00e4 tai ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4. Joten siin\u00e4 mieless\u00e4 ainakaan t\u00e4ss\u00e4 kohtaa t\u00e4\u00e4 mahdollisuuksien tasa-arvo ei ihan t\u00e4ydellisesti toteudu. Vaikka yhteiskunta tarjoo sen avun.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Niin ett\u00e4 vanhempien resursseilla on viel\u00e4 tossa vaiheessa merkityst\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 sulle oikein tapahtuu. Tosi kiinnostavaa. Tota Outi, s\u00e4 oot sitten tutkinut t\u00e4t\u00e4 koulutuksen ylisukupolvisuutta ja kattonut my\u00f6s mink\u00e4laisia trendej\u00e4 siin\u00e4 on ollut vuosien varrella. Ja kun toit ilmi, ett\u00e4 politiikalla voidaan t\u00e4h\u00e4n vaikuttaa ja mekin pyrit\u00e4\u00e4n tunnistaa niit\u00e4 hyvinvointivaltion keinoja, joilla voidaan eriarvoisuutta v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ja t\u00e4t\u00e4 mahdollisuuksien tasa-arvoo edist\u00e4\u00e4. Niin milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, onko tilanne mennyt parempaan suuntaan vai huonompaan suuntaan ja miten Suomi esim. vertautuu muihin maihin?<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: No nyt viimesimpien tutkimustulostan perusteella, miss\u00e4 katotaan 80-luvun puoliv\u00e4liin asti syntyneit\u00e4. Niin siell\u00e4 n\u00e4kyy, ett\u00e4 perhetaustan yhteys kouluttautumiseen on lis\u00e4\u00e4ntynyt eli sill\u00e4 tavalla ollaan aikasemmin niitten 60-luvun syntyneitten kohdalla ollaan oltu viel\u00e4 eurooppalaista kaikken v\u00e4hiten eriarvoista porukkaa. Mutta nyt sitten Euroopan mittakaavassa ollaan siirrytty t\u00e4m\u00e4n eriarvoisuuden suhteen l\u00e4hemm\u00e4s semmosta eurooppalaista keskiarvoa. Eli sill\u00e4 tavalla eriarvosuus on lis\u00e4\u00e4ntynyt ja se on tietenkin huolestuttavaa, mutta haastavaa t\u00e4st\u00e4 tekee sen, kun kouluttautumisessa menee niin kauan. Ett\u00e4 vasta sitte ku on l\u00e4hemm\u00e4s kolmeekymment\u00e4 ik\u00e4vuotta tai sen j\u00e4lkeen, ni sitten pystyt\u00e4\u00e4n oikeestaan sanomaan lopullisesti, ett\u00e4 mink\u00e4 koulutustason yksil\u00f6 on saavuttanut. Ja sen takia me ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 nyt n\u00e4ihin nuorimpiin ihmisiin viel\u00e4 k\u00e4siks, ett\u00e4 mik\u00e4 sitten tilanne ihan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 oikeastaan onkaan. Joten ei voi suoraan sanoa, ett\u00e4 onko sitten vaikka 90-luvulla syntyneill\u00e4 tapahtunut muutosta eri suuntaan. Mutta ainakin t\u00e4ss\u00e4 60-luvulta 80-luvulla syntyneitten v\u00e4lill\u00e4 on tapahtunut eriarvoisuuden lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4, eli perhetaustan yhteyden lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Mik\u00e4 t\u00e4t\u00e4 oikein selitt\u00e4\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: No t\u00e4t\u00e4 on aika vaikee suoraan sijottaa ainakaan mihink\u00e4\u00e4n tiettyyn tapahtumaan tai ett\u00e4 olis joku asia, yksitt\u00e4inen tekij\u00e4 joka sit\u00e4 ajaa. Yks syy on puhtaasti vaan sit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 on yh\u00e4 kouluttautuneemmat vanhemmat. Et n\u00e4itten 80-luvulla syntyneitten vanhemmat on huomattavasti kouluttautuneempia jo kun ne 60-luvulla syntyneiden vanhemmat. Ja sillon se v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johtuu siihen, ett\u00e4 jos koulutuspaikat ei lis\u00e4\u00e4nny, niin silloin my\u00f6s kilpailupaikoista kasvaa, ku siel on yh\u00e4 enemm\u00e4n niit\u00e4 korkeasti koulutettujen lapsia. Mutta meill\u00e4 oli semmonen menetelm\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, jossa me pystyttiin erottelemaan kaksi tekij\u00e4\u00e4. Eli toinen oli just t\u00e4mm\u00f6nen v\u00e4est\u00f6rakenteessa tapahtuneet muutokset, mik\u00e4 on just t\u00e4\u00e4 mink\u00e4 \u00e4sken kuvastin. Ja sitten toisaalta se aito perhetaustan yhteys, ett\u00e4 pystyttiin erottelemaan t\u00e4st\u00e4 v\u00e4est\u00f6tason muutoksesta ja siell\u00e4 n\u00e4htiin, ett\u00e4 my\u00f6s se perhetaustan yhteys on kasvannu. Et vaikka t\u00e4\u00e4 v\u00e4est\u00f6llinen muutos selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 koulutuserot tai kouluttautumiserot kasvaa, niin my\u00f6s perhetaustan semmonen, miksik\u00f6h\u00e4n sit\u00e4 kutsuis, niinku aito yhteys perhetaustasta vanhempien kouluttautumiseen on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Ni se onkin sitten viel\u00e4 vaikeempi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 selitys, ett\u00e4 mik\u00e4 sen nousevan trendin on aikaan saanu. Yks syy voi olla se, ett\u00e4 lukiokoulutus on sen verran eriytyneempi ammattillisista opinnoista, jolloin sitten siit\u00e4 lukiosta on tullut huomattavasti aikasempaa vanhempi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 sille koulupolulle. Sill\u00e4 tavalla siin\u00e4 kohti, kun valitaan lukion ja ammatillisen opintojen v\u00e4lill\u00e4, ni oikeestaan tehd\u00e4\u00e4n semmosta aika isoa eron tekoa. Joka sitten poikii lopulta siihen, ett\u00e4 perhetaustalla on suurempi vaikutus.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Mulle tuli yhten\u00e4 selityksen\u00e4 mieleen se, ett\u00e4 jos meill\u00e4 on enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n korkeesti koulutettuja, niin se matalasti koulutettujen porukkahan alkaa olee koko valikoituneempi. Et sinne voi kumuloitua, kasaantua erilaisia jotain muita haasteita sitten kenties.<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: Kyll\u00e4 ja samalla tavalla sitten, kun se korkeasti koulutettujen vanhempien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa, niin my\u00f6s sitten siell\u00e4 korkeasti koulutettujen vanhempien sis\u00e4ll\u00e4 tulee k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uusia erilaisia strategioita joilla pystyt\u00e4\u00e4n mahdollistamaan viel\u00e4 erikoistuneempaa koulutusta sille lapselle. Jos puhutaan vaikka n\u00e4ist\u00e4 erikoisluoksista, kaikki painotusopetus ja vastaava, musiikkiluokat ja t\u00e4mm\u00f6set kielien valinnat ja kielien monimuotosuus tai kuinka paljon kieli\u00e4 opiskellaan, niin sekin voi olla sitten olla semmonen tapa jolla erottaudutaan niist\u00e4 kaikista muista.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Eli Bourdieun ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 eliitti l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aina keinot pysy\u00e4 v\u00e4h\u00e4n et\u00e4\u00e4ll\u00e4 muusta porukasta, ni pit\u00e4\u00e4 paikkansa.<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: Kyll\u00e4, et siell\u00e4 nyt ainakin n\u00e4ytt\u00e4is silt\u00e4, ett\u00e4 korkeasti koulutetut ovat kyll\u00e4 l\u00f6yt\u00e4neet keinonsa yll\u00e4 pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 lasten hyv\u00e4\u00e4 asemaa ainakin n\u00e4in niinku v\u00e4est\u00f6tasolla tutkittuna.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Mink\u00e4laisia sitten mekanismeja siin\u00e4 on siin\u00e4 vanhempien sosioekonomisen aseman ja lapsen tulevaisuuden chancien ja mahdollisuuksien ja saavutusten v\u00e4lill\u00e4? Et mik\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 sen, ett\u00e4 n\u00e4itten v\u00e4lill\u00e4 on yhteys?<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: Mekanismeja on varmasti tosi monta. Totta kai mukana on ihan t\u00e4\u00e4 klassinen biologinen periytyminen, sit\u00e4 toki tapahtuu. Mut n\u00e4in sosiologeina me ei yleens\u00e4 keskityt\u00e4 t\u00e4h\u00e4n niin vahvasti, mutta toki ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ett\u00e4 t\u00e4llaistakin tapahtuu.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Kaikki on rakenteissa.<\/p>\n\n\n\n<p>(naurua)<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: Mut rakenteissakin on varmasti jotakin, sen m\u00e4 hyv\u00e4ksyn koska kuitenkin yhteiskunta tarjoo joitakin mahdollisuuksii ja rajotteita. Ja sit esimerkiks Suomessa pyrit\u00e4\u00e4n tarjoamaan kaikille erilaisii mahdollisuuksii maksuttomasta koulutuksesta l\u00e4htien ja n\u00e4in edesp\u00e4in. Sitten toisaalta n\u00e4iden lis\u00e4ksi t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 vahvistavia tekij\u00f6it\u00e4 voi olla my\u00f6skin t\u00e4mm\u00f6nen valikoiva parinvalinta. Eli ylisukupolvisuus voi lis\u00e4\u00e4ntyy mahdollisesti my\u00f6s sit\u00e4 kautta, ett\u00e4 kun samankaltaiset ihmiset pariutuu kesken\u00e4ns\u00e4 ja hankkii sitten lapsia, niin sillonhan n\u00e4\u00e4 lapset saa sitten t\u00e4mm\u00f6sii vastaavii ominaisuuksia itellens\u00e4 my\u00f6skin. Mutta tietenk\u00e4\u00e4n se periytyminen ei varmastikaan oo n\u00e4in yksoikoista. Sitten on my\u00f6s, et jos sun oma vanhempi on matalasti kouluttautunut, ni se ei tarkota sit\u00e4, et sun on itte pakko olla matalasti kouluttautunu, et se on se sun tulevaisuutes. Vaan sit voi olla muita tekij\u00f6it\u00e4, jotka voi kompensoida asioita ja ihan vaan esimerkiks yks tekij\u00e4 saattaa olla oma motivaatio ja innostus tai joku inspiraatio joistain muista sukulaisista tai ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 tai muuta vastaavaa.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Aivan. Ja meh\u00e4n ollaan yhdess\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 porukalla kirjoitettu my\u00f6s naapuruston, naapureitten vaikutuksista eri n\u00e4k\u00f6isiin asioihin. (Naurua). Ett\u00e4 my\u00f6s laajemmin ymp\u00e4rist\u00f6 vois vaikuttaa.<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: Niin se on ehk\u00e4 hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 puhutaan niin herk\u00e4sti tai puhutaan niin paljon siit\u00e4 perhetaustasta ja mit\u00e4 ne vanhemmat tekee. Mit\u00e4 siell\u00e4 perheess\u00e4 tapahtuu ja kuinka se on sit ylisukupolvisuus on sek\u00e4 n\u00e4it\u00e4 t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 suunniteltuja investointeja omiin lapsiin ja sit yht\u00e4lailla semmosta tahatonta, esimerkiks kulttuurista periytymist\u00e4. Mutta kyll\u00e4h\u00e4n meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 tunnustaa, et ei t\u00e4\u00e4 oo vaan yksil\u00f6ist\u00e4 ja perheist\u00e4 kiinni, vaan kyl t\u00e4\u00e4 on ihan sit niinku Sannakin sanoi, ni rakenteista my\u00f6s l\u00e4ht\u00f6sin. Et mink\u00e4laisia mahdollisuuksia meid\u00e4n yhteiskunta tarjoaa. Vaikka me sosiologit tykk\u00e4\u00e4mme tosi paljon puhua noista kaikista resursseista, kulttuurisita, taloudellisista, sosiaalisistaresursseista, mitk\u00e4 siirtyv\u00e4t sielt\u00e4 vanhemmista lapsille. Niin aika paljon sitten my\u00f6s sill\u00e4 yhteiskunnan rakenteilla on siin\u00e4 merkityst\u00e4, ett\u00e4 kuinka paljon niitten eri perhetaustan tekij\u00f6iden annetaan vaikuttaa sinne lasten saavutuksiin.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Suomalainen peruskoulu on varmaan semmonen tekij\u00e4, joka tasapainottaa tai tasottaa perheiss\u00e4 tulevia eroja.<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: Niin meid\u00e4n kouluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 on kyl tosi paljon hyvi\u00e4 puolia. Peruskoulussa on se, et se on kaikille sama ja jatkuu suht vanhalle i\u00e4lle, et meill\u00e4 ei tehd\u00e4 10- tai 12-vuotiaana jo jotain kouluvalintoja. Vaan kaikki jatkaa pitk\u00e4\u00e4n samassa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ja sit my\u00f6s tietenkin maksuttomuus on semmonen tekij\u00e4, joka edesauttaa sit\u00e4, ett\u00e4 olisi paremmat mahdollisuudet kaikilla kouluttautua.<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: Ja n\u00e4iden lis\u00e4ks tietenkin opintotuki ja muut vastaavat auttaa sitten taas peruskoulun j\u00e4lkeen jatkamaan eteenp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Joo t\u00e4ss\u00e4 tulikin v\u00e4h\u00e4n t\u00e4t\u00e4 politiikkapuolta. Niin tosiaan vois niinku olettaa, ett\u00e4 Suomessa t\u00e4\u00e4 vanhempien vaikutus ei oo niin vaha, kun jossain tietyiss\u00e4 maissa joissa ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 eriarvosuus on voimakkaampaa ja j\u00e4rjestelm\u00e4 on semmonen, ettei se v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tue sosiaalista nousua. Niin mit\u00e4 semmosia muita tekij\u00f6it\u00e4 t\u00e4n koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n lis\u00e4ks voi sitte nostaa, mik\u00e4 edesauttaa sit\u00e4 ett\u00e4 se matalakoulutus ei vaikka periydy. Tai sitten p\u00e4invastoin semmosia tekij\u00f6it\u00e4 jostain ulkomailta, jotka nimenomaan lis\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 sosiaalinen nousu vaikeutuu.<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: No ainakin Sannan \u00e4sken mainitsema opintotuki linkittyy meid\u00e4n koko hyvinvointij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, joka on semmonen joka edesauttaa sit\u00e4, ett\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n ylisukupolvista periytymist\u00e4 ja toisaalta enemm\u00e4n sosiaalisen liikkuvuuden mahdollisuuksia. Ett\u00e4 meill\u00e4 on paljon muitakin etuuksia ja tukimuotoja. Meill\u00e4 on aika verrattain v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 lapsik\u00f6yhyys, vaikka sit\u00e4kin toki on. Ja meill\u00e4 on vaikka terveydenhuolto, joka on laadukasta ja julkisesti tuotettua. Et ne on kaikki semmosia pieni\u00e4 komponentteja, jotka yhdess\u00e4 edesauttaa sit\u00e4, et se kaikkein v\u00e4h\u00e4osaisimpien ja kaikkien parhaimmassa asemassa olevien v\u00e4limatka ei olis niin suuri. Joka taas auttaa siihen, ett\u00e4 meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntilanteet ei oo niin erill\u00e4\u00e4n toisistaan ja sillon on helpompi my\u00f6s saavuttaa semmosia asioita el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, joihin ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sielt\u00e4 perhetaustasta ois saanut niin hyv\u00e4\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtaa.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Onks sulla Sanna t\u00e4h\u00e4n jotain lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 tai tuleeks sulla mieleen jotain semmosia tekij\u00f6it\u00e4, jotka sitten taas voi vaarantaa t\u00e4n sosiaalisen nousun mahdollisuuden?<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: Yks on tietenkin sellanen, ett\u00e4 m\u00e4 ehk\u00e4 keskittyisin my\u00f6s siihen, ett\u00e4 millaista meid\u00e4n opinto-ohjaus on. Ett\u00e4 se ei sit tavallaan ohjaa tiettyj\u00e4 ihmisi\u00e4 tietynlaisille aloille, jolloin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 esimerkiks t\u00e4\u00e4 vois olla yks hyv\u00e4 tapa vaikuttaa asiaan siten, ett\u00e4 perhetausta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaikuttais niin vahvasti. Jos erilaisii koulutusvaihtoehtoja tuotais paremmin ilmi kaikille sek\u00e4 sukupuolesta ja kaikista muista tekij\u00f6ist\u00e4 riippumatta.<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: T\u00e4h\u00e4n liittyy my\u00f6s, ett\u00e4 meill\u00e4 on koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4, jossa ei oo umpikujia.<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: Just n\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: Ett\u00e4 monissa muissa maissahan on, et kun valitsee kerran jonkun yhden polun, niin sit sielt\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 toiselle siirryt\u00e4. Mutta meid\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4 on semmonen, ett\u00e4 miss\u00e4 tahansa nivelvaiheessa pystyy viel\u00e4 vaihtamaan toisaalle. Mutta opinto-ohjaukseenkin liittyen, niin meil on harmilliisen v\u00e4h\u00e4n opiskelijoita, jotka siirtyis ammatillisista opinnoista sitten en\u00e4\u00e4 korkeakoulutukseen. Et siin\u00e4 varmasti sitten semmonen kohta, mik\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 mahdollistaisi sen, mutta sit\u00e4 ei kuitenkaan moni tee. Joten se on semmonen, miss\u00e4 pystyis ehk\u00e4 enemm\u00e4nkin pyrki\u00e4 vaikuttamaan tilanteeseen.<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: Joo ja ammattikoulun ja lukion yhdist\u00e4minenkin on tosi harvinaista kuitenkin. Et t\u00e4t\u00e4kin v\u00e4yl\u00e4\u00e4 saattaisi tai ehk\u00e4 kannattais vahvistaa mahdollisesti, ni sit se lois niinku mahdollisuuksii jatkaa vanhemmin joko yliopistoon tai ammattikorkeeseen. Tai sitten j\u00e4tt\u00e4\u00e4 koulutus siihen kohtaan vaikka aluks ja sit k\u00e4yd\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja jos intoutuu jostakin, niin jatkaa sitten eteenp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Ainakin anekdoottitasolla kuulee, ett\u00e4 vaikka maahanmuuttaja taustaisille ei ehk\u00e4 aina suositella jotain korkeakoulupolkua, vaan ohjataan jollekin matalapalkka alalle. Ni ainakin t\u00e4mm\u00f6sten tarinoiden perusteella vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 siell\u00e4 ois ehk\u00e4 mahdollisuuksia parantaa toimintaa.<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: Mut t\u00e4h\u00e4n liittyen m\u00e4 huomaan, et m\u00e4 nyt takerrun siihen, ku s\u00e4 k\u00e4yt\u00e4t termi\u00e4 sosiaalinen nousu. Et ehk\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 jo enemm\u00e4n puhutaan liikkuvuudesta, joka voi olla my\u00f6s sosiaalista laskua ja silloin ajatellaan, ett\u00e4 se sosiaalinen laskukaan ei oo huono asia, jos se on kuitenkin sit sen yksil\u00f6n omien toiveiden ja kykyjen mukaista. Et sitten n\u00e4iss\u00e4 keskusteluissa aina herk\u00e4sti jotenkin menee siihen, ett\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n tai voi ryhty\u00e4 kuulostaa silt\u00e4, ett\u00e4 nyt me yritet\u00e4\u00e4n saada kaikkia sinne korkeakouluun. Mutta seh\u00e4n ei oo tietenk\u00e4\u00e4n mink\u00e4\u00e4n periaatteen mukaista, vaan ajatuksena on, ett\u00e4 kaikki saavuttais just ne asiat el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, mit\u00e4 itse haluaa. Eik\u00e4 niin, ett\u00e4 se on mik\u00e4\u00e4n pakkov\u00e4yl\u00e4, ett\u00e4 kaikki pit\u00e4\u00e4 sitten sinne korkeaan koulutukseen saada.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Totta tuossa paljastui vaan mun keskiluokkainen tausta.<\/p>\n\n\n\n<p>(naurua)<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Ehk\u00e4 se, ett\u00e4 oon tutkinut k\u00f6yhyytt\u00e4, niin ajattelee aina sit\u00e4 jotenkin nousua yl\u00f6sp\u00e4in sielt\u00e4. Mutta toi oli hyv\u00e4 huomautus kyll\u00e4. Miten sitten puhutaan usein my\u00f6s huono-osaisuuden kasautumisesta, ett\u00e4 sul ei vaan oo et s\u00e4 oot k\u00f6yh\u00e4, vaan sit sulla on my\u00f6s huono terveys ja n\u00e4in poisp\u00e4in. Niin mitenk\u00e4 t\u00e4\u00e4 huono-osaisuuden kasaantuminen n\u00e4kyy t\u00e4ss\u00e4 ylisukupolvisessa kontekstissa? Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin sit\u00e4 on tutkittu, ett\u00e4 mitenk\u00e4 kaikkia t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 erilaisia huono-osasuuden komponentteja saattaa periyty\u00e4 samanaikasesti tai miten ne linkittyy toisiinsa?<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6:&nbsp; Niin jonkun verran siit\u00e4 jo tiedet\u00e4\u00e4n. Erityisesti toimeentulotukiasiakkuus, ty\u00f6tt\u00f6myys, matala koulutus, terveysongelmat. Niill\u00e4 on tutkimusten mukaan valitettava taipumus kasautua. M\u00e4 en oikein oo varma, onko t\u00e4h\u00e4n lopulta l\u00f6ydytetty sellaista yksitt\u00e4ist\u00e4 selityst\u00e4, miksi n\u00e4in k\u00e4y. Mutta puhutaan muun muassa t\u00e4mm\u00f6sen\u00e4 Matteus-efektin\u00e4, jossa toisaalta raha tulee rahan luo ja hyv\u00e4 tulee hyv\u00e4n luo. Ja sit taas k\u00e4y niin, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00f6puoli on se, ett\u00e4 jos on ep\u00e4suotuisia el\u00e4m\u00e4ntapahtumia tai muuta semmosta meneill\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 ei oo niin jotenkin toivottavaa. Niin sit siin\u00e4 herk\u00e4sti voi k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 se huono-osaisuus rupee kasaantumaan. Ja sillon meill\u00e4 on tilanne, jossa herk\u00e4sti sitten rupee my\u00f6s enemm\u00e4n eriytym\u00e4\u00e4n yhteiskunta. Mutta t\u00e4st\u00e4 Sanna voi korjata, mutta t\u00e4st\u00e4 mun k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni ei oo hirveesti mit\u00e4\u00e4n semmosta suoraa tutkimusta, ett\u00e4 me tiedett\u00e4is mik\u00e4 on, onko tilanne ruvennu huonontumaan viime aikoina vai onko se pysynyt suhteellisen samana. Mutta aika selvi\u00e4 tuloksia on kuitenkin siit\u00e4, ett\u00e4 erilaiset huono-osaisuuteen viittaavat tekij\u00e4t herk\u00e4sti kasautuu ja on my\u00f6s semmosia pysyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, joihin olis syyt\u00e4 viel\u00e4 pysty\u00e4 paremmin vaikuttamaan.<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: Joo m\u00e4 oon samaa mielt\u00e4 Outin kanssa n\u00e4ist\u00e4 ja toisaalta samalla, ku huono-osaisuus kasaantuu, niin sith\u00e4n se hyv\u00e4osaisuus yht\u00e4lailla kasaantuu. Niin mun k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni, ni t\u00e4ss\u00e4kin on tapahtunut, kuten Outikin puhui t\u00e4st\u00e4 eriarvoisuuden lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 n\u00e4in vuosien varrella. Ni eiks sekin tarkota sitten, et sit osittain se on my\u00f6s jonkin tasoista polarisoitumista. Ett\u00e4 hyv\u00e4osaisuus ja huono-osaisuus saattaa eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kasaantuu ja sit se tekee sit\u00e4 eriarvoisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: Niin se n\u00e4kyy just n\u00e4iss\u00e4 sukupolvisissa tutkimuksissa sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kasautumiset eiv\u00e4t tapahdu ainoastaan yksil\u00f6n omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, vaan my\u00f6s et sielt\u00e4 perhetaustata. Ja sitten kun t\u00e4t\u00e4 tapahtuu enemm\u00e4n, niin siin\u00e4 tapahtuu yleens\u00e4 niin, ett\u00e4 se hyv\u00e4osaisten joukko siell\u00e4 rupee my\u00f6s enemm\u00e4n kasautumaan sit\u00e4 kaikkea hyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Voidaanko me tunnistaa jotain juurisyyt\u00e4. Et siis m\u00e4 ajattelen t\u00e4t\u00e4 politiikanteon n\u00e4k\u00f6kulmasta, et sittenh\u00e4n jos niit\u00e4 eri komponentteja huono-osasuudesta vaikka kasaantuu. Niin on aika vaikee keksii keinoja, mill\u00e4 sit\u00e4 l\u00e4htee purkaan ellei meil oo joku t\u00e4sm\u00e4instrumentti johonkin tiettyyn kohtaan, mik\u00e4 on se mik\u00e4 laukasee kaiken.<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: M\u00e4 en usko, et t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 on olemassa.<\/p>\n\n\n\n<p>(naurua)<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: Mul on v\u00e4h\u00e4n sama juttu, et siis m\u00e4 en usko yhteen t\u00e4sm\u00e4juttuun. M\u00e4 toki uskon koulutukseen ja sen merkitykseen ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja siihen, ett\u00e4 jos ihmisell\u00e4 on suinkin mahdollisuus, niin sen kannattaa hankkii joku koulutus. Koska se mahdollistaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen suomalaisessa yhteiskunnassa, kun se on nyky\u00e4\u00e4n ihan hirve\u00e4n hankalaa pelk\u00e4ll\u00e4 peruskoulututkinnolla l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vakaata ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 tai muuta vastaavaa. Eli jos on joku kohta, johon m\u00e4 vaikuttaisin, niin se on se et ihmisill\u00e4 olis joku ammattitutkinto.<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: Ja tossa kohti p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n sit oikeestaan niihin tekij\u00f6ihin, mitk\u00e4 sielt\u00e4 perhetausta periytyy siin\u00e4 vaiheessa, jos se koulutus vaikka j\u00e4\u00e4 kokonaan saavuttamatta. Et jos miettii nuorta, joka on vaikka ite j\u00e4\u00e4nyt koulutuksesta syrj\u00e4\u00e4n ja ei oo toimeentuloa muuta kuin toimeentulotuesta ja on ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 jo nuorella i\u00e4ll\u00e4. Ni valitettavan usein siel on sit samantyyppisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 my\u00f6s perhetaustassa, joka sitten heijastelee sit\u00e4, ett\u00e4 ei oo ehk\u00e4 ollut sitten semmosia malleja ja semmosta tukea, joka ois edesauttanut siihen, ett\u00e4 se oma kouluttautuminen ja oma ammatinvalinta ja sen ammatillisen tutkinnon tai jonkun muun tutkinnon suorittaminen olis ollut mahdollista. Et se, m\u00e4 olen samaa mielt\u00e4, ett\u00e4 kouluttautuminen on t\u00e4rke\u00e4 tapa, mutta sitten pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 katsomaan sinne paljon aikaisemmin jo, ett\u00e4 mitk\u00e4 ne on ne tekij\u00e4t mitk\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, et joku nuori j\u00e4\u00e4 vaikka peruskoulun varaan.<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: Ehdottomasti.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Mitenk\u00e4 sitten, kun tossa toit ilmi aiemmin, ett\u00e4 erilaiset asiat periytyy ja varmaan vaikka sosiaaliset normit ja erilainen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen. Ni sitten v\u00e4lill\u00e4 puhutaan my\u00f6s t\u00e4mm\u00f6sest\u00e4 k\u00f6yhyyden kulttuurista, ett\u00e4 jotenkin se tukien varassa el\u00e4minen periytyis vanhemmilta lapsille, ei ois niin stigmatisoitua. Mit\u00e4 mielt\u00e4 ootte t\u00e4mm\u00f6sest\u00e4 v\u00e4itteest\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: No sill\u00e4 kai on, tutkimustulokset ei oo mitenk\u00e4\u00e4n suoraan t\u00e4h\u00e4n suuntaan n\u00e4ytt\u00e4ny. On monenlaista tulosta. Ja usein miten kai sit kysymys ei oo sin\u00e4ns\u00e4 sen k\u00f6yhyyteen liittyv\u00e4st\u00e4 kulttuurisesta p\u00e4\u00e4omasta, joka siirtyis. Vaan enemm\u00e4nkin siit\u00e4 yhteiskunnallisesta asemasta, joka on, et sen henkil\u00f6n ja perheen asema suhteessa muihin on se merkitt\u00e4v\u00e4mpi tekij\u00e4, oman k\u00e4sitykseni mukaan. Kuin sitten se virallisesti juuri se nimenomainen k\u00f6yhyys. Et jos silloin kun on yhteiskunta, jossa on hurjat tuloerot, niin se oma asema siell\u00e4 tulonjaon matalassa p\u00e4\u00e4n on vaan niin erilainen ku kaikkialla muualla, et se my\u00f6s se rakenne johtaa siihen. Et kaikki el\u00e4m\u00e4 on niin erilaista. Et en suoraa allekirjota k\u00f6yhyyskulttuuri teesi\u00e4, vaikka sit\u00e4 jotkut kannattavatkin.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Se on ehk\u00e4 se mik\u00e4 j\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle, jos ei pysty selitt\u00e4\u00e4 jotain tiettyj\u00e4 tuloksia. Vaikka sinneh\u00e4n j\u00e4\u00e4 mustaan laatikkoon aika paljon, mit\u00e4 me ei pystyt\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 siin\u00e4 vanhempien ja lasten v\u00e4lisess\u00e4 yhteydess\u00e4. Toi on ehk\u00e4 ollut semmonen helppo selitys sitten. Vai mit\u00e4 Sanna?<\/p>\n\n\n\n<p>(naurua)<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: Luulen kans n\u00e4in, et se on ollut helppo selitys. Mut m\u00e4 oon samaa mielt\u00e4, et m\u00e4 suhtaudun siihen v\u00e4h\u00e4n varauksella ja enemm\u00e4nkin m\u00e4 suhtaudun sillee ymm\u00e4rryksell\u00e4 siin\u00e4 mieless\u00e4. Ett\u00e4 jos el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on tosi paljon hankalia asioita, niin siin\u00e4 mielenp\u00e4\u00e4ll\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti enemm\u00e4nkin se, ett\u00e4 mist\u00e4 saadaan ruokaa ja maksettuu laskut ja n\u00e4\u00e4. Eik\u00e4 sitten ollenkaan ne samat asiat, mitk\u00e4 sitten taas keskiluokkasella perheell\u00e4 on. Jolloin sitten ehk\u00e4 se el\u00e4m\u00e4 keskittyy tiettyihin muihin asioihin ja jos sitten tulonsiirtoina saa rahaa t\u00e4h\u00e4n, ni se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n tottakai hyv\u00e4n\u00e4 asiana. Jos ei tavallaan palkka oo mahdollinen sill\u00e4 hetkell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Hyv\u00e4. Mit\u00e4 sitten, mik\u00e4 erityisesti huono-osaisuudessa tai eriarvoisuudessa teit\u00e4 huolestuttaa? Mik\u00e4 eriarvosuuden muoto esimerkiks? Eriarvosuuttahan tapahtuu eri asioissa, ei vaan koulutuksessa ja tuloissa, vaan monilla muilla el\u00e4m\u00e4n aspekteilla.<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: Voiko ylisukupolvisuustutkija sanoo t\u00e4h\u00e4n mit\u00e4\u00e4n muuta, kuin ylisukupolviset (naurua), et nyt mentiin aika laajalle skaalalle, jos puhutaan ihan kaikesta mahdollisesta eriarvoisuudesta. Mutta ehk\u00e4 m\u00e4 kuitenkin laittasin oman n\u00e4kemykseni sinne nuoriin, joilla herk\u00e4sti tapahtuu t\u00e4t\u00e4 huono-osaisuuden kasautumista. Eli nuoret jotka j\u00e4\u00e4 vaikka koulutusta, vailla ammattia, vailla toimeentuloo ja mahdollisesti viel\u00e4 terveysongelmiakin, niin oman n\u00e4kemyksen mukaan jos johonkin paukkuja laittasin, ni sinne nuorten syrj\u00e4ytymiskierteen katkaisemismahdollisuudet ois kyll\u00e4 ne mihin ite pist\u00e4isin.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Siell\u00e4 on my\u00f6s paljon saavutettavissa, jos t\u00e4h\u00e4n puututaan. Aivan.<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: Joo ehdottomasti m\u00e4 oon siit samaa mielt\u00e4. Ja oikeestaan nuorten syrj\u00e4ytymisriskin lis\u00e4ks m\u00e4 ehk\u00e4 keskittyisin my\u00f6s, kun maahanmuuttajien t\u00e4h\u00e4n asemaan ja koulutukseen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n kiinnittymiseen, jotta sitten heid\u00e4n lapsensa sitten pystyv\u00e4t yht\u00e4lailla saamaan samat mahdollisuudet el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja koulutuksessa. Joten siin\u00e4 on yks toinen. Mut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4h\u00e4n kaikkia n\u00e4it\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 se just, mist\u00e4 Outikin sanoi, ett\u00e4 ne nuoret jotka ovat syrj\u00e4ytymisvaarassa, ni ois syyt\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 mahdollisimman pian, jotta he ei sit syrj\u00e4ydy.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Aivan. Teil on tutkijoina varmasti aina liuta ajatuksia p\u00f6yt\u00e4laatikossa, mit\u00e4 haluatte tutkia. Mit\u00e4 ajatuksia teill\u00e4 on siit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 pit\u00e4is tutkia, jotta me saadaan vaikuttavia politiikkatoimenpiteit\u00e4 suunnattua vaikka n\u00e4ihin syrj\u00e4ytymisvaarassa oleviin&nbsp; nuoriin?<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: M\u00e4 ite t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olisin eniten kiinnostunut niist\u00e4 koulutusvalinnoista. Mua kutkuttais p\u00e4\u00e4st\u00e4 tarkemmin avaamaan sit\u00e4 laatikkoo, et mill\u00e4 tavalla. M\u00e4 en tied\u00e4 onks t\u00e4\u00e4 ees mahdollista tutkia lopulta, mut et mik\u00e4 se on se, et siin\u00e4 vaiheessa kun vaikka tehd\u00e4\u00e4n peruskoulun j\u00e4lkeen valinta, et minne haketaan tai haketaanko yht\u00e4\u00e4n mihink\u00e4\u00e4n. Ni se on jo aika vakiintunut se, yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n vakiintunut se toive siit\u00e4, mihin l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n. Jolloin silloin se tarkottaa, ett\u00e4 se on jo vuosia aikasemmin siell\u00e4 muhinu. Jos ihan mit\u00e4 tahansa saisin tutkia, niin m\u00e4 haluaisin paremmin selvitt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 johtaa koulutustoiveisiin, koulutusvalintoihin. Koska silloin pystytt\u00e4is ehk\u00e4 avaamaan sit\u00e4, ett\u00e4 voitaisko me niille vaikuttaa siihen, ett\u00e4 ne jotka oikeesti kyll\u00e4 vois valita jotain muuta, kuin he nyt valitsevat. Niin ett\u00e4 heill\u00e4 olis mahdollisuuksia siihen.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Kiinnostavaa.<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: Ja silloin t\u00e4\u00e4 my\u00f6s linkittyy siihen peruskoulun j\u00e4lkeist\u00e4 tutkintoa vaille j\u00e4\u00e4miseen. Et mitk\u00e4 on ne kaikki tekij\u00e4t siell\u00e4, jotka johtaa lopulta siihen, et joko ei ikin\u00e4 hae opintoihin toiselle asteelle, mik\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n toki on aika harvinaista. Tai sitten se, ett\u00e4 ei lopulta saa sit\u00e4 loppuun asti.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: T\u00e4\u00e4h\u00e4n on kiinnostavaa, koska t\u00e4ss\u00e4 huomaa, ett\u00e4 kun ajattelee omaa itseens\u00e4. Et kuinka itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 on ollu, et menee vaikka lukioon. Mut eih\u00e4n se kaikille oo n\u00e4in. Ja mist\u00e4 se ajatus on edes tullu, ett\u00e4 totta kai m\u00e4 meen lukioon ja sielt\u00e4 yliopistoon. Ja ett\u00e4 onko t\u00e4mm\u00f6nen valinta itseasias paljon helpompi niille, jotka tulee koulutetuista perheist\u00e4, et niil ei oo oikein edes todellisuutta mit\u00e4\u00e4n valintaa. Vaan ne niinku seuraa t\u00e4t\u00e4 laatoitettua polkua siin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: Niin samallahan se voi menn\u00e4 sit toisinp\u00e4in, et t\u00e4lle henkil\u00f6lle sit sen ammatillisen opintolinjan valinta voi olla paljon suurempi poikkeama siit\u00e4 normaalista ja sit\u00e4 kautta isompi kynnys ottaa, kun jatkaa sill\u00e4 polulla, mik\u00e4 on jo valmiiksi tasoitettu. Mutta siel on, me nyt ollaan t\u00e4ss\u00e4 p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 rekisteriaineistoilla tekevi\u00e4 tilastollisia menetelmi\u00e4 hallitsevia tutkijoita. Mutta se mit\u00e4 siell\u00e4 oikeesti p\u00e4\u00e4sis k\u00e4sisksi, niin pit\u00e4is p\u00e4\u00e4st\u00e4 laadullisesti sinne ihan.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Outi nyt s\u00e4 jalkaudut.<\/p>\n\n\n\n<p>(naurua)<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: M\u00e4 en jalkaudu, mut m\u00e4 luen niitten kaikkien muiden hyvien tutkijoiden tuloksia ja osallistun niihin mielell\u00e4ni asiantuntijana.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Mit\u00e4s Sanna? Mit\u00e4s s\u00e4 haluisit tutkia, ett\u00e4 saadaan vaikuttavaa politiikkaa?<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: No se oikeestaan nivoutuu t\u00e4h\u00e4n Outin juttuun siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 must ois hirveen mielenkiintosta oikeesti tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jos el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtuu jotain. Tai sulla ei oo suotuisat lapsuuden olosuhteet tai muuta vastaavaa, niin miks jotkut p\u00e4rj\u00e4\u00e4 ja miks jotkut ei p\u00e4rj\u00e4\u00e4? Ja et mitk\u00e4 on niit tekij\u00f6it\u00e4, jotka sit voi johtaa eteenp\u00e4in ja hyv\u00e4\u00e4n ja mitk\u00e4 sitten on niit\u00e4, jolloin homma tyss\u00e4\u00e4 kokonaan. Tai hidastuu tai muuta vastaavaa. Niin must ois hirveen kiva p\u00e4\u00e4st\u00e4 viel syvemm\u00e4lle ja laajemman tiet\u00e4\u00e4, et mitk\u00e4 on n\u00e4it\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. Koska sittenh\u00e4n me pystytt\u00e4is vaikuttaa niihin. Mutta t\u00e4\u00e4h\u00e4n on toki aika laaja ja absurdi ajatus saada kaikki selvitettyy, mutta se ois toki toiveena.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Toi ois kyll\u00e4 t\u00e4rkee ja v\u00e4lill\u00e4 ajattelee, et ku me niin v\u00e4lill\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n hirveen semmosiin negatiivisiin asioihin tutkimuksessa. Ni joskus ois kyll\u00e4 kiva perehty\u00e4 tommosiin, et mitk\u00e4 on ne positiiviset asiat jotka el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kantaa yli vaikeiden tilanteiden tai v\u00e4h\u00e4n haastavamman perhetaustan tai n\u00e4in poisp\u00e4in. Miten niit\u00e4 voidaan lis\u00e4t\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Meill\u00e4 aikaa kohta aika loppuu t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4in. Ni m\u00e4 haluisin viel\u00e4 t\u00e4h\u00e4n loppuun kysy\u00e4 teilt\u00e4, ett\u00e4 jos me t\u00e4nne podcastiin saatais kutsutta ihan kuka tahansa t\u00e4mm\u00f6nen huippututkija. Niin ket\u00e4 te haluaisitte kuunnella?<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: Ihan mist\u00e4 vaan?<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Ihan mist\u00e4 vaan.<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: Onko Sannalla jo nimi?<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: No mulla on pari ajatusta, kun m\u00e4, aikaa hienoo. Jos kotimaisista, ni m\u00e4 kutsuisin varmaan Irene (Friksin), koska h\u00e4n on supertaitava selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n asioita ja taitava tutkija, et h\u00e4n on nyt viime aikoina justiinsa n\u00e4ist\u00e4 segrekaatiosta koulutuksen ja t\u00f6iden suhteen naisten ja miesten v\u00e4lill\u00e4 tutkinut. Et t\u00e4\u00e4 vois olla yks t\u00e4mm\u00f6nen hyv\u00e4 kotimainen valinta.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Hyv\u00e4, Irene jos oot kuulolla, niin (naurua) kohta l\u00e4htee kutsu.<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: Joo, me ollaan just Irenen kanssa tutkittu koulutusvalintoja ja sukupuolta ja perhetaustaa.<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: Okei m\u00e4 en ees tiennyt, ett\u00e4 s\u00e4 oot siin\u00e4 mukana. Kato Irene fani.<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: Irene mukaan, ett\u00e4 tervetuloa seuraavaksi. M\u00e4 l\u00e4htisin ulkomaille, m\u00e4 kutsuisin Michelle Jacksonin USA:sta. H\u00e4n on vasta julkaissut kirjan, jota en oo viel\u00e4 kyll\u00e4 p\u00e4\u00e4ssyt lukemaan, mutta on lukulistalla.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Onks t\u00e4\u00e4 nyt, eiku ei t\u00e4\u00e4 okkaan se.<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: H\u00e4n on Standfordista ja h\u00e4n on julkaissut kirjan, jossa h\u00e4n v\u00e4h\u00e4n kritisoi ehk\u00e4 enemm\u00e4n t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 USA:laista sosiologiaa. Jossa yritet\u00e4\u00e4n koko ajan luoda semmosia pienempi\u00e4 politiikkoja, pienempi\u00e4 interventioita joilla pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan eriarvoisuuteen. Vaikka oikeesti mit\u00e4 pit\u00e4is tehd\u00e4, ni ois radikaalisti r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koko systeemi ja laittaa se ihan uusiksi. Ni kun h\u00e4n tulee sielt\u00e4 USA:n kontekstista, ni musta ois hirveen kiinnostavaa kuulla h\u00e4nen n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n suomalaisesta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ja mink\u00e4laisia, onko toisaalta h\u00e4n ottanut kirjaansa oppeja meilt\u00e4. Ja mit\u00e4 h\u00e4n oman kirjansa perusteella suosittelis sitten t\u00e4nne meille.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Okei, no m\u00e4 laitan matkalistalle Californian, jos p\u00e4\u00e4sen haastattelemaan h\u00e4nt\u00e4 (naurua). Ihan mielell\u00e4ni, kuulostaa tosi mielenkiintoselta. Pit\u00e4\u00e4 hankkia toi kirja k\u00e4siin.<\/p>\n\n\n\n<p>Hei! Mutta siis todella paljon kiitoksia Sanna ja Outi eritt\u00e4in mielenkiintosesta keskustelusta ja kaikesta teid\u00e4n asiantuntemuksesta. Ja paljon tsemppi\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sette tekee noita teid\u00e4n tutkimusvisioita, mit\u00e4 teill\u00e4 nyt t\u00e4ss\u00e4 tuli esille. Ainakin ittell\u00e4 her\u00e4s semmosia ajatuksia tutkimuksesta t\u00e4ss\u00e4 keskustelun lomassa.<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: Niin sit\u00e4 ei tied\u00e4 viel\u00e4 mihin t\u00e4m\u00e4 tie vie.<\/p>\n\n\n\n<p>(naurua)<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO: Kiitos paljon.<\/p>\n\n\n\n<p>OUTI SIRNI\u00d6: Kiitos.<\/p>\n\n\n\n<p>SANNA KAILAHEIMO-L\u00d6NNQVIST: Kiitos.<\/p>\n\n<div class=\"twitter-share\"><a href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet\" class=\"twitter-share-button\">Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>INVESTin Samassa veneess\u00e4 \u2013 matkalla hyvinvointivaltiossa \u2013podcast tarjoaa katsauksia hyvinvointivaltioomme. Matkaoppaana toimii tutkimusjohtaja Maria Vaalavuo, jonka kanssa INVESTin tutkijat sek\u00e4 moninaiset yhteisty\u00f6kumppanimme p\u00e4\u00e4sev\u00e4t keskustelemaan hyvinvointivaltion nykytilasta sek\u00e4 sen haasteista ja onnistumisista. Tietenkin podcastissa keskustellaan my\u00f6s tutkimuksesta, jonka avulla voidaan taata kest\u00e4v\u00e4 hyvinvointivaltio my\u00f6s tuleville sukupolville. Tervetuloa mukaan matkalle! Kolmannessa jaksossa \u00e4\u00e4neen p\u00e4\u00e4sev\u00e4t sosiaaliseen liikkuvuuteen monipuolisesti&nbsp;&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":166,"featured_media":2022,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[411],"tags":[105,468,483],"class_list":["post-2061","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-podcast","tag-hyvinvointivaltio","tag-podcast","tag-samassa-veneessa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2061","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/166"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2061"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2061\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2183,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2061\/revisions\/2183"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2022"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2061"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2061"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2061"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}