{"id":2070,"date":"2021-11-11T17:43:13","date_gmt":"2021-11-11T15:43:13","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2070"},"modified":"2025-10-27T10:02:33","modified_gmt":"2025-10-27T08:02:33","slug":"isat-perhevapailla-kuka-miksi-milloin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2021\/11\/11\/isat-perhevapailla-kuka-miksi-milloin\/","title":{"rendered":"Is\u00e4t perhevapailla: Kuka, miksi, milloin?"},"content":{"rendered":"\n

Sanni Kotim\u00e4ki, Simon Chapman & Satu Helske <\/p>\n\n\n\n

INVEST Blog 13\/2021<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2022 on tarkoitus tulla voimaan perhevapaauudistus<\/a>, jonka tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 mahdollisuuksia, valinnanvapautta ja joustavuutta perhevapaiden pit\u00e4miseen. Perhevapaat ovat poliittinen kysymys, sill\u00e4 niiden vaikutus voi ulottua niin naisten ja miesten sosioekonomiseen asemaan kuin lapsiin, perheisiin ja yhteiskuntaan laajemminkin ja pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. My\u00f6s tuleva uudistus tavoittelee perhevapaiden ja hoitovastuun tasaisempaa jakautumista vanhempien kesken ja sit\u00e4 kautta yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja palkkaukseen. Uudistuksessa isill\u00e4 ja \u00e4ideill\u00e4 tulee olemaan oikeus yht\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4rahakauteen.<\/p>\n\n\n\n

Perhevapaauudistusten ja perhevapaiden toteutuneet vaikutukset perheisiin sek\u00e4 mekanismit, joiden v\u00e4lityksell\u00e4 n\u00e4m\u00e4 vaikutukset tapahtuvat, on t\u00e4rke\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mahdollisimman hyvin. Politiikan vaikutusten arviointia tehd\u00e4\u00e4n yh\u00e4 niukasti, vaikka se on yhteiskunnallisesti monin tavoin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Hyvinvointivaltiossa uudistukset ovat usein kalliita, joten tehottomia j\u00e4rjestelmi\u00e4 ei kannata resurssien rajallisuuden takia yll\u00e4pit\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on my\u00f6s yksi INVEST<\/a>iss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n tutkimuksen l\u00e4ht\u00f6kohdista.<\/p>\n\n\n\n

Monimutkaisten sosiaalisten ilmi\u00f6iden ja vaikutussuhteiden tutkiminen on kuitenkin \u2013 kuten arvata saattaa \u2013 monimutkaista. Isyysvapaiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on valikoitumista taustatekij\u00f6iden mukaan, jolloin vaikutussuhteita on vaikea paikantaa havainnoivilla, ei-kokeellisilla tutkimusasetelmilla, kuten kyselytutkimuksilla, joissa on my\u00f6s tyypillisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 hyvin rajallinen ja ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin vinoutunut otos (esimerkiksi p\u00e4\u00e4asiassa korkeasti koulutettuja isi\u00e4, jotka ovat pit\u00e4neet enemm\u00e4n perhevapaita).<\/p>\n\n\n\n

INVESTiin kuuluvassa alkuvuodesta k\u00e4ynnistyneess\u00e4 PREDLIFE-hankkeessa<\/a> selvit\u00e4mme kattavien kokonaisv\u00e4est\u00f6rekisterien avulla, miten interventiot ja lakiuudistukset (erityisesti perhevapaauudistukset) muokkaavat yksil\u00f6iden ja perheiden elinkaarta. Elinkaaret koostuvat erillisist\u00e4 mutta rinnakkaisista ja toisiinsa kytkeytyvist\u00e4 kehityspoluista, kuten muutoksista perherakenteessa sek\u00e4 naisten ja miesten ty\u00f6llisyys-, ura- ja palkkakehityksest\u00e4. Tietoa lakiuudistusten vaikutuksista ihmisten el\u00e4m\u00e4nkaareen voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 yhteiskunnallisesti poliittisten uudistusten vaikuttavuuden arvioinnissa. Lis\u00e4ksi on tieteellisesti t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin perhe- ja urasiirtymien dynamiikkaa, mik\u00e4 taas osaltaan auttaa ennustamaan paremmin tulevien lakimuutosten vaikutuksia.<\/p>\n\n\n\n

Isien perhevapaiden k\u00e4ytt\u00f6<\/h2>\n\n\n\n

Perhevapaiden vaikutuksia on tutkittu aiemmin jonkin verran ns. n\u00e4enn\u00e4iskokeellisilla tutkimusasetelmilla, joissa verrataan juuri ennen uudistusta syntyneiden lasten perheit\u00e4 juuri uudistuksen j\u00e4lkeen syntyneiden perheisiin. Tutkimustiedon perusteella useimmilla perhevapaauudistuksilla on ollut vaikutusta isyysvapaiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, muttei kuitenkaan kaikilla (Lassen 2020). Asiaa on tutkittu eniten Ruotsissa, jossa is\u00e4kiinti\u00f6n eli vain is\u00e4lle tarkoitetun vapaan lis\u00e4\u00e4misen on havaittu lis\u00e4\u00e4v\u00e4n selv\u00e4sti vapaiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, mutta niin kutsutulla tasa-arvobonuksella, jolla tavoiteltiin vapaiden tasaista jakautumista vanhempien kesken, ei ollut vaikutusta (esim. Duvander & Johansson 2012).<\/p>\n\n\n\n

Uudistukset ovat lis\u00e4nneet is\u00e4kiinti\u00f6n hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 my\u00f6s Suomessa, joskin viimeisimm\u00e4ss\u00e4 vuoden 2013 uudistuksessa t\u00e4m\u00e4 vaikuttaa johtuneen enimm\u00e4kseen vapaajaksojen pitenemisest\u00e4 eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 useampi is\u00e4 olisi alkanut hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kiinti\u00f6t\u00e4 (Saarikallio-Torp & Miettinen 2021).<\/p>\n\n\n\n

Valtaosa isist\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 perhevapaita ainakin jonkin verran, mutta vapaita pit\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien isien osuus on uudistuksista huolimatta pysytellyt noin 25 prosentissa. Is\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa heille korvamerkittyj\u00e4 vapaita: noin 70 % kaikista isist\u00e4 on hy\u00f6dynt\u00e4nyt syntym\u00e4n yhteydess\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 kolmen viikon isyysvapaata ja noin 50 % ns. itsen\u00e4ist\u00e4 isyysvapaata, kun taas vanhempainvapaan jakaminen on suhteellisen harvinaista.<\/p>\n\n\n\n

Isyysvapaan k\u00e4ytt\u00f6 ei kaikissa perheiss\u00e4 tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 is\u00e4 olisi p\u00e4\u00e4asiallisesti itsen\u00e4isesti vastuussa lapsen hoidosta: vuonna 2011 syntyneiden lasten tuolloin tarjolla ollutta is\u00e4kuukautta hy\u00f6dynt\u00e4neist\u00e4 perheiss\u00e4 64 prosentissa \u00e4iti oli ollut ainakin osittain samaan aikaan kotona (esimerkiksi vuosilomalla tai ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4), ja vain kolmannes isist\u00e4 raportoi kyselytutkimuksessa olleensa vapaansa aikana p\u00e4\u00e4osin itsen\u00e4isesti vastuussa lapsen hoidosta; tavallisempaa oli jakaa hoivavastuu \u00e4idin kanssa (Salmi & N\u00e4rvi 2017). Vuodesta 2013 tarjolla olleiden pidempien isyysvapaiden osalta vastaavaa tutkimusta ei valitettavasti ole tehty.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa isyysvapaita k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t useammin korkeammin koulutetut ja parempituloiset, kun taas alemmissa sosioekonomisissa ryhmiss\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 olla hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 isyysvapaita lainkaan tai k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain \u00e4idin kanssa yhteinen jakso heti syntym\u00e4n j\u00e4lkeen (Miettinen & Saarikallio-Torp 2020; Saarikallio-Torp & Miettinen 2021). Kyselytutkimuksissa keskeiset motivaatiotekij\u00e4t is\u00e4n perhevapaan pit\u00e4miseen tai pit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen ovat liittyneet is\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n, \u00e4idin koulutukseen tai ty\u00f6h\u00f6n paluuseen, perheen tulotasoon sek\u00e4 is\u00e4n haluun hoitaa lasta (Eerola et al. 2019).<\/p>\n\n\n\n

Is\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa heille korvamerkittyj\u00e4 vapaita, kun vapaasti jaettavan vapaan k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa \u00e4idit. Suomessa ja Ruotsissa asuvia suomalais- ja ruotsalaissyntyisi\u00e4 isi\u00e4 vertailevassa tutkimuksessa p\u00e4\u00e4teltiin, ett\u00e4 erot isien perhevapaiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Suomen ja Ruotsin v\u00e4lill\u00e4 liittyisiv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4mmin eroihin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuin kulttuurissa, mutta my\u00f6s kulttuuriset seikat selittiv\u00e4t eroja jonkin verran (Mussino ym. 2019).<\/p>\n\n\n\n

Kulttuuriset normit kuitenkin muuttuvat ajan mittaan: nykyis\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t jatkuvasti enemm\u00e4n perhevapaita ja my\u00f6s viett\u00e4v\u00e4t enemm\u00e4n aikaa lastensa kanssa. My\u00f6s ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvien isien lastenhoitoon k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 aika on kasvanut huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Pienten lasten isill\u00e4 kasvua vuodesta 1988 vuoteen 2010 oli jopa 60 %, niin ett\u00e4 isien osuus vanhempien lastenhoitoon k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 ajasta oli vuonna 2010 jo 41 % (Miettinen & Rotkirch 2012). Oletettavaa on, ett\u00e4 osuus on ennest\u00e4\u00e4n kasvanut 2010-luvulla, mist\u00e4 tullaan saamaan tietoa vuoden 2020 ajank\u00e4ytt\u00f6tutkimuksen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Isien perhevapaiden moninaiset vaikutukset ja mekanismit<\/h2>\n\n\n\n

Koska vapaita k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t is\u00e4t eroavat toisistaan taustatekij\u00f6iden, kuten koulutuksen ja ty\u00f6markkinatilanteen suhteen, ei isyysvapaiden k\u00e4yt\u00f6n seurauksia pysty tarkastelemaan suoraan vertailemalla eri m\u00e4\u00e4r\u00e4n vapaita k\u00e4ytt\u00e4neit\u00e4 isi\u00e4. Isyysvapaiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 lis\u00e4nneit\u00e4 lakimuutoksia tarkastelemalla saadaan luotettavampaa tietoa paitsi vapaiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, my\u00f6s niiden seurauksista.<\/p>\n\n\n\n

Muissa maissa tehdyill\u00e4 isien perhevapaiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kasvattaneilla lakiuudistuksilla on havaittu erilaisia vaikutuksia perheenj\u00e4senten el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Pohjoismaissa uudistukset ovat mm. parantaneet \u00e4itien ty\u00f6llisyytt\u00e4, lis\u00e4nneet seuraavan lapsen syntym\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4, pienent\u00e4neet vanhempien eroriski\u00e4 ja parantaneet lasten koulumenestyst\u00e4 (Cools ym. 2015, Dunatchik & \u00d6zcan 2021, Duvander ym. 2019, Lappeg\u00e5rd ym. 2020). Isyysvapaata hy\u00f6dynt\u00e4neill\u00e4 isill\u00e4 on ollut keskim\u00e4\u00e4rin tiiviimpi kontakti lapsiin my\u00f6s mahdollisen eron j\u00e4lkeen (Duvander & Jans 2009).<\/p>\n\n\n\n

Isyysvapaiden pitk\u00e4aikaisvaikutukset ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti p\u00e4\u00e4osin ep\u00e4suoria ja selittyv\u00e4t esimerkiksi vanhempien tasaisemmalla ty\u00f6njaolla, kuten havaittiin Ruotsissa (Evertsson et al. 2018). Toisaalta tutkimustulokset ovat t\u00e4lt\u00e4 osin viel\u00e4 olleet jossain m\u00e4\u00e4rin ristiriitaisia (Ekberg et al. 2013; Hosking et al. 2010).<\/p>\n\n\n\n

Vaikuttaako ty\u00f6yhteis\u00f6 isien vapaiden pit\u00e4miseen?<\/h2>\n\n\n\n

Suurin osa perhevapaiden k\u00e4yt\u00f6n tutkimuksesta on toistaiseksi keskittynyt joko is\u00e4n tai perheen taustatekij\u00f6ihin tai toisaalta maavertailuihin ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n erojen tarkasteluun. Kunkin maan kulttuuriset tekij\u00e4t muodostavat kuitenkin vain yhden isyysvapaiden pit\u00e4miseen mahdollisesti vaikuttavan sosiaalisen ymp\u00e4rist\u00f6n, vaikka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 maiden sis\u00e4ll\u00e4 is\u00e4t voivat el\u00e4\u00e4 ja toimia hyvin erityyppisiss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Parhaillaan ty\u00f6n alla olevassa artikkelissamme l\u00e4hestymme kysymyst\u00e4 eri sosiaalisten kontekstien n\u00e4k\u00f6kulmasta, joista tarkastelemme erityisesti ty\u00f6yhteis\u00f6n merkityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Aiemman tutkimuksen perusteella Suomessa isyysvapaita pidet\u00e4\u00e4n useammin julkisella sektorilla, suurilla ty\u00f6nantajilla, naisvaltaisissa ammateissa, koulutuksen, sosiaality\u00f6n, ja terveydenhuollon teht\u00e4viss\u00e4, ja ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4, joissa kollegat ovat korkeammin koulutettuja (Saarikallio-Torp & Haataja 2016). My\u00f6s ruotsalaistutkimuksessa esikoisten isist\u00e4 vapaita pitiv\u00e4t useammin ne, jotka ty\u00f6skenteliv\u00e4t isommissa ty\u00f6paikoissa ja julkisella sektorilla (Bygren & Duvander 2006). Osuus oli suurempi my\u00f6s naisvaltaisilla aloilla, mutta t\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytti liittyv\u00e4n ennemminkin julkisen sektorin rooliin. Is\u00e4t pitiv\u00e4t jonkin verran enemm\u00e4n vapaita ty\u00f6paikoissa, joissa suurempi osuus muista isist\u00e4 oli pit\u00e4nyt vapaita. Toisessa ruotsalaistutkimuksessa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ep\u00e4varmuus tai joustavuus selittiv\u00e4t vain v\u00e4h\u00e4n vaihtelusta isien v\u00e4lill\u00e4, ja is\u00e4n perhevapaan pit\u00e4mist\u00e4 ennusti parhaiten ammattiasema, siten ett\u00e4 korkeammassa asemassa olevat pitiv\u00e4t enemm\u00e4n vapaita (Eriksson 2018).<\/p>\n\n\n\n

Omassa tutkimusartikkelissamme tutkimme toimialan ja ty\u00f6yhteis\u00f6n merkityst\u00e4 vapaiden pit\u00e4misess\u00e4 erityisesti siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, millainen rooli toimialan ja ty\u00f6paikan sukupuolijakaumalla on. Lis\u00e4ksi tulemme tarkastelemaan puolisoiden tuloerojen sek\u00e4 muiden perheenj\u00e4senten ja l\u00e4hisukulaisten hoivaratkaisujen yhteytt\u00e4 isyysvapaiden pit\u00e4miseen. Keskit\u00e4mme tarkastelun vuosina 2007\u20132016 syntyneiden lasten isiin, joihin olemme linkitt\u00e4neet tietoja heid\u00e4n sosiaalisista ymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4\u00e4n (perheest\u00e4, suvusta ja ty\u00f6paikasta).<\/p>\n\n\n\n

Artikkelimme on viel\u00e4 keskener\u00e4inen, mutta is\u00e4np\u00e4iv\u00e4n kunniaksi esit\u00e4mme t\u00e4ss\u00e4 muutamia tilastotietoja ty\u00f6llisten isien perhevapaiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme olevassa suomalaisessa rekisteriaineistossa ei ole valitettavasti t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suoraa tietoa isyysvapaiden kestosta, joten p\u00e4\u00e4ttelemme sen is\u00e4lle kunakin vuonna maksetun p\u00e4iv\u00e4rahan m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja perhe-etuuksia edelt\u00e4vien tulojen avulla.<\/p>\n\n\n\n

Isyysvapaita koskevat s\u00e4\u00e4d\u00f6kset ovat muuttuneet 2000-luvulla lukuisia kertoja (mm. Kellokumpu 2007, Miettinen ja Saarikallio-Torp 2020). Vuonna 2007 syntyneiden lasten isien tuli k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 heille korvamerkitty isyysvapaa kuuden kuukauden sis\u00e4\u00e4n vanhempainvapaan p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4, kun vuonna 2016 syntyneiden lasten tapauksessa isyysvapaata sai hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 lapsen kaksivuotissyntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka.<\/p>\n\n\n\n

Kuviossa 1 on esitetty isyys- ja \/ tai vanhempainvapaata (jatkossa lyhyesti perhevapaita) pit\u00e4neiden miesten osuus n\u00e4ihin vapaisiin oikeutetuista isist\u00e4 eri ty\u00f6markkinatilanteen (lapsen syntym\u00e4vuonna) mukaisissa ryhmiss\u00e4. Kaiken kaikkiaan vuonna 2007 lapsen saaneista ty\u00f6llisist\u00e4 isist\u00e4 noin 84 % ja vuonna 2016 syntyneiden lasten isist\u00e4 87 % oli perhevapaalla. Perhevapaita pit\u00e4neiden isien osuus oli selv\u00e4sti suurempi ty\u00f6llisten joukossa kuin kaikkien isien joukossa (noin 75 %).<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvio 1<\/strong>. Isyys- ja \/ tai vanhempainvapaata pit\u00e4neiden miesten osuus kaikista vapaisiin oikeutetuista ty\u00f6llisist\u00e4-, yksinyritt\u00e4j\u00e4- ja ty\u00f6tt\u00f6mist\u00e4 isist\u00e4 lapsen syntym\u00e4vuoden mukaan. Is\u00e4n ty\u00f6markkinatilanne katsottu lapsen syntym\u00e4vuonna.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Yksinyritt\u00e4jist\u00e4 perhevapaita piti kaikkia ty\u00f6llisi\u00e4 pienempi osuus: 73 % vuonna 2007 ja 77 % vuonna 2016 syntyneiden lasten isist\u00e4. My\u00f6s yksinyritt\u00e4j\u00e4isist\u00e4 selv\u00e4 enemmist\u00f6 kuitenkin hy\u00f6dynsi perhevapaita. Ty\u00f6tt\u00f6mill\u00e4 (virallisten) perhevapaiden pit\u00e4minen oli sen sijaan selv\u00e4sti harvinaisempaa: 33 % vuonna 2007 lapsen saaneista ja 40 % vuonna 2016 lapsen saaneista ty\u00f6tt\u00f6mist\u00e4 isist\u00e4. Vanhempainvapaata pit\u00e4neiden ty\u00f6tt\u00f6mien osuus oli suurin vuonna 2009 talouskriisin aikaan.<\/p>\n\n\n\n

Kuviossa 2 esitet\u00e4\u00e4n perhevapaita eli isyys- tai vanhempainvapaita pit\u00e4neiden osuus miehist\u00e4, jotka olivat kunakin vuonna oikeutettuja vapaaseen. Mukana ovat vain ty\u00f6paikat, joissa oli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viisi vapaaseen oikeutettua is\u00e4\u00e4. Suurin osa Suomen ty\u00f6paikoista on pieni\u00e4, eik\u00e4 niiss\u00e4 ei ole yht\u00e4\u00e4n perhevapaisiin oikeutettua is\u00e4\u00e4 (79 % ty\u00f6paikoista vuonna 2007 ja 85 % vuonna 2016). 92 prosentissa niist\u00e4kin ty\u00f6paikoista, joissa ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n oli vapaisiin oikeutettuja isi\u00e4, oli alle viisi t\u00e4llaista is\u00e4\u00e4, eik\u00e4 pienten lukum\u00e4\u00e4rien osalta ole mielek\u00e4st\u00e4 vertailla osuuksia. Kuvio kertoo siis l\u00e4hinn\u00e4 keskisuurten ja suurten ty\u00f6paikkojen tilanteesta: ty\u00f6ntekij\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4n mediaani eli koon mukaan j\u00e4rjestettyjen ty\u00f6paikkojen ty\u00f6ntekij\u00e4m\u00e4\u00e4rien keskimm\u00e4inen luku oli 120 vuonna 2007 ja 102 vuonna 2016, kun kaikissa ty\u00f6paikoissa yritysten mediaanikoko oli vain noin kolme ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4. Vaikka tutkimuksessa mukana olevien yritysten osuus kaikista yrityksist\u00e4 on pieni, yhteens\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 ty\u00f6paikoissa ty\u00f6skentelee noin puolet kaikista isyysvapaisiin oikeutetuista isist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvio 2<\/strong>. Isyys- ja \/ tai vanhempainvapaata pit\u00e4neiden miesten osuus ty\u00f6paikalla vapaisiin oikeutetuista miehist\u00e4 vuosina 2007, 2012 ja 2016 (alhaalla) sek\u00e4 vuosien 2007 ja 2016 jakaumien vertailu (ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4). Mukana vain ty\u00f6paikat, joissa oli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viisi perhevapaisiin oikeutettua miest\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuvion 2 yl\u00e4osassa verrataan vapaata pit\u00e4neiden isien osuuksia vuosina 2007 (vaaleanvihre\u00e4 jakauma) ja 2016 (tummanvihre\u00e4 jakauma) ty\u00f6paikoilla, joilla oli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viisi vapaisiin oikeutettua is\u00e4\u00e4. Kuvion alaosassa n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erikseen vapaita pit\u00e4neiden miesten osuus vuosina 2007, 2012 ja 2016. Kuviossa luku 1 tarkoittaa, ett\u00e4 kaikki vapaaseen oikeutetut miehet pitiv\u00e4t vapaita, ja luku 0, ett\u00e4 kukaan ei pit\u00e4nyt. Jo vuonna 2007 vain pieness\u00e4 osassa ty\u00f6paikoista is\u00e4t eiv\u00e4t pit\u00e4neet lainkaan vapaita. Vapaita pit\u00e4neiden miesten osuus kasvoi kuitenkin selv\u00e4sti vuoteen 2016 menness\u00e4 niin, ett\u00e4 selv\u00e4ss\u00e4 enemmist\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6paikoista suurin osa isist\u00e4 piti perhevapaita. Vuonna 2007 vapaita pit\u00e4neiden mediaani oli n\u00e4iss\u00e4 ty\u00f6paikoissa 57 %, kun vuonna 2016 se oli jo 67 %. Kaikissa ty\u00f6paikoissa vastaavat osuudet olivat jonkin verran pienemm\u00e4t, 51 % ja 60 %, mutta kasvu samansuuntaista.<\/p>\n\n\n\n

Isyysvapaisiin oikeutetuista kaksi prosenttia oli yksinyritt\u00e4ji\u00e4 vuonna 2007 ja viisi prosenttia vuonna 2016. Heid\u00e4n joukossaan isyysvapaita pit\u00e4neiden vuosittaiset osuudet olivat selv\u00e4sti muita pienempi\u00e4: 38 % vuonna 2007 ja 45 % vuonna 2016. Lukuja tulkitessa on hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 is\u00e4t olivat oikeutettuja vapaisiin useamman kalenterivuoden aikana ja vuosikohtaiset osuudet ovat siksi matalampia kuin isyysvapaata ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n pit\u00e4neiden isien osuudet.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvio 3<\/strong>. Isyys- ja \/ tai vanhempainvapaata hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien isien osuus ty\u00f6paikan miesvaltaisuuden mukaan (100 % = kaikki ty\u00f6ntekij\u00e4t miehi\u00e4).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vapaiden pit\u00e4misess\u00e4 on jonkin verran eroja sen suhteen, miten mies- tai naisvaltaisessa ty\u00f6paikassa is\u00e4t ty\u00f6skentelev\u00e4t. Kuviossa 3 on esitetty vapaita pit\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien isien osuus sen suhteen, mik\u00e4 osuus ty\u00f6paikan ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 on miehi\u00e4. Naisvaltaisilla ty\u00f6paikoilla (alle 33 % ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 miehi\u00e4) ty\u00f6skentelev\u00e4t miehet hy\u00f6dynsiv\u00e4t vapaita hieman useammin. Heist\u00e4 vain 12 % ei ollut hy\u00f6dynt\u00e4nyt perhevapaita vuonna 2007 ja 10 % vuonna 2016, kun taas miesvaltaisten sek\u00e4 tasaisemman sukupuolijakauman ty\u00f6paikoilla osuudet olivat 2\u20134 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 suuremmat.<\/p>\n\n\n\n

Kuviossa 4 esitet\u00e4\u00e4n perhevapaiden keston mediaani (valkoisella), keskimm\u00e4iset 50 % (mustalla) sek\u00e4 tasoitettu kestojen jakauma vuosina 2007 ja 2016 syntyneiden lasten isill\u00e4 suhteessa miesten osuuteen ty\u00f6paikan ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4. V\u00e4rillisen kuvion leveys viittaa summittaisesti tietyn mittaisen vapaan pit\u00e4neiden osuuteen: mit\u00e4 leve\u00e4mpi, sit\u00e4 enemm\u00e4n kyseisen mittaisia vapaita. Jakaumat ovat leveit\u00e4 alaosastaan, joten suurin osa miehist\u00e4 piti suhteellisen lyhyit\u00e4 vapaita. Kuvioissa erottuvat kohoumat \u00e4idin kanssa pidett\u00e4v\u00e4n 18 arkip\u00e4iv\u00e4n (kolmen viikon) isyysvapaan kohdalla sek\u00e4 is\u00e4lle korvamerkityn ns. itsen\u00e4isen isyysvapaan tuntumassa (24 arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 vuonna 2007 ja 54 arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 vuonna 2016).<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvio 4<\/strong>. Isyys- ja \/ tai vanhempainvapaata pit\u00e4neiden vapaan kokonaiskesto arkip\u00e4ivin\u00e4 suhteessa ty\u00f6paikan sukupuolijakaumaan vuosina 2007 ja 2016 syntyneiden lasten isill\u00e4, jotka pitiv\u00e4t ainakin yhden p\u00e4iv\u00e4n perhevapaata. Valkoinen piste kuvaa keston mediaania (keskimm\u00e4ist\u00e4 arvoa) ja musta leve\u00e4 jana keskimm\u00e4ist\u00e4 50 %. V\u00e4rilliset kuviot kuvaavat koko vapaiden kestojen (tasoitettua) jakaumaa. Tietosuojasyist\u00e4 maksimiarvojen sijaan n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kussakin ryhm\u00e4ss\u00e4 suurin arvo, jota esiintyy v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolmella is\u00e4ll\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Keskim\u00e4\u00e4rin pisimpi\u00e4 vapaita pitiv\u00e4t kumpanakin vuonna is\u00e4t, jotka ty\u00f6skenteliv\u00e4t selke\u00e4sti naisenemmist\u00f6isill\u00e4 ty\u00f6paikoilla, tyypillisimmin terveys- ja sosiaalipalveluissa, koulutuksessa ja kaupan alalla. T\u00e4ss\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s ajallinen kasvu oli suurinta, keskim\u00e4\u00e4rin noin 28 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 44 p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Selke\u00e4sti miesenemmist\u00f6isill\u00e4 ty\u00f6paikoilla (yleisimmin teollisuudessa, rakennusalalla ja kaupan alalla) kasvua oli noin 26 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 34 p\u00e4iv\u00e4\u00e4n, ja suunnilleen tasaisen sukupuolijakauman ty\u00f6paikoilla (tyypillisimmin teollisuudessa, kaupan alalla sek\u00e4 tieteen ja tekniikan alalla) noin 25 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 36 p\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 naisvaltaisilla toimialoilla on pitk\u00e4 kokemus perhevapaiden j\u00e4rjestelyist\u00e4, mik\u00e4 saattaa osaltaan madaltaa kynnyst\u00e4 my\u00f6s isyysvapaiden pit\u00e4miseen. Toisaalta n\u00e4iden yksinkertaisten tilastojen perusteella emme kuitenkaan pysty sanomaan miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ty\u00f6paikka tai toimiala mahdollisesti vaikuttavat isyysvapaiden pit\u00e4miseen vai onko kyse siit\u00e4, ett\u00e4 erityyppiset is\u00e4t suuntautuvat (valikoituvat) tietynlaisille toimialoille ja ty\u00f6paikkoihin.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavat vaiheet<\/h2>\n\n\n\n

PREDLIFE-hankkeen<\/a> keskeisen\u00e4 tavoitteena on paitsi saada tietoa (erityisesti miesten) perhevapaiden elinkaarivaikutuksista, my\u00f6s kehitt\u00e4\u00e4 malli lakiuudistusten ja interventioiden sosiaalisten vaikutusten tilastollista mallinnusta, ennustamista ja visualisointia varten. Tavoitetta l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n monitieteisesti, sill\u00e4 hanke koostuu Turun yliopistossa teht\u00e4v\u00e4n sosiologian osatutkimuksen lis\u00e4ksi Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistossa toimivasta tilastotieteen osatutkimuksesta. Kehitett\u00e4v\u00e4t menetelm\u00e4t tulevat avoimesti saataville ja tulevat siten hy\u00f6dytt\u00e4m\u00e4\u00e4n laajempaakin tutkimusyhteis\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat<\/h2>\n\n\n\n

Sanni Kotim\u00e4k<\/strong>i ty\u00f6skentelee erikoistutkijana INVEST sosiologiassa ja PREDLIFEssa. H\u00e4nen aikaisempi tutkimuksensa keskittyy ylisukupolvisiin prosesseihin, elinkaareen ja terveyseroihin, keskittyen varhaisten kokemusten merkitykseen ja sosioekonomisiin resursseihin. H\u00e4nen v\u00e4it\u00f6skirjansa tarkastetaan pian julkisesti.<\/p>\n\n\n\n

Simon Chapman<\/strong> ty\u00f6skentelee erikoistutkijana INVEST sosiologiassa ja PREDLIFEssa, ja on v\u00e4itellyt tohtoriksi evoluutiobiologiasta. H\u00e4nen aikaisempi tutkimuksensa keskittyi iso\u00e4itien l\u00e4sn\u00e4olon rooliin lis\u00e4\u00e4ntymisen j\u00e4lkeisen elini\u00e4n evoluutiossa sek\u00e4 ihmisten ja Aasian norsujen elinkaareen. <\/p>\n\n\n\n

Satu Helske<\/strong> on erikoistutkija INVEST sosiologiassa ja FLUX-konsortiossa, PREDLIFE-akatemiahankkeen johtaja ja koulutukseltaan tilastotieteen tohtori. H\u00e4nen tutkimuksensa k\u00e4sittelee eriarvoisuutta ja ylisukupolvista periytymist\u00e4, ty\u00f6uran ja perhe-el\u00e4m\u00e4n muodostumista el\u00e4m\u00e4nkaaren aikana sek\u00e4 vanhempainvapaiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja seurauksia eri el\u00e4m\u00e4nalueilla.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Bygren, M., & Duvander, A.-Z. (2006). Parents\u2019 workplace situation and fathers\u2019 parental leave use. Journal of Marriage and Family<\/em>, 68<\/em>(2), 363\u2013372.<\/p>\n\n\n\n

Cools, S., Fiva, J. H., & Kirkeb\u00f8en, L. J. (2015). Causal effects of paternity leave on children and parents. The Scandinavian Journal of Economics<\/em>, 117<\/em>(3), 801\u2013828. https:\/\/doi.org\/https:\/\/doi.org\/10.1111\/sjoe.12113.<\/p>\n\n\n\n

Dunatchik, A., & \u00d6zcan, B. (2021). Reducing mommy penalties with daddy quotas. Journal of European Social Policy<\/em>, 31<\/em>(2), 175\u2013191. https:\/\/doi.org\/10.1177\/0958928720963324<\/p>\n\n\n\n

Duvander, A.-Z., & Jans, A.-C. (2009). Consequences of Father\u2019s Parental Leave Use: Evidence from Sweden. Finnish Yearbook of Population Research, 44, 49\u201362. https:\/\/doi.org\/10.23979\/fypr.45044<\/p>\n\n\n\n

Duvander, A.-Z., & Johansson, M. (2012). What are the effects of reforms promoting fathers\u2019 parental leave use? Journal of European Social Policy<\/em>, 22<\/em>(3), 319\u2013330.<\/p>\n\n\n\n

Duvander, A.-Z., Lappeg\u00e5rd, T., Andersen, S. N., Gar\u00f0arsd\u00f3ttir, \u00d3., Neyer, G., & Viklund, I. (2019). Parental leave policies and continued childbearing in Iceland, Norway, and Sweden. Demographic Research<\/em>, 40<\/em>, 1501\u20131528.<\/p>\n\n\n\n

Eerola, P., Lammi-Taskula, J., O\u2019Brien, M., Hietam\u00e4ki, J., & R\u00e4ikk\u00f6nen, E. (2019). Fathers\u2019 leave take-up in Finland: Motivations and barriers in a complex Nordic leave scheme. SAGE Open<\/em>, 9<\/em>(4), 2158244019885389.<\/p>\n\n\n\n

Ekberg, J., Eriksson, R., & Friebel, G. (2013). Parental Leave – A Policy Evaluation of the Swedish \u201cDaddy-Month\u201d Reform. Journal of Public Economics, 97<\/em>(1), 131\u2013143.<\/p>\n\n\n\n

Eriksson, H. (2018). Fathers and Mothers Taking Leave from Paid Work to Care for a Child: Economic Considerations and Occupational Conditions of Work. In Stockholm Research Reports in Demography: Vol. 2018:12<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Evertsson, M., Boye, K., & Erman, J. (2018). Fathers on Call? A Study on the Sharing of Care Work between Parents in Sweden. Demographic Research, 39<\/em>(1), 33\u201360.<\/p>\n\n\n\n

Hosking, A., Whitehouse, G., & Baxter, J. (2010). Duration of leave and resident fathers\u2019 involvement in infant care in Australia. Journal of Marriage and Family<\/em>, 72<\/em>(5), 1301\u20131316.<\/p>\n\n\n\n

Kellokumpu, J. (2007). Perhevapaiden kehitys 1990\u20132005: Isill\u00e4 p\u00e4\u00e4rooli uudistuksissa, sivurooli k\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4. Helsinki: Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportteja, 10.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Lappeg\u00e5rd, T., Duvander, A.-Z., Neyer, G., Viklund, I., Andersen, S. N., & Gar\u00f0arsd\u00f3ttir, \u00d3. (2020). Fathers\u2019 use of parental leave and union dissolution. European Journal of Population<\/em>, 36<\/em>(1), 1\u201325.<\/p>\n\n\n\n

Lassen, A. S., & others. (2020). Gender Norms and Specialization in Household Production: Evidence from a Danish Parental Leave Reform. Copenhagen Business School [wp]. Working Paper \/ Department of Economics. Copenhagen Business School No. 04-2021.<\/p>\n\n\n\n

Miettinen, A., & Saarikallio-Torp, M. (2020). Trends and socioeconomic differences in the use of father\u2019s parental leave quota [Is\u00e4lle kiinti\u00f6idyn vanhempainvapaan k\u00e4ytt\u00f6 ja sen taustatekij\u00e4t]. English summary in the end. Yhteiskuntapolitiikka<\/em>, 85<\/em>(4), 345\u2013357. https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/140463\/YP2004_Miettinen&Saarikallio-Torp.pdf?sequenc8e=2<\/p>\n\n\n\n

Miettinen, A. & Rotkirch, A. (2012). Yhteist\u00e4 aikaa etsim\u00e4ss\u00e4. Lapsiperheiden ajank\u00e4ytt\u00f6 2000-luvulla. Perhebarometri 2011. V\u00e4est\u00f6ntutkimuslaitos – Katsauksia E 42\/2012. https:\/\/www.vaestoliitto.fi\/uploads\/2020\/12\/34c6d1e0-perhebarometri-2011.pdf<\/p>\n\n\n\n

Mussino, E., Tervola, J., & Duvander, A.-Z. (2019). Decomposing the determinants of fathers\u2019 parental leave use: Evidence from migration between Finland and Sweden. Journal of European Social Policy<\/em>, 29<\/em>(2), 197\u2013212.<\/p>\n\n\n\n

Saarikallio-Torp, M., & Miettinen, A. (2021). Family leaves for fathers: Non-users as a test for parental leave reforms. Journal of European Social Policy<\/em>, 31<\/em>(2), 161\u2013174.<\/p>\n\n\n\n

Salmi, M., & N\u00e4rvi, J. (2017). Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo.<\/em> Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen<\/em> raportti 4\/2017<\/em>. http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-302-884-5<\/p>\n\n\n\n

Tietoa perhevapaauudistuksesta: https:\/\/www.kela.fi\/perhevapaauudistus<\/p>\n\n

Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sanni Kotim\u00e4ki, Simon Chapman & Satu Helske INVEST Blog 13\/2021 Vuonna 2022 on tarkoitus tulla voimaan perhevapaauudistus, jonka tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 mahdollisuuksia, valinnanvapautta ja joustavuutta perhevapaiden pit\u00e4miseen. Perhevapaat ovat poliittinen kysymys, sill\u00e4 niiden vaikutus voi ulottua niin naisten ja miesten sosioekonomiseen asemaan kuin lapsiin, perheisiin ja yhteiskuntaan laajemminkin ja pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. My\u00f6s tuleva uudistus tavoittelee …<\/p>\n","protected":false},"author":166,"featured_media":2079,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[723,722],"tags":[486,489],"class_list":["post-2070","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-equality","category-families","tag-isat","tag-perhevapaa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2070","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/166"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2070"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2070\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2136,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2070\/revisions\/2136"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2079"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2070"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2070"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2070"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}