{"id":2139,"date":"2021-11-18T14:56:05","date_gmt":"2021-11-18T12:56:05","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2139"},"modified":"2021-12-07T16:59:32","modified_gmt":"2021-12-07T14:59:32","slug":"samassa-veneessa-matkalla-hyvinvointivaltiossa-jakso-4","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2021\/11\/18\/samassa-veneessa-matkalla-hyvinvointivaltiossa-jakso-4\/","title":{"rendered":"Jakso 4: Susan Kuivalainen &amp; Ilari Ilmakunnas, teemana toimeentulokysymykset el\u00e4keturvan kannalta"},"content":{"rendered":"\n<p>T\u00e4ss\u00e4 nelj\u00e4nness\u00e4 jaksossa vieraillaan El\u00e4keturvakeskuksen uusissa tiloissa Helsingin Kalasatamassa. Mukana keskustelemassa ovat keskuksen tutkimusosaston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6<strong> Susan Kuivalainen<\/strong> ja erikoistutkija<strong> Ilari Ilmakunnas<\/strong>. Keskustelun aiheena ovat mm. toimeentulokysymykset el\u00e4keturvan kannalta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-rich is-provider-soundcloud wp-block-embed-soundcloud wp-embed-aspect-4-3 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\nhttps:\/\/soundcloud.com\/user-437214549\/invest-podcast-jakso-4\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>TEKSTIVERSIO<\/p>\n\n\n\n<p>[Veden liplatusta]<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Tervetuloa Samassa veneess\u00e4 matkalla hyvinvointivaltiossa-podcastin pariin. T\u00e4ll\u00e4 kertaa podcast-kipparina min\u00e4, Maria Vaalavuo, olen p\u00e4\u00e4ssyt tutustumaan El\u00e4keturvakeskuksen uusiin tiloihin Kalasatamaan. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 studiossa kanssani on El\u00e4keturvakeskuksen tutkimusosaston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Susan Kuivalainen ja erikoistutkija Ilari Ilmakunnas. Tervetuloa keskustelemaan kanssani.<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Kiitos.<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>Kiitos.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>K\u00e4yd\u00e4\u00e4n pieni esitt\u00e4ytymiskierros t\u00e4ss\u00e4 l\u00e4pi. Susan, s\u00e4 oot t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tutkimusosaston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6. Mink\u00e4laista tutkimusta El\u00e4keturvakeskuksessa tehd\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Jos m\u00e4 tosi lyhyesti koetan sanoa. El\u00e4keturvakeskuksessa tehd\u00e4\u00e4n korkeatasoista sosiaali- ja taloustieteellist\u00e4 tutkimusta, joka palvelee el\u00e4keturvan arviointia ja kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Kuulostaa hienolta. P\u00e4\u00e4seks s\u00e4 edelleen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 itse tekem\u00e4\u00e4n tutkimusta?<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>No aika v\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4see laittamaan k\u00e4si\u00e4 saveen, mutta toki rooli on toisenlainen. Mun teht\u00e4v\u00e4 on johtaa ja ideoida, sparrata ja kannustaa ja varmistaa ett\u00e4 ty\u00f6t tulee tehty\u00e4. Tutkimusty\u00f6, v\u00e4lill\u00e4 p\u00e4\u00e4see tekem\u00e4\u00e4n jotain ihan aitoa tutkimusty\u00f6t\u00e4, ehk\u00e4 semmosta mit\u00e4 me miellet\u00e4\u00e4n ja se on tosi palkitsevaa. Mutta enemm\u00e4nkin se on ideointia, tutkimusteht\u00e4v\u00e4n asettamista ja johdantoa, mihin t\u00e4\u00e4 liittyy. Ja aika paljon keskustelua tutkijoiden kanssa, ett\u00e4 mit\u00e4 n\u00e4\u00e4 tulokset loppujen lopuksi sanoo, yhteenvetojen pohdintoja.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari, s\u00e4 oot tehnyt paljon tutkimusta taloudellisen toimeentulon kysymyksiin liittyen ja my\u00f6s kysymyksi\u00e4 jotka liittyv\u00e4t nuorten toimeentuloon ja siirtym\u00e4\u00e4n nuoruudesta aikuisuuteen. Mutta el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta, mik\u00e4 on yhteys el\u00e4kkeisiin kun katotaan nuorempia ihmisi\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, mulla on ollu aika vahva painotus nuoriin koko mun tutkimusuran ajan ja ehk\u00e4 sijoittuu pitk\u00e4lti aikaan ennen El\u00e4keturvakeskusta, mutta edelleen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 jatkanu osittain niitten kysymysten parissa. Jos nuorii miettii, niin meill\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n el\u00e4ketulo karttuu koko ty\u00f6uran ajalta, ihan sielt\u00e4 17-vuotiaasta l\u00e4htien kes\u00e4t\u00f6ist\u00e4 esimerkiksi karttuu ja my\u00f6s tutkintoon johtavasta opiskelusta ja perhevapaista jotka koskee tavallaan nuoria my\u00f6s, ett\u00e4 sit\u00e4 kautta. Mutta nyt me toisaalta tiedet\u00e4\u00e4n hyvin miten ty\u00f6uran alku ennustaa koko ty\u00f6uran muodostumista. Millaisen jalansijan s\u00e4 saat, kun se tavallaan voi kumuloituu koko sen ty\u00f6uran l\u00e4pi joka n\u00e4kyy hyvin vahvasti siell\u00e4 el\u00e4keajan toimeentulossa.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Toi on t\u00e4rke\u00e4 pointti, ett\u00e4 el\u00e4kkeet ei kosketa vain niit\u00e4 el\u00e4kel\u00e4isi\u00e4 ja vanhuksia, vaan kyseess\u00e4 on kaikkia koskettava teema. Mit\u00e4 sulla on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ty\u00f6n alla?<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>Mulla on sek\u00e4 uutta ett\u00e4 vanhaa. Mulla on eri ik\u00e4ryhmien v\u00e4lisi\u00e4 eroja k\u00f6yhyystrendeiss\u00e4, miten tulok\u00f6yhyyden mittaamistavat vaikuttavat t\u00e4h\u00e4n kuvaan k\u00f6yhyystrendeist\u00e4. Sit nuoriin liittyen v\u00e4h\u00e4n vanhempaa t\u00e4llaista, nuorten toimeentulotuen kestoriippuvuuden tutkimusta. Mut yh\u00e4 enemm\u00e4n el\u00e4keuudistusten vaikutusarviointipuoleen t\u00e4llaisia (-) [0:04:04] kokeellisia l\u00e4hestymistapoja. Esimerkiksi nyt on ollut ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuutta sek\u00e4 n\u00e4iden meid\u00e4n erilaisten varhaisel\u00e4kemuotojen, tai siis nyky\u00e4\u00e4n on osittainen (&#8211;) vanhuusel\u00e4ke, mutta ennen oli osa-aikael\u00e4ke, niin muutosten vaikutusten arviointia.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Nuo teemat liittyy hyvinkin paljon siihen mist\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 puhumme. Teemana on ennen kaikkea k\u00f6yhyyden mittaamiseen, taloudelliseen toimeentuloon liittyv\u00e4t kysymykset ja el\u00e4kel\u00e4isten hyvinvointiin liittyv\u00e4t kysymykset. Me itse asiassa puhuttiin jo aiemmassa jaksossa Jussi Tervolan ja Jiri Sirosen kanssa k\u00f6yhyydest\u00e4 ja k\u00f6yhyyden mittaamisesta niin tuloihin perustuen kuin aineellisen puutteen mittaria k\u00e4ytt\u00e4en. Mutta aihetta ei suinkaan kaluttu loppuun siin\u00e4 keskustelussa. Susan, mink\u00e4 takia keskustelu k\u00f6yhyysmittareista on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kiinnostavaa tai relevanttia?<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Tietenkin k\u00f6yhyys on yhteiskuntapoliittisesti mun mielest\u00e4ni yksi kaikkein olennaisimmista. Se miten yhteiskunta kohtelee k\u00f6yhi\u00e4 kertoo paljon sen yhteiskunnan sivistyneisyyden tasosta. Kun menn\u00e4\u00e4n k\u00f6yhyyden mittaamiseen, niin joku voi ajatella ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 on t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 akateemista akrobatiaa tai teknist\u00e4 temppuilua. Mutta mun mielest\u00e4 k\u00f6yhyyden mittaaminen, k\u00f6yhyys, ovat todella olennaisia kysymyksi\u00e4. Se on moniulotteinen ilmi\u00f6 jota ei voi tutkia vain yhdell\u00e4 tavalla, koska meill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n yht\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 sille mik\u00e4 on k\u00f6yhyys. Me varmaan kaikki intuitiivisesti ajatellaan, et no joo k\u00f6yhyys on kurjuutta ja huonoa oloa. Mutta mit\u00e4 se on ja miten sit\u00e4 voidaan mitata, siihen pit\u00e4\u00e4 olla erilaisia tapoja.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikuttaa varmaan siihen mink\u00e4laista politiikkaa voidaan tehd\u00e4 k\u00f6yhyyden v\u00e4hent\u00e4miseksi my\u00f6s. Ilari, s\u00e4 oot viime aikoinakin nimenomaan tutkinut n\u00e4it\u00e4 erilaisia mittareita ja v\u00e4h\u00e4n vertaillutkin niit\u00e4. Voisitko kertoa v\u00e4h\u00e4n mihin eri mittareiden k\u00e4ytt\u00f6 perustuu?<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>Kuten Susan sanoi, niin meill\u00e4 on ehk\u00e4 jonkinlainen intuitiivinen kuva k\u00f6yhyydest\u00e4 ja meill\u00e4 on johdettu ehk\u00e4 jonkinlainen k\u00f6yhyyden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4. Mutta kun me halutaan puristaa politiikkaa varten tai politiikkatoimenpiteit\u00e4 varten, et mik\u00e4 on se k\u00f6yhyysaste, kuinka paljon meill\u00e4 on k\u00f6yhi\u00e4. Me tarvitaan jonkinn\u00e4k\u00f6isi\u00e4 k\u00f6yhyysrajoja, jotta me voidaan v\u00e4h\u00e4n niin kuin erotella k\u00f6yh\u00e4t ei-k\u00f6yhist\u00e4. Se ett\u00e4 mihin t\u00e4llainen raja vedet\u00e4\u00e4n vaatii tutkimusta.<\/p>\n\n\n\n<p>Meill\u00e4 on my\u00f6s sellaisia polkuriippuvuuksia, et mit\u00e4 mittareita me k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Mutta jokainen n\u00e4ist\u00e4 mittareista mit\u00e4 nykyisin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n on jossain m\u00e4\u00e4rin, syyst\u00e4kin voidaan esitt\u00e4\u00e4 argumentteja miks mittari ei ole optimaalinen, jolloin on tuotu t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 mittareita. Sit n\u00e4\u00e4 mittarit tuo v\u00e4h\u00e4n eri n\u00e4k\u00f6kulmia esiin. Jotkut korostaa subjektiivisia n\u00e4k\u00f6kulmia, tuodaan ehk\u00e4 niiden henkil\u00f6iden tai kotitalouksien omaa kokemusta k\u00f6yhyydest\u00e4 tai niukkuudesta. Osa on ehk\u00e4 enemm\u00e4n tulojen perusteella, katotaan onks tulot yli tai alle k\u00f6yhyysrajan. K\u00f6yhyysraja voidaan johtaa eri asioista. T\u00e4llainen tulopohjainen k\u00f6yhyysraja on oma prosessinsa, mutta t\u00e4llaisia n\u00e4k\u00f6kulmia voidaan sitten painottaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Sulla oli tosiaan tutkimus jossa tarkasteltiin aineellista puutetta Suomessa. Mit\u00e4 aineellisen puutteen mittari mittaa?<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>Aineellisen puutteen mittari on osittain sellainen subjektiivinen mittari siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 se perustuu kyselytutkimustietoon. Me kysyt\u00e4\u00e4n henkil\u00f6ilt\u00e4 kokeeko he puutetta jostain, yleens\u00e4 kulutushy\u00f6dykkeist\u00e4 tai muuten palveluista jotka on koettu t\u00e4rkeiksi. On t\u00e4rke\u00e4 erottaa se ett\u00e4 kun t\u00e4ss\u00e4 tutkitaan ja yritet\u00e4\u00e4n keskitty\u00e4 vastentahtoiseen puutteeseen. Jos henkil\u00f6lt\u00e4 puuttuu auto, niin t\u00e4t\u00e4 ei lasketa aineelliseksi puutteeksi, vaan t\u00e4ss\u00e4 kysymyksess\u00e4 on erityisesti t\u00e4smennetty, ett\u00e4 haluaisi auton, mutta ei ole varaa t\u00e4h\u00e4n. Toki on useita t\u00e4llaisia hy\u00f6dykkeit\u00e4, palveluita tai vastaavia, vaikka ett\u00e4 on mahdollisuus sy\u00f6d\u00e4 l\u00e4mmint\u00e4 ruokaa joka p\u00e4iv\u00e4, on puhelin, on mahdollisuus k\u00e4yd\u00e4 parturissa jos haluaa tai j\u00e4\u00e4 rahaa s\u00e4\u00e4st\u00f6\u00f6n. N\u00e4ist\u00e4 on mahdollista muodostaa t\u00e4llaisia yhdistelm\u00e4mittareita. Mutta se on toki aina sellainen oma taiteenlajinsa, ett\u00e4 mitk\u00e4 hy\u00f6dykkeet tulis olla t\u00e4llaisissa mukana.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Kuinka yleist\u00e4 vakava aineellinen puute Suomessa on?<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>Suomessa se on varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Se riippuu tosi paljon mit\u00e4 mittaria k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Eurostat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 t\u00e4llaista yhdeks\u00e4n hy\u00f6dykkeen summamuuttujaa ja siit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kolmen tai nelj\u00e4n hy\u00f6dykkeen vakavaa aineellista puutetta. Se vaikuttaa aika paljon. Puhutaan ihan muutamista prosenteista Suomessa. Euroopassa ne erot on varsin suuria, kun verrataan vaikka It\u00e4-Euroopan maita. Sit aineellisen puutteen mittari korreloi varsin hyvin t\u00e4llaisen taloudellisen hyvinvoinnin kanssa laajemmin.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Taloudellisella hyvinvoinnilla tarkoitatko bruttokansantuotetta maassa?<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, ja my\u00f6s silleen ett\u00e4 ty\u00f6llisyysastemuutokset muutokset heijastuu hyvin selkeesti aineellisen puutteen muutoksiin aineellisessa puutteessa verrattuna ehk\u00e4 joihinkin muihin k\u00f6yhyysmittareihin, jotka ei reagoi ihan samalla tavalla.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Toinen usein k\u00e4ytetty mittari on nimenomaan tulok\u00f6yhyysmittari. Onko sulla kantaa kumpi n\u00e4ist\u00e4 on parempi tai mit\u00e4 s\u00e4 itse suosit?<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, t\u00e4\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 kysymys. Meill\u00e4h\u00e4n tulopohjainen k\u00f6yhyysmittari yleens\u00e4, jonkinlainen prosenttiosuus mediaanitulosta Suomessa on se 60 %, se on se vakiintunut. Mun mielest\u00e4 se on saavuttanut jo niin vahvan paikan, et sit\u00e4 ei hetkess\u00e4 horjuteta siit\u00e4 asemasta. Toisaalta m\u00e4 jotenkin koen sen, ett\u00e4 se aineellinen puute, koska siin\u00e4 on my\u00f6s vahva kuitenkin se kotitalouksien kokemukseen perustava ulottuvuus ja mun on ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n vaikea n\u00e4hd\u00e4 et se vois saavuttaa sellaisen aseman ett\u00e4 se olis one and only k\u00f6yhyysmittari.<\/p>\n\n\n\n<p>Meill\u00e4 on ehk\u00e4 jonkinlainen preferenssi tietynlaisiin objektiivisiin mittareihin. Mun mielest\u00e4 se on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n sellainen tasapaino sen suhteen ett\u00e4 pit\u00e4is olla tarpeeksi yksinkertainen mittari, jotta ihmiset laajemmin, eiv\u00e4t vain tutkijat tai p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4t, vaan ihan kansalaisetkin ymm\u00e4rt\u00e4is mist\u00e4 on kyse. Mutta toisaalta sen pit\u00e4is oikeesti mitata sit\u00e4 mit\u00e4 k\u00f6yhyys on ja t\u00e4\u00e4 on se haastava kysymys.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4 tein Invest poliisi briefin viime vuonna ty\u00f6ik\u00e4isten k\u00f6yhyydest\u00e4. Siin\u00e4 me katottiin miten ty\u00f6ik\u00e4isten k\u00f6yhien aineellinen puute oli muuttunut. Siin\u00e4 n\u00e4kyi hirve\u00e4n selv\u00e4sti, ett\u00e4 vaikka k\u00f6yhyysaste oli pysynyt aika lailla samalla tasolla viimeiset 10 vuotta, niin niitten k\u00f6yhien aineellinen puute oli v\u00e4hentynyt merkitt\u00e4v\u00e4sti. Etenkin uusissa j\u00e4senmaissa, kuten Bulgariassa ja Romaniassa. Mun mielest\u00e4 se oli hirve\u00e4n kiinnostavaa, ett\u00e4 vaikka k\u00f6yhien m\u00e4\u00e4r\u00e4 pysyiskin samana niin samalla voi olla ett\u00e4 k\u00f6yhien elinolot paranevat, etenkin maissa joissa elitaso yleens\u00e4 kasvaa huomattavasti.<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>Ehk\u00e4 voin kommentoida viel\u00e4 sen verran, ett\u00e4 osa on melko voimakkaastikin sit\u00e4 mielt\u00e4 ett\u00e4 t\u00e4llainen perinteinen 60 % mediaanitulosta kuvaa enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n eriarvoisuutta tai tavoittaa sit\u00e4 mihin t\u00e4\u00e4 teid\u00e4nkin havainto viittaa. Siell\u00e4 on mahdollisesti sellainen tulopohjainen eriarvoisuus pysynyt samalla tasolla, mutta n\u00e4itten pienitulosten joukossa sellainen aineellinen hyvinvointi on voinutkin samalla ajanjaksolla ehk\u00e4 parantuakin.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Susan, varmaan n\u00e4\u00e4 mittarit antaa v\u00e4h\u00e4n eri kuvaa my\u00f6s sen suhteen mink\u00e4laisia ihmisryhmi\u00e4 me tutkitaan tai katsotaan varmaan ihan ik\u00e4ryhmitt\u00e4inkin tai jos katotaan el\u00e4kel\u00e4isi\u00e4 ja vaikka vanhuksia. Tuleeks sulle mieleen miten eri mittareiden k\u00e4ytt\u00f6 soveltuu just el\u00e4kel\u00e4isten toimeentulon tutkimiseen?<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Mun mielest\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 mittareissa tai ehk\u00e4 puhuisin viel\u00e4 laajemmin menetelmist\u00e4. Meill\u00e4 on menetelm\u00e4, ett\u00e4 me katsotaan tuloja. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 meill\u00e4 on menetelm\u00e4, ett\u00e4 katsotaan aineellista puutetta. Tai meill\u00e4 on menetelm\u00e4 jolla katsotaan selke\u00e4mmin kokemusta. Ja sitten meill\u00e4 on mittari, joka m\u00e4\u00e4rittelee ett\u00e4 se on 4\/9 tai se on 60 % mediaanituloista.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4\u00e4 menetelm\u00e4th\u00e4n vaikka el\u00e4kel\u00e4isten kohdalta osoittaa sen k\u00f6yhyyden tason hyvin erilaiseksi. Jos me katsotaan tuloja, joka on kaikkein yleisimmin k\u00e4ytetty ja jos me katsotaan ehk\u00e4 vakiintunutta tapaa eli se 60 % mediaanitulosta, niin silloinhan el\u00e4kel\u00e4isten k\u00f6yhyys, tai m\u00e4 itse puhun mieluummin pienituloisuusasteesta tai k\u00f6yhyysriskist\u00e4, on noin 15 %. Kun me katsotaan vaikka vakavaa aineellista puutetta, niin el\u00e4keik\u00e4isten vakava aineellinen puutteen perusteella oleva k\u00f6yhyys on vajaa 2 %. Eli me puhutaan ihan eri kokoisista ilmi\u00f6ist\u00e4. Silloin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 n\u00e4\u00e4 kertoo. Niiss\u00e4 molemmissa on omat hyv\u00e4t puolensa ja heikkoutensa.<\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4 jotenkin ajattelen, ett\u00e4 olis hyv\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 semmosiin yhdistelm\u00e4tapoihin tai k\u00f6yhyyden kaksoisehtoihin. Pienet tulot an sich ei viel\u00e4 tarkoita k\u00f6yhyytt\u00e4, vaan niist\u00e4 pienist\u00e4 tuloista johtuva tarpeiden tyydytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys tai huono-osaisuus. Sulla on pienet tulot ja sulla esiintyy jonkinn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 aineellista puutetta, joka on oleellista sille kyseiselle ik\u00e4ryhm\u00e4lle. El\u00e4kel\u00e4isten kohdalla m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 se liityy ennen kaikkea terveyteen, terveys- ja sosiaalipalveluihin, koska heill\u00e4 on ik\u00e4ns\u00e4 ja terveytens\u00e4 puolesta muuta v\u00e4est\u00f6\u00e4 enemm\u00e4n tarvetta n\u00e4ille palveluille. Se ois ehk\u00e4 semmonen paras t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 oleva tapa joka mulle tulee mieleen, kun puhutaan el\u00e4kel\u00e4isten k\u00f6yhyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Toi olikin ihan hyv\u00e4 ajattelutapa. M\u00e4 oon itse v\u00e4h\u00e4n vieroksunut sit\u00e4, ett\u00e4 puhutaan pienituloisuusasteesta. Musta tuntuu, ett\u00e4 sill\u00e4 halutaan v\u00e4ltell\u00e4 ik\u00e4vi\u00e4 termej\u00e4 ja ik\u00e4vi\u00e4 asioita. Mutta toi on ihan hyv\u00e4 ajattelu, ett\u00e4 ois kaksoisehto joka kertois nimenomaan k\u00f6yhyydest\u00e4 ja pienet tulot ois vain pienet tulot.<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin, m\u00e4 ajattelen ett\u00e4 se on riski k\u00f6yhyydelle. Me tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tulojen mittaamiseenkin liittyy paljon puutetta, kun tilastossa ei ole tietoa varallisuudesta. Toki siell\u00e4 on tietoja p\u00e4\u00e4omatuloista. Siell\u00e4 ei ole tietoa meid\u00e4n veloista, siell\u00e4 ei ole tietoa ollaanko me jouduttu ottamaan pikavippej\u00e4, saadaanko me taloudellista tukea joltakin. Kaikissa n\u00e4iss\u00e4 tavoissa on omat puutteensa ja rajoitteensa.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>El\u00e4kel\u00e4isten tai ainakin i\u00e4kk\u00e4\u00e4mpien henkil\u00f6iden kohdalla yks merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 on se ett\u00e4 tarpeissa on eroja. N\u00e4it\u00e4 terveyspalveluita esimerkiksi. Heill\u00e4 on ehk\u00e4 etuna se ett\u00e4 suuri osa on jo maksunut asuntovelat pois ja asuu omistusasunnossa. T\u00e4\u00e4 varmaan n\u00e4kyy my\u00f6s jotenkin aineellisessa puutteessa. Menot on huomattavasti silt\u00e4 osin pienemm\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, ja t\u00e4\u00e4 on mun mielest\u00e4, ett\u00e4 jos saisi valita kaksi asiaa aineellisista puutteista, joka olis tosi keskeinen, niin toinen olisi asuminen. Toki, kuten sanoitkin, iso osa el\u00e4kel\u00e4isist\u00e4 asuu omistusasunnoissa ja iso osa niist\u00e4 on velattomia. Niiss\u00e4 on keskim\u00e4\u00e4rin alhaisemmat asumiskustannukset. T\u00e4\u00e4 menee jo v\u00e4h\u00e4n siihen tekniseen puheeseen, ett\u00e4 katsotaanko me k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevia rahatuloja vai katsotaanko me k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevia tuloja, joka huomio t\u00e4n omistusasumisen tuomat edut suhteessa vuokralla asumiseen.<\/p>\n\n\n\n<p>El\u00e4kel\u00e4isten kohdalla k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat tulot on selkeesti korkeampi kuin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat rahatulot. Tai jos me katsotaan pienituloisuutta tai k\u00f6yhyytt\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevien tulojen pohjalta, niin se on pienempi el\u00e4kel\u00e4isill\u00e4 kuin koko v\u00e4est\u00f6ss\u00e4. Mutta jos me katsotaan k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevaa rahatuloa, niin silloin el\u00e4kel\u00e4isten pienituloisuus tai k\u00f6yhyysaste on v\u00e4h\u00e4n korkeampi kuin muussa v\u00e4est\u00f6ss\u00e4. Sill\u00e4 tavalla se on jo hyvin relevantti kysymys, se miten me otetaan huomioon asumismenoja tai asumismuoto. Tiedet\u00e4\u00e4n toki tutkimuksista, ett\u00e4 toimeentulovaikeudet ja pienituloisuus paikantuu selke\u00e4sti enemm\u00e4n n\u00e4ihin jotka asuvat vuokralla. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 ne vuokrakustannukset ovat korkeammat kuin se ett\u00e4 sulla on velaton omistusasunto.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka saattaa kuulostaa tekniselt\u00e4 asialta, niin t\u00e4\u00e4h\u00e4n on siin\u00e4 mieless\u00e4 tosi merkitt\u00e4v\u00e4 kysymys, ett\u00e4 jos me vertaillaan eri ik\u00e4isi\u00e4 ja eri ik\u00e4ryhmi\u00e4, mit\u00e4 usein tehd\u00e4\u00e4n. Katotaan miten menee nuorilla ja miten menee vanhemmilla. Asia ei ehk\u00e4 ookaan ihan niin yksoikoista kuin mit\u00e4 jostakin yhdest\u00e4 pylv\u00e4sdiagrammista voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Just n\u00e4in. Se menee mun keskeiseen pointtiin, ett\u00e4 tutkijoiden, p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien ja median, m\u00e4 ajattelen ett\u00e4 medialla on t\u00e4ss\u00e4 tosi iso rooli, pit\u00e4isi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mist\u00e4 joku luku kertoo. Ei tarvii menn\u00e4 n\u00e4ihin kaikkiin teknisiin yksityiskohtiin, mutta k\u00e4sitteellisell\u00e4 tasolla ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 luku kertoo.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari, s\u00e4 oot jossain m\u00e4\u00e4rin perehtynyt viitebudjetteihin ja seh\u00e4n kanssa oma menetelm\u00e4ns\u00e4 tutkia taloudellista hyvinvointia v\u00e4est\u00f6ss\u00e4. Voitko s\u00e4 kertoa mit\u00e4 viitebudjetit oikein on?<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>Sanoisin, et niitten rooli ja painotus tuntuu kasvavan vuosi vuodelta. Euroopan unionissa tuntuu olevan kovaa vetoa sinne suuntaan. Voidaan puhua kohtuullisen kulutuksen viitebudjeteista eli pyrit\u00e4\u00e4n tavoittaa tulotaso, joka mahdollistaa kussakin maassa t\u00e4llaisen el\u00e4m\u00e4n joka on riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4 ja mahdollistaa yhteiskunnallisen osallistumisen, terveyden yll\u00e4pidon ja t\u00e4llaisen. Eli pyrkimys on siihen, ett\u00e4 tulorajalla ei ole selv\u00e4 yhteys siihen millainen eurom\u00e4\u00e4r\u00e4inen raham\u00e4\u00e4r\u00e4 vaaditaan el\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Laadittaisko t\u00e4llainen viitebudjetti eri el\u00e4m\u00e4ntilanteissa oleville erikseen? Onko vaikka pienen lapsen vanhemmilla erilainen viitebudjetti kuin vanhuksella?<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, niit\u00e4 on. M\u00e4 n\u00e4en, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 viitebudjettipohjainen k\u00f6yhyysmittaus on tulevaisuutta. Ehk\u00e4 jopa keskipitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 sellainen joka saa isonkin painoarvon, jos ei jopa jonkinlaista ehk\u00e4 virallistakin. Mutta ongelma on se, ett\u00e4 niiden laskeminen on aika ty\u00f6l\u00e4st\u00e4, mit\u00e4 me katotaan ett\u00e4 on kohtuullista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Mihin pit\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rahaa, onko elokuvissa k\u00e4ynti kohtuullista el\u00e4m\u00e4\u00e4 vai ei ja niin edelleen. Mutta toinen on just t\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kenelle kaikille me se lasketaan. Nykyisin on tosiaan i\u00e4kk\u00e4ille omat ja nuoremmille omat. Esimerkiksi kuinka monta neli\u00f6t\u00e4 on kohtuullista el\u00e4m\u00e4\u00e4, eroa n\u00e4ill\u00e4 ik\u00e4ryhmill\u00e4 ja totta kai lapsiperheiden ja sinkkujen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Niit\u00e4 lasketaan, mutta totta kai me voitais mietti\u00e4 ett\u00e4 pit\u00e4isk\u00f6 olla alueellisesti viel\u00e4 omia, ett\u00e4 erilainen kohtuullinen el\u00e4m\u00e4 Uusimaalla kuin jossain pohjoisemmassa ja niin edelleen. Se on tosi ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 ja sitten viel\u00e4 Euroopassa meill\u00e4 on eri maita, eri n\u00e4kemys siit\u00e4 mik\u00e4 on kohtuullista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Oon kuullut, ett\u00e4 kun on ollut hankkeita joissa on laadittu eri maissa, sama tekniikka, mutta kun t\u00e4ss\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n kuluttajien n\u00e4kemyksi\u00e4 ja niin edelleen, niin muualla on ihmetelty miksi Suomen viitebudjetissa on saunan vuoromaksu.<\/p>\n\n\n\n<p>[Naurua]<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4t\u00e4 joudutaan perusteleen, et t\u00e4\u00e4 on kohtuullista el\u00e4m\u00e4\u00e4 Suomessa. Ja sitten vastaavia-<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Ihmisarvoiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluu saunavuoro.<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Aika kiinnostavia varmaan maiden v\u00e4liset erot siin\u00e4 mit\u00e4 katsotaan kohtuulliseksi tai v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. Mutta neh\u00e4n on kiinnostavia siin\u00e4, Ilari sanoi ett\u00e4 n\u00e4iden tekeminen on todella ty\u00f6llist\u00e4vi\u00e4. Mutta se l\u00e4htee ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni siit\u00e4 ett\u00e4 ker\u00e4t\u00e4\u00e4n kansalaisasiakasraati, vaikka 65 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neist\u00e4, jotka keskustelevat mik\u00e4 kuuluu t\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnassa sellaiseen jokaiselle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Sitten l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n niit\u00e4 hy\u00f6dykelistoja ja sen j\u00e4lkeen l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n katsomaan paljonko ne maksaa.<\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4 n\u00e4en t\u00e4ss\u00e4 yhtym\u00e4kohtaa siihen mik\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4ksi tulotasoksi, koska seh\u00e4n kertoo sen loppusumman, sen hy\u00f6dyke- tai palvelukorin loppusumma kertoo sit\u00e4 ett\u00e4 paljonko tietyn tyyppisell\u00e4 kotitaloudella pit\u00e4isi olla tuloja jotta h\u00e4n pystyisi saamaan t\u00e4m\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kulutuksen. T\u00e4ss\u00e4 on yhtym\u00e4kohtii siihen, ett\u00e4 Yhdysvalloissahan lasketaan k\u00f6yhyysraja ihan kalorim\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 suurin piirtein, paljonko 40-vuotiaan naisen pit\u00e4\u00e4 sy\u00f6d\u00e4, paljonko sen pit\u00e4\u00e4 saada kaloreja jotta se pysyy hengiss\u00e4. Sitten lasketaan paljonko t\u00e4h\u00e4n tarvitaan rahaa, ett\u00e4 t\u00e4llaiset kalorim\u00e4\u00e4r\u00e4t pystyy hankkimaan. T\u00e4\u00e4 taas liittyy siihen mik\u00e4 se tuloraja on, mik\u00e4 on k\u00f6yhyysraja. Me ollaan ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 viimeiset 40 vuotta sielt\u00e4 Townsendin ajoista eletty sit\u00e4, ett\u00e4 k\u00f6yhyys on suhteellinen. Suhteessa v\u00e4est\u00f6n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isiin tuloihin pit\u00e4isi saavuttaa joku tulotaso, jotta ei olisi k\u00f6yh\u00e4. Ja nyt me l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n sit\u00e4 enemm\u00e4n kulutuksen kautta. Mik\u00e4 on sellainen budjetti mik\u00e4 pit\u00e4is olla.<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>Mun mielest\u00e4 se suurin vahvuus on ehk\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 vaikka EU:ssa k\u00f6yhyysm\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n Townsendin hengess\u00e4, k\u00f6yhyytt\u00e4 on ett\u00e4 ei pysty osallistumaan omassa yhteiskunnassa vallitsevaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n, hyvin t\u00e4lleen tiivistettyn\u00e4. Tavallaan viitebudjetti ottaa tosissaan t\u00e4m\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n ja yritt\u00e4\u00e4 tavoittaa t\u00e4llaisen tason. Toki se on aika ty\u00f6l\u00e4s prosessi ja voidaan mietti\u00e4 kuinka usein t\u00e4llaista viitebudjettia pit\u00e4\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4, muuttuuko kohtuullinen el\u00e4m\u00e4 Suomessa 3, 5, 10 vuoden v\u00e4lein, kuinka usein t\u00e4llaista pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4. Tosiaan n\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4liset vertailut on huomattavasti hankalampia kuin perus tulopohjaisella mittarilla. T\u00e4\u00e4 yhteys k\u00f6yhyyden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n on mun mielest\u00e4 se kaikista suurin vahvuus t\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Asiat muuttuu ja kehittyy koko ajan. Me ollaan p\u00e4\u00e4sty ehk\u00e4 semmosesta mekaanisesta, ett\u00e4 okei k\u00f6yhyysraja on 50 % v\u00e4est\u00f6n mediaanitulosta. Nyt me oikeesti mietit\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 no mit\u00e4 sill\u00e4 ehk\u00e4 voisi saada ja saako sill\u00e4 sen mit\u00e4 tarvitaan jotta voi osallistua siin\u00e4 yhteiskunnassa tavanomaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Saitte vakuutettua mut siit\u00e4, ett\u00e4 viitebudjetti on ehk\u00e4 the way to go. Mutta kuinka paljon viitebudjettimenetelm\u00e4ll\u00e4 saavutettu eurom\u00e4\u00e4r\u00e4 eroaa meid\u00e4n 60 % mediaanista-k\u00f6yhyysrajasta? Onks t\u00e4ss\u00e4 suurta eroa?<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 on toki se ero, kuten puhuttiin, ett\u00e4 sit\u00e4 lasketaan v\u00e4h\u00e4n eri kotitalouksille. Voi olla v\u00e4h\u00e4n sellaista vaihtelua sen suhteen mit\u00e4 verrataan. Esimerkiksi just ik\u00e4\u00e4ntyneill\u00e4 se muutos k\u00f6yhyysasteessa on tosi suuri. Toki viitebudjetit on hyvin karkeita. Jos niist\u00e4 halutaan johtaa k\u00f6yhyysraja, niin sitten joudutaan just t\u00e4llaiset alueelliset kysymykset ja laskeen vuokrataso, tehd\u00e4 v\u00e4h\u00e4n sellaista jatkoty\u00f6t\u00e4 et siihen pisteeseen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n. Mutta esimerkiksi el\u00e4keik\u00e4isill\u00e4 puhutaan, ett\u00e4 yli 10 prosenttiyksik\u00f6n k\u00f6yhyysriskiaste laskee sinne ihan muutamaan prosenttiin. Toki t\u00e4ss\u00e4 on taustalla asumiseen liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4 mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin ollaan k\u00e4yty. T\u00e4\u00e4 on sellainen raja joka ei, tavallaan jos mediaanitulo nousee, niin t\u00e4\u00e4 ei reagoi siihen. Riippuu my\u00f6s koska me t\u00e4\u00e4 vertailu teh\u00e4\u00e4n k\u00f6yhyysasteiden v\u00e4lill\u00e4, sill\u00e4 on yhteys siihen millainen kuva me saadaan niist\u00e4 eroista.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Toi on kyll\u00e4 siin\u00e4 mieless\u00e4 mielenkiintoinen, kun itse on tutkinut palveluiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 eri maissa ja kuinka valtavia eroja on siin\u00e4 mit\u00e4 saat vahvasti subventoituna valtiolta. Paljon itte joudut maksaa vaikka lastenhoitopalveluista, t\u00e4ss\u00e4h\u00e4n on tosi merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja maiden v\u00e4lill\u00e4. Jos jotenkin t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 kysymyksi\u00e4 voidaan ottaa huomioon, niin my\u00f6s maiden v\u00e4linen vertailu paranee. Ja my\u00f6s se yli ajan.<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, se on ihan totta. Toki pit\u00e4\u00e4, voidaan edes vertailla, olla jonkinlainen kriteerist\u00f6 siit\u00e4 tai konsensus siit\u00e4 mik\u00e4 on. Mutta ehk\u00e4 viitebudjeteissa, mainitsin ne ik\u00e4\u00e4ntyneet, ongelma on se ett\u00e4 siell\u00e4 oo pystytty ottaa huomioon terveyskuluja. Se taas aliarvioi ik\u00e4\u00e4ntyneiden tilannetta. Siell\u00e4 osa ongelmista on yh\u00e4 sellaisia. Osittain se on se ett\u00e4 niiden muodostaminen on niin haastavaa, ihan kaikkea ei kyet\u00e4 ottamaan huomioon.<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Se kun Maria sanoi, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 on way to go, niin etenkin n\u00e4itten el\u00e4kel\u00e4isten ja heist\u00e4 kaikkein vanhimpien kohdalla viitebudjeteissa on mielest\u00e4ni se suurin puute. N\u00e4it\u00e4 terveysmenoja, se on aika pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4 niit\u00e4 terveysmenokustannuksia joita siin\u00e4 budjetissa on. 65-vuotias on se vanhin ik\u00e4ryhm\u00e4, toisaalta nyt kun kaikki tied\u00e4mme ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6 ik\u00e4\u00e4ntyy ja elinaika pitenee ja meill\u00e4 on yh\u00e4 enemm\u00e4n yli 80-vuotiaita el\u00e4kkeen saajissa, ett\u00e4 ehk\u00e4 pit\u00e4isi mietti\u00e4 olisko siell\u00e4 yksi t\u00e4mm\u00f6nen case, budjettitapaus t\u00e4mm\u00f6nen 80 vuotta t\u00e4ytt\u00e4nyt henkil\u00f6. Mutta toisaalta, kun pit\u00e4\u00e4 tietenkin my\u00f6s toisia tahoja kehua, niin teh\u00e4n ootte THL:ss\u00e4 tehny tosi hienoa tutkimusta, sin\u00e4 ja Tervolan Jussi. Siit\u00e4 miten terveysmenojen huomioinen vaikuttaa vaikka pienituloisuus tai k\u00f6yhyysasteeseen. Niist\u00e4 teid\u00e4n tutkimuksista taas n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kun terveysmenot huomioidaan, niin itse asiassa vanhempien el\u00e4kel\u00e4isten k\u00f6yhyysaste nousee sen j\u00e4lkeen. Sekin kertoo sit\u00e4, ett\u00e4 mun mielest\u00e4 terveyden huomioiminen on tosi oleellista, ainakin tietyn i\u00e4n j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Toi on sit\u00e4kin merkitt\u00e4v\u00e4mpi kysymys, kun me tiedet\u00e4\u00e4n ett\u00e4 pienituloisilla on enemm\u00e4n terveysongelmia. Silloin ehk\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n semmonen t\u00e4ysin terveydest\u00e4 irtaantunut m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 ei sovellu paikaantamaan niit\u00e4 ongelmakohtia. Eli m\u00e4 otan v\u00e4h\u00e4n sanoja taaksep\u00e4in. Way to go, mutta tutkimusta teht\u00e4v\u00e4 lis\u00e4\u00e4 aiheen tiimoilta.<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Tyypillinen tutkijan vastaus.<\/p>\n\n\n\n<p>[Naurua]<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Aihetta pit\u00e4\u00e4 tutkia lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimusrahoitusta pit\u00e4\u00e4 ehdottomasti kohdentaa t\u00e4nne. Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin n\u00e4\u00e4 erilaiset mittarit on p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4 eli jos me n\u00e4it\u00e4 yhdistell\u00e4\u00e4n, niin sielt\u00e4\u00e4 l\u00f6ytyy joku huono-osaisten joukko?<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4t\u00e4h\u00e4n on tehty aika v\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 yhdistelt\u00e4isiin eri mittareita. Mutta EU:han on menossa t\u00e4h\u00e4n suuntaan tai ainakin heid\u00e4n datansa mahdollistaa t\u00e4mm\u00f6senkin asian tarkastelua. Siell\u00e4 on yht\u00e4 aikaa pienituloisuusastetta tai k\u00f6yhyysastetta ja sitten on yhdistetty t\u00e4h\u00e4n vakavaan aineelliseen puutteeseen. N\u00e4\u00e4 katsotaan yhdess\u00e4, paljonko el\u00e4kel\u00e4isist\u00e4 t\u00e4llaisessa tilanteessa on tai jommassakummassa tilanteessa. Ne ei oo v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4, vaan se on t\u00e4llainen \u2019\u2019tai-tilanne\u2019\u2019. Neh\u00e4n on kiinnostavia lukuja, mutta l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti meill\u00e4 on aika v\u00e4h\u00e4n sellaista varsinaista tutkimusta aiheesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Sen takia m\u00e4 katsoisinkin enemm\u00e4n n\u00e4in, ett\u00e4 ne tutkimukset jotka on tehty viitebudjetilla, ne jotka on tehty kulutuksella, ne jotka on tuloilla ja n\u00e4in edelleen. Vaikka se taso, k\u00f6yhyyden yleisyys, on niiss\u00e4 erilainen, niin se on jotenkin h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n johdonmukaista, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 samat ryhm\u00e4t kuitenkin paikantuvat niiksi henkil\u00f6iksi jotka kokevat toimeentulovaikeuksia, jotka ovat pienituloisia tai joilla kulutus on alle keskitason. Kun el\u00e4kel\u00e4isist\u00e4 puhutaan, ne ovat yleens\u00e4 kaikista vanhimmat el\u00e4kel\u00e4iset, ne on kaikista nuorimmat el\u00e4kel\u00e4iset eli ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kkeen saajat, he asuu vuokralla, he on yksinasuvia, he kokee ongelmia terveytens\u00e4 kanssa tai kokevat terveytens\u00e4 huonoksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Toi on aika selkee viesti ketk\u00e4 on niit\u00e4 riskiryhm\u00e4l\u00e4isi\u00e4, oli mittari mik\u00e4 tahansa.<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Oli mittari mik\u00e4 tahansa, niin n\u00e4\u00e4 on ne ryhm\u00e4t joihin mun mielest\u00e4 pit\u00e4isi yhteiskunnan kohdistaa toimeenpiteit\u00e4 silloin kun mietit\u00e4\u00e4n el\u00e4kel\u00e4isten toimeentulon parantamista.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari, ooks s\u00e4 samaa mielt\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, mun mielest\u00e4 Susanin havainto ryhmist\u00e4 jotka nousee esille ett\u00e4 on haavoittuvassa asemassa on aika samankaltainen riippumatta siit\u00e4 mit\u00e4 katotaan. Ehk\u00e4 yksil\u00f6tasolla mun mielest\u00e4 ne mittarit paikantaa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin, tai vois kuvitella ett\u00e4 ne ois hyvinkin p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4, mutta n\u00e4in ei mun mielest\u00e4 tutkimustulosten valossa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 oo. Esimerkiksi aineellinen puute ja tulot tavallaan vain osittain on p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in, mik\u00e4&nbsp; just puhuu sen puolesta mist Susan puhuu, et ois kaksoisehtoja et pit\u00e4is t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 molemmat. Se voi tosiaan kertoo, et tulot ei tavoita s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja t\u00e4n tyyppisi\u00e4 juttuja. Mutta noi ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n voi kertoo my\u00f6s siit\u00e4 miten vaikeeta k\u00f6yhyyden mittaaminen on, riippuen siit\u00e4 millaista ulottuvuutta katotaan ja v\u00e4h\u00e4n eri ihmiset sitten paikantuu.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Toki vois ajatella, ett\u00e4 tulok\u00f6yhyys on semmonen ett\u00e4 jos vuoden verran menee tulot alle sen k\u00f6yhyysrajan, niin sulla on edelleen s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 joiden varassa s\u00e4 voit el\u00e4\u00e4 tai lainata rahaa sukulaisilta. Se ei heijastu aineelliseen puutteeseen ennen kuin se alkaa olee pitk\u00e4kestoinen tilanne.<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Jos palataan viel\u00e4 keskustelussa ja mietit\u00e4\u00e4n mitk\u00e4 on tulok\u00f6yhyyden mittaamisen yks heikko puoli. Se ett\u00e4 valtaosa meid\u00e4n tutkimuksista ja tilastoista keskittyy t\u00e4mm\u00f6seen snapshotiin, yhden vuoden tilanteeseen. Mutta se tilanne voi seuraavana vuonna olla hyvinkin toisenlainen. Siin\u00e4kin voisi mietti\u00e4, ett\u00e4 olisiko parempi katsoa t\u00e4llaista pitk\u00e4kestoista k\u00f6yhyytt\u00e4, jolloin vaikka kolmena per\u00e4kk\u00e4isen\u00e4 vuotena henkil\u00f6 on kahtena ollut pienituloinen. Silloin se kertoo jo toisenlaisesta tilanteesta kuin se ett\u00e4 se on yhteen poikkileikkaushetkeen sijoittuva.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Siit\u00e4h\u00e4n on paljon tutkimusta kuinka liikkuvaista periaatteessa se k\u00f6yhyys on. Sielt\u00e4 poistutaan ja sinne joudutaan takaisin, k\u00f6yhyysrajan alapuolelle. Mutta ei oo v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina pysyv\u00e4 olotila.<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Ja toki se ett\u00e4 tulothan on siis tosi merkityksellist\u00e4 ihmisten hyvinvoinnille ja toimeentulolle, mutta ne ei oo ehk\u00e4 definitiivisi\u00e4. Me ollaan El\u00e4keturvakeskuksessa tehty kaks kertaa t\u00e4llainen hyvin laaja kyselytutkimus, toimeentulokysely el\u00e4kkeensaajille. Siin\u00e4 t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 toimeentulovaikeuksia kokevia, alimmasta tuloryhm\u00e4st\u00e4 tai joiden tulot on noin alle 1500 euroa kuussa, heist\u00e4 paljon suurempi osa kokee toimeentulovaikeuksia kuin korkeammassa tuloryhm\u00e4ss\u00e4 olevat. Mutta ei t\u00e4ss\u00e4 alimmassakaan tuloryhm\u00e4ss\u00e4 kaikki koe toimeentulovaikeuksia. Eli se ei tarkoita, ett\u00e4 kaikki joilla on pienet tulot, niin heill\u00e4 olis t\u00e4mm\u00f6nen tilanne. Mutta se todenn\u00e4k\u00f6isyys on paljon suurempi heill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Varsinkin vanhemmissa ik\u00e4ryhmiss\u00e4 varmaan on semmosta sinnikkyytt\u00e4 kest\u00e4\u00e4 my\u00f6s v\u00e4h\u00e4n puutteellisissa olosuhteissa. On eletty sota-aika ja ties mit\u00e4. Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4ri hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n my\u00f6s semmonen pienituloisuus, ettei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes kyseenalaisteta, ett\u00e4 paremminkin vois menn\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4\u00e4 on tosi hyv\u00e4 ja mielenkiintoinen pointti. Juuri loppuviikosta luin t\u00e4n kyselytutkimuksen avovastauksia, t\u00e4mm\u00f6nen viimeinen kohta mihin sai j\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 ajatuksia. Siell\u00e4 todella useasti nousi esiin semmonen tapa sopeutua, ett\u00e4 ei ne pienet tulot, vaan ne pienet menot. Eli yhten\u00e4 asiana sopeutuminen ja toisaalta se ett\u00e4 me puhutaan paljolti ik\u00e4luokista, jotka ovat kokeneet sodan tai ovat suuria ik\u00e4luokkia joiden elintaso silloin oli hyvin vaatimaton. Monessa vastauksessa sanotaan, ett\u00e4 mit\u00e4 me t\u00e4mm\u00f6set sodanajan sukupolvet, ett\u00e4 kaikki mit\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on, niin t\u00e4\u00e4 on ihan j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ylellisyytt\u00e4. Toki se ett\u00e4 i\u00e4n mukana my\u00f6s tarpeet muuttuu. Ei tarvii en\u00e4\u00e4 perustaa perhett\u00e4 ja rakentaa kaikkea, ostaa ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa, hankkia kotiin, vaan siell\u00e4 on jo useimmat tai paljon enemm\u00e4n kuin nuoremmilla ik\u00e4polvilla.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Eli my\u00f6s tarpeet ik\u00e4ryhmien v\u00e4lill\u00e4 on erilaisia.<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Hyvin erilaisia.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, kun t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 viitebudjetteja vaikka luodaan, kuinka helppo on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 konsensusta siit\u00e4 mik\u00e4 on tarpeellista?<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>Se on sellainen mit\u00e4 pit\u00e4is kysyy n\u00e4ilt\u00e4, jotka on ollu laatimassa niit\u00e4. Tosiaan siell\u00e4 on ryhm\u00e4keskustelutyyppisi\u00e4, miss\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n etsi\u00e4 yhdenmukaisuutta ja osallistuvien henkil\u00f6idenkin pit\u00e4isi olla v\u00e4h\u00e4n eri taustasta. Ja my\u00f6s v\u00e4h\u00e4n laatii t\u00e4llaisia listoja siit\u00e4 mik\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4kirjatyyppist\u00e4. Toki viime k\u00e4dess\u00e4 asiantuntijalla ja tutkijalla on t\u00e4rke\u00e4 rooli, kun sit\u00e4 laaditaan. Aina voidaan varmaan keskustella onko onnistuttu optimaalisella tavalla. Siihen ei sit varmaan saada lopullista vastausta, et kuvaaks t\u00e4\u00e4 nyt ihan exactly sit\u00e4 mik\u00e4 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Sun ja Lauri M\u00e4kisen aika tuoreessa artikkelissa havaittiin nimenomaan, ett\u00e4 aineellista puutetta on enemm\u00e4n nuorissa kuin vanhemmissa ik\u00e4ryhmiss\u00e4, mik\u00e4 osittain voi heijastaa t\u00e4t\u00e4 mit\u00e4 Susan t\u00e4ss\u00e4 toi esille. Vai miten te tulkitsette t\u00e4t\u00e4 tulosta?<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, tosiaan se oli Suomea koskeva tutkimus. Osin tavallaan t\u00e4\u00e4 havainto kyl l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n muualtakin, et osittain voi kyse olla ja on esitetty tutkimuksissa, ett\u00e4 se vois olla t\u00e4llaista et preferenssit v\u00e4h\u00e4n sopeutuu siihen, on ollu pitk\u00e4\u00e4n niukkuutta. Nimenomaan tutkitaan aineellista puutetta, niin sitten onkin ajatus, ett\u00e4: \u2019No en m\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tarviikaan\u2019, koska on v\u00e4h\u00e4n totuttu ajatukseen ett\u00e4 ei rahat riit\u00e4 kuitenkaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta Suomessa, jossa itsen\u00e4istyt\u00e4\u00e4n aika varhain ja nuorilla ei oo kertyny s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, ei oo kulutushy\u00f6dykkeit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 samalla tavalla jotka kest\u00e4\u00e4 aikaa, niin kyl m\u00e4 luulen et se tulomekanismi on ensisijainen selitt\u00e4j\u00e4 kuitenkin. L\u00f6ydet\u00e4\u00e4n t\u00e4llainen i\u00e4n mukaan laskeva trendi, ett\u00e4 se aineellinen puute on suurempaa nuorissa kotitalouksissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Kysyit miten l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n konsensus ryhmien v\u00e4lill\u00e4, niin onhan meill\u00e4 my\u00f6s olemassa t\u00e4mm\u00f6nen konsensusmenetelm\u00e4. Ei kysyt\u00e4k\u00e4\u00e4n mit\u00e4 hy\u00f6dykkeit\u00e4 pit\u00e4isi olla, vaan kysyt\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6lt\u00e4 paljonko pit\u00e4isi olla vaikka yksin asuvalla henkil\u00f6ll\u00e4 rahaa kuukaudessa verojen ja asumismenojen j\u00e4lkeen. Sitten sielt\u00e4 otetaan joku keskiluku, mediaani, ja todetaan ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 on vaikka 750 euroa kuussa. Asetetaan se k\u00f6yhyysrajaksi ja katsotaan monellako j\u00e4\u00e4 tulot t\u00e4mm\u00f6sen rajan alle.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4lill\u00e4h\u00e4n n\u00e4kee semmosia, ett\u00e4 vaikka toimittaja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 el\u00e4n t\u00e4m\u00e4n kuukauden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vain 250 euroa ja sitten todistaa, ett\u00e4 n\u00e4in niukastikin-<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Hyvin tulee toimeen.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>-voi el\u00e4\u00e4. Mit\u00e4 mielt\u00e4 ootte t\u00e4mm\u00f6sest\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>[Huokaisee] No joo, voi ensiksi ajatella positiivisesti. Hienoa, ett\u00e4 lehdist\u00f6 tekee juttuja n\u00e4ist\u00e4, mutta se on niin ep\u00e4realistista. Aiemmin keskusteltiin, ett\u00e4 jos s\u00e4 oot ollu palkkaty\u00f6ss\u00e4, niin todenn\u00e4k\u00f6isesti sun kaapit on aika t\u00e4ynn\u00e4. Siell\u00e4 on jauhoja, pari pussia riisi\u00e4, sit\u00e4 sun t\u00e4t\u00e4 ja pakastin t\u00e4ynn\u00e4. Koneet suht koht hiljattain uusittu. Se on ihan eri asia el\u00e4\u00e4, onko toimeentulotuen perusosa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 jotakin vajaa 500 euroa, el\u00e4\u00e4 sill\u00e4 500 eurolla yks kuukausi sen j\u00e4lkeen muuten sun tulot on ollu vaikka 3500 euroa kuussa, joku v\u00e4h\u00e4n parempi kuin keskipalkka kuin se ett\u00e4 s\u00e4 kuukaudesta toiseen tulet toimeen t\u00e4ll\u00e4 500 eurolla. Sulla ei oo kaapissa mit\u00e4\u00e4n, sulla ei oo ehjii vaatteita, sulla ei oo v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 oikean kokoisia talvikenki\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4 n\u00e4kisin, ett\u00e4 ajatus siit\u00e4 ett\u00e4 joutuu pelk\u00e4\u00e4 sit\u00e4 jos pyykinpesukone hajoo t\u00e4ss\u00e4 kuussa, niin miten m\u00e4 selviin siit\u00e4. Miten se vaikuttaa siihen millaisia muita ratkaisuja s\u00e4 uskallat teh\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja miten se ohjaa sun ajattelua, ett\u00e4 s\u00e4 tied\u00e4t ettei oo ehk\u00e4 sellaista turvaverkkoa joka auttais siin\u00e4 tilanteessa, kun tiedet\u00e4\u00e4n et k\u00f6yhyys on usein ylisukupolvista ja yhteydess\u00e4 muihin huono-osaisuustekij\u00f6ihin. Sellainen lyhytaikaisuus mihin Susan viittasi, niin se ei voi mun mielest\u00e4 mill\u00e4\u00e4n tavalla heijastaa sit\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntilannetta, mit\u00e4 k\u00f6yhyys on. Tavoittaako n\u00e4\u00e4 mittarit sit\u00e4, se on toinen asia. Mutta tavallaan ajatuskoe on tosi haastava ellei mahdoton.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, ja kun puhutaan siit\u00e4 ett\u00e4 k\u00f6yhyydell\u00e4 saattaa olla suorastaan fysiologisia vaikutuksia, ett\u00e4 s\u00e4 jossain stressitilassa el\u00e4t. Siin\u00e4 kuukauden kokeilussa ei tosiaan p\u00e4\u00e4se ihan-<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Se ei p\u00e4\u00e4se sinne t\u00e4n kysymyksen ytimeen. Mutta ehk\u00e4 se ihan v\u00e4h\u00e4n avaa sitten toimittajia ja v\u00e4lill\u00e4h\u00e4n toimittajat haastaa vaikka kansanedustajia osallistumaan t\u00e4llaiseen kokeiluun. Ihan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n se ett\u00e4 on vaikka se 500 euroa kuussa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi, ehk\u00e4 huomaa mihin kaikkeen sill\u00e4 sitten pystyy.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin, k\u00e4y ostoksilla ja vertailee kilohintoja v\u00e4h\u00e4n eri tapaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>Totta totta.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Teid\u00e4n tutkimuksessa taidettiin viitata my\u00f6s joihinkin tutkimustuloksiin joissa n\u00e4htiin, ett\u00e4 eri ik\u00e4ryhmien v\u00e4liset erot siin\u00e4 mit\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n tarpeelliseksi on kasvanu. T\u00e4\u00e4 taisi olla jokin britti tutkimus, jos oikein muistan. Onks t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4 my\u00f6s Suomessa, ett\u00e4 erot ik\u00e4ryhmien v\u00e4lill\u00e4 kasvais ja jotenkin kasvaisi kuilu vanhusten ja nuorten v\u00e4lille ettei en\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4 sit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 miss\u00e4 toiset el\u00e4\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>No ei ehk\u00e4 ihan sellainen, ett\u00e4 elett\u00e4is eri todellisuudessa. Osittain t\u00e4ss\u00e4 voi olla jossain m\u00e4\u00e4rin sukupolvikysymys. Meill\u00e4 on nuoret joille tietotekniikka ja internet on niin l\u00e4sn\u00e4olevia ja sitten kaikista vanhempia ik\u00e4ryhmi\u00e4 jotka on el\u00e4ny nuoruuden v\u00e4h\u00e4n eri tavalla, niin t\u00e4llaisten hy\u00f6dykkeiden tarpeellisuudesta on erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 aineellisen puutteen tutkimuksessa on pohdittu, ett\u00e4 jos siell\u00e4 on erilaisia hy\u00f6dykkeit\u00e4, niin eri v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4t voi n\u00e4hd\u00e4 niitten tarpeellisuuden ihan eri tavalla. Mutta sit\u00e4 ei huomioida, ett\u00e4 kaikki ne hy\u00f6dykkeet saa saman painoarvon, vaikka jotain voidaan pit\u00e4\u00e4 tosi t\u00e4rkeen\u00e4 yhteiskunnalliselle osallistumiselle. Ja jotkut on taas v\u00e4hemm\u00e4n relevantteja, vaikka yritet\u00e4\u00e4n valita sellaisia hy\u00f6dykkeit\u00e4 joista suurin osa olis edes sit\u00e4 mielt\u00e4 ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Jos t\u00e4n huomio, niin siit\u00e4 vois ajatella ett\u00e4 sill\u00e4 vois olla jotain vaikutusta siihen kuvaan aineellisesta puutteesta tai mietti\u00e4 ett\u00e4 ehk\u00e4 se ois syyt\u00e4 ottaa huomioon.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Yrit\u00e4nk\u00f6 m\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ihan turhaan kaivaa esiin jotain sukupolvien v\u00e4list\u00e4-<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Sotaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>-sotaa [naurahtaa].<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Preferenssit on aina ollu eri sukupolvilla erilaisia. M\u00e4 luulen, ett\u00e4 meid\u00e4n isovanhempamme ovat katsoneet vanhempiemme kotkotuksia sill\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4 et mit\u00e4 noikin nyt tuollaisia tarvitsee. Mutta jos menn\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n solidaarisuuskysymykseen, niin siit\u00e4h\u00e4n meill\u00e4 ei ainakaan Suomessa oo mit\u00e4\u00e4n vahvaa evidenssi\u00e4, ett\u00e4 eri ik\u00e4polvet olisivat v\u00e4hemm\u00e4n solidaarisempia toisiaan kohtaan nyt kuin aiemmin.<\/p>\n\n\n\n<p>Aart-Jan Riekhof, erikoistutkija t\u00e4\u00e4ll\u00e4 El\u00e4keturvakeskuksessa, kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 julkaisi artikkelin jossa t\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 tutkittiin. Havaittiin, ett\u00e4 suomalaisten kannatus vaikka t\u00e4llaiselle hyvinvointipolitiikalle joka kohdistuu ik\u00e4\u00e4ntyneisiin on hyvin vahvaa. Samoin se ett\u00e4 halutaan pit\u00e4\u00e4 huolta lapsista. Siin\u00e4 mieless\u00e4 m\u00e4 en haluaisi l\u00e4hte\u00e4 sille linjalle, ett\u00e4 lietsottaisiin eri ik\u00e4ryhmien v\u00e4list\u00e4 eripuraa Suomessa, joka on v\u00e4est\u00f6lt\u00e4\u00e4n pienenev\u00e4. Ennen kaikkea m\u00e4 haluaisin n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 me rakennetaan sellaista Suomea, joka on kaikenik\u00e4isten Suomi. Meid\u00e4n eri ik\u00e4ryhmill\u00e4 on vain erilaisia tilanteita ja tarpeita.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Se oli t\u00e4rke\u00e4 viesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivainen:<\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4 aattelin, kun s\u00e4 sit\u00e4 sotaa olit kaivamassa.<\/p>\n\n\n\n<p>[Naurua]<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4mm\u00f6nen sukupolvien v\u00e4linen solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus on varmaan teille huomattavasti enemm\u00e4n l\u00e4sn\u00e4 teid\u00e4n tutkimuksessa, kun k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 joka perustuu sille ett\u00e4 nuoremmat uskoo ett\u00e4 saavat my\u00f6hemmin rahaa ja maksetaan vanhempien el\u00e4kkeit\u00e4. T\u00e4\u00e4 on varmaan kysymys jonka parissa te teette my\u00f6s t\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Just n\u00e4in. Tehd\u00e4\u00e4n laajoja kyselytutkimuksia, ett\u00e4 mit\u00e4 ihmiset ajattelee el\u00e4keturvasta ja miten he vastaavat kysymykseen, ett\u00e4 nuoret joutuvat liiaksi maksuhenkil\u00f6iksi. Se on tosi t\u00e4rkee kysymys el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, mutta kyll\u00e4 m\u00e4 n\u00e4en ett\u00e4 se on ihan yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s muissa yhteiskunnallisissa kysymyksiss\u00e4. Mihin meid\u00e4n yhteisi\u00e4 varoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tai mihin niit\u00e4 tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Se on kysymys vanhusten palveluista, koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta ja opetuksesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka me ollaan t\u00e4ss\u00e4 diskussoitu n\u00e4ist\u00e4 mittareista ja mist\u00e4 ne oikein kertoo, niin kuitenkin haluaisin nostaa yhden tutkimustuloksen joka n\u00e4kyy kun ollaan k\u00f6yhyysriski\u00e4 tai pienituloisuutta tutkittu. Vanhusten k\u00f6yhyys on huomattavasti Suomessa laskenut. Susan, mist\u00e4 t\u00e4\u00e4 johtuu?<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4 sanoisin, ett\u00e4 vanhusten k\u00f6yhyys on huomattavasti laskenut jos me katsotaan todella pitk\u00e4ll\u00e4 perspektiivill\u00e4. Jos me ajatellaan t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 versus 60 vuotta sitten, niin vanhusv\u00e4est\u00f6n toimeentulokysymysh\u00e4n on ihan toisenlainen nyt kuin silloin. Kansainv\u00e4lisess\u00e4 kirjallisuudessa usein toistetaankin miten el\u00e4keturvan luomista ja j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 suurena menestystarinana. Vanhus ei t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tarkoita k\u00f6yhyytt\u00e4 niin kuin se tarkoitti l\u00e4hes kaikille vaikka viime vuosisadan vaihteessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta jos katsotaan viimeisen 20 vuoden kehityst\u00e4, niin siin\u00e4h\u00e4n me n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ett\u00e4 2000-luvun alussa el\u00e4kel\u00e4isten pienituloisuus nousi. Meill\u00e4 oli maassa aika voimakas talouskasvu. Suurempi osa ty\u00f6ik\u00e4isist\u00e4 oli t\u00f6iss\u00e4 ja ansiot kehittyiv\u00e4t hyvin. Sitten tuli finanssikriisi 2008. 2008-2015, 2016 el\u00e4kel\u00e4isten pienituloisuus v\u00e4heni aika voimakkaastikin ja se riippui ennen kaikkea siit\u00e4 ett\u00e4 koko v\u00e4est\u00f6n, ennen kaikkea ty\u00f6ik\u00e4isten tulot kehittyiv\u00e4t hitaammin. El\u00e4kel\u00e4isten tulot on aika vakaita eli silloin kun maassa on paljon ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 ja talous sakkaa, niin silloin yleens\u00e4 el\u00e4kel\u00e4isten suhteellinen asema paranee. Silloin taas kun talous kasvaa ja ty\u00f6llisyys on korkea, el\u00e4kel\u00e4isten suhteellinen asema heikkenee.<\/p>\n\n\n\n<p>Siihen sun alkuper\u00e4iseen kysymykseen, ett\u00e4 miksi tilanne el\u00e4kel\u00e4isten kohdalla on n\u00e4in hyv\u00e4, miksi se on huomattavasti parempi nyt kuin 100 tai 60 vuotta sitten, tietenkin el\u00e4kej\u00e4rjestelmien kypsyminen. Ne on luotu ja ihmiset ovat pystyneet t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n koko ty\u00f6uransa ty\u00f6el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n voimassaoloaikana.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Onks jotain asioita joista pit\u00e4is olla huolissaan?<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>El\u00e4kel\u00e4isk\u00f6yhyyden osalta?<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Mm.<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Kyl m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 eri tutkimukset ja tilastot, jos katsotaan vaikka toimeentulotuen saantia el\u00e4keik\u00e4isill\u00e4, katsotaan vakavaa aineellista puutetta tai vaikeuksia tai suuria vaikeuksia tavanomaisissa tai v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myysmenoissa kokevia, niin meill\u00e4 on vajaa 5 % el\u00e4kel\u00e4isist\u00e4 joilla on n\u00e4it\u00e4 ongelmia. Se on mun mielest\u00e4 sellainen ryhm\u00e4 kun me puhutaan k\u00f6yhyydest\u00e4, joiden kohdalla pit\u00e4isi mietti\u00e4 terveyspalveluja ja asumismenoja.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Tuleeks sulle, Ilari, mieleen muita huoleen aiheita mieleen?<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>Jos ton laajentaa isompaan perspektiiviin miss\u00e4 v\u00e4est\u00f6 ik\u00e4\u00e4ntyy, niin tavallaan t\u00e4\u00e4 porukka my\u00f6s kasvaa lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti, jolloin he k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muita sosiaali- ja terveyspalveluja enemm\u00e4n. Sit\u00e4 kautta sill\u00e4 on laajempia kumuloituvia vaikutuksia meid\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. N\u00e4\u00e4 on laajoja, puhuit n\u00e4ist\u00e4 sukupolvivaikutuksista ja -kokemuksista, jotka tulee kun meid\u00e4n v\u00e4est\u00f6 ik\u00e4\u00e4ntyy ja tulee varmaan yh\u00e4 enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n tapetille miten me rahoitetaan meid\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Pit\u00e4\u00e4ks meid\u00e4n tehd\u00e4 jotain arvovalintoja tai jotain sellaisia et miten meid\u00e4n resursseja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Varmasti t\u00e4llainen el\u00e4kel\u00e4isk\u00f6yhyys on sellainen. Plus se ett\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n jos elinik\u00e4 pitenee, (&#8211;) [0:55:11] tekij\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4 vietetty aikakin pitenee, et miten heid\u00e4n voimavarat ja resurssit ja millaista el\u00e4m\u00e4 on el\u00e4kei\u00e4n j\u00e4lkeen jos tulot on hyvin hyvin pienet.<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Meill\u00e4 sosiaalitieteilij\u00f6in\u00e4 on ehk\u00e4, kun kaikki sellaisia olemme, tapana katsoa yhteiskuntaa ongelmien kautta. Nyt puhutaan kuitenkin aika pienest\u00e4, selke\u00e4sti v\u00e4hemmist\u00f6st\u00e4, puhutaan alle 5 % el\u00e4kel\u00e4isi\u00e4. Valtaosalla el\u00e4kel\u00e4isist\u00e4 ei ole toimeentulovaikeuksia ja el\u00e4kel\u00e4isten k\u00f6yhyysaste, pienituloisuusaste tai miksi sit\u00e4 haluaakaan kutsua ei poikkea muusta v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Eli el\u00e4keik\u00e4iset eiv\u00e4t ole muuta v\u00e4est\u00f6\u00e4 useammin pienituloisia. T\u00e4\u00e4 on mun mielest\u00e4 se kokokuva mik\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s mieless\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4 ajattelinkin, ett\u00e4 kun aina v\u00e4h\u00e4n negatiivisen kautta tarkastellaan t\u00e4t\u00e4 maailmaa, niin onko jotakin hyvinvointiin tai el\u00e4m\u00e4nlaatuun liittyvi\u00e4 tutkimuksia tai tutkimuskysymyksi\u00e4 mit\u00e4 pit\u00e4is penkoa enemm\u00e4n? Mit\u00e4 me tiedet\u00e4\u00e4n vaikka meid\u00e4n vanhusv\u00e4est\u00f6n onnellisuudesta?<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4 luulen, ett\u00e4 ainakin t\u00e4ss\u00e4 talossa miss\u00e4 nyt sijaitsemme, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Kalastamassa, emme tutki vanhusv\u00e4est\u00f6n onnellisuutta tai el\u00e4m\u00e4nlaatua. Toki meid\u00e4n kyselyiss\u00e4 on kysytty tyytyv\u00e4isyydest\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Me n\u00e4hd\u00e4\u00e4n siin\u00e4kin, ett\u00e4 ne joilla el\u00e4m\u00e4\u00e4n tyytyv\u00e4isyys on keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 alhaisempi ovat pienituloisempia el\u00e4kel\u00e4isi\u00e4, yksinasuvia, terveytens\u00e4 huonoksi kokevia. Sama tulos tulee sielt\u00e4. Tai mit\u00e4 teill\u00e4 THL:ss\u00e4 on (&#8211;) [0:57:11], kumppanit tutkineet joitakin vuosia sitten 80 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neiden el\u00e4m\u00e4nlaatua. Siell\u00e4h\u00e4n nousee hyvin samantyyppiset ryhm\u00e4t esiin eli ne jotka kokee rahanpuutetta, terveytens\u00e4 huonoksi, kokevat itsens\u00e4 yksin\u00e4isiksi. Heill\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaatukin on heikko. T\u00e4ss\u00e4 THL:n tutkimuksessa tuli my\u00f6s nelj\u00e4nten\u00e4 riskitekij\u00e4n\u00e4, ettei ole palveluja. Se heikensi el\u00e4m\u00e4nlaatua.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Toi on kiinnostava, ett\u00e4 muuttuuko tulojen yhteys siihen el\u00e4m\u00e4nlaatuun jotenkin el\u00e4m\u00e4nkaaren aikana?<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalanen:<\/p>\n\n\n\n<p>Mut eiks t\u00e4\u00e4 oo just se niin sanottu paradoksi? En ole siis onnellisuustutkija ja joku voi ampua kaikki sanani alas. Mutta onnellisuushan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni menee v\u00e4h\u00e4n i\u00e4n mukaan, on U:n muotoinen, ett\u00e4 ihminen on onnellinen nuorena, sitten tulee keski-ik\u00e4 ja kaikenn\u00e4k\u00f6iset ruuhkavuodet, onnellisuus laskee, sitten se taas l\u00e4htee nousemaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Yleens\u00e4 on ajateltu, ett\u00e4 tuloillakin on joku merkitys. Me nyt tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ik\u00e4ihmisill\u00e4 on muuta v\u00e4est\u00f6\u00e4 alhaisemmat tulot eli siell\u00e4 pit\u00e4isi el\u00e4m\u00e4\u00e4n tyytyv\u00e4isyyden olla alhaisempaa n\u00e4iden tulojen perusteella. Mutta ei, siell\u00e4 se ei ole. Ja sit\u00e4h\u00e4n on juuri selitetty t\u00e4mm\u00f6sell\u00e4 adaptoitumisella ja muuttuvilla preferensseill\u00e4 ja ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 saa muut tekij\u00e4t paljon enemm\u00e4n huomiota kuin se raha. Terveys, ihmissuhteet.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4\u00e4h\u00e4n tuli my\u00f6s siell\u00e4, kun n\u00e4it\u00e4 avovastauksia luki l\u00e4pi. Aika moni vastaus alkoi n\u00e4in, ett\u00e4 siin\u00e4 oli viel laitettu ihan numerot: 1. Terveys. 2. Ihmissuhteet. 3. Luonto, mitk\u00e4 ovat merkityksellisi\u00e4. Joku oli kirjoittanut, ett\u00e4 no ei se raha en\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa, ett\u00e4 kyll\u00e4 on el\u00e4m\u00e4 opettanut ett\u00e4 onni tulee muista asioista. Totta kai rahaa pit\u00e4\u00e4 olla, ett\u00e4 saa ne v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t jutut, mutta onni tulee muualta.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Ehk\u00e4 t\u00e4\u00e4 koronavuosi on korostanut sit\u00e4, ett\u00e4 kaikki ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 nykyisin ett\u00e4 terveys, perhe ja ihmissuhteet on aika ykk\u00f6sen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, j\u00e4nn\u00e4 n\u00e4h\u00e4 miten tutkijat ottaa huomioon korona-ajan sitten tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Mielet\u00f6n muutos.<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>Kyll\u00e4h\u00e4n Suomi, kun el\u00e4kej\u00e4rjestelmi\u00e4 verrataan, yleens\u00e4 sijoittuu ihan k\u00e4rkip\u00e4\u00e4h\u00e4n. Kyll\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4 kautta on luotettava l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4, joka my\u00f6s yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 ty\u00f6uran aikaista ansiotaso. Varmasti on suomalaisilla el\u00e4kel\u00e4isill\u00e4 tavallaan varsin hyv\u00e4t oltavat siin\u00e4 mieless\u00e4 kun verrataan n\u00e4it\u00e4 j\u00e4rjestelmi\u00e4 maiden v\u00e4lill\u00e4. Toki, onko se sit\u00e4 onnellisuutta tai ei, mutta sellaiset l\u00e4ht\u00f6kohdat on Suomessa varsin hyv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4 palaan taas niihin avovastauksiin, mutta kun ei laadullinen tutkija, vaan aina py\u00f6ritt\u00e4ny numeroita, niin ne vastaukset oli jotenkin kauhean kiehtovia. Jotenkin tuntui, ett\u00e4 n\u00e4keekin niiden numeroiden taakse paljon paremmin. Siell\u00e4h\u00e4n tuli useassa vastauksessa esiin, ett\u00e4 miten hienoa on ett\u00e4 el\u00e4ke on s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen ja se on tietyn suuruinen. En l\u00e4hteny katsomaan taustatekij\u00f6it\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 vastaajilla, mutta voisin kuvitella ett\u00e4 siell\u00e4 on esimerkiksi yritt\u00e4jyytt\u00e4 taustalla, jolloin ne tulot vaihtelee paljonkin. Siell\u00e4 oli useammassakin vastauksessa t\u00e4\u00e4 varmuus ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyys. Mutta toki siell\u00e4 oli my\u00f6s avovastauksia, joissa sanottiin ett\u00e4 ihan hirveet\u00e4, m\u00e4 oon tehny 40 vuoden ty\u00f6uran pienell\u00e4 palkalla ja mulla on edelleen pieni el\u00e4ke. Kyl siell\u00e4 semmostakin, joku vois tulkita ep\u00e4oikeudenmukaisuuden heijastumaksi niiss\u00e4 vastauksissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Ja varmaan semmoset huono-osaisuuden muodot, jotka ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n aikana ker\u00e4\u00e4ntyy tai kasaantuu, niin ne ei h\u00e4vi\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n siin\u00e4 vaiheessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Kun j\u00e4\u00e4 el\u00e4kkeelle, n\u00e4inh\u00e4n se on. Me tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 el\u00e4kel\u00e4isill\u00e4 tuloerot on muuta v\u00e4est\u00f6\u00e4 pienempi\u00e4. Se johtuu tosi paljon meid\u00e4n kansanel\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n el\u00e4kkeest\u00e4, kansanel\u00e4kkeest\u00e4 ja takuuel\u00e4kkeest\u00e4, jotka tasaavat el\u00e4kel\u00e4isten tuloja. Mutta samalla tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kaikki ne erot joita ihmisill\u00e4 on ollut ty\u00f6uransa aikana, itse asiassa koko elinkaarensa aikana siihen asti, ne jossain m\u00e4\u00e4rin heijastuu ja toistuu el\u00e4keaikaisina eroina. M\u00e4 sanon n\u00e4in ja oon sit\u00e4 useampaan otteeseen sanonut, ett\u00e4 mun mielest\u00e4 hyv\u00e4 el\u00e4kepolitiikka alkaa hyv\u00e4st\u00e4 lapsuudesta, jolloin taataan kaikille mahdollisimman hyv\u00e4t mahdollisuudet hyv\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Se on kaikkein parasta el\u00e4kepolitiikkaa. Silloin me p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n siihen tilanteeseen, ett\u00e4 mahdollisimman moni p\u00e4\u00e4sisi el\u00e4kkelle ja mahdollisimman monella olisi mahdollisuus kohtuulliseen toimeentuloon el\u00e4kkeell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4\u00e4 palautuu siis Ilarin aiempiin tutkimuskohteisiin hyvin.<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, just toi ett\u00e4 jos 60-vuotiaana realisoituu se ett\u00e4 hetkinen, mun el\u00e4kkeen taso on hyvin pieni, niin siin\u00e4 vaiheessa on hyvin v\u00e4h\u00e4iset mahdollisuudet siihen vaikuttaa. Toki sit\u00e4 el\u00e4kett\u00e4 edelleen karttuu, mutta ty\u00f6uraa on v\u00e4h\u00e4n j\u00e4ljell\u00e4 ja jos on ty\u00f6ura pienipalkkaisessa ty\u00f6ss\u00e4, niin uran\u00e4kym\u00e4t siin\u00e4 vaiheessa on varmaan rajalliset my\u00f6s. Siell\u00e4 ty\u00f6uran alkuvaiheessa on isoja asioita ja keski-i\u00e4ss\u00e4 kun kumuloituu se el\u00e4kekarttuma vuodesta toiseen. Monelle voi loppujen lopuksi olla jonkinlainen yll\u00e4tys kuinka pieni se el\u00e4ke sit kuitenkin on.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Onks sill\u00e4 ollu vaikutusta, ett\u00e4 ihmisille l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n ty\u00f6el\u00e4keote? M\u00e4 en muuten ookaan saanu sit\u00e4. Ketk\u00e4 sen saa?<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Kyl sen pit\u00e4is tulla sulle kolmen vuoden v\u00e4lein, meid\u00e4nkin ik\u00e4isille viel\u00e4 kun olemme alle 50-vuotiaita. Mutta tokihan s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 otetta voit aina k\u00e4yd\u00e4 katsomassa. L\u00f6yd\u00e4t sen ty\u00f6el\u00e4ke.fi kautta, ellet tied\u00e4 el\u00e4keyhti\u00f6t\u00e4 johon THL on ottanut vakuutuksen. Mutta luulen, ett\u00e4 se on Keva teid\u00e4n kohdalla, Kevan sivuilta.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Eiks Keva oo kunnallis?<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Ja julkisten, joo.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4in hyvin olen perill\u00e4 omasta el\u00e4kkeest\u00e4ni. Mutta m\u00e4 oon ajatellut, ett\u00e4 onks sill\u00e4 vaikutusta ett\u00e4 ihmiset saa sen tiedon mik\u00e4 h\u00e4nen tuleva el\u00e4ke on sill\u00e4 hetkell\u00e4 ty\u00f6uraa?<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4 en oo n\u00e4hny tutkimusta. M\u00e4 oon kyll\u00e4 miettinyt voisko t\u00e4t\u00e4 tutkia, koska siin\u00e4 on t\u00e4llainen syntym\u00e4vuoteen ja -kuukauteen perustuva systeemi ketk\u00e4 sit\u00e4 saa, ett\u00e4 n\u00e4kyisk\u00f6 jotain. Millaista aineistoa se vaatis, et ois jotain k\u00e4ytt\u00e4ytymisvaikutuksia, se on haastava puoli. Mutta siin\u00e4 vois olla jotain potentiaalia jonkinlaiseen systeemiin. Nyky\u00e4\u00e4n se on tosiaan my\u00f6s mahdollista, ett\u00e4 netist\u00e4 valitaan, et riitt\u00e4\u00e4 vain se nettiversio. Ei voida ehk\u00e4 olettaa, ett\u00e4 kaikki sen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saa kotiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Mulle ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tuu mieleen tai en tied\u00e4 ett\u00e4 Suomessa olisi n\u00e4it\u00e4 tutkittu. Oon t\u00e4t\u00e4 itse pohtinut ja mun mielest\u00e4 on todella kiinnostavaa ja t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 tiedon merkitys. Meh\u00e4n ollaan tehty v\u00e4h\u00e4n toisen tyyppisi\u00e4 tutkimuksia siit\u00e4 mit\u00e4 ihmiset tiet\u00e4\u00e4 tai mit\u00e4 ihmiset ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 ajattelee kannusteista. Jos sen sanoisi n\u00e4in, ett\u00e4 yleisesti ottaen ihmiset ajattelee et kannusteet on hyvi\u00e4 kun puhutaan vaikka el\u00e4kkeen siirtymisen my\u00f6hent\u00e4misest\u00e4 alle sen alimman vanhusel\u00e4kei\u00e4n ja saadaan lykk\u00e4yskorotusta. Joo, t\u00e4\u00e4 on hieno juttu. Kun kysyt\u00e4\u00e4n aiotko itse kenties my\u00f6hent\u00e4\u00e4 el\u00e4kkeen ottoa t\u00e4n takia, niin se on paljon paljon pienempi osuus jotka vastaa ett\u00e4 juu, kyll\u00e4. Eli eih\u00e4n n\u00e4\u00e4 taloudelliset kannusteet, ne on relevantteja vain joillekin ihmisille. Kyll\u00e4h\u00e4n ihmisill\u00e4 on paljon muitakin syit\u00e4 siin\u00e4 hetkess\u00e4 tai el\u00e4kkeellesiirtymisp\u00e4\u00e4t\u00f6sen taustalla kuin taloudelliset seikat. Siel on terveytt\u00e4, ties mit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, kuinka hyvin pystyy vastaa niihin kannusteisiin. Ty\u00f6el\u00e4keoteasiassa ei varmaan palkansaajan k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen juurikaan vaikuttais, mutta vaikka yritt\u00e4jien jotka yleens\u00e4 taitaa todella usein alivakuuttaa ittens\u00e4 el\u00e4kett\u00e4 varten.<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, ja siis ty\u00f6el\u00e4keotteessahan on muistaakseni 50 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neille vai kenties 55 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neille paljon yksityiskohtaisempaa tietoa kuin on meid\u00e4n nuorempien ty\u00f6el\u00e4keotteessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkaariajattelu mink\u00e4 Susan toit esille, ett\u00e4 jo lapsuuteen ja nuoruuteen kohdistuva politiikka heijastuu el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja el\u00e4kel\u00e4isten hyvinvointiin. Onko sulla p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille t\u00e4st\u00e4 sanottavaa, miten hyvinvointivaltiota kehitt\u00e4\u00e4 siihen suuntaan, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen el\u00e4m\u00e4nkaariajattelu otettais huomioon el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 tai el\u00e4kepolitiikassa?<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4 en puhuis t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n kohtaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 tai el\u00e4kepolitiikasta, vaan ottaisin semmosen paljon holistisemman n\u00e4kemyksen. mun mielest\u00e4 pit\u00e4isi kehitt\u00e4\u00e4 ja mietti\u00e4 Suomea kaikenik\u00e4isten Suomena. Politiikkaa tai sen eri osalohkoja, ei pit\u00e4isi ajatella ett\u00e4 mit\u00e4 t\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n vaikuttaa, vaan pit\u00e4isi mietti\u00e4 sen ulkoisvaikutuksia. Jotenkin toivoisin, ett\u00e4 kun me pohditaan investointeja \u00e4itiysneuvoloihin tai lasten palveluihin, niin osattaisiin jotenkin laskea n\u00e4iden palveluiden vaikuttavuutta, ei vain sin\u00e4 hetken\u00e4, vaan my\u00f6s seuraavana vuonna ja tulevina vuosikymmenin\u00e4. Me tiedet\u00e4\u00e4n tutkimusten perusteella, ett\u00e4 vaikka ty\u00f6kyvytt\u00f6myyden taustalla on monella kokemukset lapsuudessa ja nuoruudessa, jos siell\u00e4 on ollut lastensuojelun asiakkuutta tai lapsuuden perhe on saanut toimeentulotukea, niin t\u00e4llaisen henkil\u00f6n oma riski j\u00e4\u00e4d\u00e4 ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kkeelle on paljon korkeampi. T\u00e4\u00e4l on mun mielest\u00e4 ne toimet mit\u00e4 me ei mun mielest\u00e4 tarpeeksi viel\u00e4 hahmoteta. Me ajatellaan vaikka ty\u00f6kyky\u00e4, ett\u00e4 se on asia joka hoituu ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6kyky\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tai ty\u00f6ik\u00e4isen\u00e4. Mutta itse asiassa se kaikki pohjahan syntyy jo siell\u00e4 lapsuudessa ja nuoruudessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Toi on t\u00e4rke\u00e4 viesti. Ilari, onks sulla lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>Ehk\u00e4 se ajatus, ett\u00e4 ennaltaehk\u00e4isev\u00e4 ty\u00f6 on kuitenkin monella tapaa halvempaa kuin korjailla niit\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 my\u00f6hemmin. Sit\u00e4 kautta sellainen el\u00e4m\u00e4nkaari, el\u00e4m\u00e4nkulku, miten asiat johtaa toiseen tai kumuloituu, on relevanttia huomioida siin\u00e4, ett\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n jo el\u00e4m\u00e4n alkuvaiheessa ohjaa. Toki n\u00e4\u00e4 on isoja kysymyksi\u00e4 politiikkatasoisesti, kun menn\u00e4\u00e4n konkretiaan niin se onkin aika paljon vaikeampaa. Mun mielest\u00e4 on ehk\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi, niin kuin Susan sanoi, sellainen ajatusmalli joka ohjaa sit\u00e4 tekemist\u00e4, joka olis syyt\u00e4 huomioida kuin se mit\u00e4 pit\u00e4is itse kussakin politiikkakysymyksess\u00e4 tehd\u00e4, niin se on sit v\u00e4h\u00e4n vaikeempi. Mut jonkin n\u00e4k\u00f6inen ohjenuora tai sellainen systeemitason juttu mik\u00e4 olis ehk\u00e4 syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 viel voimakkaammin mukana.<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, ja sitten m\u00e4 tykk\u00e4\u00e4n aina puhua my\u00f6s sosiaalitieteiden helmasynnist\u00e4. Meill\u00e4h\u00e4n on tapana se ett\u00e4 me sanotaan aina-<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Nyt kuuntelijat huomio.<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Kyll\u00e4! Lis\u00e4\u00e4 palveluja, lis\u00e4\u00e4 palveluja, lis\u00e4\u00e4 palveluja. Me liian harvoin mietit\u00e4\u00e4n mit\u00e4 n\u00e4\u00e4 kustantaa, kuka n\u00e4\u00e4 maksaa, miten n\u00e4\u00e4 oikeesti toimii ja mitk\u00e4 on tavoitteet on. Mun mielest\u00e4 sen tyyppist\u00e4 tutkimusta ja asennoitumista me tarvittaisiin enemm\u00e4n, et me oikeesti mietitt\u00e4is mitk\u00e4 palvelut toimivat ja kenelle. M\u00e4 en puhu nyt mist\u00e4\u00e4n hard core-vaikuttavuustutkimuksesta, vaan perustutkimuksesta. Menn\u00e4\u00e4n sinne palvelun \u00e4\u00e4relle ja koetetaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 siin\u00e4 hetkess\u00e4 mik\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 nyt toimii ja ei toimi. Nyt kun me puhutaan t\u00e4st\u00e4, niin me puhutaan paljon palveluiden toimivuudesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4\u00e4 on ollu hyvi\u00e4 pointteja ja ehk\u00e4 t\u00e4n koko meid\u00e4n keskustelun palauttanut INVEST-hankkeen ytimeen, jossa ennen kaikkea tutkitaan nuoria ja lapsia ja heille kohdistuvia palveluita. Ja sitten tosiaan miten se el\u00e4m\u00e4n alkup\u00e4\u00e4 vaikuttaa ihan loppuun saakka. Siell\u00e4 luodaan edellytyksi\u00e4 my\u00f6s hyv\u00e4lle vanhuudelle. Mutta hei, meill\u00e4 alkaa aika loppua. M\u00e4 viel\u00e4 loppukevennykseksi kysyn teilt\u00e4, vaikka t\u00e4ss\u00e4 on tullut hyvin esille ett\u00e4 olemme viel\u00e4 hyvinkin nuoria ja ty\u00f6uraa on j\u00e4ljell\u00e4, mutta kun ollaan nyt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 el\u00e4keturvakeskuksessa niin kertokaa, mik\u00e4 teille on hyv\u00e4 vanhuus sitten kun te j\u00e4\u00e4tte el\u00e4kkeelle, tai hyv\u00e4t el\u00e4kevuodet?<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>No t\u00e4ss\u00e4kin m\u00e4 olen yleens\u00e4 viitannut Tove Janssonin n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n lapseen, joka sitten sanoo, ett\u00e4 mit\u00e4 se el\u00e4kkeelle p\u00e4\u00e4seminen tarkoittaa. Se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kun tulee tarpeeksi vanhaksi niin voi tehd\u00e4 juuri sit\u00e4, mit\u00e4 haluaa. Varmaan harrastaminen ja vapaa-aika korostuu ihan toisella tavalla, mutta kyll\u00e4 m\u00e4 n\u00e4\u00e4n, jos sit\u00e4 ihan aidosti miettii sit\u00e4 kysymyst\u00e4, ett\u00e4 pysyy terveen\u00e4, pysyy ihmissuhteet ja rakkaat ja yst\u00e4v\u00e4t siin\u00e4 l\u00e4hell\u00e4, ett\u00e4 siit\u00e4 hyv\u00e4 vanhuus mulle muodostuu. Ja nyt m\u00e4 olen huomanut kun viime aikoina olen t\u00e4t\u00e4 pohtinut niin m\u00e4 lis\u00e4isi viel\u00e4 siihen, ett\u00e4 toivottavasti Suomen luonto pysyy monimuotoisena, ett\u00e4 meill\u00e4 on oikeasti semmoinen ymp\u00e4srist\u00f6 ja maailma, miss\u00e4 me voidaan toteuttaa sit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme sitten, kun tulee se aika j\u00e4\u00e4d\u00e4 el\u00e4kkeelle. Johon menee siis tosi kauan viel\u00e4 (naurua).<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, mun mielest\u00e4 toi mihin Susan p\u00e4\u00e4tti on isompi asia itsell\u00e4, on sen verran monta vuosikymment\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4, ett\u00e4 toivottavasti n\u00e4iss\u00e4 ilmastoasioissa ollaan saatu joku tolkku, ett\u00e4 voi olla luottavainen sek\u00e4 siin\u00e4 hetkess\u00e4 ett\u00e4 jatkossa, v\u00e4h\u00e4n huolestuneena saa seurata. Mutta ehk\u00e4 sitten yksil\u00f6tasolla, kun olen viime vuosina hurahtanut suunnistamiseen ja suunnistustapahtumissa, kisoissa, se on demokraattinen laji, siell\u00e4 on lapsesta yli el\u00e4keik\u00e4\u00e4n ja ehk\u00e4 se kertoo my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 kest\u00e4vyysurheilu ei ole niin nuorten laji. N\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4set 60-65-70 -vuotiaiden sarjat on aina kaikista suurimmat. M\u00e4 ihallen katson siell\u00e4 kun vanhat kaverit painaa mets\u00e4ss\u00e4. Pehme\u00e4 mets\u00e4 on my\u00f6s nivelille mukava, niin m\u00e4 heid\u00e4n jalanj\u00e4ljiss\u00e4\u00e4n painan suon yli, mut tavoittaa sitten sielt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Ai ett\u00e4, toi kyll\u00e4 kolahti munkin syd\u00e4meen, siin\u00e4 yhdistyy luonto ja hyv\u00e4 terveys ja yhdess\u00e4olo. Hei kiitos oikein paljon Susan ja Ilari t\u00e4st\u00e4 keskustelusta.<\/p>\n\n\n\n<p>Ilari Ilmakunnas:<\/p>\n\n\n\n<p>Kiitos<\/p>\n\n\n\n<p>Susan Kuivalainen:<\/p>\n\n\n\n<p>Kiitos<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n<div class=\"twitter-share\"><a href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet\" class=\"twitter-share-button\">Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4ss\u00e4 nelj\u00e4nness\u00e4 jaksossa vieraillaan El\u00e4keturvakeskuksen uusissa tiloissa Helsingin Kalasatamassa. Mukana keskustelemassa ovat keskuksen tutkimusosaston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Susan Kuivalainen ja erikoistutkija Ilari Ilmakunnas. Keskustelun aiheena ovat mm. toimeentulokysymykset el\u00e4keturvan kannalta. TEKSTIVERSIO [Veden liplatusta] Maria Vaalavuo: Tervetuloa Samassa veneess\u00e4 matkalla hyvinvointivaltiossa-podcastin pariin. T\u00e4ll\u00e4 kertaa podcast-kipparina min\u00e4, Maria Vaalavuo, olen p\u00e4\u00e4ssyt tutustumaan El\u00e4keturvakeskuksen uusiin tiloihin Kalasatamaan. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 studiossa kanssani&nbsp;&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":166,"featured_media":2140,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[411],"tags":[500,105,468,483,499],"class_list":["post-2139","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-podcast","tag-elaketurva","tag-hyvinvointivaltio","tag-podcast","tag-samassa-veneessa","tag-toimeentulo"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2139","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/166"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2139"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2139\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2182,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2139\/revisions\/2182"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2140"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2139"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2139"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2139"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}