<\/p>\n\n\n\n
Populaarikirjallisuudessa kirjoitetaan siit\u00e4, kuinka k\u00f6yh\u00e4n perheen lapsi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 puolison hyv\u00e4st\u00e4 perheest\u00e4 ja kokee n\u00e4in sosiaalisen nousun. Hetki sitten julkaistussa tutkimuksessa (Kailaheimo-L\u00f6nnqvist ym., 2019<\/a>) tutkimme samankaltaista asiaa urakehityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tutkimme, miten puolison vanhempien ammattiasema on yhteydess\u00e4 yksil\u00f6n ammattiaseman kehitykseen. Puolison vanhempien ja yksil\u00f6n ammattiaseman v\u00e4lill\u00e4 oli yhteys, vaikka puolison ja omien vanhempien ammattiasemat sek\u00e4 monet taustatekij\u00e4t oli huomioitu. Tutkimuksemme osoittaa my\u00f6s, ett\u00e4 avioliitto ja yhteiset lapset vahvistivat yhteytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Hy\u00f6dynsimme tutkimuksessamme yksil\u00f6n koko parisuhdehistoriaa (avo- ja avioliitot) k\u00e4ytt\u00e4en suomalaista rekisteriaineistoa. Aineistossa oli noin 100 000 yksil\u00f6\u00e4, jotka olivat syntyneet 1970-luvulla. Linkitimme heihin heid\u00e4n omat vanhempansa, kaikki puolisot ja puolisoiden vanhemmat. N\u00e4in saimme muodostettua ainutlaatuisen monisukupolvisen aineiston.<\/p>\n\n\n\n Tulosten perusteella puolison vanhempien korkeasta ammattiasemasta on enemm\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4 korkeasta perhetaustasta tuleville kuin matalasta perhetaustasta tuleville. T\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 kutsutaan multiplikaatioksi. Puolison vanhempien korkea ammattiasema ei siis pysty kompensoimaan omaa matalaa perhetaustaa eli ns. yl\u00f6sp\u00e4in naiminen ei n\u00e4yt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4n yksil\u00f6n urakehityst\u00e4, mutta jos sen sijaan oma perhetausta on korkea niin puolison korkea perhetausta hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4. My\u00f6s laadulliset analyysit tukevat artikkelimme tulosta: kompensaatio on vaikeaa, mutta multiplikaatio toimii. Esimerkiksi 30.10 ilmestyneess\u00e4 artikkelissa Helsingin Sanomissa (2019)<\/a> k\u00e4siteltiin sosiaalisen luokan vaikutusta parisuhteeseen. Eri sosiaaliluokka n\u00e4htiin sek\u00e4 vahvuutena ett\u00e4 heikkoutena, sill\u00e4 artikkelin mukaan parisuhteessa luokkaerot voivat n\u00e4ky\u00e4 niin k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4, suvun hyv\u00e4ksynn\u00e4ss\u00e4, vapaa-ajanviettotavassa kuin lapsien kasvatuksessa. Eri sosiaaliluokka saattaa est\u00e4\u00e4 puolison suvun resurssien t\u00e4ysmittaisen hy\u00f6dynt\u00e4misen \u2013 jolloin oma urakehitys ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saa lis\u00e4tukea \u2013 kun taas vastaavasti korkeammasta perhetausta tuleva pystyy ehk\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kuvassa 1 havainnollistetaan omien vanhempien ja puolison vanhempien ammattiaseman yhteytt\u00e4 yksil\u00f6n urakehitykseen. Urakehitys on korkeinta niill\u00e4, joiden sek\u00e4 omilla vanhemmilla ett\u00e4 puolison vanhemmilla on korkea ammattiasema. Ilmi\u00f6 on vahvin naisilla.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksemme vahvuuksia oli, ett\u00e4 pystyimme tarkastelemaan yksil\u00f6n kaikkia avo- ja avioliittoja pitk\u00e4lt\u00e4 aikav\u00e4lilt\u00e4. Rekisteriaineiston k\u00e4ytt\u00e4minen mahdollisti my\u00f6s sen, ett\u00e4 tutkimuksemme ei k\u00e4rsi esimerkiksi vastaajakadon aiheuttamista v\u00e4\u00e4ristymist\u00e4, mitk\u00e4 ovat yleisi\u00e4 ongelmia kyselyaineistoissa. Tutkimuksemme heikkous on se, ett\u00e4 se ei mahdollista appivanhempisuhteen laadun tai yhteydenpidon m\u00e4\u00e4r\u00e4n tarkastelua. Jatkotutkimuksissa tulisi siis keskitty\u00e4 my\u00f6s n\u00e4iden tarkasteluun.<\/p>\n\n\n\n Sanna Kailaheimo-L\u00f6nnqvist toimii tohtorikoulutettavana Turun yliopistossa sosiologian oppiaineessa ja INVEST-lippulaivahankkeessa. <\/em><\/p>\n\n\n\n Blogikirjoitus pohjautuu vertaisarvioituun artikkeliin: Kailaheimo-L\u00f6nnqvist Sanna, Elina Kilpi-Jakonen, Antti O. Tanskanen, Jani Erola (2019) Behind every successful (wo)man is a successful parent-in-law? The association between resources of the partner\u2019s parents and individual\u2019s occupational attainment, Research in Social Stratification and Mobility<\/em>.<\/a><\/p>\n\n\n\n Kirjallisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n Erola J\n(2011) A classification key between TKK1980 occupational titles and ISCO88.\n4th edition. Research project \u201cLife-course, disadvantageous experiences and\nsocioeconomic inheritance\u201d.<\/em> Available at: http:\/\/users.utu.fi\/japeer\/.<\/p>\n\n\n\n Ganzeboom\nH, de Graaf PM and Treiman J. (1992) A standard international socio-economic\nindex of occupational status. Social Science Research<\/em> 21(1). Academic\nPress: 1\u201356. DOI: 10.1016\/0049-089X(92)90017-B.<\/p>\n\n\n\n HS (2019) Rakkauden luokkaerot. Helsingin Sanomat. Kirjoittaja: Sj\u00f6holm, E-L.\n https:\/\/www.hs.fi\/elama\/art-2000006289595.html<\/a><\/p>\n\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2019\/11\/Kompensaatio_blogi_v2-1-1024x490.png\")