{"id":2158,"date":"2021-11-26T12:14:15","date_gmt":"2021-11-26T10:14:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2158"},"modified":"2025-10-27T09:58:55","modified_gmt":"2025-10-27T07:58:55","slug":"onko-perhetaustan-yhteys-oppimistuloksiin-vahvistunut-suomessa-viime-vuosina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2021\/11\/26\/onko-perhetaustan-yhteys-oppimistuloksiin-vahvistunut-suomessa-viime-vuosina\/","title":{"rendered":"Onko perhetaustan yhteys oppimistuloksiin vahvistunut Suomessa viime vuosina?"},"content":{"rendered":"\n

Hannu Lehti & Markus Laaninen<\/p>\n\n\n\n

INVEST Blog 17\/2021<\/p>\n\n\n\n

Tausta <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Onko perhetaustan ja oppimistulosten yhteys vahvistunut Suomessa, kuten viimeaikainen kyselyaineistoihin pohjautuva tutkimus antaa olettaa (Leino ym. 2019; Salmela-Aro & Chmielewski 2019; Vettenranta ym. 2016)? Onko Suomen tasa-arvoinen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4 romuttumassa? L\u00e4hdimme selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 tarkastelemalla rekisteriaineistojen avulla, voidaanko kyselyaineistojen tuloksista vet\u00e4\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 Suomen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4n eriarvoistumisesta.<\/p>\n\n\n\n

Aikaisemmat tutkimustulokset perustuvat Suomen osalta vahvasti PISA-tutkimuksen aineistoihin, joissa tiedot vanhempien koulutuksesta ovat per\u00e4isin oppilailta. PISA on OECD:n tutkimusohjelma, jossa selvitet\u00e4\u00e4n 15-vuotiaiden nuorten osaamista \u00e4idinkieless\u00e4, matematiikassa ja luonnontieteiss\u00e4. PISA-tutkimuksia on tehty kolmen vuoden v\u00e4lein vuodesta 2000 l\u00e4htien. PISA-tutkimusten kyselyt voivat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 mittausvirhett\u00e4, koska lapset eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tied\u00e4 vanhempiensa koulutusta. Voi my\u00f6s olla, ett\u00e4 lapset eiv\u00e4t vastaa kyselyihin totuudenmukaisesti. Aikaisempi tutkimus esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lapset raportoivat vanhempiensa ammatin luotettavammin kuin koulutuksen (Engzell & Johnsson 2015; Jerrim & Micklewright 2014; Lien ym. 2001; Looker 1989) Aikaisemmissa PISA-aineistoja hy\u00f6dynt\u00e4viss\u00e4 tutkimuksissa vanhempien koulutukseen liittyv\u00e4\u00e4 vastausharhaa ei ole huomioitu kattavasti.<\/p>\n\n\n\n

Selvitimme tutkimuksessamme sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 PISA-aineistot mittausvirhett\u00e4 vanhempien koulutuksen osalta. Vertasimme Suomen PISA-aineistojen vanhempien koulutusjakaumaa rekistereihin niiss\u00e4 ik\u00e4luokissa, jotka osallistuivat PISA-tutkimuksiin. Lis\u00e4ksi tutkimme, onko oppimistulosten eriarvoisuus voimistunut tarkastelemalla vanhempien koulutuksen sek\u00e4 ammattiaseman yhteytt\u00e4 15-vuotiaiden matematiikan sek\u00e4 \u00e4idinkielen\/lukutaidon oppimistuloksiin sek\u00e4 PISA- ett\u00e4 rekisteriaineistoilla. Havainnollistamme my\u00f6s, kuinka ajalliset muutokset vanhempien koulutusjakaumassa voidaan huomioida tilastollisissa analyyseiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

PISA-tutkimusten edustavuus vanhempien koulutuksen suhteen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tulokset osoittavat, ett\u00e4 vanhempien koulutuksen osalta PISA-testin kyselyaineisto sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 huomattavaa mittausvirhett\u00e4. PISA-aineistoissa vanhempien koulutustaso on paljon korkeampi verrattuna rekisteriaineistojen tietoihin PISA-testiin osallistuneista ik\u00e4luokista. Erot johtuvat p\u00e4\u00e4osin korkeakoulutettujen vanhempien liian suuresta osuudesta sek\u00e4 keskiasteen tutkinnon suorittaneiden liian pienest\u00e4 osuudesta PISA-otoksissa. Poikkeuksena on vuosi 2000 jolloin vanhempien koulutus tiedusteltiin karkeammalla jaolla. My\u00f6s perusasteen tutkinnon suorittaneiden vanhempien osuudet arvioidaan PISA-aineistoissa liian pieniksi. PISA-aineistojen mittausvirhe verrattuna rekisteritietoihin on esitetty Kuviossa 1.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksessa havaittu mittausvirhe vanhemman koulutuksen osalta voi johtua my\u00f6s otosharhasta. Toisin sanoen, PISA-tutkimukseen olisi valikoitunut enemm\u00e4n korkeasti koulutettujen vanhempien lapsia. Suomen PISA-tutkimusten otanta vaikuttaa kuitenkin luotettavalta (Nissinen ym. 2018). Otosharhaa esiintyisi lis\u00e4ksi kaikissa PISA-tutkimuksissa vuodesta 2003 alkaen. Aikaisemman tutkimuksen sek\u00e4 omien tulostemme perusteella vaikuttaakin silt\u00e4, ett\u00e4 oppilaat eiv\u00e4t tied\u00e4 vanhempiensa koulutusta tai he eiv\u00e4t vastaa kysymykseen todenmukaisesti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvio 1. Vanhempien koulutuksen poikkeamat prosenttiyksikk\u00f6in\u00e4 PISA-aineistoissa 2000-2015 verrattuna koko ik\u00e4luokan rekisteritietoihin.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Perhetaustan yhteys oppimistuloksiin PISA- ja rekisteriaineistoissa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Rekisteriaineistoissa vanhempien koulutuksen yhteys \u00e4idinkieleen\/lukutaitoon on vahvempaa kuin PISA-aineistoissa (Kuvio 3, paneeli A ja B). Sen sijaan vanhempien ammattiaseman yhteys \u00e4idinkieleen\/lukutaitoon on samansuuruista molemmissa aineistoissa (Kuvio 3, paneeli C ja D). Ero n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 johtuvan PISA-aineistojen vanhempien koulutusta koskevasta mittausvirheest\u00e4. Kun oppilaat yliarvioivat vanhempiensa koulutuksen, se johtaa vanhempien koulutuksen sek\u00e4 lasten oppimistulosten yhteyden aliarviointiin.<\/p>\n\n\n\n

Rekisteriaineiston perusteella oppimistulosten eriarvoisuus vanhemman koulutuksen tai ammattiaseman mukaan ei ole vahvistunut Suomessa viime vuosina. \u00c4idinkielen lis\u00e4ksi tutkimme oppimistulosten erojen kasvua matematiikan ja p\u00e4\u00e4tt\u00f6todistuksen lukuaineiden keskiarvojen osalta, ja tulokset olivat samansuuntaisia. Tulokset ovat ristiriidassa aikaisempien, p\u00e4\u00e4osin PISA-aineistoihin pohjautuvien, tutkimusten kanssa, joiden mukaan oppimisen eriarvoisuus on voimistunut Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

Tulostemme perusteella erot aikaisempaan tutkimukseen johtuvat osaltaan PISA-aineistojen mittausvirheest\u00e4 vanhempien koulutuksen osalta sek\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 aikaisemmassa tutkimuksessa vanhempien koulutusta on tarkasteltu yleens\u00e4 luokitellulla muuttujalla. T\u00e4ll\u00f6in ei kuitenkaan huomioida muutoksia vanhempien koulutusjakaumassa eri PISA-aineistojen v\u00e4lill\u00e4.  Kun oppimistulosten eriarvoisuutta tarkastellaan jatkuvilla perhetaustaa kuvaavilla muuttujilla, my\u00f6s PISA-aineistoihin perustuvien tulosten mukaan perhetaustan mukaiset erot oppimisessa eiv\u00e4t ole kasvaneet (lukutaito) tai ovat kasvaneet hyvin v\u00e4h\u00e4n (matematiikka). Eriarvoisuus on jopa hieman heikentynyt, kun tarkastellaan matematiikan arvosanoja rekisteriaineistoista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvio 2. Vanhempien korkeimman koulutuksen ja ammattiaseman yhteys lukutaidon (PISA) ja \u00e4idinkielen (rekisteri) osaamiseen 2000-2015.\u00a0 Y-akselilla korrelaatiokerroin ja x-akselilla mittausvuosi. Luokiteltu koulutusmuuttuja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 luokat keskiaste tai alempi sek\u00e4 alin korkea-aste tai korkeampi. Kaksiluokkainen vanhemman ammattia kuvaava muuttuja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 luokat \u201cISCO 1-3\u201d (asiantuntijat, erikoisasiantuntijat ja johtajat) sek\u00e4 \u201cISCO 4-9 ja 0\u201d (toimisto- ja palveluty\u00f6ntekij\u00e4t, palvelu- ja myyntity\u00f6ntekij\u00e4, maanviljelij\u00e4t, mets\u00e4ty\u00f6ntekij\u00e4t, rakennus-, korjaus- ja valmistusty\u00f6ntekij\u00e4t, prosessi- ja kuljetusty\u00f6ntekij\u00e4t sek\u00e4 muut ty\u00f6ntekij\u00e4t).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Aineiston edustavuuden tarkastelu on t\u00e4rke\u00e4\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

PISA-tutkimusten aineistojen luotettavuuden tarkastelua ei voida sivuuttaa, kun tutkimuksessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n lasten t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n taustakyselyn tietoja. Rekisteriaineistoissa ei esiinny vastausharhasta johtuvaa mittausvirhett\u00e4, mink\u00e4 vuoksi niit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 kyselyaineistoja luotettavampina tutkittaessa perhetaustan yhteytt\u00e4 oppimistuloksiin. Suomessa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n laadukkaita koko v\u00e4est\u00f6\u00f6n perustuvia rekisteriaineistoja. Rekisteripohjaista tutkimustietoa tuleekin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n ennen kuin tehd\u00e4\u00e4n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 kouluj\u00e4rjestelm\u00e4n uudistamisesta kasvavan eriarvoisuuden torjumiseksi. <\/p>\n\n\n\n

Blogikirjoitus perustuu Yhteiskuntapolitiikka-lehdess\u00e4 julkaistuun artikkeliin: Lehti, Hannu & Laaninen, Markus (2021) Perhetaustan yhteys oppimistuloksiin Suomessa PISA- ja rekisteriaineistojen valossa. Yhteiskuntapolitiikka 5-6\/2021.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Hannu Lehti, VTT, ty\u00f6skentelee erikoistutkijana Turun yliopiston INVEST-tutkimuskeskuksessa. <\/p>\n\n\n\n

Markus Laaninen, VTM, ty\u00f6skentelee tohtorikoulutettavana Turun yliopiston INVEST-tutkimuskeskuksessa. <\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Engzell, Per & Johnsson Jan (2015) Estimating Social and Ethnic Inequality in School         Surveys: Biases from Child Misreporting and Parent Nonresponse. European Sociological Review 31 (3), 312\u2014325.<\/p>\n\n\n\n

Jerrim, John & Micklewright, John (2014) Socio-economic Gradients in Children\u2019s Cognitive  Skills: Are Cross-Country Comparisons Robust to Who Reports Family Background?            European Sociological Review 30 (6), 766-781.<\/p>\n\n\n\n

Leino, Kaisa & Ahonen, Arto & Hienonen, Ninja & Hiltunen, Jenna & Lintuvuori, Meri & L\u00e4hteinen, Suvi & L\u00e4ms\u00e4, Joni & Nissinen, kari & Nissinen, Virva & Puhakka, Eija & Pulkkinen, Jonna & Rautopuro, Juhani & Sir\u00e9n, Marjo & Vainikainen, Mari-Pauliina & Vettenranta, Jouni (2019) PISA 2018 Ensituloksia – Suomi parhaiden joukossa. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisuja 2019:40.<\/p>\n\n\n\n

Lien, Nanna & Friestad, Christine & Klepp, Knut-Inge (2001) Adolescents\u2019 proxy reports of parents\u2019 socioeconomic status: how valid are they? Journal of Epidemiology and Community Health 55\/2001, 731\u2013737.<\/p>\n\n\n\n

Looker, Dianne (1989) Accuracy of proxy reports of parental status characteristics. Sociology of Education 62 (4), 257\u2013276.<\/p>\n\n\n\n

Salmela-Aro, Katariina & Chmielewski, Anna (2019) Socioeconomic Inequality and Student Outcomes in Finnish Schools. In Louis Volante & Sylke Schnepf & John Jerrim & Don Klinger (ed.) Socioeconomic Inequality and Student Outcomes. Education Policy & Social Inequality, vol 4. Springer: Singapore, 153\u2014168.<\/p>\n\n\n\n

Vettenranta, Jouni & V\u00e4lij\u00e4rvi, Jouni & Ahonen, Arto & Hautam\u00e4ki, Jarkko & Hiltunen, Jenna & Leino, Kaisa & L\u00e4hteinen, Suvi & Nissinen, Kari & Nissinen,Virva & Puhakka, Eija & Rautopuro, Juhani & Vainikainen, Mari-Pauliina (2016) PISA 15 Ensituloksia. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisuja 2016:41.<\/p>\n\n\n\n

Photo<\/a> by\u00a0Taylor Wilcox\u00a0<\/a>on\u00a0Unsplash<\/em><\/p>\n\n

Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hannu Lehti & Markus Laaninen INVEST Blog 17\/2021 Tausta  Onko perhetaustan ja oppimistulosten yhteys vahvistunut Suomessa, kuten viimeaikainen kyselyaineistoihin pohjautuva tutkimus antaa olettaa (Leino ym. 2019; Salmela-Aro & Chmielewski 2019; Vettenranta ym. 2016)? Onko Suomen tasa-arvoinen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4 romuttumassa? L\u00e4hdimme selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 tarkastelemalla rekisteriaineistojen avulla, voidaanko kyselyaineistojen tuloksista vet\u00e4\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 Suomen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4n eriarvoistumisesta. Aikaisemmat tutkimustulokset …<\/p>\n","protected":false},"author":4978,"featured_media":2167,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[719,724,723],"tags":[465,36,102],"class_list":["post-2158","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-children","category-education","category-equality","tag-koulutuksen-periytyvyys","tag-koulutus","tag-sosiologia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2158","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4978"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2158"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2158\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2173,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2158\/revisions\/2173"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2167"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2158"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2158"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2158"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}