{"id":2177,"date":"2021-12-07T16:57:19","date_gmt":"2021-12-07T14:57:19","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2177"},"modified":"2021-12-14T09:27:32","modified_gmt":"2021-12-14T07:27:32","slug":"samassa-veneessa-matkalla-hyvinvointivaltiossa-jakso-2-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2021\/12\/07\/samassa-veneessa-matkalla-hyvinvointivaltiossa-jakso-2-2\/","title":{"rendered":"Jakso 5 &#8211; Timo Kauppinen &amp; Aleksi Karhula, teemana asuminen"},"content":{"rendered":"\n<p>Podcastin viidennen jakson vieraina ovat tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 <strong>Timo Kauppinen<\/strong> THL:st\u00e4 ja yliopistotutkija <strong>Aleksi Karhula<\/strong> Helsingin yliopistosta. Jaksossa keskustellaan asumiseen liittyvist\u00e4 teemoista.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-rich is-provider-soundcloud wp-block-embed-soundcloud wp-embed-aspect-4-3 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"INVEST Podcast Jakso 5 by Terveyden ja hyvinvoinnin laitos\" width=\"500\" height=\"400\" scrolling=\"no\" frameborder=\"no\" src=\"https:\/\/w.soundcloud.com\/player\/?visual=true&#038;url=https%3A%2F%2Fapi.soundcloud.com%2Ftracks%2F1174600768&#038;show_artwork=true&#038;maxheight=750&#038;maxwidth=500\"><\/iframe>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n<p>TEKSTIVERSIO<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Hei, kuuntelet Investin podcastia Samassa veneess\u00e4 matkalla hyvinvointivaltiossa. M\u00e4 oon Maria Vaalavuo. Keskustelemassa kanssani t\u00e4n\u00e4\u00e4n ovat tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Timo Kauppinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja yliopistotutkija Aleksi Karhula Helsingin yliopistosta. T\u00e4ll\u00e4 kertaa keskustelemma asumiseen liittyvist\u00e4 teemoista. T\u00e4\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 hyvinvointiin ja hyvinvointipolitiikkaan liittyv\u00e4 kysymys, sill\u00e4 kotitalouksilta kuluu suuri osa tuloista nimenomaan asumiseen. Keskiluokan varallisuus ja velat on kiinni omistusasunnoissa ja valtio ja kunnat tukevat asumista monin tavoin. Se miss\u00e4 me asumme muokkaa kaupunkikulttuuria ja toisaalta asuinpaikka voi vaikuttaa asukkaidensa hyvinvointiin monin eri tavoin. Mutta menn\u00e4\u00e4n asiaan ja annetaan puheenvuoro asiantuntijoille.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi, aloitetaan susta. Miten s\u00e4 oot p\u00e4\u00e4tyny tutkii just asumiseen liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Terve. Eritt\u00e4in hyv\u00e4 kysymys. M\u00e4 luulen, ett\u00e4 m\u00e4 oon alun perin p\u00e4\u00e4tynyt gradun kautta ja silleen ett\u00e4 Martti Kortteinen tuli sosiologian laitokselle professoriks. H\u00e4n on hyvin karismaattinen ihminen eli ehk\u00e4 professorin karisman vet\u00e4m\u00e4n\u00e4. Toi oli hyv\u00e4 listaus mit\u00e4 listasit, ehk\u00e4 pysyny siin\u00e4 sen takia et se tuntuu yhdelt\u00e4 tosi oleellisista asioista ihmisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, kaikilla on ihan varmasti jotain sanottavaa sun tutkimuskysymyksist\u00e4 ja -aiheesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Hei Timo, s\u00e4 oot taas sosiologi. Mit\u00e4 s\u00e4 ajattelet, ett\u00e4 sosiologilla on annettavaa t\u00e4h\u00e4n tutkimuskentt\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Mul itell\u00e4 ainakin se tulee erityisesti eriarvoisuusn\u00e4k\u00f6kulman kautta, eriarvoisuustutkimuksen. Sosiologiassa monesti tutkitaan niit\u00e4 kysymyksi\u00e4, niin tavallaan miten erot asumisessa tai alueelliset erot kytkeytyv\u00e4t yleisimpiin eriarvoisuuskysymyksiin. Esimerkiksi miten sosiaalinen liikkuvuus ja alueellinen liikkuvuus ihmisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ovat yhteydess\u00e4 toisiinsa.<\/p>\n\n\n\n<p>Toinen mik\u00e4 tulee mieleen on sosiaaliset verkostot, luottamus ja t\u00e4mm\u00f6set kysymykset. Ei oo ehk\u00e4 itte tullu niihin koskettua niin paljon omassa tutkimuksessa. Mutta aika paljon jos esimerkiksi miettii mihin ihmiset p\u00e4\u00e4tyy asumaan, mist\u00e4 ne saa tietoa erilaisista alueista, ket\u00e4 he haluaa v\u00e4ltell\u00e4 tai kenen l\u00e4helle hakeutua, siin\u00e4 sosiaalisiin verkostoihin ja luottamukseen liittyv\u00e4t kysymykset tulee kans esiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Menn\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n syvemm\u00e4lle teid\u00e4n tutkimusteemoihin. Usein asumiseen ja tutkimukseen liittyy suuret oudot sanat, kuten segregaatio ja gentrifikaatio. Timo, aloittaisitko sill\u00e4 ett\u00e4 kertoisit mit\u00e4 alueellinen segregaatio tarkoittaa?<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4 ite k\u00e4yt\u00e4n sit\u00e4 termi\u00e4 hyvin teknisesti kuvaamaan joko niin p\u00e4in katsottuna ett\u00e4 miten eri tavoin erilaiset v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4t sijoittuvat alueellisesti toisiinsa n\u00e4hden. Tai sit voidaan katsoa alueiden n\u00e4k\u00f6kulmasta, miten eri alueet eriytyv\u00e4t v\u00e4est\u00f6rakenteeltaan. Mutta sit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s viittaamaan semmosiin prosesseihin mik\u00e4 luo vaikka johonkin t\u00e4mm\u00f6siin, voimakkaaseen syrjint\u00e4\u00e4n tai t\u00e4n tyyppisiin prosesseihin. Niiss\u00e4 mahdollisesti tietoisesti luodaan sit\u00e4 segregaatiota.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi, kerro v\u00e4h\u00e4n mit\u00e4 gentrifikaatio tarkoittaa? Onks sille jotakin hyv\u00e4\u00e4 suomenkielist\u00e4 vastinetta?<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Jaa, nyt on vaikee kysymys. Ehk\u00e4 keskiluokkaistuminen, jos joku. Gentrifikaatiosta on tiukempia ja v\u00e4ljempi\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4. Jos l\u00e4htee historiallisesti mist\u00e4 se on l\u00e4htenyt, niin se tarkoittaa nimenomaan kaupungin keskustan l\u00e4hell\u00e4 olevien ty\u00f6v\u00e4en alueiden keskiluokkaistumista ja sit\u00e4 ett\u00e4 sinne muuttaa varakkaampia ja koulutetumpia ihmisi\u00e4 jotka syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siell\u00e4 jo asuvia ihmisi\u00e4, joille aiheutuu siit\u00e4 ongelmia.<\/p>\n\n\n\n<p>Varsinkin perinteisess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 negatiivinen termi eli sit\u00e4 ajatellaan eriarvoisuuden ja sen kautta ett\u00e4 ty\u00f6v\u00e4en alueella asuvat ihmiset k\u00e4rsiv\u00e4t siit\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4. Mutta nykysisin sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mun mielest\u00e4 aika liberaalisti eli se on ihan hyv\u00e4 kuvaava sana ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 asuinaluiden keskiluokkaistumiseen tai siihen ett\u00e4 varallisuustaso nousee suhteessa muuhun kaupunkiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Helsingiss\u00e4 on ainakin puhuttu ja s\u00e4 oot itte tutkinut Kalliota. Onko t\u00e4\u00e4 esimerkki Suomessa gentrifikaatiosta vai oliko t\u00e4st\u00e4 mit\u00e4\u00e4n evidenssi\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, kyll\u00e4 Kallio varmasti on silleen hyv\u00e4 esimerkki, ett\u00e4 siell\u00e4 on tapahtunut varsinkin joskus 80-luvun lopulla ja 90-luvulla siell\u00e4 on tapahtunut paljonkin kehityst\u00e4 ja sit\u00e4 ennenkin, et se on muuttunut paljon. Mun omassa tutkimuksessa oikeastaan n\u00e4htiin, ett\u00e4 toisaalta se on muuttunut ja toisaalta ei. Mutta Kallio on varmaan Suomen mitassa se alue. Jos joku alue gentrifikoituu, niin se vois olla Kallio. On kyll\u00e4 muissakin kaupungeissa semmosia mist\u00e4 keskustellaan, ainakin Tampereella ja Turussa. Niit\u00e4 m\u00e4 ite vaan huonommin tunnen, en oo ite tutkinut.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Usein tulee mieleen Berliini ja miten siell\u00e4 on-<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>-tapahtunut muutosta t\u00e4n suhteen.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Tommosissa isommissa kaupungeissa, my\u00f6hemmin menn\u00e4\u00e4n viel\u00e4 syvemminkin, mutta siihen vaikuttaa asumispolitiikka yleisesti ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 se miten asuntomarkkinat rakentuu. Berliiniss\u00e4 ne ilmi\u00f6t on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isi\u00e4 ja se liittyy paljon siihen ett\u00e4 se on iso kaupunki, jossa on perinteisesti ollu tyhji\u00e4 asuntoja my\u00f6s, suhteessa esimerkiksi Helsinkiin. Eli ihmisill\u00e4 on mahdollisuus liikkua. Toisaalta se asuminen on enemm\u00e4n semmosta, ett\u00e4 on paljon enemm\u00e4n esimerkiksi yksityisi\u00e4 omistajia jotka omistaa kokonaisia kerrostaloja. Sitten kun joku alue l\u00e4htee keskiluokkaistumaan, niin saattaa remontoida kokonaisen vuokrakerrostalon ja korottaa vuokria radikaalisti.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin, ja siit\u00e4 tulee se negatiivinen konnotaatio.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, Suomessa sit\u00e4 tapahtuu tietysti v\u00e4hemm\u00e4n, koska Kalliossakin ihmiset asuu paljon vuokralla, mutta ne on usein yksityisten vuokraamia osakehuoneistoja. Ja sitten taas jos t\u00e4mm\u00f6sen kerrostalon remontois t\u00e4ysin uusiksi, niin siihen tarvittais kaikkien yksitt\u00e4isten asunto-osakkeen omistajien suostumus. Eli sit\u00e4 ei tapahdu niin paljon.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Miks gentrifikaatiota ja segregaatiota on kiinnostava tutkia? Timo, kerro mink\u00e4 takia segregaatiota pit\u00e4\u00e4 tutkia?<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Ehk\u00e4 yks n\u00e4k\u00f6kulma siihen, toi miten m\u00e4 kytkin sen t\u00e4h\u00e4n yleisemp\u00e4\u00e4n eriarvoisuuskysymykseen. Alueellisen eriytymisen my\u00f6t\u00e4 saattaa tulla n\u00e4kyv\u00e4ksi jotenkin sit\u00e4 eriarvoisuutta, vaikka mitk\u00e4 v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4t ovat jotenkin huonommassa asemassa tai ketk\u00e4 hakeutuvat kenenkin l\u00e4helle tai v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4t ket\u00e4kin. T\u00e4n tyyppiset saattaa tulla n\u00e4kyv\u00e4ksi siin\u00e4 tilassa. Se voi kuvastaa eriarvoisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta lis\u00e4ksi tietysti aika olennainen syy monesti miksi siit\u00e4 ollaan kiinnostuneita on ajatus, ett\u00e4 siit\u00e4 voi olla jotain haittaa. Vaikka siit\u00e4 ett\u00e4 huono-osaiset keskittyy samalle alueelle asumaan eli ajatus t\u00e4mm\u00f6sest\u00e4 alue- tai naapurustovaikutuksesta on aika perinteinen. Sit\u00e4 monesti ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n liiotellaankin, ett\u00e4 kuinka vahvoja t\u00e4llaiset vaikutukset on. Mutta yksi selvimpi\u00e4 on se, ett\u00e4 esimerkiksi Yhdysvalloissa jossa t\u00e4\u00e4 eriytyminen on jyrkemp\u00e4\u00e4, jos alueella on paljon v\u00e4kivaltaa tai v\u00e4kivallan tekoja, vaikka murhia tai aseellisia yhteenottoja, niin kyll\u00e4 se haittaa sill\u00e4 alueella asuvien lasten koulunk\u00e4ynti\u00e4 ja t\u00e4n tyyppist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Tuohon liittyy yleens\u00e4 viel\u00e4 pari n\u00e4k\u00f6kohtaa, se ett\u00e4 vaikka se ei vaikuttaisi henkil\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n joka sill\u00e4 alueella asuu, niin mun mielest\u00e4 siin\u00e4 on se mahdollisuus ett\u00e4 jos jotkut v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4t eriytyv\u00e4t toisistaan alueellisesti, niin se saattaa voimistaa sosiaalisia kuplia. Se semmonen ymm\u00e4rrys toisenlaisista voi heikenty\u00e4 ja sit\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n vaikeampi tutkia, mutta ainakin hypoteettinen juttu. Yleens\u00e4 haluan mainita my\u00f6s kysymyksen siit\u00e4, ett\u00e4 onks kaikilla oikeus hyv\u00e4\u00e4n asuinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Vaikka se miss\u00e4 s\u00e4 asut ei tosiaan tekis susta k\u00f6yh\u00e4\u00e4 tai rikasta, niin mik\u00e4li siihen segregaatioon liittyy vaikka se ett\u00e4 k\u00f6yhien asuinalueella on suuremmat ilman saasteet tai huonommat palvelut, niin silloin se tuottaa t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 eriarvoisuutta. L\u00e4helt\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t asiat on jollakin paremmalla tolalla kuin toisella.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Tohon liittyen tais ollakin Helsingiss\u00e4 t\u00e4\u00e4 OmaStadi-\u00e4\u00e4nestys. Sit\u00e4 taidettiin kritisoida siit\u00e4, ett\u00e4 tietyill\u00e4 alueilla on aktiivisempia \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4, jolloinka raha kulkeutuu tietyille alueille. Parannetaan tiettyjen alueiden puistoja ja muita verrattuna heikompiosaisten alueisiin, joilla ei oo \u00e4\u00e4nestysaktiivisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4t\u00e4 ajatusta tuodaan esiin, just se ett\u00e4 mink\u00e4laiset hankkeet siin\u00e4 voittaa n\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nestykset. Mink\u00e4laista kehityst\u00e4 ne loppujen lopuks tukee. Valitettavasti m\u00e4 en muista, sit\u00e4 on tutkittu mun mielest\u00e4 Suomessakin, ett\u00e4 mitk\u00e4 lopputulokset n\u00e4iss\u00e4 on ollu, just t\u00e4mm\u00f6sen alueellisen eriarvoisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Mut en oo valitettavasti niin tutustunut niihin tuloksiin, niin en pysty sanoo mik\u00e4 se havainto siin\u00e4 on ollu.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta ainakin semmonen asia mihin pit\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomioo p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa, ett\u00e4 huomioidaan eri alueita samalla tavalla tai jopa positiivista diskriminaatiota kenties.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, t\u00e4\u00e4h\u00e4n on t\u00e4ss\u00e4 segregaatiopolitiikassa se yks perus ty\u00f6kalu, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4k\u00f6 antaa v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n tukea huono-osaisemmille alueille, jotta tasoitetaan niit\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtia ja eroja.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi, ent\u00e4 sitten gentrifikaatio tai sun tutkimuskysymykset ja -kohteet. Mink\u00e4 takia s\u00e4 ajattelet, ett\u00e4 s\u00e4 teet t\u00e4rkeet\u00e4 tutkimusta?<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Timolla oli niin kattava lista [naurahtaa]. Gentrifikaatio tietysti kolikon k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolena liittyy segregaatioon tai saman kolikon samana puolenakin. Jos ihmiset keskittyy jonnekin, niin sitten hunompiosaisetkin sit keskittyy. Gentrifikaatiossa on joku semmonen, m\u00e4 oon huomannu, ihmisiin intuitiivisesti vetoava puoli. Suomalaisessa keskustelussa joskus se on jopa positiivisesti k\u00e4ytetty termi liittyen nimenomaan semmoseen, ett\u00e4 siin\u00e4 on intuitiivisesti jotain hienoa ett\u00e4 joku kaupunginosa kukoistaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Siin\u00e4 tulee heti mieleen, ett\u00e4 sinne on syntynyt kivoja kahviloita ja ravintoloita ja urbaania kulttuuria.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Periaatteessa se on tosi positiivinen asia, varsinkin jos se ei tarkoita pahoja asioita niille alkuper\u00e4isille asukkaille. Se on aina vaikea sanoa miten se menee.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Mul tulee mieleen yks gentrifikaatioon liittyv\u00e4. Jos n\u00e4k\u00f6kulmana on jotenkin segregaatio yleisesti, niin sit\u00e4 monesti mitataan vaikka joillakin segregaatioindekseill\u00e4, ett\u00e4 onko yleinen alueiden eriytyminen tai v\u00e4est\u00f6ryhmien alueellinen eriytyminen toisistaan menossa yl\u00f6sp\u00e4in vai alasp\u00e4in. Mulle tulee mieleen yks hollantilainen tutkimus, jossa segregaatiomittareilla todettiin, ett\u00e4 ne on menossa tasoittuvaan suuntaan. Olikohan se Amsterdam mit\u00e4 siin\u00e4 tutkittiin. Mutta kun tarkemmin katottiin mist\u00e4 siin\u00e4 on kyse, niin se johtui osittain just gentrifikaatiosta.<\/p>\n\n\n\n<p>Siell\u00e4 oli aiemmin huono-osaisia alueita, joille oli alkanu tulla parempiosaista v\u00e4ke\u00e4, niin se ainakin hetkellisesti n\u00e4kyi t\u00e4mm\u00f6sen\u00e4 ett\u00e4 alueelliset erot tasoittuu, kun huono-osaiselle alueelle alkoi muunkinlaista porukkaa tulla. Mutta ehk\u00e4 siin\u00e4 oli se ajatus, ett\u00e4 mit\u00e4 tulevaisuudessa tulee k\u00e4ym\u00e4\u00e4n. Ehk\u00e4 huono-osaisilla ei oo en\u00e4\u00e4 varaa asua kohta siell\u00e4, et se saattoi olla t\u00e4mm\u00f6nen v\u00e4liaikainen vaihe, jonka j\u00e4lkeen ehk\u00e4 taas voimistuu eriytyminen, jos liian kalliiksi menee ne vuokrat sill\u00e4 alueella. Se ett\u00e4 kattoo t\u00e4n tyyppisi\u00e4 prosesseja, niin se voi tuoda lis\u00e4informaatiota siihen ett\u00e4 katotaanks vaan jotain segregaatioindeksin menoa yl\u00f6s tai alasp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, ilman muuta.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Toihan on hyv\u00e4 esimerkki my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kattoa aika pitk\u00e4ll\u00e4 aikaj\u00e4nteell\u00e4 n\u00e4it\u00e4 prosesseja. Yks poikkileikkauskuva ei oikein kerro paljoo.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Pakko tohon tuoda esiin, meill\u00e4 oli t\u00e4mm\u00f6sess\u00e4 (-hankkeessa) [0:14:44] oli semmonen tilaisuus, Helsingin kaupungin kanssa j\u00e4rjestettiin, jossa oli muun muassa Maarten van Ham yhteisty\u00f6kumppanina Hollannista puhujana. H\u00e4n antoi yhten\u00e4 vinkkin\u00e4 kaupungeille siin\u00e4 tilaisuudessa, ett\u00e4 ei pid\u00e4 vain seurata jotain vaikka segregaatioindeksin tasoa, semmosta staattista, vaan just n\u00e4it\u00e4 prosesseja pit\u00e4is kaupunkienkin pystyy seuraamaan. Mit\u00e4 siell\u00e4 varsinaisesti on tapahtumassa ja pinnan alla, se auttaa ehk\u00e4 paremmin ennakoimaan mit\u00e4 on tapahtumassa jatkossa.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, toi olikin hyv\u00e4 aasinsilta siihen mit\u00e4 kaupunkien pit\u00e4is tehd\u00e4, jos halutaan vaikuttaa segregaatioon tai gentrifikaatioon? Aleksi, mit\u00e4 sulle tulee mieleen toimivasta kaupunkipolitiikasta tai ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 hyvinvointipolitiikkaan liittyen?<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Toin on vaikee ja laaja kysymys. Haluaako Timo aloittaa? [nauraa]<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Voinhan m\u00e4 aloittaa. Ehk\u00e4 jatkona tosta mit\u00e4 s\u00e4 sanoit hyvinvointipolitiikasta, tietysti se mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on nyt jo useampaan kertaan tuotu esiin, yleisempi eriarvoisuusn\u00e4k\u00f6kulma. T\u00e4\u00e4 on ehk\u00e4 viel v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n viel valtiotason politiikkaa kuin kuntatason. Kaikki mik\u00e4 vaikuttaa eriarvoisuuteen oletettavasti jollain viiveell\u00e4 alkaa n\u00e4kyy my\u00f6s alueellisesti. Jos ajattelee segregaatiota, niin kuitenkin sen yleisemm\u00e4n eriarvoisuuden j\u00e4lken\u00e4 tilassa-<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Toi on varmaan hyv\u00e4 vastaus.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>-semmonen k\u00f6yhyyden v\u00e4hent\u00e4minen ja t\u00e4n tyyppinen. M\u00e4 en tied\u00e4 haluuts s\u00e4 jatkaa n\u00e4ist\u00e4, et sit on tietysti-<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, joo.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>-t\u00e4mm\u00f6sii mit\u00e4 voi oikeesti paikoille tehd\u00e4 kuntatasolla.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Mun mielest\u00e4 toi on hyv\u00e4 vastaus. Musta tuntuu et se usein ohjautuu semmosiin, sen takia toi on ehk\u00e4 vaikea kysymys, kun on monia semmosia yksitt\u00e4isi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, mut m\u00e4 luulen et toi on se isoin asia mit\u00e4 voidaan tehd\u00e4. Jos eriarvoisuus ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy, niin se v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 heijastuu sinne. M\u00e4 oon nyt ollu Smartland-hankkeessa, mik\u00e4 on STN-hanke eli ministeri\u00f6iden rahoittama, mis me on tutkittu segregaatiota. Siin\u00e4 on ollu paljon ty\u00f6pajoja joissa on ollut kauoungin ihmisi\u00e4 mukana, niin siell\u00e4 yksi mik\u00e4 on noussu selke\u00e4sti esille on t\u00e4ydennysrakentaminen, mill\u00e4 voidaan koittaa ehk\u00e4ist\u00e4 segregaatiota. Gentrifikaatioon se ei suoranaisesti liity.<\/p>\n\n\n\n<p>Liittyy silleen, ett\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4ytyy kyll\u00e4, Kallion osalta huomasin jossain vaiheessa ett\u00e4 laajempi Kallion alue, se osa mik\u00e4 n\u00e4ytti ett\u00e4 tulotaso nousee, niin se itse asiassa liittyi t\u00e4ydent\u00e4misrakentamiseen vahvasti. Siell\u00e4 kun rakennetaan uus asuintalo, niin se on luonnollisesti kalliimpi kuin vanhempi asuntokanta. Mut t\u00e4ydennysrakentamisella ja sosiaalisen asuntotuotannon sijoittelulla esimerkiksi, mist\u00e4 Helsingiss\u00e4 on pitk\u00e4 perinne, sill\u00e4 sit\u00e4 voidaan ehk\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ydennysrakentaminen on varmaan muuten sellainen jota kaikissa maissa ei suinkaan voida harrastaa tai kaikissa kaupungeissa. Helsinki on viel\u00e4 aika v\u00e4lj\u00e4\u00e4n rakennettu, mutta Pariisissa tai New Yorkissa mahdollisuudet tolla ehk\u00e4ist\u00e4 segregaatioo on huomattavasti heikommat.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen: Toisaalta Suomessa on ollu paremmat mahdollisuudet mit\u00e4 muualla, ehk\u00e4 enemm\u00e4n t\u00e4yteen rakennetuissa kaupungeissa on ollut se ett\u00e4 on ollu viel tilaa uusiakin asuinalueita rakentaa ja se miten Helsinki on vuosikymmeni\u00e4 harrastanut sit\u00e4 ett\u00e4 uusilla asuinalueilla ja laajemmassa rakentamissa on ollut tiettyj\u00e4 kiinti\u00f6it\u00e4 kuinka suuri osuus asunnoista pit\u00e4\u00e4 olla muuta kuin jotain kovan rahan omistusasuntoja. Kaikkialla ei oo ollu tilaa niille ihan uusille asuinalueille. Usein t\u00e4\u00e4 sosiaalisen sekoittamisen politiikka monissa maissa tarkoittaa nimenomaan jotain t\u00e4ydennysrakentamisen kautta tapahtuvaa. Yritet\u00e4\u00e4n vaikka huono-osaisen alueen kylkeen tuoda niit\u00e4 kalliimpiakin asuntoja. Mutta Suomessa on kuitenkin tota mahdollisuutta, ett\u00e4 alusta l\u00e4htien rakennetaan alueita ik\u00e4\u00e4n kuin kaikille. Se on ollu mun mielest\u00e4 ehk\u00e4 yks syy mink\u00e4 takia ei oo Helsinkik\u00e4\u00e4n niin jyrk\u00e4sti eriytynyt.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, ja tied\u00e4n ett\u00e4 varsinkin amerikkalaisessa keskustelussa se helpommin liittyy v\u00e4lj\u00e4sti sanoen gentrifikaatioon sit\u00e4 kautta, ett\u00e4 jos tehd\u00e4\u00e4n t\u00e4ydennysrakentamista, niin se yleens\u00e4 tarkoittaa ett\u00e4 remontoidaan joku jo olemassa oleva tai puretaan kokonainen talo ja rakennetaan tilalle, mik\u00e4 sitten taas-<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Purkaa vaan t\u00e4ydennysrakentamista, onks se se termi, niin sit\u00e4-<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin, se on taas tietysti niille ihmisille jotka siell\u00e4 jo asuvat hankalampi tilanne, koska heill\u00e4 ei usein oo varaa menn\u00e4 uuteen asuntoon.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, just t\u00e4\u00e4 ett\u00e4 jos se sosiaalinen sekoittaminen tollasella keinolla tarkoittaa ett\u00e4 ne k\u00f6yh\u00e4t joutuu l\u00e4htee sielt\u00e4 pois alta, niin se on v\u00e4h\u00e4n erilainen tilanne kuin ett\u00e4 rakennetaan alusta l\u00e4htien se alue semmoseksi, ett\u00e4 kaikilla on siell\u00e4-<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin, mut tossa oli kyll\u00e4 hyv\u00e4 pointti mink\u00e4 Timo aluksi sanoit, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 liittyy ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 eriarvoisuuskehitykseen, hyvinvointiin, sosiaaliturvaan ja laajemminkin. T\u00e4ll\u00e4 kent\u00e4ll\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 kysymys on nimenomaan se ett\u00e4 kannattaako investoida niihin ihmisiin vai alueisiin. Onks teill\u00e4 t\u00e4h\u00e4n n\u00e4kemyksi\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin, kumpaakin tarvitaan. Kolmantena saatetaan mainita viel\u00e4 yhteydet alueiden v\u00e4lill\u00e4. Monesti sek\u00e4 asuntopolitiikassa ett\u00e4 ehk\u00e4 nimenomaan segregaatioonkin liittyv\u00e4ss\u00e4 politiikassa on ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n semmosta ajattelua, v\u00e4lill\u00e4 t\u00f6rm\u00e4\u00e4 ainakin, ett\u00e4 jollakin yhdell\u00e4 keinolla voitais asia ratkaista ja muut keinot on jotenkin tarpeettomia tai hy\u00f6dytt\u00f6mi\u00e4. Kyl mun mielest\u00e4 kannattaa useita ty\u00f6kaluja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Ihmisiin satsaaminen vaikka sosiaaliturvan tai ty\u00f6llisyyspolitiikan kautta kaikkein suorimmin niit\u00e4 ihmisi\u00e4 auttaa. Sanotaan vaikka ett\u00e4 jotka ehk\u00e4 pysyy k\u00f6yhin\u00e4, niin eiryisesti heid\u00e4n kannalta on hyv\u00e4 satsata my\u00f6s niihin alueisiin, jos heill\u00e4 itell\u00e4\u00e4n ei oo resursseja edet\u00e4 korkeampiin asemiin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 heid\u00e4nkin asuinalueensa ois hyvi\u00e4. T\u00e4mm\u00f6nen esimerkki, ett\u00e4 kummankinlaista politiikkaa varmasti tarvitaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi, onks sulla t\u00e4h\u00e4n t\u00e4ydennett\u00e4v\u00e4\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Toi oli hyvin sanottu. Kyll\u00e4h\u00e4n usein ne t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan. Harvoin yks politiikka pystyy ratkaisemaan niit\u00e4 kaikkia ongelmia.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Aivan, kyseess\u00e4 on aika monitahoinen asia. N\u00e4it\u00e4 kumpaakin, segregaatioon ja gentrifikaatioon, oli ne nyt kolikon samaa vai eri puolta, niin ilmi\u00f6in\u00e4 niihin vaikuttaa huomattavasti muuttoliike. Te kumpikin ootte tutkinu muuttamista, niin miten te ajattelette ett\u00e4 muuttoliike n\u00e4it\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 muovaa?<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Gentrifikaatiossa se on ilmeinen sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 jos hyv\u00e4tuloisia muuttaa johonkin, niin se ajaa sit\u00e4 muuttoliikett\u00e4 ja se on vaarakin siin\u00e4 ett\u00e4 sitten j\u00e4\u00e4v\u00e4t ik\u00e4\u00e4n kuin jalkoihin heikompituloiset ihmiset jotka jo asuu siell\u00e4 alueella. Kalliokin on muuttunut, mutta t\u00e4ss\u00e4 mun omassa jutussa, se loppui vuoteen 2014, ett\u00e4 ehk\u00e4 sit\u00e4 joku vois jossain vaiheessa p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4. Jos joku gradun tai v\u00e4ikk\u00e4rin tekij\u00e4 kuuntelee, niin voi ottaa muhun yhteytt\u00e4. Mutta esimerkiksi tulotaso sill\u00e4 ajanjaksolla mit\u00e4 m\u00e4 katoin, mik\u00e4 oli 2000-lukua muistaakseni, ei ollu kuitenkaan suhteessa koko Helsinkiin mitenk\u00e4\u00e4n radikaalisti noussu. Asuntojen hinnat on karannu k\u00e4sist\u00e4 ja siin\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n semmosta missmatchia, ett\u00e4 gentrifikoituu tavallaan, mutta kuitenkaan ei gentrifikoidu, mik\u00e4 liittyy moneen juttuun. M\u00e4 luulen, et Kallion osalta se on t\u00e4mm\u00f6nen ihan teoreettinen olettamus. Ei oo empiirist\u00e4 tukea t\u00e4lle, en oo tutkinu niin tarkasti, ei ollu semmosta aineistoa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kun tutkin sit\u00e4. Kalliossa on niin pieni\u00e4 asuntoja, ett\u00e4 m\u00e4 luulen ett\u00e4 se ajaa ihmisi\u00e4 my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaiheessa muuttamaan pois sielt\u00e4, mik\u00e4 tarkoittaa ett\u00e4 se on nuorten aikuisten dominoima alue edelleen.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Tohon tekis mieli jatkaa, ett\u00e4 toi on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4 mit\u00e4 m\u00e4 meinasin sanoa. (-) [0:24:16] tuli aika lailla segregaatiota yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4 prosessi. Se voi my\u00f6s muuttaa aluetta, tavallaan gentrifikaation tapauksessa se voi olla t\u00e4mm\u00f6nen et se pidemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle muuttaa oikeesti sit\u00e4 aluetta tai vaikka jos tulee paljon uutta asuntorakentamista tai alueen maine jotenkin hirveesti k\u00e4rsii, niin voi oikeesti alkaa muuttuu se v\u00e4ki siell\u00e4. Mut aika paljon kyse on just tosta, ett\u00e4 nimenomaan se yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 tietynlaisena sit\u00e4 aluetta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kallioon muutetaan nuorina, yksin asuessa, ehk\u00e4 pienituloisina. Sitten kun v\u00e4h\u00e4n aikaa kuluu, ehk\u00e4 tulee perhett\u00e4 ja tulot nousee, niin sitten sielt\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes l\u00f6ydy riitt\u00e4v\u00e4n isoja asuntoja, niin muutetaan pois sielt\u00e4. Tilalle muuttaa ehk\u00e4 uus pienituloinen nuori. Tyypillist\u00e4 se on just, ett\u00e4 alueet pysyy sellaisina, et aika paljon loppujen lopuks vaihtuu monella alueella se v\u00e4ki ajan kuluessa, mutta usein sinne tullaan tietynlaisessa el\u00e4m\u00e4ntilanteessa ja jos on vaikka hyvin huono-osaisesta alueesta kyse, niin sitten ehk\u00e4 kun alkaa rahaa kertym\u00e4\u00e4n, niin sitten ehk\u00e4 muutetaan jonnekin minne sitten onkin jo varaa, jonnekin houkuttelevammalle alueelle. Tulotaso ei ehk\u00e4 niin nopeesti yleens\u00e4, se tietyill\u00e4 alueilla pysyv\u00e4n v\u00e4est\u00f6n sosioekonominen asema ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muutu kauheesti pidemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle, my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 varsinkaan, mutta just t\u00e4\u00e4 muuttoliike voi sit\u00e4 rakennetta enemm\u00e4nkin muokata.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Kuinka tietoisesti ihmiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u2019M\u00e4 haluun muuttaa It\u00e4-Pakilaan, se on kaikkein ihanin Helsingin alue\u2019 vai ett\u00e4 resurssit ohjaa, neli\u00f6hinta? Kuinka paljon alueen maineella tai muulla on v\u00e4li\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4 luulen, ett\u00e4 jos taloustieteilij\u00f6ilt\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n, niin heid\u00e4n vastauksensa on ett\u00e4 nimenomaan se hintataso kertoo siit\u00e4 ett\u00e4 se on jotenkin hyv\u00e4 tai haluttu alue. Siin\u00e4 on tavallaan v\u00e4h\u00e4n samasta asiasta kyse, siin\u00e4 ett\u00e4 kuinka kiva se alue on ja kuinka kallista siell\u00e4 on. Mutta kyll\u00e4h\u00e4n ihmiset my\u00f6s niilt\u00e4 alueilta mihin heill\u00e4 on varaa yritt\u00e4\u00e4 joillain p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, et mik\u00e4 on se kiinnostavin. M\u00e4 en osaa tohon ehk\u00e4 sill\u00e4 tavalla muuta sanoa kuin ett\u00e4 kyll\u00e4h\u00e4n sill\u00e4 varmasti on, et ihmiset hakee, jotkut haluaa vaikka pientaloalueelle, jotkut urbaanimpaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6 ja lapsiperheet haluaa ehk\u00e4 rauhallisemmalle, v\u00e4ljemm\u00e4lle alueelle ja t\u00e4n tyyppisi\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntilanteisiin liittyvi\u00e4 eroja kyll\u00e4 on. Mutta m\u00e4 en osaa kunnolla sanoa kuinka isossa roolissa esimerkiksi Helsingiss\u00e4 on se ett\u00e4 halutaan arvostetulle alueelle, varmasti joillakin, mutta en osaa mit\u00e4\u00e4n tarkempaa tosta sanoa.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikee kysymys, en osaa m\u00e4k\u00e4\u00e4n sanoa kuinka paljon se vaikuttaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Timo, m\u00e4 mietin sit\u00e4 sun tutkimusta jossa on n\u00e4it\u00e4 koulunk\u00e4yntialueita ja segregaatiota. Liittyyks se kuitenkin t\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 perheet muuttaa alueelle jossa on jotenkin paremmaks katsottu koulu tai semmonen oppimisymp\u00e4rist\u00f6?<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Toi on tietysti yks juttu. Monestihan nostetaan koulujen merkityst\u00e4 segregaatiokehityksess\u00e4 esille. Eli jos halutaan lapsi tiettyyn kouluun, ja koulullakin on omat maineensa, joissa voi olla jotain todellisia perusteita tai sitten enemm\u00e4n mielikuviin perustuvia, mutta se miten esimerkiksi Helsingiss\u00e4, kun yleens\u00e4 koululla on ne ihan omat oppilaaksiottoalueensa, niin varmin keino saada lapsi tiettyyn kouluun on muuttaa sen sen koulun oppilaaksiottoalueelle. Yritettiin sit\u00e4 tutkia tosiaan ja kai me jollain tapaa onnistuttiin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 oli oppilaaksialueiden rajoilla merkityst\u00e4 sille mihin nimenomaan v\u00e4h\u00e4n parempituloiset suomalaistaustaiset alle kouluik\u00e4isten lasten perheet muuttaa Helsingiss\u00e4. Lapsiperheill\u00e4 esimerkiksi etninen segregaatio on vahvempaa kuin muilla kuin lapsiperheill\u00e4, joka osittain voi liittyy koulujen merkitykseen asuinpaikoilla.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Itseh\u00e4n en tiet\u00e4isi, mitk\u00e4 on koulunk\u00e4yntipiirit t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Aleksi, kerroit aiemmin ett\u00e4 sulla on siin\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 oleva lapsi. T\u00e4\u00e4 koulunk\u00e4yntikin tulee kohta ajankohtaiseksi, niin kuinka hyvin teill\u00e4 on strategia hallussa, ett\u00e4 minne pit\u00e4\u00e4 muuttaa ett\u00e4 lapsi saadaan eliittikouluun?<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Sen n\u00e4kee vasta sen j\u00e4lkeen ku on muutettu. En osaa sanoa [nauraa] onko p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 se eliittikouluun p\u00e4\u00e4tyy, ehk\u00e4 ei. Mutta kyll\u00e4h\u00e4n-<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Onks t\u00e4\u00e4 semmonen jota ajattelee t\u00e4ss\u00e4 anekdoottitasolla?<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Kyl anekdoottitasolla se ilman muuta on semmonen asia mit\u00e4 ajattelee. Sek\u00e4 sen koulun suhteen ett\u00e4 ihan senkin suhteen ett\u00e4 mink\u00e4lainen k\u00e4velymatka lapsella on sinne koululle. M\u00e4 en oo Timon tutkimusta viel\u00e4 kerenny lukemaan, se on mun lukulistalla. Mielenkiintoista tutustua tuloksiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Siihen liittyy semmonen vaikee kysymys, tavallaan t\u00e4\u00e4 ett\u00e4 Helsingiss\u00e4 nimenomaan joka koululla on se oma oppilaaksiottoalue, niin se ehk\u00e4 luo mahdollisuuksia taktikointiin. Jos ei ois, niin kuin monissa kaupungeissakaan ei oo joka koululla omaa aluetta, vaan laajempia alueita joissa on usea koulu. Ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ihan varmuudella tied\u00e4 mihin kouluun lapsi p\u00e4\u00e4tyy, niin tavallaan semmonen vois v\u00e4h\u00e4n hillit\u00e4 t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 segregaatioprosessia. Mut tietysti just vanhemman kannalta ois ihan kiva, et koulu ois l\u00e4hell\u00e4. T\u00e4mm\u00f6set k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kysymykset siihen tulee tietysti vastapainona. Voi olla v\u00e4h\u00e4n vaikee ratkaista mik\u00e4 on se ideaali, kaikille oikeudenmukainen j\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>On, jostain julkisuudesta oon lukenu semmosia esityksi\u00e4 ett\u00e4 ne rajat v\u00e4h\u00e4n joustais vuosittain tai-<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, eih\u00e4n ne mitenk\u00e4\u00e4n, niit\u00e4 muutellaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, en tied\u00e4 oisko se fiksumpi systeemi.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Mut eik\u00f6 hyv\u00e4osaiset aina osaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ne tavat mill\u00e4 tavalla ne saa lapsensa erityisille luokille, valitsemalla ranskan ykk\u00f6skieleks tai n\u00e4in?<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, m\u00e4 oon ite tehny v\u00e4it\u00f6skirjan aiheesta, my\u00f6hemminkin t\u00e4t\u00e4 ylisukupolvista eriarvoisuutta, niin (&#8211;) [0:31:33] nyrkkis\u00e4\u00e4nt\u00f6, ett\u00e4 luo j\u00e4rjestelm\u00e4 ja ihmiset l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sen tavan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Totta kai jokainen haluaa lapsellensa parasta. Mutta sanoisin, ett\u00e4 kyll\u00e4 Helsingiss\u00e4, p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla ja muuallakin Suomessa on viel\u00e4 silleen ihan hyv\u00e4 tilanne, ett\u00e4 v\u00e4itt\u00e4isin ett\u00e4 on viel\u00e4 harvassa semmoset alueet joita yleisell\u00e4 tasolla v\u00e4ltett\u00e4isiin lapsiperhein\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Yks viel\u00e4 mik\u00e4 tuli tohon mieleen, tietysti hyv\u00e4osaisimmat yleens\u00e4 aina l\u00f6yt\u00e4\u00e4 keinot miten edist\u00e4\u00e4 oman lapsen kilpailuasemaa, niin siihen liittyy tietysti se ett\u00e4 jos keksitt\u00e4is j\u00e4rjestelm\u00e4 jossa ei ois mit\u00e4\u00e4n mahdollisuuksia parempiosaisilla edist\u00e4\u00e4 lapsensa etua, niin se ois aika vaikee ehk\u00e4 poliittisesti saada toteutettua, t\u00e4mm\u00f6nen j\u00e4rjestelm\u00e4. Mink\u00e4k\u00f6h\u00e4nlainen komentotalous siin\u00e4 sit ois kyseess\u00e4. Mutta my\u00f6s tavallaan lievemp\u00e4n\u00e4 versiona se poliittinen vastustus, esimerkiksi mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n koulujen oppilaaksiottoalueille, se on aikamoista, jos pyrit\u00e4\u00e4n jotain isompii muutoksii t\u00e4mm\u00f6siin tekem\u00e4\u00e4n. Vaikka keksitt\u00e4is jotain hienoja j\u00e4rjestelmi\u00e4, niin on toinen kysymys ett\u00e4 saadaanko niit\u00e4 toteutettua.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>On, ja seh\u00e4n on tommonen klassinen, et semmonen j\u00e4rjestelm\u00e4 olis my\u00f6s ihmisten n\u00e4k\u00f6kulmasta aivan semmonen-<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin niin, oisko se sitten-<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Dystooppinen.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p> pesuveden mukana sitten lapsi.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Totta kai ihmisill\u00e4 t\u00e4ytyy olla my\u00f6s se mahdollisuus (-).<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Eiks kuitenkin Helsingiss\u00e4 vai yleisemminkin Suomessa koulut joissa on enemm\u00e4n vieraskielisi\u00e4 lapsia saa jotain ekstra rahoitusta, ett\u00e4 sit\u00e4 kompensoidaan jollakin tavalla?<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Mik\u00e4s sen nimi on nyky\u00e4\u00e4n, ennen se oli positiivisen diskriminaation m\u00e4\u00e4r\u00e4raha. Onkohan se tarveperusteinen resurssointi t\u00e4n hetkinen termi. Kyl kai sit\u00e4 valtakunnallisestikin on. M\u00e4 en oo ihan varma mik\u00e4 se tilanne on valtakunnallisesti, mutta Helsingiss\u00e4 ollaan kauemmin tehty t\u00e4n tyyppist\u00e4. Ne ei mit\u00e4\u00e4n kauheen isoja rahoja oo ollu, mutta niill\u00e4 saadaan vaikka koulunk\u00e4yntiavustajia v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n palkattua kuin muissa kouluissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Me ollaan puhuttu muuttamisen vaikutuksesta alueisiin ja mink\u00e4 takia vaikka lasten koulunk\u00e4ynnin takia muutetaan, niin yks kysymys on my\u00f6s se miten muuttaminen itsess\u00e4\u00e4n vaikuttaa vaikka lapsiin. Aleksi, s\u00e4 oot tutkinu muuttamisen yhteytt\u00e4 lapsen koulumenestykseen. Huomasitte Saksaa ja Suomea vertailemalla, ett\u00e4 muuttamisella oli negatiivinen yhteys. Mist\u00e4 t\u00e4\u00e4 oikein kertoo?<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Se on aihe johon mielell\u00e4\u00e4n palais viel\u00e4 tutkimuksen kanssa ja tutkis sit\u00e4 tarkemmin. L\u00f6ydettiin negatiivinen yhteys sen v\u00e4lill\u00e4. Me katottiin nimenomaan seutukuntien v\u00e4lisi\u00e4 muuttoja eli ett\u00e4 teoreettisesti ajatellaan ett\u00e4 lapsella ja vanhemmilla sosiaaliset verkostot k\u00e4rsii siit\u00e4 ett\u00e4 muuttaa eri paikasta toiseen. Mist\u00e4 se kertoo? Se on hyv\u00e4 kysymys. M\u00e4 en uskalla varmasti sanoa, ett\u00e4 se olis se muuttaminen, se voi olla my\u00f6s jonkin tyyppist\u00e4 valikoitumista siin\u00e4 ett\u00e4 ketk\u00e4 p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t muuttamaan ja ett\u00e4 heill\u00e4 menee huonommin. Meill\u00e4 on tutkimusajatuksia miten sit\u00e4 vois tarkemmin tutkia ja ehk\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4siks siihen ett\u00e4 onko se se muuttaminen itsess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin, onko kuitenkin niin, ett\u00e4 esimerkiksi pienituloiset tai nuoremmat vanhemmat muuttaa enemm\u00e4n ja t\u00e4\u00e4 voiskin olla jotenkin yhteydess\u00e4 siihen?<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo. Nyt pit\u00e4is muistaa detaljitasolla miten ne meid\u00e4n tulokset meni, mutta Suomessa se ei oo ihan niin itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, koska ainakin se kuka muuttaa enemm\u00e4n ei menny ihan suoraan niin ett\u00e4 heikommassa asemassa olevat muuttais enemm\u00e4n. Muistaakseni esimerkiksi koulutetummat ihmiset muutti enemm\u00e4n seutukuntien v\u00e4lill\u00e4. Se mit\u00e4 ehk\u00e4 uskaltaisin sanoa meid\u00e4n tulosten pohjalta on se ett\u00e4 kun usein muuttamisella ajatellaan olevan lapseenkin positiivinen vaikutus, niin ainakaan t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 me ei nyt havaittu. Sit\u00e4 on varmaan monen suuntaisia.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4 luulen, et jonkun verran erilaisia tuloksia saattais tulla jos katottais kunnan sis\u00e4isi\u00e4 muuttoja. Niiss\u00e4 ehk\u00e4-<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Ilman muuta.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>-semmonen et joku lapsiperhe jatkuvasti muuttaa saattaa ehk\u00e4 liittyy huono-osaisempiin. Seutukuntien v\u00e4lill\u00e4 muutetaan usein ty\u00f6paikan per\u00e4ss\u00e4. Kunnan sis\u00e4ll\u00e4 se voi olla v\u00e4h\u00e4n muista syist\u00e4 johtuvaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, ja ihan erilainen ilmi\u00f6. Seutukuntien v\u00e4lill\u00e4 on my\u00f6s helppo ajatella miten se sosiaalinen kontaktiverkosto tavallaan hajoaa. Mutta jos Helsingiss\u00e4 muuttaa yhdest\u00e4 kaupunginosasta viereiseen, niin se ei varmasti hajota samalla tavalla. Lasten kaverit s\u00e4ilyy, vaikka ne olis v\u00e4h\u00e4n kauempana.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Tossahan pit\u00e4is p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4siks siihen, ett\u00e4 mink\u00e4 takia muutetaan. Onko j\u00e4\u00e4ny ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi ja sen takia muuttaa vai tulotaso kenties paranee.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Meill\u00e4 alkuper\u00e4inen ajatus oli enemm\u00e4nkin tuota tutkia, mutta t\u00e4\u00e4 oli rekisteripohjainen tutkimus eli seurattiin ihmisi\u00e4, mist\u00e4 tietysti n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ihmisten asuinpaikka. Eli heit\u00e4 on helppo seurata ja sit n\u00e4h\u00e4\u00e4n koulutus ja tulotaso. Ihmiset eiv\u00e4t saa \u00e4\u00e4nt\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 rekisteriss\u00e4, siell\u00e4 ei ole tietoa mit\u00e4 he ovat ajatelleet ja sen haarukoiminen osottautui yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n vaikeeks. Varmaan siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 muutoissa ehk\u00e4 usein on monta tekij\u00e4\u00e4. Yks mik\u00e4 selv\u00e4sti liittyy muuttamiseen on tietysti, ett\u00e4 jos vanhemmat p\u00e4\u00e4tyy eroamaan, mut se on aika luontevaakin, koska siin\u00e4 kenties muutetaan ja ehk\u00e4 uudelleen pariudutaan ja sekin saattaa aiheuttaa seutukuntien v\u00e4lisi\u00e4 muuttoja.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Musta ainakin Jenkeiss\u00e4 on k\u00e4ytetty sit\u00e4 t\u00e4mm\u00f6sen\u00e4 syy-seuraus-suhteen selvitt\u00e4misess\u00e4, ett\u00e4 on katottu puolustusvoimissa ty\u00f6ss\u00e4 olevia jotka aina v\u00e4lill\u00e4 v\u00e4h\u00e4n niin kuin pakkosiirret\u00e4\u00e4n alueelle toiselle ja t\u00e4ss\u00e4 tulee ulkopuolelta se muuttamisen shokkitarve.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4mm\u00f6sii luonnollisii koeasetelmii mielell\u00e4\u00e4n jos halutaan oikeesti kausaalista vaikutusta. Se ett\u00e4 muutetaan tosi paljon, niin siin\u00e4 usein on taustalla jotain mit\u00e4 voi olla vaikea saada mitattua, ett\u00e4 mink\u00e4 takia muutetaan niin paljon. Niit\u00e4 voi olla aika vaikee l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tai keksi\u00e4 n\u00e4it\u00e4 asetelmia.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Niit\u00e4 on hyvin vaikee. Esimerkiksi t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa mik\u00e4 me tehtiin, miss\u00e4 Patricia McMullin oli ykk\u00f6skirjoittana, me vertailtiin Saksaa ja Suomea. Saksan aineisto oli semmonen, ett\u00e4 oli hyvin vaikeaa tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n monimutkaisempaa. Eli sen takia se Suomenkin analyysi rajattiin aika simppeliksi. Katottiin vaan yhteyksi\u00e4 aika yksinkertaisella tavalla.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Mut tosi kiinnostava teema varsinkin just sen kannalta et n\u00e4ht\u00e4is mik\u00e4 se sosiaalisten verkostojen rooli on t\u00e4mm\u00f6sess\u00e4 tilanteessa. Toivottavasti l\u00f6yd\u00e4tte hyv\u00e4n asetelman mill\u00e4 jatkaa t\u00e4t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>On meill\u00e4 jotain ajatuksia miten sit\u00e4 vois Suomessakin tutkia.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Mit\u00e4 ajattelette, pit\u00e4isk\u00f6 jotenkin poliittisin keinoin vaikuttaa ihmisten muuttoliikkeeseen kaupunkien sis\u00e4ll\u00e4 tai v\u00e4lill\u00e4? T\u00e4\u00e4 kuulostaa v\u00e4h\u00e4n totalitaristiselta ajatukselta [nauraa], mutta jotenkin ohjata sit\u00e4 mihin ihmiset asettuu asumaan?<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Ekana tohon tekee mieli sanoa, ett\u00e4 oikeastaan siihen vaikutetaan jo. Se ett\u00e4 Suomessa on sosiaaliturva olemassa, niin ei tuu semmosia pakkomuuttoja niin paljon. M\u00e4 en ti\u00e4 onks n\u00e4in, mutta jos Suomessa vaikka pienituloiset ei muuta ihan niin paljon kuin jossain muissa maissa, niin ehk\u00e4 yks hypoteettinen selitys voi olla ett\u00e4 on sen verran hyv\u00e4 sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4, ett\u00e4 jos tulot tippuu, niin jossain muissa maissa voi olla aika lailla pakko muuttaa jonnekin halvempaa heti kun joutuu vaikka ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi. Suomessa sosiaaliturvalla voidaan pehment\u00e4\u00e4 t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 niin sanottuja shokkeja, se siin\u00e4 jo auttaa. Ehk\u00e4 muuten m\u00e4 itte aattelen, ett\u00e4 pit\u00e4is enemm\u00e4nkin pit\u00e4is politiikalla pyrki\u00e4 siihen ett\u00e4 on mahdollisuuksia muuttaa, ett\u00e4 my\u00f6s niill\u00e4 joilla on heikommat resurssit ei ois liian suppeat valinnan mahdollisuudet. Ja toisaalta ett\u00e4 erilaiset alueet, muuttokohteet, pysyis riitt\u00e4v\u00e4n houkuttelevina muuttokohteina. Ettei ett\u00e4 vain joillakin on kiva asua ja kaikkialla muualla kauheeta. T\u00e4n tyyppisiin muuttojen taustalla oleviin syihin vaikuttaminen on ehk\u00e4 sosiaaliturvan lis\u00e4ks mik\u00e4 mulle tulee ekana mieleen.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Tohon on helppo yhtyy. Lyhyt radikaali vastaus on, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 [nauraa]. Ihan niin kuin Timo sanoi, mun mielest\u00e4 siihen vaikutetaan jo nyt paljon. Sosiaaliturva on varmaan yks t\u00e4rkeimpi\u00e4. Mutta just toi mist\u00e4 aikaisemmin keskusteltiin, sekoittamispolitiikka, ett\u00e4 eri asuinmuotoja esimerkiksi uudella alueella sekoitetaan, niin ep\u00e4suorasti se tietenkin vaikuttaa siihen mihin ihmisi\u00e4 muuttaa. Esimerkiksi kaupungin vuokra-asuntojen kohdalla aika suoraankin. Ihminen joka hakee kaupungin vuokra-asuntoa, siihen miss\u00e4 h\u00e4n asuu voidaan vaikuttaa paljon vahvemmin.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Siit\u00e4 on viime vuosina taas puhuttu, kun on ollut ep\u00e4suhtaa sen suhteen miss\u00e4 asuu ty\u00f6ik\u00e4ist\u00e4 porukkaa ja miss\u00e4 ne ty\u00f6paikat on. Mutta jos on investoinut omakotitaloon jossain syrj\u00e4kyl\u00e4ll\u00e4 ja asunnon arvo on romahtanut, niin mahdollisuudet muuttaa voivat olla aika pienet tai taloudellinen tappio on siin\u00e4 aika merkitt\u00e4v\u00e4. Onks t\u00e4\u00e4 my\u00f6s semmonen johon pit\u00e4is vaikuttaa jotenkin?<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>On toi varmaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikee kysymys.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4\u00e4 liittyy gentrifikaatioon osin my\u00f6s. Kyll\u00e4h\u00e4n molemmissa on, ett\u00e4 se voi olla taloudellisesti tosi vaikeeta. Sen lis\u00e4ksi se, ett\u00e4 kyll\u00e4h\u00e4n ihminen on luonnostaan sill\u00e4 tavalla sosiaalinen el\u00e4in, ett\u00e4 juurtuu siihen asuinpaikkaan. Omalla kohdalla justiin me aloitetaan suuremman asunnon etsimist\u00e4, mutta haluttais oikeestaan pysy\u00e4 sill\u00e4 alueella miss\u00e4 ollaan. M\u00e4 luulen, ett\u00e4 jos p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n jollekin toiselle alueelle, niin viiden vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 ollaan siell\u00e4 todella tyytyv\u00e4isi\u00e4. Mutta kyll\u00e4h\u00e4n se jos on vuosikymmeni\u00e4 asunut jossain, niin se on ehk\u00e4 semmonen sokea piste. Talouspoliittiselle keskustelulle, miss\u00e4 painottuu se ett\u00e4 ihmisen pit\u00e4is menn\u00e4 sinne miss\u00e4 t\u00f6it\u00e4 on ja pit\u00e4is ik\u00e4\u00e4n kuin, ett\u00e4 se on talouden n\u00e4k\u00f6kulmasta hyv\u00e4 ratkaisu. T\u00e4ytyy tietysti ottaa huomioon se ett\u00e4 ihminen on juurtunu johonkin.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Mulla on se k\u00e4sitys, et Suomessa v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n juurrutaan paikkoihin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, mun ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni on jotenkin helpommin muutetaan ymp\u00e4ri maata ehk\u00e4 niitten ty\u00f6paikkojen per\u00e4ss\u00e4. Tosin voi olla, et siin\u00e4 on my\u00f6s taustalla jotain, ett\u00e4 on pakko l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ty\u00f6 jos haluaa toimeen mitenk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Kyll\u00e4h\u00e4n siin\u00e4 on varmaan taustalla sekin, ett\u00e4 Suomessa ton tyyppinen muuttoliike on maaseutumaisemasta kaupunkimaisemaan. Yhdysvalloissa Detroitista johonkin toiseen suureen kaupunkiin-<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Niit\u00e4 vaihtoehtoja on.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>-ett\u00e4 se on silleen samanlaisempaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>-tavallaan ett\u00e4 milj\u00f6\u00f6 voi pysy\u00e4 samanlaisena muutonkin j\u00e4lkeen. Joo, se on tietysti. Mutta toi mit\u00e4 s\u00e4 otit esiin, t\u00e4\u00e4 ett\u00e4 syrj\u00e4seuduilla sen asunnon arvo ehk\u00e4 on mit\u00e4t\u00f6itynyt, niin se on tosi vaikea ett\u00e4 mit\u00e4 ihmett\u00e4 sille voi tehd\u00e4 jos haluttais ik\u00e4\u00e4n kuin edist\u00e4\u00e4, et sielt\u00e4 on mahdollista tulla ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4 jonnekin keskuksiin. Miten se on mahdollista jos olemassa olevaa asuntoa ei saa edes myyty\u00e4 tai siit\u00e4 ei juuri mit\u00e4\u00e4n saa ja sitten siell\u00e4 kasvukeskuksessa on tosi kalliit asunnot, niin se on kyll\u00e4 kiper\u00e4. En uskalla itte ihan siihen yritt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ratkaisua keksi\u00e4. Yksh\u00e4n mik\u00e4 on havaittu, mit\u00e4 on tutkittu Suomessa, on varainsiirtovero. Kyl kai mun ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni on havaittu, ett\u00e4 se jonkun verran v\u00e4hent\u00e4\u00e4 muuttoja. Se ei tainnu olla mik\u00e4\u00e4n mullistavan suuri se efekti mik\u00e4 tutkimuksessa havaittiin. Mutta t\u00e4mm\u00f6nenkin, se koskee nyt enemm\u00e4n v\u00e4h\u00e4n toisenlaisia tilanteita, joissa saa kuitenkin myyty\u00e4 omakotitalon, se siit\u00e4 maksettava vero, ilmeisesti t\u00e4mm\u00f6sill\u00e4 yksityiskohdilla voi olla joku pieni muuttoja hillitsev\u00e4 vaikutus. Mutta on kyl vaikee t\u00e4\u00e4 syrj\u00e4seutujen tilanne, mit\u00e4 sille.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4h\u00e4n ollaan puhuttu asumisen ja hyvinvointivaltion roolista, ett\u00e4 kuinka paljon julkinen valta vaikuttaa siihen miss\u00e4 me asutaan ja paljon me siit\u00e4 maksetaan. Itse asiassa k\u00e4vin ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n nettisivuilla, joka Suomessa vastaakin asumiseen liittyvist\u00e4 kysymyksist\u00e4. Huomasin sielt\u00e4 kuinka valtion tukemalla asuntotuotannolla on huomattava rooli Suomessa ja joka kolmas asunto on Suomessa rakennettu valtion tukema. T\u00e4\u00e4 on varmaan aika merkitt\u00e4v\u00e4 tapa pyrki\u00e4 kohtuuhintaiseen asumiseen. Timo, s\u00e4kin oot ollut kiinnostunut kohtuuhintaisen asumisen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 ja sen yhteiskunnallisesta merkityksest\u00e4. Mit\u00e4 haasteita s\u00e4 n\u00e4et, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6seen tavoitteeseen liittyy Suomessa?<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Ekana m\u00e4 ottaisin sen esiin, ett\u00e4 mik\u00e4 voi menn\u00e4 helposti vikaan jos vain ajatellaan, ehk\u00e4 se on my\u00f6s yleisempi kysymys t\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 jos halutaan kohtuuhintaista asumista tuottaa, niin pit\u00e4\u00e4 muistaa muutkin asiat kuin se itse kohtuuhintaisuus. Se miten on luotu just semmosta aika pysyv\u00e4\u00e4 segregaatioo esimerkiksi Ruotsissa t\u00e4n niin sanotun miljoonaohjelman aikaan 60-luvulla, paljon rakennettiin jonnekin kauas miss\u00e4 maa oli halpaa. Paljon rakennettiin halpoja asuntoja samaan paikkaan. T\u00e4n tyyppinen, ett\u00e4 ajatellaan vaan miten saadaan mahdollisimman paljon halpoja asuntoja tuotettua, niin se yleens\u00e4 johtaa segregaatio-ongelmiin tai jos ne on liian kaukana ty\u00f6paikoista. Spatial missmatch-termi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n jos potentiaaliset ty\u00f6ntekij\u00e4t asuu liian hankalien yhteyksien p\u00e4\u00e4st\u00e4 ty\u00f6paikoista, niin voidaan luoda t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 ongelmia.<\/p>\n\n\n\n<p>Pit\u00e4is muistaa samalla kun miettii kohtuuhintaisuutta n\u00e4it\u00e4 muitakin n\u00e4k\u00f6kulmia. Ehk\u00e4 muuten keskeisin kysymys on, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4k\u00f6 tukea jotain asuntojen tuotantoa, valmiiks jotenkin kohtuuhintaisia asuntoja vai pit\u00e4\u00e4k\u00f6 tukea henkil\u00f6iden mahdollisuuksia selviyty\u00e4 asumiskustannuksista jollakin rahallisella tuella. T\u00e4\u00e4 on yks semmonen kysymys jossa tuntuu vallitsevan joko-tai-ajattelua. Jotkut on sit\u00e4 mielt\u00e4 ettei tarvittais ollenkaan julkisia vuokra-asuntoja ja joittenkin mielest\u00e4 ne nimenomaan on se jolla t\u00e4\u00e4 asia ratkaistaan. Kummallakin on mun mielest\u00e4 hyv\u00e4t ja huonot puolensa. Esimerkiksi jos aattelee asumistukea, toimeentulotukea jota saadaan asumismenoihin, niin niitten avulla on tavallaan se koko, teoriassa ainakin melkein koko se asuntakanta k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 minne voi muuttaa, et se ei niin suoraan osoita tiettyyn paikkaan sit\u00e4 asumista kuin tietyt asunnot jotka on jotenkin l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kohtuuhintaisia. Sit taas n\u00e4\u00e4 asunnot, ne voi esimerkiksi gentrifikaatiota sill\u00e4 tavalla jarruttaa, ett\u00e4 niill\u00e4kin alueilla joilla yleinen vuokrataso nousee, niin jos on t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kohtuuhintaisia asuntoja, niin niill\u00e4 saattaa pysy\u00e4 kuitenkin viel\u00e4 se vuokrataso semmosena ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 niihin voi olla p\u00e4\u00e4sy niill\u00e4kin jotka ei p\u00e4rj\u00e4\u00e4 yksityisill\u00e4 markkinoilla. Noi on ne kaks perus politiikkavaihtoehtoa. M\u00e4 n\u00e4en ainakin kummassakin sek\u00e4 hyvi\u00e4 ett\u00e4 huonoja puolia.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi, s\u00e4 oot k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni v\u00e4it\u00f6skirjassasi jo tutkinut omistusasumista. Se taitaa olla sellainen ihanne Suomessa edelleenkin, ett\u00e4 kaikkien pit\u00e4\u00e4 omistaa asunto. Onko n\u00e4in?<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>On se varmaan ihanne, ainakin niin moni omistaa asunnon.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Onko t\u00e4t\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4 poliittisesti tavoitella? Sit\u00e4 kuitenkin tuetaan my\u00f6s.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Se on j\u00e4rkev\u00e4 ja ei oo j\u00e4rkev\u00e4. M\u00e4 oon tutkinut nimenomaan omistusasumisen periytymist\u00e4 tai sit\u00e4 ett\u00e4 kuinka vahvasti perhetausta vaikuttaa siihen p\u00e4\u00e4tyyk\u00f6 omistusasumiseen. Siin\u00e4 olen l\u00e4hinn\u00e4 havainnut, ett\u00e4 se vaikuttaa. Eri asioita on aina vaikeaa vertailla, ett\u00e4 mik\u00e4 on paljon miss\u00e4kin asiassa, mutta kuitenkin ihan selke\u00e4sti vaikuttaa. T\u00e4\u00e4 tietysti avaa sen kysymyksen, ett\u00e4 kun me tuetaan omistusasumista esimerkiksi verohelpotuksin tai muilla keinoilla, niin me tavallaan vahvistetaan samaan aikaan ylisukupolvista periytymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta kyll\u00e4h\u00e4n omistusasumisen tukemiseen on varmaan monia poliittisia syit\u00e4. Muistan joskus kauan sitten Timon kanssa keskustelleeni jossain, miss\u00e4 nousi esille, oisko ollu jopa ett\u00e4 kansalaisvarallisuuden kerrytt\u00e4minen olis ollu t\u00e4mm\u00f6nen alkuper\u00e4inen syy miksi omistusasumista on l\u00e4hdetty tukemaan. Se ett\u00e4 ihmiset omistaa asuntonsa, siin\u00e4 on siin\u00e4 mieless\u00e4 hyvi\u00e4 puolia, kun se on jokaiselle ihmiselle aika iso kuluer\u00e4, niin ainakin silloin kun omistaa asunnon, se on vakaampi kuluer\u00e4. Vuokrataso tai hintataso nousee, niin jos ihmisell\u00e4 on jo se asuntolaina, niin paljonko h\u00e4n maksaa asuntolainaa, niin se ei niin vahvasti vaikuta.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Jos alkaa korot taas nousee jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4-<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin, sitten se on taas-<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Siit\u00e4 on niin kauan aikaa ku ne on viimeks noussu, niin ei en\u00e4\u00e4 muisteta sit\u00e4 aikaa, mut sit voi tapahtua kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin, mut en m\u00e4 ehk\u00e4 osaa sanoa onko se absoluuttisesti hyv\u00e4 tai huono asia.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4 oon lukenu Barack Obaman el\u00e4m\u00e4kertaa ja siin\u00e4 on aika hurjaa kun k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi 2008 finanssikriisin alkuja ja asuntokauppameininki\u00e4, josta tulee my\u00f6s mieleen 90-luvun alun tilanteet, ett\u00e4 ihmiset on j\u00e4\u00e4ny kahden asunnon loukkuun vaikka. Siin\u00e4 on tosi kiinnostava historiallinen konteksti my\u00f6s t\u00e4lle keskustelulle.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Tohon tekis mieli kommentoida, ett\u00e4 yks hy\u00f6ty omistusasumisesta voi olla on just varallisuuden kartuttaminen. Suomessahan kotitalouksien varallisuus l\u00e4hinn\u00e4 koostuu asunnoista. T\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma, ett\u00e4 pit\u00e4isk\u00f6 kaikilla olla mahdollisuus saada sill\u00e4 tavalla kartutettua omaisuutta, finanssikriisi oli siin\u00e4 mieless\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki, koska seh\u00e4n liittyi aika paljon, siin\u00e4 yhten\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 oli Yhdysvalloissa k\u00f6yhemmille, niin sanotuille mustille my\u00f6nnetyt v\u00e4h\u00e4n, olikohan se predatory lending vai mik\u00e4 se termi olla, v\u00e4h\u00e4n heit\u00e4 hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4en huonoilla ehdoilla my\u00f6nnettiin asuntolainoja, aika riskilainoja, jotka jotenkin kaatu k\u00e4siin. Siin\u00e4 tulee t\u00e4\u00e4 ongelma, ett\u00e4 jos oikein paljon edistett\u00e4is omistusasumista, niin useammalla vois olla mahdollisuus kartuttaa sit\u00e4 omaisuutta samalla tavalla kun parempiosaisetkin kartuttaa. Mut jossain vaiheessa tietysti, jos on hyvin ep\u00e4varma el\u00e4m\u00e4ntilanne ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 selviydyk\u00e4\u00e4n oikein siit\u00e4 lainan maksusta. Se voi ongelmiinkin johtaa, semmonen ylenm\u00e4\u00e4r\u00e4inen omistusasumisen lis\u00e4\u00e4minen. T\u00e4\u00e4 varallisuuspuoli on mun mielest\u00e4 siin\u00e4 hankalin kysymys, ett\u00e4 jos ajatellaan ett\u00e4 ty\u00f6markkinoiden sujuvuuden takia pyritt\u00e4is enemm\u00e4n edist\u00e4\u00e4 vaikka vuokralla asumista, niin mink\u00e4laisia seurauksia varallisuuden jakautumisen kannalta sill\u00e4 sitten ois.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Semmonen t\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4, ett\u00e4 vaikka ei ehk\u00e4 osaa sanoa onks omistusasuminen nyt absoluuttisesti, molemmissa on puolensa. Mutta Suomessa, k\u00e4vin kattomassa, en\u00e4\u00e4 muista miss\u00e4, mutta VATT:lla on semmonen muistio miss\u00e4 he vertailee asumisen verotusta, Essi Eerola ja kumppanit. Siin\u00e4 esimerkiksi todetaan, ett\u00e4 omistusasumista tuetaan enemm\u00e4n kuin vuokra-asumista. T\u00e4\u00e4 on mun mielest\u00e4 semmonen, ett\u00e4 Suomi ei ole t\u00e4ss\u00e4 yksin, vaan useissa maissa joissa suurin osa ihmisist\u00e4 asuu omistusasumisessa, eli aika luontevasta syyst\u00e4 poliittinen prosessi tuottaa semmosen tilanteen miss\u00e4 sit\u00e4 tuetaan enemm\u00e4n. T\u00e4\u00e4 ei ehk\u00e4 mun mielest\u00e4 oo tavoiteltavaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Suomessa omistuslainojen korkojen verov\u00e4hennysoikeus on koko ajan v\u00e4hentynyt ja ehk\u00e4 katoaa, mutta se mihin he viittaa ehk\u00e4 heid\u00e4n tutkimuksessa on viel\u00e4 enemm\u00e4n t\u00e4\u00e4 laskennallinen asuntotulo eli miten voidaan laskennallisesti katsoa, ett\u00e4 jos asuu vaikka velattomassa omistusasunnossa, kuinka paljon s\u00e4 tavallaan tienaat sill\u00e4 ett\u00e4 sun ei tarvii maksaa siit\u00e4 sit\u00e4 vuokraa mit\u00e4 sellaisesta asunnosta joutuis maksamaan. T\u00e4t\u00e4h\u00e4n verotettiin aiemmin Suomessa, se oli se vihatuin vero. Tavallaan t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 olematonta tuloa verotettiin. Semmonen vero on vaikea myyd\u00e4 kansalaisille.<\/p>\n\n\n\n<p>[Naurua]<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Joutuu maksamaan veroa siis sellaisesta jota s\u00e4 laskennallisesti saat tuloja. Totta kai siin\u00e4 hy\u00f6tyy siit\u00e4 ettei tarvii sit\u00e4 vuokraa maksaa ja varsinkin jos ei oo mit\u00e4\u00e4n velkamenojakaan en\u00e4\u00e4. M\u00e4 luulen, et se on aika olennainen tekij\u00e4, miten heid\u00e4n mukaansa edelleen tuetaan omistusasumista. Vaikka t\u00e4\u00e4 verov\u00e4hennysoikeus on kohta h\u00e4ipynyt, niin t\u00e4\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 viel\u00e4. J\u00e4nn\u00e4 n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 yritet\u00e4\u00e4nk\u00f6 t\u00e4t\u00e4 veroa viel\u00e4 tuoda Suomessa takaisin.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>\u00c4l\u00e4 nyt nosta tommosia poliittiselle agendalle. M\u00e4 oon ajatellut, ett\u00e4 asuntolainahan on t\u00e4mm\u00f6nen kapitalismin unelma. Me ollaan jumissa sen asuntolainan kanssa, niin meid\u00e4n on pakko vaan painaa duunia et me saadaan se asuntolaina maksettua.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Seh\u00e4n on se yks mit\u00e4 ainakin v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, et ois joku t\u00e4mm\u00f6nen piiloagenda ollu omistusasumisen suosimisessa eri maissa. Tehd\u00e4\u00e4n kansalaisista konservatiivej\u00e4, kun ne on kiinni asuntolainassa, niin kaikki ajattelee vaan sit\u00e4 oman asunnon arvon nousua, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n lainaa, mutta my\u00f6s ett\u00e4 nyt pit\u00e4\u00e4 olla oikein vakaata ett\u00e4 nousee t\u00e4\u00e4-<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Erityisesti, ett\u00e4 hyvin nuorena joutuu ajattelemaan sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Mulla on hirvee m\u00e4\u00e4r\u00e4 kysymyksi\u00e4, mutta meill\u00e4 on niin hyv\u00e4\u00e4 keskustelua ollu, ett\u00e4 mun pit\u00e4\u00e4 skipata t\u00e4\u00e4lt\u00e4 muutama pointti. Viel\u00e4 ennen loppukevennyst\u00e4 haluaisin kysy\u00e4, ett\u00e4 onks teill\u00e4 mieless\u00e4 jotain teemoja jotka puuttuu suomalaisesta asumiseen liittyv\u00e4st\u00e4 keskustelusta? Mit\u00e4 te haluaisitte nostaa Hesarin seuraavaan p\u00e4\u00e4kirjoitukseen?<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4\u00e4 on mun mielest\u00e4 erinomainen kysymys, koska m\u00e4 sain t\u00e4n kysymyksen etuk\u00e4teen, niin niit\u00e4 vaan pulppuaa [nauraa]. Vois ottaa oman podcast-jakson t\u00e4st\u00e4 kysymyksest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Mul ei oo kovin montaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Mist\u00e4s m\u00e4 aloittaisin, mink\u00e4 m\u00e4 nostaisin. Ehk\u00e4 semmonen mik\u00e4 mua itte\u00e4 on h\u00e4irinny paljon, m\u00e4 olen Twitteriss\u00e4 ja onko se hyv\u00e4 vai paha, musta tuntuu et siell\u00e4 harvoin on rakentavaa keskustelua. T\u00e4\u00e4 on ehk\u00e4 Meta-juttu, ett\u00e4 se miten sit\u00e4 keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n, niin m\u00e4 kyl toivoisin et eri asiantuntijat pystyisiv\u00e4t k\u00e4ym\u00e4\u00e4n sit\u00e4 jollain tavalla enemm\u00e4n ymm\u00e4rryksell\u00e4 toisten n\u00e4k\u00f6kulmiin. Twitter-keskusteluhan on luonnostaankin aika semmosta aggressiivista ja ei-rakentavaa, mutta musta tuntuu ett\u00e4 sen huomaa itsekin ett\u00e4 on oma n\u00e4k\u00f6kulma ja sitten kun se toinen ei jaa sit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa, niin tulee semmonen fiilis, ett\u00e4 toi on tyhm\u00e4, ei tajua mit\u00e4\u00e4n [nauraa].<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Liittyyks t\u00e4\u00e4 tieteenalojen v\u00e4liseen?<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Sek\u00e4 tieteenalojen ett\u00e4 varmaan tieteenalojen sis\u00e4isiinkin. Suomessa asumiskeskustelussa on arkkitehtej\u00e4 ja taloustieteilij\u00f6it\u00e4, neh\u00e4n on usein napit vastakkain. Mut sosiaalitieteilij\u00e4t my\u00f6s, silloin kun ovat.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Mulla on muuten t\u00e4h\u00e4n hyv\u00e4-<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4\u00e4 liittyy toiseenkin kysymykseen, koska asumisessa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n diippien tai todella syv\u00e4llisten, ett\u00e4 mihin me ollaan t\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnassa pyrkim\u00e4ss\u00e4, kysymysten \u00e4\u00e4relle. Esimerkiksi Oodi. Siit\u00e4 oli paljon Twitter-keskustelua, kun rakennettiin Oodi niin hyv\u00e4lle paikalle ja mit\u00e4 muuta siihen olis voinu rakentaa ja jos se olis rakennettu markkinaehtoisesti, niin mit\u00e4 siihen olis rakennettu ja kuinka paljon esimerkiksi huippukalliita asuntoja siihen olis saanu. Siin\u00e4 menn\u00e4\u00e4n tosi syv\u00e4lle siihen, ett\u00e4 molemmat n\u00e4k\u00f6kulmat on omasta n\u00e4k\u00f6kulmastaan oikeita. Ett\u00e4 se on \u00e4lyt\u00f6n rahan tuhlaus varmasti [nauraa], mutta sitten toisaalta kun se tulee niin syv\u00e4lle, ett\u00e4 se on my\u00f6s se symbolinen paikka joita on vain yksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Toihan on tosi kiinnostavaa, ett\u00e4 kuka siit\u00e4 hy\u00f6tyy. Oodi, joka on avoin kaikille versus ne miljoonan euron k\u00e4mp\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Mut toisaalta jos se on Helsingin kaupungin maata, niin ehk\u00e4 ne miljoonan euron k\u00e4mp\u00e4tkin tulis kaikille helsinkil\u00e4isille-<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Eiks toi keskusta oo ihan kuollu t\u00e4ss\u00e4 koronan aikana, niin siell\u00e4 on varmaan tyhj\u00e4t toimistot, jotka voidaan muuttaa asunnoiksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Sanotaan, ett\u00e4 siin\u00e4 nopeesti p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, ehk\u00e4 m\u00e4 kaipaisin semmosta rauhallisempaa ja rakastavampaa keskustelua asiantuntijoiden v\u00e4lille. M\u00e4 oon varma, ett\u00e4 suljettujen ovien takana t\u00e4t\u00e4 on paljon enemm\u00e4n. Mutta julkisuudessakin usein se r\u00e4v\u00e4kin mielipide p\u00e4\u00e4see esille.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4 voin tosiaan jatkaa tosta. S\u00e4 otit esiin arkkitehdit ja taloustieteilij\u00e4t. Toivottavasti en loukkaa kyseisi\u00e4 ammattikuntia, jos m\u00e4kin jatkan t\u00e4st\u00e4 ett\u00e4 jos v\u00e4h\u00e4n k\u00e4rjist\u00e4\u00e4, niin mun mielest\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki on keskustelu pienist\u00e4 asunnoista, joka on ollut viime vuosina hyvin aktiivinen keskustelu juuri Twitteriss\u00e4. Hieman k\u00e4rjistettyn\u00e4 arkkitehdeill\u00e4, ainakin niill\u00e4 jotka siihen keskusteluun n\u00e4kyv\u00e4sti on osallistunut, siit\u00e4 omasta ammattitaidosta ja koulutuksesta tulee semmonen ennakkon\u00e4kemys mink\u00e4lainen on hyv\u00e4 asunto eli siin\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla tiettyj\u00e4 ominaisuuksia, tietyn kokoinen ja t\u00e4n tyyppisi\u00e4. He on usein sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 kun menee liian pieneks tai puuttuu joku ominaisuus, niin se on v\u00e4\u00e4r\u00e4nlainen asunto.<\/p>\n\n\n\n<p>Sit taas ehk\u00e4 taloustieteilij\u00f6iden n\u00e4kemykset siin\u00e4 keskustelussa on sen tyyppisi\u00e4, ett\u00e4 kukin toimija siell\u00e4 markkinoilla jotenkin optimoi omien resurssiensa puitteissa, ehk\u00e4 arvostaa sijaintia ja toisaalta haluis tietynlaiseen asuntoon, mut ei oo kaikkeen varaa ja lopputulos on se mit\u00e4 t\u00e4\u00e4 kyseinen toimija on eniten painottanu, vaikka sijaintia vai k\u00e4mp\u00e4n ominaisuuksia. Tavallaan koska henkil\u00f6 on p\u00e4\u00e4tyny siihen asumaan, niin h\u00e4n nyt varmaan on tyytyv\u00e4inen siihen, koska asuu siin\u00e4. V\u00e4lill\u00e4 tuntuu t\u00e4mm\u00f6selt\u00e4 v\u00e4h\u00e4n keh\u00e4p\u00e4\u00e4ttelyll\u00e4. Varmasti oon liikaakin yksinkertaistanut, anteeksi, mutta-<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>S\u00e4 unohdat, ett\u00e4 se on totta.<\/p>\n\n\n\n<p>[Naurua]<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>-tavallaan jos n\u00e4\u00e4 on hieman k\u00e4rjistetyt kaks n\u00e4kemyst\u00e4 joissa kummallakin on oma semmonen oman professionsa ennakkotieto, ett\u00e4 miten tulkitaan, ett\u00e4 onks t\u00e4\u00e4 hyv\u00e4 vai huono jos asutaan tietynlaisissa pieniss\u00e4 asunnoissa. Siit\u00e4 keskustelusta ehk\u00e4 puuttuu, ett\u00e4 selvitett\u00e4is v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n mit\u00e4 ne joko niiss\u00e4 asunnoissa asuvat tai muut, jotka eiv\u00e4t ehk\u00e4 halua niihin muuttaa tai eiv\u00e4t ole p\u00e4\u00e4tyneet niihin, niin mit\u00e4 ne ihmiset tai asukkaat t\u00e4st\u00e4 ajattelee. Voihan se olla, ett\u00e4 hyvinkin pieness\u00e4 asunnossa voi olla tosi tyytyv\u00e4inen, jos ei mik\u00e4\u00e4n muu merkitse kuin se ett\u00e4 p\u00e4\u00e4see tosi keskelle kaupunkia asumaan. Enemm\u00e4n joku sais ker\u00e4t\u00e4 viel\u00e4 itse asukkaiden \u00e4\u00e4ni\u00e4 siihen keskusteluun.<\/p>\n\n\n\n<p>Toinen mit\u00e4 m\u00e4 ajattelin asumiseen liittyv\u00e4ss\u00e4 keskustelussa on, ett\u00e4 se aika usein py\u00f6rii rahan ymp\u00e4rill\u00e4. Just t\u00e4\u00e4 kohtuuhintaisuus ja asumisen hinta. Yks mit\u00e4 ois hyv\u00e4 kans pit\u00e4\u00e4 esill\u00e4 ois t\u00e4mm\u00f6nen asumisen varmuus tai vakaus. Esimerkiksi omistusasumisen yks hy\u00f6ty on se ett\u00e4 niin kauan kun s\u00e4 saat lainaas maksettua, niin sulla on aikamoinen varmuus, et s\u00e4 pystyt pit\u00e4m\u00e4\u00e4n sen asunnon. Ehk\u00e4 yksityisill\u00e4 vuokramarkkinoilla on v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n kiinni siit\u00e4 miten vuokranantaja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 toimia. Mut se on nimenomaan yks n\u00e4itten julkisten vuokra-asuntojen ominaisuus. Mun mielest\u00e4 on virheellist\u00e4 puhua pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kohtuuhintaisista asunnoista, kun puhutaan vaikka ARA-vuokra-asunnoista, koska niitten yks ominaisuus on just, ett\u00e4 ne tuo vakautta asumiseen my\u00f6s niille joille ei ole mahdollista hankkia omistusasuntoa. Kun puhutaan mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n, pit\u00e4isik\u00f6 vaikka kunnilla olla n\u00e4it\u00e4 asuntoja vai ei, niin pit\u00e4isi muistaa ettei siin\u00e4 oo kyse vain rahasta, paljonko tarvii maksaa vuokraa, vaan my\u00f6s siit\u00e4 ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4k\u00f6 heikompiosaisillekin tarjota t\u00e4llaisia mahdollisia vakaaseen asumiseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Ehk\u00e4 taloudellisiin kysymyksiin liittyen ittelle tulee usein mieleen, kun rakennetaan t\u00e4ydemm\u00e4ksi ja t\u00e4ydemm\u00e4ksi kaupunkia, ett\u00e4 miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin me mietit\u00e4\u00e4n pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 sit\u00e4 millainen Helsinki on 20 vuoden kuluttua kun meill\u00e4 on ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 kuumemmat kes\u00e4t ja t\u00e4\u00e4lt\u00e4 on jokainen pusikko kaadettu uusien asuntojen alta. Semmosta pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4 ja ett\u00e4 pohdittais my\u00f6s taloudellisen aspektin kanssa sit\u00e4 miten me luodaan hyvinvointia tukevaa asumisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 meille. Oliks sulla, Aleksi, viel\u00e4 jotain mit\u00e4 s\u00e4 haluaisit tuoda?<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>S\u00e4 ehit vasta avata sen argumentin.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Sulla oli vasta rakkausteema.<\/p>\n\n\n\n<p>[Naurua]<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Nostan viel\u00e4 yhen arkusta. Ehk\u00e4 aikaperspektiiviin liittyv\u00e4 juttu mit\u00e4 m\u00e4 oon paljon miettiny, ett\u00e4 ehk\u00e4 kaipais semmosta n\u00e4k\u00f6kulmaa uusien alueiden rakentamiseen. Rakennettais v\u00e4h\u00e4n rohkeammin erilaisia alueita, koska niiss\u00e4 on varmaan se ongelma ett\u00e4 silloin kun se alue rakennetaan ja sinne pit\u00e4is heti l\u00f6yt\u00e4\u00e4 asukkaat, niin se on vaikeampi myyd\u00e4 sill\u00e4 hetkell\u00e4. Mutta pitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 kaupunki jossa on monenlaisia alueita, sanotaan 20-30 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 ne asukkaat valikoituu sinne ja se parantaa ihmisten valinnan mahdollisuuksia. Esimerkiksi autottomuus on semmonen mit\u00e4 m\u00e4 oon ite vierest\u00e4 seuraten katsonut, ett\u00e4 eik\u00f6s tuota vois v\u00e4h\u00e4n radikaalimminkin kokeilla. Se on varmaan hankala myyd\u00e4 sill\u00e4 hetkell\u00e4, mutta 30 vuodessa luulis l\u00f6ytyv\u00e4n ihmisi\u00e4 jotka haluais asua autottomasti ja etsiytyis sinne alueelle.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Eiks se torpattu, Hernesaareen, J\u00e4tk\u00e4saareen vai minne piti rakentaa asuntoja ja sit se torpattiin sill\u00e4 ett\u00e4 sinne ei saatu yksityisautoiluun riitt\u00e4vi\u00e4 ajokaistoja?<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, ja autopaikathan on klassinen.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Perinteisesti se ett\u00e4 jos on ollu pyrkimyksi\u00e4 hyvin tiiviisti rakentaa, niin on saattanut tulla esteeksi se ett\u00e4 autopaikkamitoitus, ja eiks J\u00e4tk\u00e4saares oo kuitenkin tingitty siit\u00e4 autopaikkamitoituksesta?<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>On mun k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni, joo. Mutta se on silti jokin mitoitus.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Kestoaihe kyll\u00e4. Rakentamisessa tietysti pit\u00e4is olla aika pitk\u00e4 aikaperspektiivi, niin tietysti siin\u00e4 pit\u00e4is yritt\u00e4\u00e4 ennakoida kuinka paljon tarvitaan 50 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 autopaikkoja. Kai se olis hyv\u00e4 olla jo mieless\u00e4, kun nyt rakennetaan jotain.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin, ja kun asuminen on tosiaan, niin kuin sanoitte, pitk\u00e4ll\u00e4 perspektiivill\u00e4 se pit\u00e4is yhdist\u00e4\u00e4 n\u00e4ihin muihin megatrendeihin mit\u00e4 on meneill\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi meid\u00e4n STN-hankkeessa v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen, miten asumisratkaisuilla voitais ratkaista tiettyj\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntymiseen liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4 yhteis\u00f6llisyyteen liittyen, yhteisruokailuun.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Ja varmaan se moninaisuus. Sosiaalitieteilij\u00f6iden ja muidenkin yhteiskuntatieteilij\u00f6iden tulevaisuuden ennustamiskyky on niin heikko, ett\u00e4-<\/p>\n\n\n\n<p>[Naurua]<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>-30 vuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4n ei kannata yritt\u00e4\u00e4. Ehk\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyminen on semmonen mik\u00e4 onnistuu.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Jos hirveesti yritet\u00e4\u00e4n ennakoida, niin pieleen se joka tapauksessa menee.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Miettik\u00e4\u00e4, sitten kun te ootte kaheksankymppisi\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4n raihnaisia, niin haluutteks te asua yksi\u00f6ss\u00e4 jossa on vessa eteisess\u00e4 vai kimppak\u00e4mp\u00e4ss\u00e4 teid\u00e4n parhaiden vanhuskavereiden kanssa?<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Toi on hyv\u00e4, ett\u00e4 jos rakennetaan monenlaista, niin silloin ollaan varauduttu moniin vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin. K\u00e4vi miten k\u00e4vi, niin on jotakin vaihtoehtojen varalle tehty.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 jatkaa seuraavassa podcastissa noista Aleksin-<\/p>\n\n\n\n<p>[Naurua]<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Arkun purkamista.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>-teemoista ja tuoda ehk\u00e4 pari arkkitehti\u00e4 ja taloustieteilij\u00e4\u00e4 p\u00f6yd\u00e4n ymp\u00e4rille. Koronan my\u00f6t\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on kaikille omat naapurustot tullu varmaan harvinaisenkin tutuiksi. Ootteks te viimeisen puolentoista vuoden aika l\u00f6yt\u00e4ny jonkun kivan uuden paikan omalta asuinalueelta tai onks teill\u00e4 joku muu mielipaikka Helsingiss\u00e4, kun Helsingiss\u00e4 asumme kaikki?<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Me elet\u00e4\u00e4n t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 pikkulapsen perhearkea, niin korona-aikaan varsinkin silloin kun kaikki oli kiinni, niin l\u00e4himets\u00e4t oli se paikka jonne pystyi hyvin mielin menem\u00e4\u00e4n. Ne on tullu tutuiksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Kauppinen:<\/p>\n\n\n\n<p>Sama juttu. Asun Oulunkyl\u00e4ss\u00e4 itte, vaikka oon suurimman osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4ni asunu siell\u00e4, niin kyll\u00e4 l\u00f6ytyi kummasti kaikenlaisia uusia reittej\u00e4 sielt\u00e4. Se ehk\u00e4 kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 siell\u00e4 on v\u00e4ljyytt\u00e4 ja kaupunkiluontoa esimerkiksi Vantaanjoen varrella kaikenlaisia ja l\u00e4himetsi\u00e4. Mets\u00e4ss\u00e4 on tullu oltua. Mut yks j\u00e4nn\u00e4 paikka mink\u00e4 m\u00e4 l\u00f6ysin tavallaan ihan uutena, ehk\u00e4 j\u00e4nnin paikka oli Koskelan linnotusalue Vantaanjoen varrella, on se metsikk\u00f6, niin siell\u00e4 on niit\u00e4 vanhoja mit\u00e4 on ymp\u00e4ri Helsinkii, runsaat 100 vuotta sitten rakennettuja puolustuslinnoituksia. M\u00e4 en ollu tiennyt, ett\u00e4 sielt\u00e4kin l\u00f6ytyy aikamoisia sellaisia sielt\u00e4 kallioilta. Se oli ehk\u00e4 j\u00e4nnin l\u00f6yty johon satuin eksym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4 oon kans helsinkil\u00e4isen kaupunkiluonnon suuri yst\u00e4v\u00e4. Mulla on kirja \u2019Lumoava Helsinki\u2019. Koirani kanssa tutkimme eri paikkoja Helsingiss\u00e4 ja siin\u00e4 on harvinaisen hyvin identifioitu helsinkil\u00e4iset siirtolohkareet ja hiidenkirnut. Eli niit\u00e4 me ollaan koluttu. Voin suositella Lumoava Helsinki-opusta.<\/p>\n\n\n\n<p>Hei, mutta kiitos tosi paljon, Timo ja Aleksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Aleksi Karhula:<\/p>\n\n\n\n<p>Kiitos kiitos.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo:<\/p>\n\n\n\n<p>Tervetuloa joskus uudemmankin kerran jatkamaan keskustelua.<\/p>\n\n<div class=\"twitter-share\"><a href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet\" class=\"twitter-share-button\">Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Podcastin viidennen jakson vieraina ovat tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Timo Kauppinen THL:st\u00e4 ja yliopistotutkija Aleksi Karhula Helsingin yliopistosta. Jaksossa keskustellaan asumiseen liittyvist\u00e4 teemoista. TEKSTIVERSIO Maria Vaalavuo: Hei, kuuntelet Investin podcastia Samassa veneess\u00e4 matkalla hyvinvointivaltiossa. M\u00e4 oon Maria Vaalavuo. Keskustelemassa kanssani t\u00e4n\u00e4\u00e4n ovat tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Timo Kauppinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja yliopistotutkija Aleksi Karhula Helsingin yliopistosta. T\u00e4ll\u00e4 kertaa keskustelemma&nbsp;&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":166,"featured_media":2022,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[411],"tags":[503,502,504,237,105,505],"class_list":["post-2177","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-podcast","tag-asuinpaikka","tag-asuminen","tag-asumisen-tuet","tag-hyvinvointi","tag-hyvinvointivaltio","tag-omistusasunto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2177","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/166"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2177"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2177\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2188,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2177\/revisions\/2188"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2022"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2177"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2177"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2177"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}