{"id":2190,"date":"2021-12-23T07:50:18","date_gmt":"2021-12-23T05:50:18","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2190"},"modified":"2021-12-23T09:24:28","modified_gmt":"2021-12-23T07:24:28","slug":"jakso-6-marika-jalovaara-ja-anneli-miettinen-teemana-syntyvyys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2021\/12\/23\/jakso-6-marika-jalovaara-ja-anneli-miettinen-teemana-syntyvyys\/","title":{"rendered":"Jakso 6: Marika Jalovaara ja Anneli Miettinen, teemana syntyvyys"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-rich is-provider-soundcloud wp-block-embed-soundcloud\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"INVEST Podcast Jakso 6 by Terveyden ja hyvinvoinnin laitos\" width=\"500\" height=\"400\" scrolling=\"no\" frameborder=\"no\" src=\"https:\/\/w.soundcloud.com\/player\/?visual=true&#038;url=https%3A%2F%2Fapi.soundcloud.com%2Ftracks%2F1182992455&#038;show_artwork=true&#038;maxheight=750&#038;maxwidth=500\"><\/iframe>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 jaksossa keskustellaan syntyvyydest\u00e4. Vieraina ovat <strong>Marika Jalovaara<\/strong> Turun yliopistosta ja <strong>Anneli Miettinen<\/strong> Kelasta. Keskustelun k\u00e4til\u00f6n\u00e4 toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 <strong>Maria Vaalavuo<\/strong>. <\/p>\n\n\n\n<p>Klikkaa yl\u00e4puolen kuvaa kuunnellaksesi podcastia.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>TEKSTIVERSIO<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Oikein paljon tervetuloo kuunteleen INVEST-hankkeen podcastia Samassa veneess\u00e4 &#8211; matkalla hyvinvointivaltiossa. Keskustelun k\u00e4til\u00f6n\u00e4 j\u00e4lleen min\u00e4, Maria Vaalavuo, ja studiossa t\u00e4ll\u00e4 kertaa Suomen Turussa meill\u00e4 on Marika Jalovaara Turun yliopistosta ja Anneli Miettinen Kelan tutkimuksesta. Tervetuloa keskustelemaan kanssani.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Kiitoksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Kiitos.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Ja ne kuuntelijat, jotka tuntee v\u00e4h\u00e4nkin n\u00e4it\u00e4 kahta tutkijaa, niin varmaan arvaavatkin, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n puhutaan syntyvyyteen liittyvist\u00e4 kysymyksist\u00e4, ja siin\u00e4 arvaattekin ihan oikein. Mut k\u00e4yd\u00e4\u00e4n eka l\u00e4pi, et keit\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 studiossa siis oikein on. Marika, s\u00e4 oot v\u00e4est\u00f6tieteilij\u00e4, tai itse haluaisin kutsua sua syntyvyysguruksi. Ja v\u00e4est\u00f6tiede tutkii v\u00e4est\u00f6nkehityst\u00e4, ja yks siihen liittyv\u00e4 ja viime vuosina otsikoissakin paljon ollut teema on syntyvyys. Mit\u00e4 sulla on syntyvyyteen liittyen ty\u00f6n alla just nyt?<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: No, aluks kiitos t\u00e4st\u00e4 hienosta guru-tittelist\u00e4. Nyt on paljon ty\u00f6n alla. Et oikeestaan turhaa luppoaikaa ei olekaan. Aika paljon vaikuttavuusjuttuja, tapahtumia ja muuta, ja v\u00e4est\u00f6tieteen opetus py\u00f6rii t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Sit valtaosa mun ajasta menee nyt uuden Flux-konsortiohankkeen k\u00e4ynnistelyyn. Yrit\u00e4n johtaa sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Fluxissakin yks p\u00e4\u00e4teema on nimenomaan t\u00e4\u00e4 syntyvyys.<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Joo, Flux on syntyvyyshanke. Tutkitaan syit\u00e4 ja seurauksia, ja vahvalla ennustekomponentilla viel\u00e4 sitten.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Hienoo. Odotetaan niit\u00e4 tuloksia. Sitten meil on studiossa tosiaan Anneli. S\u00e4 oot tutkija Kelan tutkimusosastolla, ja teet v\u00e4it\u00f6skirjaa INVEST-hankkeessa. Kerro v\u00e4h\u00e4n, mihin sun&nbsp; v\u00e4it\u00f6skirja oikein liittyy.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Mun v\u00e4it\u00f6sty\u00f6ss\u00e4 m\u00e4 tutkin yll\u00e4tys syll\u00e4tys syntyvyytt\u00e4 ja sen v\u00e4est\u00f6ryhmitt\u00e4isi\u00e4 eroja, ja erityisen\u00e4 mielenkiinnon kohteena on juuri sosioekonomiset taustatekij\u00e4t syntyvyyden takana. Eli m\u00e4 oikeestaan tarkastelen l\u00e4hinn\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 miten t\u00e4llaset erilaiset resurssit, erityisesti juuri ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ynti ja tulot, liittyy lasten saantiin. Ja ehk\u00e4 sitten voi sanoa, et laajemmalti sellasta sosiaalista eriarvosuutta lasten saannissa. Ja toivon mukaan nyt kohtapuoliin loppumetreill\u00e4 olis t\u00e4m\u00e4 v\u00e4it\u00f6soperaatio.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Hienoo, ja puhutaan noista teemoista lis\u00e4\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Syntyvyyden alentuminen on noussu otsikoihin Suomessa viime vuosina, ja kymmeness\u00e4 vuodessa syntyneiden lasten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentyny 60&nbsp;000:sta 46&nbsp;000:een. K\u00e4yd\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n l\u00e4pi t\u00e4h\u00e4n liittyvi\u00e4 faktoja. Mun mielest\u00e4 t\u00e4\u00e4 tuntuu aika hurjalta pudotukselta. Anneli, milt\u00e4 sun silmiin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen lasku?<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: No, onhan se aika massiivinen tiputus ollu. Kaiken kaikkiaanhan n\u00e4iss\u00e4 hedelm\u00e4llisyysluvuissa on aina sellasta aaltoliikett\u00e4 jossain m\u00e4\u00e4rin. Mut et ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 on ollu se, et se on todella ollu hyvinkin, me ollaan tullu hyvin alas hedelm\u00e4llisyysluvuissa, ja t\u00e4\u00e4 on jatkunu aika pitk\u00e4\u00e4n t\u00e4\u00e4 pudotus. Jopa me ollaan t\u00e4l hetkell\u00e4, Suomen syntyvyysluvut on matalammalla ku muissa pohjoismaissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Mik\u00e4 on yll\u00e4tt\u00e4ny sua t\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4? Vai onko jotain, mik\u00e4 on yll\u00e4tt\u00e4ny?<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: No ehk\u00e4 just yll\u00e4tt\u00e4vint\u00e4 oli juuri t\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tokihan siis voi sanoa, et aina odotetaan v\u00e4h\u00e4n sit\u00e4 sellasta, et sit ku ja lasku jatkuu jonkun aikaa, niin sit k\u00e4\u00e4nne tapahtuu jossain vaihees siihen niin sanotusti toiseen suuntaan. Mut ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ehk\u00e4 mielenkiintosta on ollu juuri se, et toistaseks ei n\u00e4yt\u00e4 ainakaan semmosia isompia merkkej\u00e4 olevan k\u00e4\u00e4nteest\u00e4. Ja tietenkin tuhannen taalan kysymys on sit se, ett\u00e4 no p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4ks me t\u00e4st\u00e4 alhosta miss\u00e4 vaiheessa?<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Aivan. Marika, luin t\u00e4mm\u00f6sen tiedon, ett\u00e4 1900-luvun alussa suomalainen nainen sai viis lasta. Nykyisin kokonaishedelm\u00e4llisyysluku on noin 1,4. Miten t\u00e4h\u00e4n on p\u00e4\u00e4dytty?<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Mm. Joo, tos viime vuosisadan alussa tosiaan kokonaishedelm\u00e4llisyysluku oli viel\u00e4 viiden pinnassa. Se oli ollu siell\u00e4 useamman sadan vuoden. Sitten hedelm\u00e4llisyys alko vajota nopeasti kohti sit\u00e4 v\u00e4est\u00f6n uusiutumistasoo, eli sit\u00e4 noin kahta, jossa sukupolvet korvaa m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti itsens\u00e4 ihan syntyvyyden voimin. Ja sotien j\u00e4lkeen syntyneet suuret ik\u00e4luokat oli poikkeus t\u00e4ss\u00e4 laskussa, mut sit se lasku jatku siihen 70-luvun alulle asti. Mut sitten monen vuosikymmenen ajan syntyvyys pysy suht vakaana. Ihan viime aikoihin asti. Et n\u00e4iss\u00e4 kokonaishedelm\u00e4llisyysluvuissa n\u00e4htiin vaan semmonen aaltoliike. Ja tosiaan se vakaus oli Pohjoismaille tyypillist\u00e4, mut eurooppalaisittain se oli poikkeuksellista. Et silloin 1970-luvun alussa jo monessa etel\u00e4isen ja It\u00e4-Euroopan maassa syntyvyysluvut laski ihan sinne v\u00e4est\u00f6n uusiutumistason alle selv\u00e4sti ja on my\u00f6s pysyny siel alhaalla.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Joo.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Ja meill\u00e4h\u00e4n oli itse asiassa aika korkeellakin eurooppalaisittain verrattuna sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 muissa Pohjoismaissa, ja meit\u00e4 pidettiin pitk\u00e4\u00e4n sellasina esimerkkimaina, miss\u00e4 naisten, tai siis t\u00e4\u00e4 korkea hedelm\u00e4llisyys tai suhteellisen korkee hedelm\u00e4llisyys yhdistyy naisten korkeeseen ty\u00f6llisyysasteeseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Aivan, joo. Ja siis kun mul on tausta sosiaalipolitiikassa, niin siel on usein tuotu esiin, kuinka meill\u00e4 perhepolitiikka on ollut semmoista, joka on esimerkillinen muulle maailmalle. Mutta ei ehk\u00e4 sitten ole en\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Joo. T\u00e4\u00e4 oli just se tarina, et n\u00e4it\u00e4 70-luvun alun vajoamisia muualla selitettiin sill\u00e4, et naisten korkeakoulutus ja ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ynti yleistyy, mut sit mones yhteiskunnassa tuki ansioty\u00f6n ja perheen yhteensovittamiselle j\u00e4i heikoksi. Joten sitten syyn\u00e4 t\u00e4lle Pohjoismaiden korkealle syntyvyydelle pidettiin sit\u00e4 sukupuolten v\u00e4list tasa-arvoo ja yhteiskuntapolitiikkaa, jolla tuetaan perheit\u00e4 hoivavastuussa ja jolla tuetaan sit\u00e4 ty\u00f6n ja perheen yhteensovittamista. Ja sit tieteellisis teoriois my\u00f6s ennakoitiin, et syntyvyys pysyis Pohjoismaissa korkeena tai jopa kasvais. Ja sitten sanottiin, ett\u00e4 muissa maissa pit\u00e4isi ottaa mallia Pohjoismaista esimerkiks perhepolitiikas, ja otettiinkin. Et ne oli t\u00e4mm\u00f6sii mallimaita, mut nyt sitten n\u00e4iss\u00e4 mallimaissa tapahtui jotain.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Aivan. Joo. Mit\u00e4 t\u00e4\u00e4 oikein merkitsee t\u00e4\u00e4 syntyvyyden lasku Suomen v\u00e4est\u00f6n ja ehk\u00e4 meid\u00e4n hyvinvoinnin kannalta?<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: No siin on paljon erilaisii vaikutuksii v\u00e4est\u00f6\u00f6n ja yhteiskuntaan. Se ilmeisin, josta varmaan kaikki on lukenu moneen kertaan sanomalehdist\u00e4, on se, ett\u00e4 se kiihdytt\u00e4\u00e4 v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4. Meill\u00e4h\u00e4n on jo Suomessa hyvin ik\u00e4\u00e4ntyny v\u00e4est\u00f6 valmiiks, yks maailman ik\u00e4\u00e4ntyneimmista, ja se ik\u00e4\u00e4ntyminen kiihtyy, jolloin sitten t\u00e4m\u00e4 v\u00e4est\u00f6llinen huoltosuhde huononee, ja sil on sitten vaikutuksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Eli v\u00e4est\u00f6llisell\u00e4 huoltosuhteella tarkotetaan sit\u00e4, et kuinka paljon on ty\u00f6ik\u00e4isi\u00e4 suhteessa ei-ty\u00f6ik\u00e4isiin?<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Huollettaviin.<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Joo. Et se on se ihan ik\u00e4perusteinen. Et sit k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6s tarvitaan, jotta voidaan sosiaaliturvarahoitus, ty\u00f6voiman riitt\u00e4vyys sitten taata, niin tarvitaan sit monenlaisii keinoja muita, et voidaan sopetuu t\u00e4h\u00e4n syntyvyyden laskuun sitten esimerkiks ty\u00f6llisyysasteiden (-) [0:08:10]. Mut se ei oo ainoo ongelma. Et kysymys on my\u00f6s yksil\u00f6iden ja perheiden toiveista ja mahdollisuuksista toteuttaa t\u00e4t\u00e4 perhett\u00e4 ja lasten saantiin koskevia toiveita. Et meil on se toivotut lapsiluvut ja toteutuneet lapsiluvut. Niis on aika iso g\u00e4ppi. Et se ei oo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siis yhteiskunnan huoli vaan my\u00f6s ihmisten. Ja tosiaan nyt meil on (-) sitten elinik\u00e4isesti lapsettomien osuus on tosi korkee. Ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6sii. Ja sit my\u00f6s n\u00e4it erilaisii polarisaatiotrendej\u00e4 (-) sosioekonomiset erot. Et kaikki huolet ei oo t\u00e4mm\u00f6sii yhteiskunnan ja talouden huolii vaan ihan.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Toki tietysti t\u00e4\u00e4 iso lasku ja nyt tosiaan sitten t\u00e4\u00e4, et se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jatkuvan melko pitk\u00e4\u00e4nkin, niin kyll\u00e4 se haastaa aika tavalla sit\u00e4 hyvinvointivaltion rahotusta juurikin sit\u00e4 kautta, et jos meill\u00e4 on entist\u00e4 pienemm\u00e4t ik\u00e4luokat tulossa ty\u00f6voimaan, niin vaikka siis voi sanoa, et v\u00e4esto ik\u00e4\u00e4ntyy kaikkialla, siis Suomi ei oo t\u00e4ss\u00e4 suhteessa mill\u00e4\u00e4n tavoin poikkeava, niin meill\u00e4 ehk\u00e4 se semmonen isompi haaste syntyy nyt sit juuri siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6voimaa ei tule ehk\u00e4 ihan riitt\u00e4v\u00e4sti tarjolle.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin me voidaan maahanmuutolla paikata t\u00e4t\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: No t\u00e4\u00e4 on hyv\u00e4 kysymys. Toki varmasti maahanmuutto on siis toivottavaa ja hyv\u00e4kin asia. Monessakin suhteessa varmasti tarvitaan hoivak\u00e4si\u00e4 ja hoivaty\u00f6voimaa t\u00e4nne, mut ett\u00e4 siihen liittyy sit valtavasti erilaisii haasteita. Yks on tietysti ihan keskeisesti se, ett\u00e4 miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin t\u00e4nne tulevat ihmiset integroituu ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n, ja toinen on sitten se, mik\u00e4 must on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 huomata, on se, ett\u00e4 niist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6maista, se on hiukan must ep\u00e4eettist\u00e4 ajatella n\u00e4in, ett\u00e4 on hyv\u00e4, ett\u00e4 meille tulee maahanmuuttajia, mut samanaikasesti l\u00e4ht\u00f6maat menett\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 sit\u00e4 korkeemmin koulutettua tai ainakin hyvin ty\u00f6voimaik\u00e4ist\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00f6. Et siin on monia puolia.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Toi on muuten kiinnostava pointti, jota harvemmin esitet\u00e4\u00e4n julkisessa keskustelussa, t\u00e4mm\u00f6nen globaalimpi n\u00e4k\u00f6kulma. Eriarvoisuuskysymys ehk\u00e4 sekin. T\u00e4ss\u00e4 tuli mainittua noi Pohjoismaat, ett\u00e4 Suomessa menee v\u00e4h\u00e4n heikommin t\u00e4n syntyvyyden suhteen kun muissa Pohjoismaissa, mutta onko jotain esimerkkej\u00e4 Euroopasta tai muualta maailmasta, josta Suomi vois ottaa sitten mallia?<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: No t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 taitaa, ainakin Euroopassa taitaa olla niin, ett\u00e4 valtaosassa maita laskee hedelm\u00e4llisyys. Toki on viel\u00e4 isoja eroja maitten v\u00e4lill\u00e4. Ranska esimerkkin\u00e4 viel\u00e4, jossa on kohtuullisen korkeet syntyvyysluvut. Islantikin taitaa olla nyt pikkasen k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt taas kurssiaan toiseen suuntaan. Mut et ehk\u00e4 m\u00e4 ajattelisin n\u00e4in, ett\u00e4 se on ehk\u00e4 sellanen hyvin vaikeesti muutettava kehitys. Me varmaan ehk\u00e4 sitten puhutaan lis\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin n\u00e4ist erilaisista keinoista vaikutta syntyvyyteen, mut et ensinn\u00e4kin perheenmuodostuksessa on pitk\u00e4n aikav\u00e4lin trendin\u00e4 ollu jo se, voi sanoa t\u00e4mm\u00f6nen lapsilukuihanteitten laskeminen l\u00e4hemm\u00e4s sit\u00e4 (-) [0:11:20] tyypillist\u00e4 kahta lasta. Ja sit kun t\u00e4h\u00e4n yhdistyy se, ett\u00e4 kaikki ei sitten saa edes sit\u00e4 kahta lasta tai yht\u00e4 lasta, niin kyl m\u00e4 n\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 voi olla aika vaikea muuttaa t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Joo. Nyth\u00e4n innostuttiin jo siit\u00e4, ett\u00e4 viime vuonna syntyvyys v\u00e4h\u00e4n nousi. Mutta onko t\u00e4mm\u00f6sell\u00e4 yhdell\u00e4 vuodella, koronavuosi, onks sill\u00e4 mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Niin tosiaan, ihan hitusen nousi nyt sit syntyneitten m\u00e4\u00e4r\u00e4t. Ett\u00e4 sanoisin, ett\u00e4 baby boom, vauvabuumiotsikot ovat vahvasti, pahasti liioteltuja. Ett\u00e4 me ollaan kuitenkin siel viel tosi alhaalla, eik\u00e4 t\u00e4\u00e4 pieni nousi sillai muuta mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Must tuntuu, et koronakoiria on ehk\u00e4 hankittu enemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Joo, ja sit n\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n n\u00e4\u00e4, niin kun tietysti otsikot tehd\u00e4\u00e4n, niin siin on oma tarkoituksensa, mut jotenkin v\u00e4h\u00e4n ku et &nbsp;ois 34 astet pakkasta, ja sit jonain aamuna oliskin en\u00e4\u00e4 33, ja sitten teht\u00e4s otsikko, et nyt on l\u00e4mp\u00f6aalto. Et onhan s kiva, et nyt ollaan menos hyv\u00e4\u00e4n suuntaan, mutta siis.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Mut voisko tommonen innostaa muita? Ett\u00e4 jos kolmekymppiset n\u00e4kee, et aa, muut kolmekymppiset saa lapsia, ett\u00e4 hmm. Onks sill\u00e4 jotain vaikutusta t\u00e4mm\u00f6sell\u00e4 verkostolla, ett\u00e4 jos siit\u00e4 puhuttais hirveesti?<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Kyll\u00e4 sil varmaan ehk\u00e4 jotakin. Siis voihan se olla, et se lois sellasta ainakin semmosta mielenmaisemaa, ett\u00e4 nyt on rohkaistuttu hankkii niit\u00e4 lapsia, joita t\u00e4h\u00e4n asti on ehk\u00e4 lyk\u00e4tty, tai on suunniteltu, ettei ehk\u00e4 lainkaan hankittais. Et kyl sil ehk\u00e4 jonkinlaista vaikutusta on ollu. Mut et kyl m\u00e4 v\u00e4h\u00e4n olen samoilla linjoilla kun Marika, ett\u00e4 en jaksa uskoo ihan kovin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4nteeseen. Toki tietenkin hieno asia on, jos nyt sitten k\u00e4\u00e4nne tapahtuis. Mut et eiks niin, Marika, teill\u00e4h\u00e4n on t\u00e4ss\u00e4 hankkeessa n\u00e4it\u00e4 pohdittu n\u00e4it\u00e4 ennuste tai tulevaa kehityst\u00e4kin, niin ei kai se kovin lupaavalta n\u00e4yt\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Ei, ja tosiaan n\u00e4is vuosittaisis syntyvyysluvuissa, niin t\u00e4sh\u00e4n on nyt sit se, ett\u00e4 kun meil on se aaltoliike, joka on sit t\u00e4h\u00e4n asti johtunut siit\u00e4 ajotusmuutoksista. Et lasten saanti lykk\u00e4\u00e4ntyy sinne v\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4lle eri ik\u00e4ryhmis, ja sit se taas se aina v\u00e4lil sit hellitt\u00e4\u00e4 se lykk\u00e4\u00e4ntyminen. Ja nyt sitten t\u00e4s 2010 j\u00e4lkeises vajoamisessa ei ole kysymys pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n n\u00e4ist ajotusmuutoksista, vaan my\u00f6s ne lopulliset lapsiluvut tulee k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6s v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n pienemmiks, ja &#8211;<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Mik\u00e4 on keskim\u00e4\u00e4r\u00e4nen ik\u00e4, jolloin saadaan ensimm\u00e4inen lapsi?<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Se taitaa naisil olla t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 29 vuotta ja miehill\u00e4 31, 32 vuotta Suomessa. Ja aika samoissa luvuissa menn\u00e4\u00e4n mun mielest muissakin pohjoismaissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Joo. N\u00e4\u00e4 on mediaanei. Mut et tosiaan sitten, kun m\u00e4 sanoin tos, ett\u00e4 kysymys ei oo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siit ajotusmuutoksesta eli siit lykk\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4, niin varmaan kuitenkin jonkin verran kysymys on siit\u00e4. Et se tarkottaa sit sit\u00e4, ett\u00e4 ne vuosittaiset luvut l\u00e4htee tai l\u00e4hti nyt jossain vaihees my\u00f6s nousuun, mut se ei muuta sit\u00e4 tosiasiaa, et my\u00f6s ne lopulliset lapsiluvut tulee j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n huomattavasti matalammiks. Et t\u00e4\u00e4h\u00e4n on nyt tosi olennainen muutos siin\u00e4, et kun katotaan n\u00e4it\u00e4 ik\u00e4ryhmitt\u00e4isi\u00e4 syntyvyyslukuja, niin meil on nyt useemman vuosikymmenen ajan k\u00e4yny niin, ett\u00e4 syntyvyys on laskenu nuoremmis ik\u00e4ryhmiss\u00e4. Eli siel vaikka 25- 29-vuotiailla. Mut se on sit noussu v\u00e4h\u00e4n vanhemmis ik\u00e4ryhmis, 30-34, 35-39. Ja t\u00e4\u00e4 siis tarkottaa sit\u00e4, et se lasten saanti on siirtyny my\u00f6hemm\u00e4lle i\u00e4lle. Mut&nbsp; nyt 2010 j\u00e4lkeen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ihan toiselta, eli syntyvyysluvut, tai hedelm\u00e4llisyysluvut tarkkaan ottaen, on vajonnu my\u00f6s n\u00e4is v\u00e4h\u00e4n vanhemmis ik\u00e4ryhmis eli 30-34, 35-39, siell\u00e4kin. Siis laskenu my\u00f6s n\u00e4is vanhemmis ik\u00e4ryhmiss\u00e4, jossa ei oo oikein mit\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4, mihin sit lyk\u00e4t\u00e4 sit\u00e4 lasten saantii. Et se, t\u00e4\u00e4 on nyt valtava muutos. Ja siel tulee se ik\u00e4 vastaan. Et siel on sit pient\u00e4 nousuu siel 40 plus naisilla, mut sellasten ik\u00e4ryhmien osuus on ollu tosi marginaalinen. Et se tulee v\u00e4h\u00e4n ehk\u00e4 kasvamaan. Mut t\u00e4\u00e4 on nyt hyvin erilaista t\u00e4\u00e4 lasku, kun mit\u00e4 se aikasemmin on ollu.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Mik\u00e4 t\u00e4t\u00e4 oikein selitt\u00e4\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: T\u00e4t\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 moni asia. Et jo se, ett\u00e4 se n\u00e4kyy k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikis ik\u00e4ryhmis tai melkein kaikis ik\u00e4ryhmiss\u00e4, jos ajatellaan 18-vuotiaita, 30-vuotiait, 40-vuotiaita, ja se n\u00e4kyy kaikilla pariteeteilla eli syntym\u00e4j\u00e4rjestyksill\u00e4. Eniten on kysymys siit\u00e4, et ensimm\u00e4isii lapsii syntyy v\u00e4hemm\u00e4n, mut my\u00f6s toisii, kolmansii, nelj\u00e4nsii lapsii syntyy v\u00e4hemm\u00e4n. Ja n\u00e4ihinh\u00e4n vaikuttaa sit osittain hyvin erilaiset asiat. Et miks 22-vuotiaal lasten saanti ainakin mahdollisesti siirtyy tulevaisuuteen, tai et mink\u00e4 takii joku 36-vuotias ei saakaan kolmatta lastaan, n\u00e4ihin vaikuttaa osittain ihan eri asiat.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Joo. Kuinka huolissaan meid\u00e4n pit\u00e4is olla t\u00e4st\u00e4 syntyvyyden tilasta?<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: No niinku tossa alussa jo todettiin, niin t\u00e4\u00e4 syntyvyyden lasku ja v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminenh\u00e4n koskee, voi sanoa, ett\u00e4 valtaosaa maailman maita jollain tapaa. Et kyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4m\u00e4 osin tarkottaa sit\u00e4, ett\u00e4 siihen pit\u00e4\u00e4 vaan sopeutua tavalla tai toisella, erityisesti siihen v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntymiseen. Mutta sitten tietenkin n\u00e4itten yksil\u00f6itten ja perheitten n\u00e4k\u00f6kulmasta tokihan olis hieno asia, jos perheet ja ihmiset sais sen lapsim\u00e4\u00e4r\u00e4n, mit\u00e4 he toivoo. Eli kyll\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kuitekin viel\u00e4 valtaosa ihmisist\u00e4 toivoo niit\u00e4 lapsia saavansa ja toivoo todenn\u00e4k\u00f6sesti viel\u00e4 enemm\u00e4n kun mit\u00e4 ne ehk\u00e4 sit loppupeleiss\u00e4 saa. Niin t\u00e4h\u00e4n vaikuttaminen on ehk\u00e4 se t\u00e4rkee seikka. Ja kyl m\u00e4 n\u00e4kisin, ett\u00e4 vaikka tietysti mietit\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 no mitk\u00e4 kaikki tekij\u00e4t siihen vaikuttaa, niinku Marika tossa sano, niin siell\u00e4 on hyvii erilasii tekij\u00f6it\u00e4, niin ehk\u00e4 sitten niitten huolellisempi perkaaminen ja tavallaan mietit\u00e4\u00e4n sitten, ett\u00e4 hyvin erilaisilla keinoilla, hyvin eri politiikoilla voidaan vaikuttaa v\u00e4h\u00e4n eri kohtiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Joo. Jos m\u00e4 viel palaan tohon ekaan pointtiin. Et v\u00e4h\u00e4n niinku t\u00e4n yhteiskunnan kannalta, niin sanoit, ett\u00e4 me sopeudutaan siihen, ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6 ik\u00e4\u00e4ntyy, mutta kuinka hyvin sopeutuneita tai valmistautuneita me ollaan t\u00e4h\u00e4n? Ett\u00e4 siis kyseess\u00e4h\u00e4n ei oo vaan se, ett\u00e4 mit\u00e4 me rahotetaan hyvinvointivaltio, vaan se vaikuttaa meid\u00e4n julkisen tilan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, kaupunkisuunnitteluun. Tiet\u00e4\u00e4k\u00f6 Ryhm\u00e4 Haun tuottajat, ett\u00e4 lapsien m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee?<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: T\u00e4\u00e4h\u00e4n n\u00e4kyy jo joissakin kunnissa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, ett\u00e4 lasten osuus laskee huomattavasti, ja se vaikeuttaa kaikkien palveluitten suunnittelua, ja pienemm\u00e4t koulut lakkautuu, ja keskiasteen oppilaitoksia siirret\u00e4\u00e4n isompiin kaupunkeihin. Et kyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4\u00e4 on jo nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4 monissa kunnissa Suomessakin.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Voiks se aiheuttaa sit semmosen negatiivisen keh\u00e4n, jos n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siell\u00e4 jossain maaseutukunnassa, et lapsille suunnatut palvelut on kadonnu, niin sitten viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n halutaan hankkia lapsia?<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Ainakin palvelujen v\u00e4heneminen varmasti vaikuttaa t\u00e4h\u00e4n. Ei oo kovin houkuttelevaa muuttaa, vaikka kuinka nyt et\u00e4ty\u00f6aikana ehk\u00e4 saataisikin inspiroida t\u00e4\u00e4 muutto jonnekin maaseudun paikkakunnille, niin jos siell\u00e4 ei oo palveluita, niin en m\u00e4 usko, ett\u00e4 se on kovinkaan houkuttelevia vaihtoehtoja lapsiperheille. Ja viimeist\u00e4\u00e4n nuoret muuttaa koulutuksen per\u00e4ss\u00e4 isompiin kaupunkeihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Joo. Mut sitten globaalisti me kuitenkin puhutaan kymmenen miljardin henkil\u00f6n v\u00e4est\u00f6st\u00e4, ja meil on planetaariset rajat, kuinka paljon me voidaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00f6 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4, niin eiks se oo ihan hyv\u00e4, ett\u00e4 Suomessa ei t\u00e4n enemp\u00e4\u00e4 v\u00e4est\u00f6 lis\u00e4\u00e4nny?<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Mm. Globaalisti v\u00e4est\u00f6nkasvuhan on hidastunut tosi paljon. Et se kasvunopeus on en\u00e4\u00e4 puolet siit\u00e4, mit\u00e4 se oli enimmill\u00e4\u00e4n. Et huippuvuosi oli 1968. Nykysin maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 puolet asuu matalan syntyvyyden alueella jo, jos matalan syntyvyyden rajana pidet\u00e4\u00e4n kokonaishedelm\u00e4llisyytt\u00e4 2,5, eli siis naiset saa elinaikanaan keskim\u00e4\u00e4rin 2,5 lasta. Et semmosta hurjaa globaalii v\u00e4est\u00f6r\u00e4j\u00e4hdyst\u00e4 ei ole tapahtumas en\u00e4\u00e4. Sillon 1960-luvulla jo alko globaali syntyvyyden transitio, ja sillon, no, Suomen kaltaisis maissa syntyvyys oli jo aika matalalla sillon ja sit jatko sit\u00e4 alenemistaan, mut silloin 60-luvulla syntyvyys alko vajoomaan my\u00f6s v\u00e4hemm\u00e4n kehittyneis maissa. Ja poikkeuksena on kaikkein v\u00e4hiten kehittyneet maat, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Saharan etel\u00e4puolinen Afrikka, ja siell\u00e4kin syntyvyys on laskenu huomattavasti. Mutta se lasku alko my\u00f6hemmin, ja se on ollu v\u00e4h\u00e4n vaatimattomampaa. Ja sit lis\u00e4ks siell\u00e4 on v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4rakenne viel\u00e4 niin nuorta, ett\u00e4 v\u00e4kiluku tulee viel kasvamaan. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan v\u00e4est\u00f6momentiks, eli naisille syntyy keskim\u00e4\u00e4rin jo aika v\u00e4h\u00e4n lapsia my\u00f6s siell\u00e4, mut kun niit naisia, nuoria naisia on viel\u00e4 paljon, niin siell\u00e4 tulee sit v\u00e4est\u00f6 kasvamaan. Et se tosiaan maailman v\u00e4est\u00f6nkasvu on jo hidastunu. Ja sit ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n t\u00e4\u00e4, eik\u00f6 ylikuluttavan v\u00e4en v\u00e4heneminen ole hyv\u00e4, no joo, siis v\u00e4kih\u00e4n tulee v\u00e4henem\u00e4\u00e4n Suomessa luultavasti aika piankin, ja nyth\u00e4n meil on jo, v\u00e4est\u00f6nkasvu on positiivisen nettosiirtolaisuuden varassa. Meill\u00e4 kuolee enemm\u00e4n ihmisi\u00e4 kun syntyy. Ja sit nimenomaan t\u00e4\u00e4 ylikulutuksen v\u00e4hent\u00e4minenh\u00e4n olis se avain. Ja tosiaan eih\u00e4n t\u00e4s mit\u00e4\u00e4n yksinkertast oo. Et se, ett\u00e4 meill\u00e4 syntyy hyvin v\u00e4h\u00e4n lapsia, niin se, ett\u00e4 jossain lapsia syntyy viel\u00e4 niin paljon, ett\u00e4 infra ei oikein pysy mukana, niin neh\u00e4n ei oo semmost nollasummapeli\u00e4, miss\u00e4 ne kumois toisensa, eik\u00e4 tietyst sitten v\u00e4est\u00f6n siirt\u00e4minen toiseen (-) [0:22:44], maailmahan ei toimi niin.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Ja ehk\u00e4 voi tietysti ajatella n\u00e4in, ett\u00e4 tavallaan vauvojen tekeminen motivoi yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s maapalloa tulevaisuudessakin hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa. Eli sit\u00e4 kautta voi ajatella n\u00e4in, et sill\u00e4 on my\u00f6s t\u00e4llasia ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4kin vaikutuksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Joo. Tosiaan tossa aiemmin jo tuli mainittua n\u00e4\u00e4 toivotut lapsiluvut, tai et kuinka paljon ihmiset haluais saada tai suomalaiset haluais saada lapsia. T\u00e4\u00e4 on kiinnostava t\u00e4mm\u00f6nen ristiriita, ett\u00e4 samanaikasesti syntyvyys laskee, ja sitten on osa suomalaisia, jotka haluais saada enemm\u00e4n lapsia kun saa, ja sitten toisaalta my\u00f6s lapsettomuuden ihanne on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Ja itte oon miettiny, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 on semmonen teema, joka, kun t\u00e4st\u00e4 keskustellaan, niin t\u00e4h\u00e4n liittyy usein jonkinlaista syyttely\u00e4, et syytet\u00e4\u00e4n itsekk\u00e4iks niit\u00e4, jotka ei halua lapsia, ett\u00e4 ne haluaa toteuttaa jotain egosentrist\u00e4 el\u00e4m\u00e4nprojektiaan, ja sitten toisaalta syytet\u00e4\u00e4n itsekk\u00e4iks niit\u00e4, jotka hankkii lapsia p\u00f6nkitt\u00e4\u00e4kseen identiteetti\u00e4\u00e4n ja n\u00e4in pois p\u00e4in. Niin miks t\u00e4\u00e4 keskustelu syntyvyydest\u00e4kin on v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4in jotenkin polarisoitunutta tai jotenkin syyttelev\u00e4\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: No varmaan tietysti yks tekij\u00e4 on se, ett\u00e4 ihmisill\u00e4 on helppo olla mielipide t\u00e4st\u00e4 asiasta. Se on kuitenkin kaikkien mieless\u00e4 ainakin jollain tapaa ehk\u00e4, ei nyt v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 henkil\u00f6kohtasesti l\u00e4sn\u00e4, mut ett\u00e4 siihen on helppo ottaa kantaa. Ja toki aina sitten, ett\u00e4 toisten valinnat n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ehk\u00e4 heikommin perusteltuina kuin omat valinnat. Mut et kyll\u00e4 tulee vastaan ton tyyppisi\u00e4 argumentteja ainakin, jos seuraa n\u00e4it\u00e4 yleisi\u00e4 keskustelupalstoja. Et siell\u00e4 hyvin nopeesti asemoidutaan sit sellasiin poteroihin, joissa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ne toiset. Ja itsekkyys on aika semmonen tyypillinen attribuutti, mit\u00e4 tunnutaan liitt\u00e4v\u00e4n kumpaankin osapuoleen. Se, ett\u00e4 mihin suuntaan esimerkiks vapaaehtoinen lapsettomuus on Suomessa kehittyny, niin siit\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan sen verran tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00f6, et se on todella hiukkasen lis\u00e4\u00e4ntyny. Toki on sit v\u00e4h\u00e4n ep\u00e4varmaa se, ett\u00e4 miten sit\u00e4 mitataan ensinn\u00e4kin n\u00e4iss\u00e4 kyselytutkimuksissa. Muutoinhan siit\u00e4 ei oikeestaan p\u00e4\u00e4st\u00e4k\u00e4\u00e4n kiinni kun tekem\u00e4ll\u00e4 kyselytutkimuksia v\u00e4est\u00f6n keskuudessa. Mut siell\u00e4kin ehk\u00e4 sit se, ett\u00e4 varsinkin nyt n\u00e4iss\u00e4 viimesimmiss\u00e4 tutkimuksissa, miss\u00e4 sit\u00e4 on kysytty, niin se, ett\u00e4 se vapaaehtoinen lapsettomuus kytkeytyy esimerkiks ty\u00f6tt\u00f6myyteen tai toimeentulovaikeuksiin, tietysti johtaa pohtimaan sit\u00e4, et no kuinka paljon siin\u00e4 on sit\u00e4 vapaaehtoisuutta mukana, vai onko se sitten olosuhteitten aiheuttamaa pohdintaa siit\u00e4, ett\u00e4 ehk\u00e4 lapset ei sovi t\u00e4h\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntilanteeseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Joo, ja sitten tulee my\u00f6s mieleen, ett\u00e4 ihmiseth\u00e4n sopeutuu erilaisiin tilanteisiin. Ett\u00e4 jos ei oo saanut lapsia, niin se on ehk\u00e4 helpompi itselle selitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 niin, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 oli oikeesti mun valinta, eik\u00e4 ett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Kyll\u00e4, ja sitten varmaan niinh\u00e4n lastenhankintap\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n tietyss\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 niit\u00e4 aina suhteutetaan siihen kulloiseenkin el\u00e4m\u00e4ntilanteeseen. Onko kumppania tai ei oo kumppania tai onko ty\u00f6tilanne sellanen, ett\u00e4 sopiiko nyt vai ei sovi. Et se on pikemminkin semmonen, voi sanoa, et yli sen koko hedelm\u00e4llisen i\u00e4n tapahtuvaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoo tietyss\u00e4 mieless\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Joo. Marika, s\u00e4 oot tutkinu taas just t\u00e4t\u00e4 kumppanin puutetta, ja joissain kyselyiss\u00e4 ainakin se on, tai vastaajat on sanonu kyselyiss\u00e4, ett\u00e4 se on t\u00e4rkein syy, mink\u00e4 takia ei oo lapsia. Niin mit\u00e4 me tiedet\u00e4\u00e4n puolisottomuudesta, vai miten sit\u00e4 pit\u00e4is kutsua suomeks?<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: No, eiks se, no puolisottomuus on yks just, kun puhutaan t\u00e4mm\u00f6sest\u00e4 lasten saanninl lykk\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4. Meil on tosiaan, must on ihan hyv\u00e4 erotella jo alun perin just n\u00e4\u00e4, mist te juuri puhutte, ett\u00e4 osa ihmisist siis ei halua saada lapsia, niin et se toivottu lapsiluku on nolla. Sit\u00e4 on ajateltu ehk\u00e4 nuorelt i\u00e4lt\u00e4, ja sit se mieli ei muutu v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. No sit on ihmisii ja pareja, jotka ei voi saada lapsia, tai se ei oo ainakaan helppoo, siis jostain terveydellisist, biologisist syist\u00e4 tai vaikka seksuaalisen suuntautumisen takia. Mut sit ilmeisesti suuri ryhm\u00e4 on sellanen, joka periaattees ois kiva, kun sais lapsia, mutta se lasten saanti siirtyy tulevaisuuteen yh\u00e4 uudelleen. Et kirjallisuudes puhutaan t\u00e4mm\u00f6sest permanent postponers. Ja sit jossain vaiheessa ik\u00e4 tulee vastaan, ja nimenomaan n\u00e4in, et on sopeuduttu. Ja t\u00e4ss\u00e4 sitten ne niin sanotut syyt on usein just t\u00e4mm\u00f6sii olosuhdesyit\u00e4, jotka voi olla, niinku kyselyis usein tulee esiin t\u00e4\u00e4 sopivan puolison puuttuminen, tai sit voi olla just opinnot kesken tai ty\u00f6tilanne tai joku t\u00e4mm\u00f6nen. Ja tosiaan se tiedet\u00e4\u00e4n tutkimuksist, ett\u00e4 kun elinik\u00e4seen lapsettomuuteen eli lapsettomaks j\u00e4\u00e4miseen, mit\u00e4 sit voi mitata 40-45-vuotiail (-) [0:28:09], niin se on hyvin voimakkaasti yhteydess\u00e4 puolisottomuuteen. Siis on paljon ihmisii sit n\u00e4is lapsettomaks j\u00e4\u00e4neis, jotka ei oo koskaan ollukaan avio- tai avoliitossa. Tai sit on joku ihan lyhyt avoliitto siel tai pari tai kolme. Mutta esimerkiks hyvin harva sit on ollu pitk\u00e4\u00e4n naimisissa. Ja taas sit lapsia saaneitten avio- ja avoliittohistoriat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyvin toisenlaisilta. Mut tietysti t\u00e4s on nyt vaikee sit erotella syit\u00e4 ja seurauksii, mutta en tii\u00e4, tiet\u00e4\u00e4ks n\u00e4\u00e4 sit ihmiset itek\u00e4\u00e4n. Et seh\u00e4n voi sit johtaa vaik siihen, et ei haluu tai voi saada lapsii, niin tavallaan sit my\u00f6t\u00e4vaikuttaa siihen, et (puolisoo) ei ookaan. Mut et ihan t\u00e4s viimesimm\u00e4s muutokses nyt, niin jos katotaan, niin siell\u00e4 avio- ja avoliittoon meno on v\u00e4hentyny. Siis meil on avioituvuus pienentyny tosi voimakkaast,i ja se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ihan samanlaiselt ku n\u00e4\u00e4 ik\u00e4ryhmitt\u00e4iset syntyvyysluvut. Et tullaan my\u00f6s siel vanhemmis ik\u00e4ryhmis alas voimakkaasti, et ei vaan eka avioliitto lykk\u00e4\u00e4nny my\u00f6hemm\u00e4lle i\u00e4lle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t. No siin (&#8211;) [0:29:17]. Mut tavallaan se, (avioliittoja) on paljon v\u00e4hemm\u00e4n, ja sit avoliittoja alkaa pikkasen enemm\u00e4n taas ku ennen, mut se ei riit\u00e4 kompensoimaan. Et tavallaan liittoon meno on v\u00e4hentyny jonkin verran. Mut sit viel enemm\u00e4n n\u00e4hd\u00e4\u00e4n muutos siin\u00e4, ett\u00e4 seurataan pareja, t\u00e4mm\u00f6sii, mit\u00e4 me kutsutaan kilpaileviks riskeiks. Katotaan, et kaks t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 lopputulemaa, et pari saa ensimm\u00e4isen lapsen tai pari muuttaa erilleen, niin niitten osuus, jotka muuttaa erilleen ennen ku ekaa lasta syntyy, niin se kasvaa hyvin voimakkaasti.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Koskettaaks t\u00e4\u00e4 jotain tiettyj\u00e4 ryhmi\u00e4 erityisesti? N\u00e4kyyks t\u00e4ss\u00e4 jotain sosioekonomisia tai koulutuseroja esimerkiks, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 ois tyypillisemp\u00e4\u00e4 joissain ryhmiss\u00e4 ku toisissa?<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: N\u00e4it on n\u00e4il nuoril aikuisil on aika vaikee tutkii n\u00e4it sosioekonomisii eroja, koska siel viel koulutuksii suoritetaa ja niin pois p\u00e4in. Mut et se, mit\u00e4 pystyy kattoo, niin kyl sit matalammin koulutetuilla esimerkiks t\u00e4\u00e4 eronneisuus on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n korkeemmalla tasolla. Mut sitten, no, se mit\u00e4 voidaan sanoo, on, et kysymys ei oo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n nuorten aikuisten ihan ensimm\u00e4isist liitoist, vaan se n\u00e4kyy sit toisiskin liitois. Et kysymys ei oo siit vaan, et no eih\u00e4n nyt ekoihin avoliittoihin juuri lapsia en\u00e4\u00e4 synnyk\u00e4\u00e4n, vaan t\u00e4\u00e4 n\u00e4kyy kyl.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Mut eiks t\u00e4s nimenomaan oo keskeinen muutos se, et tavallaan liittoon meneminen tai liiton solmiminen elinaikana ei juurikaan oo v\u00e4hentyny, mutta sen sijaan juuri t\u00e4\u00e4 liittoel\u00e4m\u00e4nkulut on muuttuneet aika merkitt\u00e4v\u00e4sti, eli se, ett\u00e4 niit\u00e4 on ihmisten el\u00e4m\u00e4nkaarella useampia, ja niihin ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina liity sit\u00e4 lasta?<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Joo, siis se liittoon meno v\u00e4hentyy tai my\u00f6ntyy jonkin verran, mut se ei oo se (olennainen) [0:31:03]. Et liittoja kyl ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n solmitaan vilkkaasti, mut ne on sit avoliittoja usein, ja ne taas usein ei sit kest\u00e4 kovin kauaa. Ja sittenki vaik just niihinki syntyy lapsia, niin ei sit yht\u00e4 paljon ku avioliitoissa. Et kyl se on osa sit\u00e4 tarinaa, ett\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n koko tarina tai v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ees p\u00e4\u00e4llimm\u00e4inen tarina. Et t\u00e4sh\u00e4n nyt ei oo yht\u00e4 selityst\u00e4. Mut osaltaan se varmasti liittyy liittodynamiikkaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Mulla tuli t\u00e4st\u00e4 mieleen semmonen, voit kertoo, ett\u00e4 onks t\u00e4ss\u00e4 mit\u00e4\u00e4n jujuta, ett\u00e4 joskus aikoinaan, siit on jo monta vuotta, kirjotettiin Eurooppalaiset elinolot -kirja. Se on itse asias Kelan tutkimusosaston kirja. Ja siin\u00e4 Anita Haataja teki semmosen tutkimuksen, miss\u00e4 se katto sinkkuja eri Euroopan maissa. Ja mul on j\u00e4\u00e4ny aina mieleen t\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomessa sinkkunaiset oli korkeesti koulutettuja, sinkkumiehet oli matalasti koulutettuja. Elikk\u00e4 siel oli t\u00e4mm\u00f6nen koulutus-mismatch. Sitten oli esimerkiks Malta, jossa t\u00e4\u00e4 oli just p\u00e4invastoin, ja me mietittiin jo t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 matkailubisnest\u00e4 t\u00e4n ymp\u00e4rille. Mutta n\u00e4kyyk\u00f6 joku t\u00e4mm\u00f6nen, ett\u00e4 meil ei, kun usein koulutuksen mukaan esimerkiks n\u00e4\u00e4 pariskunnat muotoutuu, ni onks jotain t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 estett\u00e4? Tai sit puhutaan, ett\u00e4 korkeesti koulutetut naiset keskittyy isoihin kaupunkeihin, kun taas sitten sinkkumiehet saattaa olla jossain muualla.<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: N\u00e4is on nyt siis n\u00e4\u00e4 sosioekonomiset gradientit liittodynamiikas, liittojen solmimises, purkautumises, lasten saannis, niin ne on ihan samansuuntasii miehil ja naisil nykyisn Pohjoismaissa. Et ne on k\u00e4\u00e4ntynyt saman suuntasiksi. Et siis sek\u00e4 miehil et naisilla korkee koulutus kun lis\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 liittojen muodostumista, lis\u00e4\u00e4 yhteenmuuttoriski\u00e4, avioitumista, lasten saantii ja pienent\u00e4\u00e4 eroriskii. Mut sitten, no, m\u00e4\u00e4r\u00e4llisestih\u00e4n matalasti koulutettui miehii on enemm\u00e4n kun matalasti koulutettuja naisia. Et periaattees aavistuksen verran semmost ep\u00e4suhtaa voi kyl olla, mut et siit ehk\u00e4 veistell\u00e4\u00e4n semmosii tarinoit, mit\u00e4 ainakin mun on joskus v\u00e4h\u00e4n vaikee ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Just semmosii vastakkainasetteluja, et esimerkiks matalasti koulutetut miehet ja korkeesti koulutetut naiset eiv\u00e4t l\u00f6yd\u00e4 toisiaan. Et miks n\u00e4itten \u00e4\u00e4rip\u00e4itten pit\u00e4s edes l\u00f6yt\u00e4\u00e4 toisiaan? Et siin on jotain sellast, mis m\u00e4 en pysy ihan k\u00e4rryil. Ja oikeestihan sitten, et jos katotaan vaikka liittojen solmimisessa koulutushomogamiaa, niin kohortti kohortilta yh\u00e4 enemm\u00e4n korkeesti koulutetut naiset solmi liittoja pyk\u00e4l\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n koulutettujen miesten kanssa. Ja siin ei mun mielest oo kovin paljon sellast, tai se ei oo kovin erikoista, koska yksh\u00e4n on, et kysymys on vaan koulutuksesta, ja jos kattoo vaik sit tuloeroja, niin todenn\u00e4k\u00f6sestih\u00e4n sit esimerkiks miehet edelleen tienaa enemm\u00e4n kuin puolisonsa ja niin pois p\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: T\u00e4s on osin suomalainen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 taustalla. Et meil on hyvin, voi sanoa, ett\u00e4 sukupuolistuneet koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4t sik\u00e4li, ett\u00e4 naisia suuntautuu semmosille aloille, jotka (-) [0:34:31] ovat n\u00e4it\u00e4 korkeamman koulutuksen tai t\u00e4n ylimm\u00e4n korkeekoulutuksen tutkintoja ja miehet sit ehk\u00e4 enemm\u00e4n herkemmin t\u00e4h\u00e4n keskiasteen koulutukseen. Ja t\u00e4\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ainakin semmosta n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4 mismatchia t\u00e4h\u00e4n. Mutta toki, niinku Marika sano, niin homogamia on ilmeisesti v\u00e4hentyny my\u00f6s parisuhteissa pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Mm. Niin tai et ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n se, siis homogamia on normia kaikkial, mut et just t\u00e4\u00e4, et kun naiset on v\u00e4h\u00e4n korkeemmin koulutettuja, niin sitten usein solmivat liittoja v\u00e4h\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n, pyk\u00e4l\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n koulutettujen miesten kanssa. Et se on tavallaan sit.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Mut n\u00e4ist\u00e4 sosioekonomista eroista te ootte my\u00f6s l\u00f6yt\u00e4ny teid\u00e4n tutkimuksessa, ett\u00e4 lapsettomuus on nimenomaan matalasti koulutetuilla naisilla lis\u00e4\u00e4ntynyt, ei niink\u00e4\u00e4n korkeemmin koulutetuilla. Et t\u00e4st\u00e4 tulee semmonen kysymys mieleen, ett\u00e4 onko perheen perustaminen nykyisin joku hyv\u00e4osasten etuoikeus, vai onko kaikilla tasapuoliset mahdollisuudet t\u00e4h\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Joo, ne sukupuolten v\u00e4liset erot siin\u00e4 koulutuksen ja lasten saannin yhteydess\u00e4, niin ne on kaventunu Pohjoismaissa, mukaan lukien Suomessa. Et nykyisin se korkee koulutus ja sen mukanaan tuoma taloudellisesti turvatumpi asema, niin se edist\u00e4\u00e4 niin naisten ku miesten lasten saantia. Et sillon viel\u00e4 vaikka 1940-, 1950-luvul syntyneit naisii jos katotaan, niin heill\u00e4 lapsettomaks j\u00e4\u00e4vien osuus oli suurin siel korkeesti koulutetuilla naisilla. Mutta sen j\u00e4lkeen nuoremmis kohorteis lapsettomas j\u00e4\u00e4minen on yleistyny ainastaan matalammin koulutetuil, perus- ja keskiaste naisilla, siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, et lapsettomaks j\u00e4\u00e4vien osuus on nykysin sit suurin n\u00e4is matalasti koulutetuilla. Et korkeesti koulutetuil naisil lapsettomaks j\u00e4\u00e4minen ei oo yleistyny lainkaan. Et n\u00e4\u00e4 on k\u00e4\u00e4ntyny n\u00e4\u00e4 yhteydet saman suuntasiks kun ne on ollu miehil jo pitk\u00e4\u00e4n. Mut sitten t\u00e4\u00e4 ei viel\u00e4 t\u00e4\u00e4 tarina p\u00e4\u00e4ty t\u00e4h\u00e4n. Et sitten kun katoaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Juoni tihenee.<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Koska t\u00e4\u00e4 on siis oikeesti, t\u00e4\u00e4 on semmonen, kun m\u00e4 selitin t\u00e4t\u00e4, yks kuulija just sano, et t\u00e4s kun m\u00e4 selit\u00e4n, niin tulee merisairaaks. Niin sitten viel, jos katotaan niit\u00e4 vaikkapa naisia, jotka ovat saaneet v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhden lapsen, niin siel sit taas matalasti koulutettujen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4set lapsiluvut on kasvanu viime aikoina voimakkaasti. Eli meil on t\u00e4mm\u00f6nen, no m\u00e4 keksin semmosen termin ku kaksoispolarisaatio. Eli meil matalammin ja korkeemmin koulutettujan n\u00e4\u00e4 perheellistymispolut on erilaisia, mut sit lis\u00e4ks matalammin koulutettujen ryhm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 n\u00e4h\u00e4\u00e4n semmost kahta trendi\u00e4. Jos aatellaan n\u00e4it korkeesti koulutettui ensin, niin semmonen kaksi lasta lopullisena lapsilukuna, se siis on edelleen yleinen, ja siin ei oo tapahtunut ees mit\u00e4\u00e4n muutosta, mut sit matalasti koulutetuilla on taas yleistyny sek\u00e4 lapsettomaks j\u00e4\u00e4minen ett\u00e4 monilapsisuus.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Mut selitt\u00e4\u00e4ks tota nyt se, ett\u00e4 ne, jotka ei n\u00e4ist\u00e4 matalasti koulutetuista naisista saa lapsia, ett\u00e4 ne ei oo l\u00f6yt\u00e4ny sit\u00e4 partneria? Et se on, siin on kaks hyvin erilaista porukkaa kyseess\u00e4. Et on matalasti koulutetut naiset, jotka ei l\u00f6yd\u00e4 partneria, ja sitten on ne, jotka l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja saakin lapsia.<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Joo, no se lapsettomaks j\u00e4\u00e4minen tosiaan, se kulkee aika voimakkaasti k\u00e4si k\u00e4des sen puolisottomuuden kans sek\u00e4 miehil et naisilla. Et lapsettomaks j\u00e4\u00e4neist noin puolet ei oo koskaan ollu avio- tai avoliitossa. Mut sitten taas t\u00e4\u00e4 monilapsisuus my\u00f6s liittyy liittodynamiikkaan sik\u00e4li, ett\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 matalasti koulutetuista kolme, nelj\u00e4, viis lasta saaneist hyvin moni on saanu lapsia useemman kun yhden puolison kanssa. Eli se liittyy sit taas siihen, et lapsia syntyy yksinhuoltaja\u00e4ideille ja sitten liittojen purkautumiseen. Et siel on tavallaan t\u00e4mm\u00f6nen.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Toisaalta sama piirre kai oli my\u00f6s miehill\u00e4. Ett\u00e4 my\u00f6s miehill\u00e4 t\u00e4\u00e4 matalasti koulutettujen monilapsisuus liittyy kai enemm\u00e4n t\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Kyll\u00e4. N\u00e4\u00e4 on aika samanlaisii n\u00e4\u00e4 kuviot, on siis miehill\u00e4 ja naisilla.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Mitenk\u00e4 ku Jenkeiss\u00e4 esimerkiks paljon puhutaan siit\u00e4, et on paljon k\u00f6yhi\u00e4 yksinhuoltajia, jotka saa lapsia. Et lapsia saadaan avioliiton ulkopuolella, ja se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n suurena sosiaalipoliittisena ongelmana ehk\u00e4 sen takia, kun se on usein nivoutunu jotenkin siihen k\u00f6yhyyteen. Niin onks t\u00e4mm\u00f6selle keskustelulle mit\u00e4\u00e4n tarvetta Suomessa?<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Liiton ulkopuolella lasten saanti taitaa meill\u00e4 olla melko v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Vaan nyt en ihan tarkkaan tied\u00e4. Mutta toiselta se taas tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 liittojen purkautuminen on n\u00e4iss\u00e4 matalasti koulutetuissa ainakin naisilla, niin siell\u00e4 tavallaan se purkautuu se liitto hyvinki pian sen lapsen syntym\u00e4n j\u00e4lkeen herkemmin ku muissa koulutusryhmiss\u00e4. Eli sit\u00e4 kautta meill\u00e4 on sit runsaasti n\u00e4iss\u00e4 yksinhuoltajaryhmiss\u00e4 n\u00e4it\u00e4 matalasti koulutettuja jo hyvin nuorten lasten kohdalla.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Joo. Mitenk\u00e4 sitten, Anneli, s\u00e4kin sanoit tossa aiemmin, ett\u00e4 yks t\u00e4mm\u00f6nen suuri kysymys on se, ett\u00e4 me miten perheet sais toteutettua sen lapsiluvun, kun ne haluaa, niin kerro t\u00e4st\u00e4 nyt lis\u00e4\u00e4. Miten voidaan tukee yksil\u00f6it\u00e4 ja perheit\u00e4 tai pariskuntia?<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Jaa-a. T\u00e4m\u00e4 varmaan on, monet tahot t\u00e4t\u00e4 miettii t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Varmasti, niin kun tossa jo aiemmin puhuttiin, niin hyvin monilla eri politiikoilla on t\u00e4h\u00e4n vaikutusta.&nbsp; Koulutuspolitiikka varmasti yks tekij\u00e4. Ty\u00f6llisyyspolitiikka. Kaikki tekij\u00e4t, joilla me tuetaan tavallaan t\u00e4t\u00e4, voi sanoa toimeentulo-ongelmiin puuttumista, ne on yks keskeinen instrumentti siell\u00e4 ihan varmasti. Sitten, jos me pystyt\u00e4\u00e4n puuttumaan t\u00e4h\u00e4n tai vaikuttamaan t\u00e4h\u00e4n lapsen ajoitukseen, mik\u00e4 on varmaan t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yks semmonen keskeinen kohde kuitenkin t\u00e4ss\u00e4 nuorten aikuisten perheellistymisess\u00e4. Ja siin\u00e4 m\u00e4 n\u00e4kisin, ett\u00e4 koulutusajat on yks semmonen ainakin, mit\u00e4 voidaan pohtia. Ett\u00e4 joskaan nyt en ehk\u00e4 n\u00e4\u00e4 syyt\u00e4, ett\u00e4 tsempataan, ett\u00e4 keskeytt\u00e4k\u00e4\u00e4 opinnot ja hankkikaa lapsia, mut ett\u00e4 pikemminkin siis sellanen, ett\u00e4 mill\u00e4 tuetaan sit\u00e4, et joko perheellistyminen siin\u00e4 opintojen aikana on mahdollista tai sitten opintojen nopeempaa etenemist\u00e4 on yks reitti varmasti t\u00e4h\u00e4n. Ja sitten tietenkin t\u00e4\u00e4 perhepolitiikkaarsenaali on sit se yks kohde. Mut ett\u00e4 niin kun tossa puhuttiin, niin sill\u00e4 ei varmaan vaikuteta n\u00e4ihin lapsettomiks j\u00e4\u00e4vien ja ehk\u00e4 siihen tilanteeseen, jossa puuttuu se kumppanikin. Ett\u00e4 siihen vaikuttaminen on sitten paljon haasteellisempaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Joo. Mut t\u00e4\u00e4 on kiinnostava teema sen takia, ett\u00e4 useinhan vois ajatella, ett\u00e4 lasten saanti on hyvin henkil\u00f6kohtainen asia, mutta valtiothan on kautta aikojen yritt\u00e4ny puuttua tai vaikuttaa lasten saamiseen. En tied\u00e4, kuinka todenper\u00e4nen t\u00e4\u00e4 v\u00e4ite on, mutta ainakin oon kuullu, ett\u00e4 Ranskassa esimerkiks aikoinaan jo tuettiin lasten saantia ihan sill\u00e4, ett\u00e4 varauduttiin Preussin hy\u00f6kk\u00e4ykseen. Elikk\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen sotamahtiajattelu. Elikk\u00e4 valtiot on aina pyrkiny kansansa lis\u00e4\u00e4miseen. Elikk\u00e4 siin\u00e4 mieles t\u00e4rkee t\u00e4mm\u00f6nen poliittinen kysymys. Mut yks t\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4 teema on siis se, ett\u00e4 miten tuetaan ty\u00f6n ja perheen yhteensovittamista. Suomessa t\u00e4st on paljon puhuttu ja sanottu, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on luotu hyv\u00e4t edellytykset, mutta siit\u00e4kin huolimatta, kun nainen saa lapsen, niin h\u00e4nen tulot putoo enemm\u00e4n kun miehen tulot. Ett\u00e4 ihan t\u00e4ytt\u00e4 sukupuolten tasa-arvoo t\u00e4ss\u00e4 ei oo saavutettu.<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Niin, meil on jollain tavalla. T\u00e4\u00e4 on aika hankala kysymys. Et meil jollain tavallahan Pohjoismaat, mukaan lukien Suomi, on sellasii kansainv\u00e4lisesti katsoen paratiiseja siin\u00e4 ty\u00f6-perhe-yhteensovittamises. Mut sit meil on siin kuitenkin ongelmaa, etenkin, jos me katotaan sit\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkulun kannalta. Ett\u00e4 (-) [0:44:09] pohjoismaiset syntyvyystutkijat siit paljon keskustelee, kun mietit\u00e4\u00e4n, et mink\u00e4 takii, mitk\u00e4 on niit\u00e4 eri syit\u00e4, miks Suomes ja Norjas sit syntyvyys on matalampi ku muis pohjoismaissa. Niin n\u00e4\u00e4h\u00e4n on, Suomi, ja sit Norjas on v\u00e4h\u00e4n samanlaista, et meil n\u00e4h\u00e4\u00e4n aika mustavalkosena se, et k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kokop\u00e4iv\u00e4t\u00f6iss\u00e4 tai sit ollaan pitkill\u00e4 perhevapailla, ja se voi sit v\u00e4h\u00e4n aiheuttaa pulmaa. Et naiset kuitenkin haluu sen ty\u00f6uran. Ett\u00e4 ois kyl t\u00e4rkeet\u00e4 sit\u00e4 saada sitten.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Se on hankala juuri t\u00e4\u00e4, ett\u00e4 koska m\u00e4 oon siis samaa mielt\u00e4 my\u00f6skin, et kyll\u00e4h\u00e4n meill\u00e4 on siis ihan valtavan hyv\u00e4 arsenaali ainakin periaatteessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. On julkinen p\u00e4iv\u00e4hoito, ja on perhevapaat, jotka on kohtuullisen kovatasosesti kuitenkin tuettuja. Et mik\u00e4 niiss\u00e4 sitten her\u00e4tt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 ep\u00e4varmuutta t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 nuorissa aikuisissa. Et miksi se lasten saanti pelottaa tai sit\u00e4 halutaan siirt\u00e4\u00e4 mahdollisimman pitk\u00e4lle, jotta se sovitetaan sen koulun ja ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ynnin kans yhteen. Et varmaan, ehk\u00e4 ne ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4t sellaset joustot on yks tekij\u00e4, miten siell\u00e4 vois jollain tapaa vaikuttaa, mutta toki ehk\u00e4 nekin sit realisoituu vasti siin\u00e4 vaiheessa, kun sulla on jo niit\u00e4 lapsia ja s\u00e4 pohdit sit\u00e4, et no miten m\u00e4 parhaiten yhteensovitan t\u00e4t\u00e4 mun el\u00e4m\u00e4ntilannetta nyt t\u00e4ss\u00e4. Mut se, ett\u00e4 mik\u00e4 sitten vaikuttas t\u00e4ss\u00e4 nuorten aikuisten ryhm\u00e4ss\u00e4, joilla ei ehk\u00e4 oo viel\u00e4 sit\u00e4 lasta ja jotka eiv\u00e4t viel\u00e4 ehk\u00e4 n\u00e4\u00e4 niit\u00e4 haasteita tai toisaalta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n niit\u00e4 mahdollisuuksia, mit\u00e4 siell\u00e4 on tarjolla. M\u00e4 uskosin, ett\u00e4 siell\u00e4 on paljon sit\u00e4 sellasta ep\u00e4varmuutta ja pelkoo siit\u00e4, et onko se sen lapsen saannin j\u00e4lkeen, joudunko m\u00e4 uhraamaan mun ty\u00f6n tai ammatin tai etenemisen siell\u00e4, vaikka t\u00e4llasta evidenssi\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ei ehk\u00e4 samassa m\u00e4\u00e4rin kuitenkaan oo suomalaisessa yhteiskunnassa. Mut et jokin siell\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ep\u00e4varmuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Mm. Joo.<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: T\u00e4s on monta ratkasua. Et yks on tietysti se varhaiskasvatuksenlaatu. Et se ois sellasta, ett\u00e4 sitten vanhemmat voi huoletta sitten pit\u00e4\u00e4 lapset hoidossa. Ja sit et siihen sil taval luotetaan, et ei ajatella, et sitten vaikkapa kahden lapsen saaminen tarkottaa sit\u00e4, \u00e4idin pit\u00e4isi hoitaa heit\u00e4 sitten useampi vuosi kotona. Et ajatellaan, et on ihan ok sitten.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Ja toki tietenkin sitten perhevapaitten ehk\u00e4 tasasempi jakaminen isien ja \u00e4itien kanssa. Joskin voi olla, ett\u00e4 siihen on viel\u00e4 pitk\u00e4 matka.<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Se on sit toisena. Et nyth\u00e4n suurel mielenkiinnol odotetaan sitten perhevapaauudistuksen vaikutuksia. Et ainakin odotetaan, et n\u00e4\u00e4 isien jaksot tulee pitenem\u00e4\u00e4n. Se, et kuinka paljon tulee sit uusia k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4, niin se uudistus nyt ei sit ehk\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t, m\u00e4 tosi mielell\u00e4ni oon t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, mut et se ehk\u00e4 ei sit kovin voimakkaasti vaikuta. Ehk\u00e4 hitaasti just semmosen kulttuurisen muutoksen kautta. Mut et ku, Maria, aikasemmin kysyit siit\u00e4, et oisko jotain maita, mist vois ottaa mallia, niin t\u00e4\u00e4 on nyt semmonen asia, mis vois ottaa sit ehk\u00e4 jonkin verran Ruotsist mallia. Et Ruotsi johtaa t\u00e4ss\u00e4. Me kirit\u00e4\u00e4n ne mielell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Joo. Toi on kyll\u00e4 ihan totta. Siell\u00e4 tosin itse asias t\u00e4\u00e4 isien perhevapaitten k\u00e4ytt\u00f6 on ollu jo pitk\u00e4n aikaa paljon paremmalla tolalla kun Suomessa. Jopa jo ennen ku t\u00e4llasia joustavampia perhevapaaratkasuja siel oli tarjollakaan. Et syyst\u00e4 tai toisesta siell\u00e4 is\u00e4kulttuuri on toisen tyyppist\u00e4 ku meill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Joo. No, me tullaan aina v\u00e4h\u00e4n j\u00e4ljess\u00e4 Ruotsia. Kyll\u00e4 se t\u00e4nnekin sit rantautuu. Mut Ruotsissa taitaa olla my\u00f6s \u00e4itien osa-aikaty\u00f6llisyys hyvin yleist\u00e4. Ett\u00e4 onks se kokoaikaty\u00f6n normi jotenkin Suomessa liian vahva?<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Varmasti joo, jossain m\u00e4\u00e4rin. Niinku tossa just Marika sano, niin meill\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n t\u00e4llainen on-off-kulttuuri. Ett\u00e4 joko ollaan kokonaan kotona tai kokonaan t\u00f6iss\u00e4. M\u00e4 oon miettiny t\u00e4t\u00e4 paljon sen takia, et kun kuitenkin me ollaan Ruotsin kans niin hyvin, voi sanoa, ett\u00e4 monella tapaa hyvin samankaltasii maita, ja my\u00f6s ty\u00f6markkinoitten osalta ehk\u00e4 samankaltasuuksia on paljon. Et miks meill\u00e4 t\u00e4\u00e4 &nbsp;osa-aikaty\u00f6 ei levi\u00e4, vaikka sit\u00e4 on nyt kuitenkin tuettu my\u00f6s taloudellisesti perheit\u00e4, t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6ajan lyhent\u00e4mist\u00e4 pikkulapsivaiheessa. Et varmaan my\u00f6s sill\u00e4, ja t\u00e4s m\u00e4 nyt sanoisin n\u00e4in, ett\u00e4 ty\u00f6nantajilla on ehk\u00e4 sit\u00e4 peiliin katsomista. Et siell\u00e4 varmasti pystytt\u00e4s miettim\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 miten n\u00e4it\u00e4 ty\u00f6j\u00e4rjestelyj\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n niin, et se ty\u00f6 on mahdollista. Et jos se naapurimaassa onnistuu osa-aikasena, niin miks ei meill\u00e4 onnistu? Ja toki t\u00e4ss\u00e4kin m\u00e4 nyt hyvin mielell\u00e4ni n\u00e4kisin sen, ett\u00e4 my\u00f6s is\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4is t\u00e4t\u00e4 mahdollisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Joo, siis se ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kannattaa nostaa [kolahdus] esiin, ett\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 tapahtui vesivahinko. Niin kannattais ehk\u00e4 nostaa se esiin, ett\u00e4 syntyvyys ei oo vaan naisten asia vaan sek\u00e4 naisten ett\u00e4 miesten asia. Kyll\u00e4.&nbsp; Milt\u00e4 teist\u00e4 kuulosti, pari vuottasitten Antti Rinne ehdotti synnytystalkoita? En m\u00e4 tied\u00e4, liittyyks siihen jotain konkreettistakin, mutta sloganina se j\u00e4i hyvinkin monien mieleen.<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: T\u00e4st lipsautuksesta on nyt, mit\u00e4, onks siit nyt siis nelj\u00e4 vai viis vuotta?<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: On siit\u00e4 jo varmaan (sen verran) [0:49:45].<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Siit\u00e4 on siis Anttia nyt jo siis paheksuttu &#8211;<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Voi ei. Nostinko m\u00e4 sen taas esille?<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: &#8211; niin monta kertaa, et ehdottaisin sellasta.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Armon (-). [nauraa]<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Et annamme anteeksi Antille ja siirrymme seuraavaan asiaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: [nauraa]<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Mut siis se on ihan totta, et kylh\u00e4n n\u00e4\u00e4 t\u00e4mm\u00f6set otsikot, ett\u00e4 V\u00e4est\u00f6liitto patistaa lasten hankintaan, ja kylh\u00e4n n\u00e4\u00e4, siis se kuitenkin sitten ilman muuta kysymys ihmisten omist p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist, ett\u00e4 semmonen lis\u00e4\u00e4ntymisoikeuksist ehk\u00e4 mun mielest t\u00e4rkeimpii on se, ett\u00e4 ihminen saa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 omast lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4\u00e4n. Ja ilman muuta siis siihen kuuluvii p\u00e4\u00e4t\u00f6ksii tulee jokaisen kunnioittaa ilman muuta. Et siit\u00e4h\u00e4n meil toki l\u00e4het\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Se on taiteilua t\u00e4m\u00e4n kannustamisen ja tukemisen ja sitten t\u00e4n ty\u00f6nt\u00e4misen v\u00e4lill\u00e4 juurikin. Et koska on juuri n\u00e4in, ett\u00e4 ei kaikki, kaikki eiv\u00e4t haluuu lapsia, kaikki ei niit\u00e4 pysty saamaan, ainakaan ilman apuvoimia tai muutoin, niin on ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n syyt\u00e4 olla kieli keskell\u00e4 suuta, ett\u00e4 miten kehotetaan tai kannustetaan ihmisi\u00e4 lapsentekoon.<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Mut kyl m\u00e4kin uskon, et t\u00e4s niin hyv\u00e4\u00e4 tarkotettiin, et ei Antti Rinne mit\u00e4\u00e4n t\u00e4s n\u00e4it oikeuksii kyseenalaistanu. Et veikkaisin vaan, talkoothan on semmonen, et yhdess\u00e4 t\u00e4mm\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Niin, jos sen haluaa positiivisesti n\u00e4hd\u00e4, niin ehk\u00e4 juuri n\u00e4in, ett\u00e4 me ollaan kaikki t\u00e4ss\u00e4 samassa veneess\u00e4 tietyss\u00e4 mieless\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Samassa veneess\u00e4. Kyll\u00e4. Joo. Meil on kuitenkin jotain maita, niin ku tossa aiemmin, Marika, s\u00e4 taisit mainita, ett\u00e4 Ranskassa esimerkiks on hieman parempi kokonaishedelm\u00e4llisyysluku kun muualla Euroopassa. En tied\u00e4, kuinka suuri t\u00e4\u00e4 ero on. Et onko se semmonen, ett\u00e4 kannattais suunnata katse Ranskaan ja katsoa, mit\u00e4 siell\u00e4 tapahtuu. Vai onko siell\u00e4 jotain, mist\u00e4 kannattais ottaa mallia?<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Niin, n\u00e4\u00e4 on oon kyl hankalii n\u00e4\u00e4. Kylh\u00e4n ranskalaiset siis ainakin mielell\u00e4\u00e4n kai itse n\u00e4kee, et heid\u00e4n politiikkansa sit my\u00f6t\u00e4vaikuttaa asioihin.Varmasti riippuu sit, kenelt\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n. Et onhan sit siel my\u00f6s sellas konservatiivisempaa kulttuuria muuten, joka sit mahdollisesti my\u00f6v vaikuttaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Joo. Kyll\u00e4 m\u00e4 kans v\u00e4h\u00e4n, toki Ranska on edelleen kuitenkin t\u00e4ss\u00e4 suhteessa ehk\u00e4 niit\u00e4 johtomaita. Et siell\u00e4 on viel\u00e4 suhteellisen korkee hedelm\u00e4llisyys moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna. Mut ett\u00e4 ehk\u00e4 nyt sik\u00e4l\u00e4inen se perhepolitiikka nyt ei ehk\u00e4 ole ihan sen hypetyksen arvoista, kun mit\u00e4 aina usein esitet\u00e4\u00e4n. Ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4hoito tai toi lastenhoitomahdollisuudet on aika haasteelliset, varsinkin isommis kaupungeissa. Palkallinen perhevapaa alkaa vasta \u00e4nn\u00e4nnest\u00e4 lapsesta. Et ei se v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ehk\u00e4 ole ihan niin ainakaan perhepoliittisin keinoin saanu t\u00e4t\u00e4 syntyvyytt\u00e4 kohoamaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Niin. Liittyyks se enemm\u00e4n siihen kulttuuriin? Et kaikenn\u00e4k\u00f6si\u00e4 kirjoja sielt\u00e4kin on tullu, kuinka kasvattaa bebe, ja n\u00e4in pois p\u00e4in. Ett\u00e4 liittyy johonkin muihin tekij\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Ehk\u00e4 enemm\u00e4n voisin sanoa, et varmaan t\u00e4\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen, se perhekulttuuri ja konservatiivisempi yhteiskunta voi olla niit selitt\u00e4vii tekij\u00f6it. Toki tietenkin eri tekij\u00f6it\u00e4 varmaan siell\u00e4kin taustalla t\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Mitenk\u00e4 esimerkiks, Ranskassa on huomattavasti enemm\u00e4n maahanmuuttajataustasia henkil\u00f6it\u00e4 kun Suomessa, ja samoin kun my\u00f6s Ruotsissa on enemm\u00e4n ku Suomessa, ett\u00e4 vaikuttaaks t\u00e4\u00e4 jotenkin syntyvyyteen?<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Kyll\u00e4 se varmasti jossain (-) [0:53:31]. M\u00e4 en tied\u00e4 Ranskasta, nyt ei mulla ole tietoo. M\u00e4 en oo n\u00e4hny sielt\u00e4 eriteltyn\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 maahanmuuttajataustasten hedelm\u00e4llisyytt\u00e4 ja ei-maahanmuuttajataustaisten hedelm\u00e4llisyyskehityst\u00e4, mutta totta kaihan se vaikuttaa jossain m\u00e4\u00e4rin. Toki sit aina on hyv\u00e4 muistaa se, ett\u00e4 sit kun puhutaan t\u00e4st\u00e4 maahanmuuttajav\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4n kuin, et se ois jatkuvasti korkeammalla tasolla, niin sit usein se toinen sukupolvi on jo sitten hyvin l\u00e4hell\u00e4 sit\u00e4 muun v\u00e4est\u00f6n tai siis sen kantav\u00e4est\u00f6n hedelm\u00e4llisyyslukuja. Et siell\u00e4 tullaan alas sit aika nopeesti. Ja toki riippuu my\u00f6s hyvin paljon siit\u00e4, ett\u00e4 mist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6maista n\u00e4\u00e4 maahanmuuttajat on per\u00e4sin. Suomessa meill\u00e4 on valtaosa maahanmuuttajista on Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 tai Virosta, jossa hedelm\u00e4llisyysluvut on viel\u00e4 matalampia kun meill\u00e4. Ett\u00e4 sielt\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ainakaan ehk\u00e4 tuu sit\u00e4 boostia meille.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Joo. Ollaan l\u00e4hestym\u00e4ss\u00e4 meid\u00e4n keskustelun loppua, mut m\u00e4 haluisin viel\u00e4 teilt\u00e4 kysy\u00e4, ett\u00e4 onko jotain semmosia teemoja, mit\u00e4 te haluaisitte nostaa t\u00e4n aiheen ymp\u00e4rilt\u00e4 poliittiselle agendalle tai yhteiskunnalliseen keskusteluun? Ehk\u00e4 jotain semmosta, mit\u00e4 me ollaan jo t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sitelty mutta joista ei ehk\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti puhuta t\u00e4n aiheen ymp\u00e4rill\u00e4. Unohdinko m\u00e4 kysy\u00e4 jotain?<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Niin, varmaan siis t\u00e4rkeimm\u00e4t onkin jo agendalla. Et kylh\u00e4n meil siis koulutuspolitiikka kaikes laajuudessaan, ty\u00f6llisyyspolitiikka, on jo agendalla. Ja n\u00e4\u00e4h\u00e4n nyt on sit t\u00e4rkeimpii. Et siis kun puhutaan t\u00e4st siis proaktiivisest ku reaktiivisest vaikuttamisest. Elikk\u00e4 siis t\u00e4s yhteydes siis proaktiivisel tarkotetaan sit\u00e4, et pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttaan v\u00e4est\u00f6rakenteeseen siis kuten syntyvyyteen tai t\u00e4h\u00e4n maahanmuuttoon, ja sitten reaktiivisel sit\u00e4 sopeutumista. Ja yks semmonen yksitt\u00e4inen asia, niin t\u00e4s reaktiivises toi ik\u00e4syrjint\u00e4 voitas lopettaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Et siin ei oo mit\u00e4\u00e4n hyvii puolii. Ja t\u00e4mm\u00f6ses voimakkaasti ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4s yhteiskunnas ik\u00e4syrjint\u00e4 on siis todella typer\u00e4\u00e4, ja gerontologian professori Marja Jylj\u00e4 puhuu t\u00e4st\u00e4 paljon. Siin on viisas nainen. Kannattaa kuunnella. Et jos puhutaan ihan 65-, 75-, 85-vuotiaista, mut sitten ik\u00e4syrjint\u00e4h\u00e4n koskee jo 50-vuotiait esimerkiks, mik\u00e4 on kyl sit typeryyden huippu kyll\u00e4. Et montakymment vuotta ihan ty\u00f6uraakin viel j\u00e4ljell\u00e4. ja sith\u00e4n se on se ik\u00e4syrjint\u00e4, et jos aatellaan vaik uudelleen ty\u00f6llistyminen vaikeutuu ja niin pois p\u00e4in, niin seh\u00e4n on sit nopeasti itseens\u00e4 toteuttavaa my\u00f6s. Et jos v\u00e4h\u00e4n vanhempaan ihmiseen, hiukan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 vanhempaan ihmiseen, jol on kuitenkin viel vaik 40-50 vuotta elinik\u00e4\u00e4 edes, suhtaudutaan siihen sil taval, et no eth\u00e4n s\u00e4 nyt oikein en\u00e4\u00e4 varsinaisesti mit\u00e4\u00e4n suurii juttui tee, niin seh\u00e4n on lannistavaa. Et se on sit todenn\u00e4k\u00f6semp\u00e4\u00e4, ettei kyl teek\u00e4\u00e4n. N\u00e4is kyl kannattaa olla tosi varovainen ja ajatella sit\u00e4, et vaik sit 20-30-vuotiaan silmiss\u00e4 viiskymppinen on ihan ik\u00e4loppu, mil ei oo mit\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4, mut sit kun itse on viiskymppinen, niin huomaa, et no t\u00e4sh\u00e4n on vasta vauhtiin p\u00e4\u00e4sem\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Monta kymment\u00e4 vuotta viel\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Mut siin on yks.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Kyll\u00e4h\u00e4n varmaan ty\u00f6paikoilla ihan samal lailla kun kaikki muukin diversiteetti, niin my\u00f6s i\u00e4n suhteen rikastuttaa sit\u00e4 ty\u00f6kulttuuria ja parantaa ty\u00f6n laatua.<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Joo, ja t\u00e4\u00e4h\u00e4n on ihan tutkittu juttu. Et sitten tietyt asiathan ihan tosiasiassa alkaa jo heikkenem\u00e4\u00e4n ik\u00e4\u00e4n ku 20:n kinkamilla, mut et jos katotaan t\u00e4mm\u00f6sii, mit\u00e4 on siis, n\u00e4\u00e4 on tutkittuja juttuja, et semmonen v\u00e4h\u00e4nk\u00e4\u00e4n esimerkiks monimutkasempi semmonen palikkatesti ja monimutkasempi ongelmanratkasu, niin siin\u00e4h\u00e4n siis 50-vuotiaat plus p\u00e4rj\u00e4\u00e4 paljon paremmin, koska niis vaaditaan sit kokemusta ja sit\u00e4 osaamist, mit\u00e4 on kertyny.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: M\u00e4 meinasin jo h\u00e4vit\u00e4 shakkipelin mun viisvuotiaalle siskonpojalle.<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: \u00c4l\u00e4 nyt kerro.<\/p>\n\n\n\n<p>[naurua]<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Mut sanotaanko, et m\u00e4 en oo pariinkyt\u00e4 vuoteen pelannu shakkia, ett\u00e4 mulla ei ollu s\u00e4\u00e4nn\u00f6tk\u00e4\u00e4n ihan muistissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Niin, s\u00e4 et ollu, jos s\u00e4 oisit harjotellu kaikki n\u00e4\u00e4 vuosikymmenet.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Joo. Yritin parhaani. Mut hei, Anneli, sano s\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: No m\u00e4 jatkaisin oikeestaan, siis komppaisin sek\u00e4 ik\u00e4syrjinn\u00e4st\u00e4 luopumista ett\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 me joudutaan tosiaan sopeutumaan t\u00e4h\u00e4n v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntymiseen ja sen synnytt\u00e4miin erilaisiin haasteisiin. Mut siin\u00e4 m\u00e4 ehk\u00e4 muistuttaisin tai nostaisin esiin sit\u00e4, ett\u00e4 se, ett\u00e4 meill\u00e4 on n\u00e4in suuri lapsettomuus ja todenn\u00e4k\u00f6isesti viel\u00e4 ehk\u00e4 kasvaa tulevaisuudessa, synnytt\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 uudenlaista t\u00e4llaista polarisoitumista ton hoivavajeen kautta sik\u00e4li, ett\u00e4 kuitenkin my\u00f6h\u00e4isess\u00e4 ik\u00e4vaiheessa l\u00e4hiomaisten merkitys siin\u00e4 hoivan j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 ja ehk\u00e4 (muunlaisessa tuessa) [0:58:40] on ihan tavattoman suuri. Ja nyt kun meill\u00e4 on jo nyt nykysukupolvissa varsin iso osa lapsettomia, joilla ei ole sit\u00e4 l\u00e4hiomaista ehk\u00e4 siin\u00e4 l\u00e4hell\u00e4, niin tulevaisuudessa t\u00e4\u00e4 tulee olemaan ehk\u00e4 viel\u00e4 isompi kysymys ja vaatii ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n erityyppist\u00e4 sopeutumista, onpa se sitten asuntoj\u00e4rjestelyitten tai muun kautta sitten, miten sit\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n vastata.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Joo, toi on suuri kysymys. Mun yhdell\u00e4 kollegalla oli tohon semmonen juoni, ett\u00e4 h\u00e4n teeskentelee omalle siskonlapselleen, ett\u00e4 h\u00e4n on hyvin rikas. Ett\u00e4 h\u00e4n sitten.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: [nauraa] T\u00e4m\u00e4 on uusi hyv\u00e4 strategia.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Hyv\u00e4 strategia. Ett\u00e4 sukulaiset pit\u00e4\u00e4 sitten huolta, v\u00e4h\u00e4n kaukaisemmatkin. Nyt kun ollaan saatu t\u00e4\u00e4 virallinen keskustelu pakettiin, niin viel\u00e4 t\u00e4mm\u00f6isen\u00e4 loppukevennyksen\u00e4, kun joulu t\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hestyy, niin kysyisin teilt\u00e4 kummaltakin viel\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 te antaisitte lahjaks nyt ensimm\u00e4isen lapsensa saavalle perheelle tai t\u00e4lle lapselle.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Ah, voi hyv\u00e4nen aika. Hmm.<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: M\u00e4 ehk\u00e4 askartelisin omin pikku k\u00e4t\u00f6sin sellasen kortin. Se olisi lahjakortti, jolla voi lunastaa minulta vauvan hoitoa sill\u00e4 aikaa, kun vanhemmat k\u00e4yv\u00e4t vaikkapa kesken\u00e4\u00e4n treffeill\u00e4. Ja t\u00e4m\u00e4 tulisi sitten lunastaa t\u00e4m\u00e4 etuus ensimm\u00e4isen vuoden kuluessa. Et siin vauvan tuoksuisessa vaiheessa sellaseen on vaikee ottaa aikaa, mutta t\u00e4h\u00e4n sitten rohkaisisin. Ja voisin t\u00e4n ihan oikeestikin tehd\u00e4. Et jos joku on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Turun suunnalla kuulolla.<\/p>\n\n\n\n<p>[naurua]<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Niin m\u00e4 voin tos, kun m\u00e4 k\u00e4yn k\u00e4velylenkill\u00e4, niin ihan siin samal sit, mul ei oo koiraakaan, niin lyk\u00e4t\u00e4 jotain rattaita.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Toi on eritt\u00e4in hyv\u00e4 lahja.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Kyll\u00e4 joo. En taida kyll\u00e4 keksi\u00e4 parempaa. Tai sitten enemm\u00e4n ehk\u00e4 semmosella abstraktilla tasolla, ett\u00e4 armollisuutta itse\u00e4 kohtaan. Ett\u00e4 ei tarvitse olla se t\u00e4ydellinen vanhempi, eik\u00e4 tarvi olla viel\u00e4 se kakkost\u00e4ydellinen vanhempikaan, vaan riitt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 siell\u00e4, et semmonen sopivan hyv\u00e4 on ehk\u00e4 semmonen mukava joululahja, jos sit\u00e4 nyt pysty itselleen suomaan itse kukin.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Niin. Ja sit siin\u00e4 kortissa lukee silleen, et ps. lapsesi vihaa sinua kuitenkin siin\u00e4 vaiheessa kun on 15.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Niinp\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Joo. Hei, oikein paljon kiitoksia t\u00e4st\u00e4 keskustelusta, Marika ja Anneli.<\/p>\n\n\n\n<p>Marika Jalovaara: Kiitos. T\u00e4\u00e4 oli kiva.<\/p>\n\n\n\n<p>Anneli Miettinen: Kiitoksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Vaalavuo: Kiitos.<\/p>\n\n<div class=\"twitter-share\"><a href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet\" class=\"twitter-share-button\">Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4ss\u00e4 jaksossa keskustellaan syntyvyydest\u00e4. Vieraina ovat Marika Jalovaara Turun yliopistosta ja Anneli Miettinen Kelasta. Keskustelun k\u00e4til\u00f6n\u00e4 toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Maria Vaalavuo. Klikkaa yl\u00e4puolen kuvaa kuunnellaksesi podcastia. TEKSTIVERSIO Maria Vaalavuo: Oikein paljon tervetuloo kuunteleen INVEST-hankkeen podcastia Samassa veneess\u00e4 &#8211; matkalla hyvinvointivaltiossa. Keskustelun k\u00e4til\u00f6n\u00e4 j\u00e4lleen min\u00e4, Maria Vaalavuo, ja studiossa t\u00e4ll\u00e4 kertaa Suomen Turussa&nbsp;&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":166,"featured_media":2192,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[411],"tags":[237,105,45,506],"class_list":["post-2190","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-podcast","tag-hyvinvointi","tag-hyvinvointivaltio","tag-syntyvyys","tag-vaestotiede"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2190","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/166"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2190"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2190\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2194,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2190\/revisions\/2194"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2192"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2190"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2190"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2190"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}