{"id":2205,"date":"2022-07-13T09:49:15","date_gmt":"2022-07-13T07:49:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2205"},"modified":"2022-07-13T09:54:55","modified_gmt":"2022-07-13T07:54:55","slug":"jakso-7-johanna-lammi-taskula-ja-merita-mesiaislehto-aiheena-lasten-ja-perheiden-hyvinvointi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2022\/07\/13\/jakso-7-johanna-lammi-taskula-ja-merita-mesiaislehto-aiheena-lasten-ja-perheiden-hyvinvointi\/","title":{"rendered":"Jakso 7: Johanna Lammi-Taskula ja Merita Mesi\u00e4islehto, aiheena lasten ja perheiden hyvinvointi"},"content":{"rendered":"
\n
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos<\/a> \u00b7 INVEST Podcast Jakso 7<\/a><\/div>\n<\/div>\n

Kuuntele podcast<\/a><\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Tervetuloa kuuntelemaan INVEST-podcastia Samassa veneess\u00e4, matkalla hyvinvointivaltiossa. M\u00e4 oon Maria Vaalavuo ja vieraina studiossa on tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Johanna Lammi-Taskula ja erikoistutkija Merita Mesi\u00e4islehto Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Ja t\u00e4n\u00e4\u00e4n keskustellaan lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista, eli ollaan oikein INVEST-teemojen ytimess\u00e4. Ihan eka m\u00e4 haluaisin kysy\u00e4 teilt\u00e4, Johanna ja Merita, ett\u00e4 millaista tutkimusta lapsiin ja lapsiperheisiin liittyen te ootte tehnyt? Aloitetaan Johanna susta.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Joo, m\u00e4 oon aika monta vuosikymment\u00e4 tutkinut ty\u00f6n ja perheen yhteen sovittamista ja perhevapaita. Ne on siin\u00e4 tutkimuksen ytimess\u00e4. Toki sitten lapsiperheiden hyvinvoinnin kysymykset v\u00e4h\u00e4n laajemminkin on olleet siin\u00e4 tutkimuksen kohteena ja sukupuolten tasa-arvo, miten se sitten t\u00e4h\u00e4n kaikkeen liittyy.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Jes, n\u00e4ist\u00e4 kaikista teemoista jonkin verran t\u00e4n\u00e4\u00e4n varmaankin puhumme. Merita.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Joo, mulla on ollut nyt varmaan se yks keskeisimmist\u00e4 teemoista, jota m\u00e4 oon tutkinut Miia Hakovirran kanssa Turun yliopistosta, niin elatusapu ja yksinhuoltajien hyvinvointiin liittyv\u00e4t kysymykset ja sitten elatusapuj\u00e4rjestelm\u00e4t, jota me ollaan sit tutkittu ihan kansainv\u00e4lisesti. Ja et mink\u00e4laisia vaikutuksia sitten n\u00e4ill\u00e4 j\u00e4rjestelmill\u00e4 on yksinhuoltajien tai yksinhuoltajaperheiden toimeentuloon ja lapsik\u00f6yhyyteen.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Kiva. Puhutaan noistakin teemoista viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4. Mut puhutaan hei eka, ihan eka niin perhevapaista ja sukupuolten tasa-arvosta. Ja t\u00e4\u00e4 on ajankohtainen teema ja oot Johanna t\u00e4n asian parissa tehnyt viime aikoina varmaan aiempaa intensiivisemmin t\u00f6it\u00e4, elikk\u00e4 perhevapaat uudistuu t\u00e4n vuoden elokuussa ja s\u00e4 oot t\u00e4t\u00e4 uudistusta seurannut tarkasti, niin voisitko lyhyesti kerrata, ett\u00e4 mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 perhevapaauudistuksessa on nyt saavutettu?<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: No, siin\u00e4 ensinn\u00e4kin on saavutettu pidempi kiinti\u00f6 is\u00e4lle, mit\u00e4 on eritt\u00e4in pitk\u00e4\u00e4n yritetty saada aikaiseksi ja pienin askelin matkan varrella toki sit\u00e4 jo, se on ollut olemassa lyhyemp\u00e4n\u00e4 versiona ja v\u00e4h\u00e4n sit viikko viikolta pidennetty ja nyt se pitenee sitten viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n reilummin sellaiselle pohjoismaiselle tasolle. Samalla sitten koko se ansiosidonnainen vanhempainvapaa pitenee, mik\u00e4 on niinku perheen talouden kannalta tietysti hyv\u00e4, koska ansiosidonnainen p\u00e4iv\u00e4raha on aina parempi kuin pieni kotihoidon tuki, mit\u00e4 kuitenkin sitten monet on k\u00e4ytt\u00e4neet ainakin joitain kuukausia. Sit aika iso muutos on itse asiassa terminologian muutos, mik\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tietysti perheille sill\u00e4 tavalla n\u00e4y, et useinhan on niin, et perheet k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niinku ihan eri k\u00e4sitteit\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 vapaista, kun mit\u00e4 sitten, mit\u00e4 niitten nimet niinku virallisesti on. Esimerkkin\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 puhutaan \u00e4itiyslomasta, mut kun joku on kotihoidon tuella hoitovapaalla. Mutta tota, nyt sitten elokuun alusta meill\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole \u00e4itiysvapaata, meill\u00e4 ei oo isyysvapaata, vaan meill\u00e4 on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vanhempainvapaata ja sit\u00e4 sitten voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 synnytt\u00e4nyt vanhempi tai toinen vanhempi. Eli n\u00e4\u00e4 on niinku sukupuolineutraaleja k\u00e4sitteit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in ja siin\u00e4 takana on tietysti se, et my\u00f6s luodaan symbolisella tasolla yhdenvertaiset asetelmat erilaisille perheille. My\u00f6s samaa sukupuolta olevien vanhempien perheille tai tai periaattees niinku mink\u00e4laisille tahansa perheille niin niin tota siell\u00e4 yleens\u00e4 on sitten vanhempia.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Toi on varmaan aika suuri muutos itse asiassa, joka on niinku viime vuosikymmenen\u00e4 kenties tullut esiin, ett\u00e4 perhe n\u00e4\u00e4, t\u00e4\u00e4 perheen k\u00e4site ja perhemuodot on moninaistunut. Onks Merita sulla tullut t\u00e4\u00e4 tutkimuksessa vastaan, ett\u00e4 ei ookaan en\u00e4\u00e4 t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 perinteist\u00e4 ydinperhett\u00e4? Tietenkin yksinhuoltajien kautta, mutta sitten my\u00f6s viel\u00e4 laajemmin monimuotoiset perheet.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: No joo, joo siis meill\u00e4 on n\u00e4iss\u00e4 tutkimuksissa, miss\u00e4 me ollaan tutkittu sit elatusapuj\u00e4rjestelmi\u00e4, niin se toki tulee siin\u00e4, siin\u00e4 muodossa esille, ett\u00e4 et miten, miten m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n se, et esimerkiks et kenen luona lapsi asuu ja kuinka paljon, kenen tulot lasketaan ja n\u00e4in, et siin\u00e4 ehk\u00e4 kun vanhemmat eroo, niin sitten voi olla just et on uusia kumppaneita tai sitten just et on toisia lapsia, jotka asuu siin samas kotitaloudessa. Mut sen lis\u00e4ks m\u00e4 oon my\u00f6s tutkinut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n eurooppalaisia maita, mutta my\u00f6skin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 niin meill\u00e4 on my\u00f6s tutkimuksesta latinolaisesta Amerikasta ja siell\u00e4 sitten niin perheet voi olla hyvin viel\u00e4 eri tavalla moninaisempia, et me katotaan my\u00f6s sit\u00e4, et miten t\u00e4mm\u00f6inen extended family, eli t\u00e4mm\u00f6inen laajempi perhek\u00e4sitys sit, et jos asuu useampi sukupolvi esimerkiksi samassa kotitaloudessa, niin miten se sitten vaikuttaa siihen, ett\u00e4 et saako, no t\u00e4s tapaukses tutkitaan \u00e4itej\u00e4, yksinhuoltaja\u00e4itej\u00e4, niin sitten et jatkuuko sitten se et\u00e4vanhemman tuki.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Joo. M\u00e4 oon itte miettiny kun k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiks rekisteriaineistoja, joissa lapsi on kirjattu yhteen kotitalouteen ja Johanna, s\u00e4 taisit olla just jossain vuoroasumisseminaarissa, niin k\u00e4siteltiink\u00f6 siell\u00e4 t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 saatetaanko me aliarvioida ne resurssit, mit\u00e4 lapsella on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 silloin kun vanhemmat on eronnut, jos me ei hahmoteta sit\u00e4 laajempaa verkostoa, joka h\u00e4nell\u00e4 kuitenkin on.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Niin siis sek\u00e4 sen, sek\u00e4 tavallaan lapsen arkiel\u00e4m\u00e4n ja lapsen hyvinvoinnin n\u00e4kulmasta, tietysti my\u00f6s sosiaaliturvan n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4\u00e4 on aika iso kysymys, ett\u00e4 virallisesti lapsi asuu vain yhdess\u00e4 kotitaloudessa, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n kuitenkin eroperheist\u00e4 aika monet sitten. Ensinn\u00e4kin niill\u00e4 on yhteishuoltajuus, mutta sitten my\u00f6s se, ett\u00e4 asutaankin suunnilleen fifty-fifty molempien vanhempien luona, eli lapsella on kaksi kotia ja sitten kuitenkin niist\u00e4 vain toinen on mei\u00e4n systeemiss\u00e4 se virallinen koti. Niin t\u00e4st\u00e4 aiheutuu kyll\u00e4 aika paljon kaikenn\u00e4k\u00f6isi\u00e4 pulmia. Tietysti jos meil on hyv\u00e4tuloinen perhe, jossa vanhemmat tulee hyvin toimeen kesken\u00e4\u00e4n, niin se nyt ehk\u00e4 ei sit oo niin mik\u00e4\u00e4n iso ongelma, mutta sittenh\u00e4n se kysymys kuuluukin, ett\u00e4 onko sitten taas kaikilla mahollisuutta t\u00e4llaiseen esimerkiks vuoroasumiseen, koska se edellytt\u00e4\u00e4 sit et pit\u00e4\u00e4 olla kaks v\u00e4h\u00e4n tilavampaa kotia ja siell\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla kaikenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 tarviketta lapsille ja pit\u00e4\u00e4 olla mahollisuus kuljettaa lasta molemmasta kodista hoitoon taikka kouluun ja kaikkea t\u00e4llaisia asioita, ett\u00e4 siin\u00e4 tulee tietynlainen eriarvoisuus sitten aika nopeasti eteen.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Joo, tosi kiinnostava kysymys. M\u00e4 itse asiassa nyt harhauduin t\u00e4st\u00e4 mun alkuper\u00e4isest\u00e4 kysymyksest\u00e4, elikk\u00e4 n\u00e4\u00e4 perhevapaauudistukset m\u00e4 oisin halunnut Johanna viel\u00e4 sulta kysy\u00e4, et kun s\u00e4 oot niin syv\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 teemassa, ett\u00e4 oliks sulla jotain semmoisia, tai j\u00e4ik\u00f6 jotain uupuun t\u00e4st\u00e4 uudistuksesta, ett\u00e4 olisiks\u00e4 halunnut n\u00e4hd\u00e4 jotain viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 siin\u00e4?<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: No siin\u00e4h\u00e4n oli poliittisesti asettu reunaehto, et kotihoidontukeen ei kosketa ollenkaan. Ja kotihoidon tuki on kuitenkin aika iso, seh\u00e4n on v\u00e4h\u00e4n sellainen suomalainen erikoisuus, mut se on aika iso kysymys, mit\u00e4 pit\u00e4is v\u00e4h\u00e4n tarkastella viel\u00e4 jatkossa sitten. Ett\u00e4 ei sit\u00e4 voi loputtomiin v\u00e4istell\u00e4, ett\u00e4k\u00f6 sille ei voi koskaan ikin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tehd\u00e4. Sit mik\u00e4 tietysti linkkaa nyt n\u00e4\u00e4, sek\u00e4 t\u00e4n perhevapaauudistuksen ett\u00e4 vuoroasumiskysymyksen, on se, ett\u00e4 molemmissa on se ajatus, et is\u00e4 on yht\u00e4 hyv\u00e4 hoitaja lapselle kuin \u00e4iti. Tai molemmat vanhemmat on yht\u00e4 hyvi\u00e4 ja lapselle on hyv\u00e4 olla molempien vanhempien kanssa. Et siihenh\u00e4n perhevapaauudistuksella on pyritty tasaamaan sit\u00e4 lasten hoidon vastuuta ja monissa perheiss\u00e4, jotka tekee sen vuorohoitoratkaisun, niin heh\u00e4n itse katsoo, et t\u00e4\u00e4 on se mit\u00e4 me halutaan ja ett\u00e4 is\u00e4\u00e4 ei sivuuteta ja pullauteta ulos siit\u00e4 lapsen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n eron j\u00e4lkeen. Niin ehk\u00e4 sitten, kunhan nyt seurataan v\u00e4h\u00e4n, et miten toi perhevapaauudistuksen j\u00e4lkeinen vapaiden k\u00e4ytt\u00f6 sitten etenee, ett\u00e4 miten is\u00e4t alkaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 omaa pidemp\u00e4\u00e4 kiinti\u00f6t\u00e4ns\u00e4, et saavutetaanks sill\u00e4 nyt niit\u00e4 tavoitteita mit\u00e4 on asetettu t\u00e4lt\u00e4 osin. Niin ehk\u00e4 sinnekin sitten j\u00e4\u00e4 viel\u00e4 jotakin sellaista, ett\u00e4 muutaman vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 voidaan mietti\u00e4, ett\u00e4 no, toimiiko t\u00e4m\u00e4 t\u00e4ll\u00e4isen\u00e4\u00e4n vai tarvitaanko sit\u00e4 kiinti\u00f6t\u00e4 sitten pident\u00e4\u00e4. Nyth\u00e4n se on siis, se on niinku symbolisesti jaettu tasan. Noin kuus kuukautta kummallekin. Mut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ku voi siirt\u00e4\u00e4 omasta kiinti\u00f6st\u00e4\u00e4n kuitenkin toiselle, niin mit\u00e4 ilmeisimmin tapahtuu niin, ett\u00e4 is\u00e4t siirt\u00e4\u00e4 omast kiinti\u00f6st\u00e4\u00e4n \u00e4idille. Niin t\u00e4s on yks kohta mit\u00e4 voi sitten jatkossa viel\u00e4 pohtia, ett\u00e4 rajoitetaanko sit\u00e4 siirt\u00e4mist\u00e4 vai ei, ett\u00e4.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Joo. T\u00e4ss\u00e4 tulikin jo v\u00e4h\u00e4n esille t\u00e4\u00e4 sukupuolten v\u00e4linen tasa-arvo tai yhdenvertaisuus, mik\u00e4 liittyy perhevapaisiin ja laajemminkin sitten lapsiin ja lapsiperheiden hyvinvointiin ja s\u00e4 Merita oot nyt viime aikoina tutkinu koronan vaikutuksia sukupuolten v\u00e4liseen tasa-arvoon. Ja varmaan se on aika paljonkin yhteydess\u00e4 just siihen, et mit\u00e4 siell\u00e4 kotona tapahtuu, ett\u00e4 lapset on ollu poissa p\u00e4iv\u00e4kodista ja koulusta ja tarvinnut siell\u00e4 toisen tai kummankin vanhemman apua. Niin onks sulla jotain p\u00e4\u00e4viestej\u00e4 t\u00e4st\u00e4 teid\u00e4n hankkeesta, ett\u00e4 miten t\u00e4\u00e4 hoivavelvoitteet ja sukupuoli on n\u00e4kynyt koronan aikana?<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Joo. T\u00e4ytyy nyt mainita, et Johannahan on itse asiassa my\u00f6s ollut t\u00e4ss\u00e4 hankkeessa ja juuri t\u00e4st\u00e4 asiasta my\u00f6s tehnyt tutkimusta yhdess\u00e4 Johanna Narvin ja sitten Kelan tutkijoiden kanssa. Siin\u00e4 oli, joo, t\u00e4\u00e4 on siis sill\u00e4 tavalla on mielenkiintoinen teema, koska silloin kun koronakriisi alkoi, niin t\u00e4ss\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4n kahdenlaista ennakkok\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, et mit\u00e4 tulee tapahtumaan. Et toisaalta ajateltiin, ett\u00e4 et nyt kun koulut menee kiinni, p\u00e4iv\u00e4kodit menee kii, no Suomessahan p\u00e4iv\u00e4kodit oli vaan pari kuukautta silleen, et oli suositus ettei vied\u00e4 lapsia p\u00e4iv\u00e4koteihin, mutta muutenhan ne oli auki koko korona-ajan. Toisin ku esimerkiks Saksassa, miss\u00e4 siis ne oli koko vuoden kiinni. Mut kuitenkin, et t\u00e4st oli hirveesti keskustelua, et nyt me taannutaan takas jonnekin 50-luvulle, \u00e4idit j\u00e4\u00e4 koteihin, is\u00e4t k\u00e4y t\u00f6iss\u00e4 ja n\u00e4in. Ja sit taas toisaalta niin Suomessa oli my\u00f6s semmoista keskustelua, et ajateltiin, et no t\u00e4s vois toisaalta ehk\u00e4 tapahtua my\u00f6s toiseen suuntaan muutosta. Eli kun molemmat vanhemmat tekee paljon, Suomes tehd\u00e4\u00e4n kuitenkin kansainv\u00e4lisesti verrattuna hyvin paljon et\u00e4t\u00f6it\u00e4, niin ja mik\u00e4 siis korostu korona-aikana, niin sit ajateltiin, et no et kun ne molemmat vanhemmat on kotona, niin t\u00e4ss\u00e4h\u00e4n vois tapahtua my\u00f6s siihen suuntaan muutosta, et is\u00e4t alkais sitten my\u00f6s osallistumaan lastenhoitoon aiempaa enemm\u00e4n. Ja sitten se tuloshan nyt sitten oli se, et n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, et toki sillon kev\u00e4\u00e4n 2020 aikana, niin \u00e4idit koki isi\u00e4 useemmin, ett\u00e4 ty\u00f6n ja perheen yhteensovittaminen oli hankalampaa. Mut seh\u00e4n ei sitte, se vaikutushan oli melko lyhyt. Et sit jo, oliks se syksyll\u00e4, kun oli t\u00e4\u00e4 FinLapset, oliks se FinLapset-kyselyn tuloksia?<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Taisi olla Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston kanssa tehty, siin on kolmest aikapisteest tietoo. Ennen koronaa, sit kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja sit loppuvuodesta.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Joo niin, niin siin\u00e4h\u00e4n siis joo ilmeni, ett\u00e4 sit ne alko olla jo samalla tasolla n\u00e4\u00e4 kokemukset, kun just ennen koronaa. Ja sit taas toisaalta niin yks mik\u00e4 sitten kans, kun ajateltiin, et no joo, et ehk\u00e4 sitten et is\u00e4t ois k\u00e4ytt\u00e4nyt sit vaikka jotain vanhempainvapaata enemm\u00e4n. Et jos se ois lis\u00e4\u00e4ntynyt. Niin sith\u00e4n se tulos oli, ett\u00e4 ne lis\u00e4\u00e4nty v\u00e4h\u00e4n niinku molemmilla, mut ei sit niinku. Sekin oli melko semmoinen hetkitt\u00e4inen. Eli ei nyt sit k\u00e4ynyt oikein suuntaan tai toiseen mit\u00e4\u00e4n semmoista radikaalia muutosta.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Joo.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: M\u00e4 luulen, et se oli just siit\u00e4 kiinni, et kuka tekee et\u00e4t\u00f6it\u00e4, kuka tekee l\u00e4sn\u00e4t\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Mm.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Et tota se kuka siell\u00e4 et\u00e4t\u00f6iss\u00e4 kotona oli niin sitten tilap\u00e4isesti ehk\u00e4 enemm\u00e4n siin\u00e4 kohtaa kun lapset, jos p\u00e4\u00e4tettiin et vied\u00e4 lapsia, vaikka olis voinut vied\u00e4 varhaiskasvatukseen. Noudatettiin sit\u00e4 suositusta. Ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 se oli aika sellasta tiukkaa vuorottelua, mit\u00e4 meill\u00e4 haastatteluissakin on tullut esille, ett\u00e4 l\u00e4psyst\u00e4 vaihdetaan ovella sitten ja tota.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Mites toi sosioekonominen asema, koska n\u00e4\u00e4 et\u00e4ty\u00f6t ja se mahdollisuus tehd\u00e4 et\u00e4t\u00f6it\u00e4, niin aika vahvasti linkittyy siihen, ett\u00e4 ooks\u00e4 toimistoty\u00f6l\u00e4inen vai ooks\u00e4 sairaanhoitaja tai rakennusty\u00f6maalla t\u00f6iss\u00e4. Et n\u00e4kyks t\u00e4\u00e4?<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Joo tottakai, tottakai se vaikuttaa siis siihen, et jos t\u00e4\u00e4 niinku et\u00e4ty\u00f6st\u00e4 aiheutuu se, et jos se nyt sattuu olee se is\u00e4 siell\u00e4 et\u00e4t\u00f6iss\u00e4, niin se sit huolehtii niist\u00e4 lapsista enemm\u00e4n siin\u00e4 kohtaa, ja et niinku sairaanhoitajat ei voi tehd\u00e4 et\u00e4t\u00f6it\u00e4, niin sen takii monet \u00e4idit sit varmaan koki raskaampana sen just, ett\u00e4 koska n\u00e4\u00e4 on naisvaltaisia aloja monet n\u00e4ist\u00e4, miss\u00e4 jouduttiin olee l\u00e4sn\u00e4t\u00f6iss\u00e4. Niin sit kun varhaiskasvatuspalvelut ei siin\u00e4 kohtaa toiminu ja koulutkin oli, niinku koululaistenkin kanssa oli hankaluutta siin\u00e4 koulunk\u00e4ynniss\u00e4 sitten. Et miten vanhemmat tukee sit\u00e4 lastansa, et se nyt onnistuu se koulunk\u00e4ynti, niin \u00e4idit otti t\u00e4n raskaammin. Ja sitten kes\u00e4loman koittaessa kaikki huokaisee helpotuksesta, ahh se on ohi! Poikkeustila on ohi! Koulusta kes\u00e4lomaa, p\u00e4iv\u00e4kodit aukee, sit alko jotenkin palautuminen normaaliin.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Ja t\u00e4sh\u00e4n oli kans se mik\u00e4 oli mun mielest mielenkiintoista just kun kattoo muita maita, ett\u00e4 monissa Euroopan maissahan tehtiin sellasia ratkaisuja, et annettiin esimerkiks taloudellista tukea perheille, jotka joutuu olee, et vanhemmat joutu j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kotiin hoitamaan lapsia. Mutta tota –<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Niinh\u00e4n meill\u00e4kin.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: No meil oli se, joo. Meil oli se tilap\u00e4inen silloin se kaks kuukautta ja se oli siis kotihoidontukeen, se sama m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuin ois kotihoidontukea saanu. Mut esimerkiks Saksassa sai mun mielest\u00e4, se oli ansiosidonnainen. Taloudellinen tuki. Mutta n\u00e4is voi olla sitten, et toki tarve oli Saksassa suurempi, mut meill\u00e4 ei esimerkiks miss\u00e4\u00e4n vaihe, kun t\u00e4skin on ollut semmoisia ehk\u00e4 ett\u00e4, vaik ensin ajattelee, et t\u00e4m\u00e4h\u00e4n on hienoa, ett\u00e4 tuetaan, mut sit kun ajattelee, et kuka sinne sit j\u00e4i sinne kotiin? Et se oli varmaan sitten aika pitk\u00e4lti sitte, et ne oli ne \u00e4idit. Jotka sitten lyhensi ty\u00f6aikaa tai j\u00e4i just kokonaan kotiin. Et Suomessa ehk\u00e4 niinku kans se, et mink\u00e4 takia meill\u00e4 vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon, niin korona-aikana ei oo ollu niin voimakkaita, kuin monissa muissa maissa. Vaikka niit\u00e4 vaikutuksia toki oli. Niin on kans se, et meil on kuitenkin semmosia sukupuolten tasa-arvoon liittyvi\u00e4 periaatteita mei\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 tai yhteiskunnassa. Niin on aika syv\u00e4ll\u00e4. Et me ajatellaan, et naiset, esimerkiks et naiset k\u00e4y t\u00f6iss\u00e4 ihan yht\u00e4 lailla kun miehetkin-<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Ja ne haluaa itsekin k\u00e4yd\u00e4.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Mm.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: – ja haluaa, niin. Ja siis se, et me ei oleteta, ett\u00e4 nyt kun kriisi iskee, niin kaikki naiset j\u00e4\u00e4 nyt, tai ne joilla on lapsia niin j\u00e4\u00e4 sit kotiin hoitamaan lapsia. Meill\u00e4 on varhaiskasvatusj\u00e4rjestelm\u00e4, joka on julkinen, todella kattava ja my\u00f6s siis varsin edullinen siihen n\u00e4hden, ett\u00e4 se ei oo sill\u00e4 tavalla, et sitten joutuis samalla tavalla ku monissa maissa sitten, et joutuu niinku, et siell\u00e4 saatto j\u00e4\u00e4d\u00e4, et jos on yksityist\u00e4 varhaiskasvatusta, tai varhaiskasvatusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s yksityisi\u00e4 toimijoita, niin saatto sulkea ovensa ja silleen, et joutu ehk\u00e4 mietti\u00e4 sit sit\u00e4, et onko varaa ees laittaa lapsia p\u00e4iv\u00e4hoitoon. Niin t\u00e4mm\u00f6set kysymykset ehk\u00e4 my\u00f6s Suomessa sit taas esti sen, ett\u00e4 ne vaikutukset j\u00e4i sit kuitenkin v\u00e4h\u00e4n pienemmiksi.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Mm. M\u00e4 kyll\u00e4 n\u00e4\u00e4n t\u00e4n joidenkin tota teid\u00e4n, mit\u00e4 nyt sanoitte, niin n\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 intersektionaalisuutta, ett\u00e4 me ei voida t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n tilanteessa vaan katsoa niit\u00e4 miehi\u00e4 ja naisia, vaan ett\u00e4 siihen linkittyy se, ne muut tekij\u00e4t esimerkiks henkil\u00f6n sosioekonominen asema tai ammattiasema aika voimakkaasti.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Ehdottomasti. Ja siis just, et se ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 et\u00e4ty\u00f6t\u00e4 ja l\u00e4hity\u00f6t\u00e4 tekevien kokemukset, niin oli hyvin erilaisia toki korona-aikana. Ja sit n\u00e4\u00e4 just naisvaltasella sote-alalla ty\u00f6skentelev\u00e4t niin heilleh\u00e4n t\u00e4\u00e4 nyt on ollu muutenkin jo kuormittavampaa t\u00e4\u00e4 aika kun tota oli jo ennen koronaa, niin oli just n\u00e4it\u00e4 hoitovajetta ja niin edelleen. Et se sit varmasti kasaantu, kasaantu my\u00f6s (-) [19:47]<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Ja sit oli niit\u00e4 pienipalkkaisia palvelualojen ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka sitten lomautettiin, kun –<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Mm.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: – ravintolat meni kiinni ja –<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Aivan.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: t\u00e4h\u00e4n sekottuu aika monta asiaa.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Joo, joo.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Ja just et kylh\u00e4n meill\u00e4kin sitten just tosta tota, no MigCOVID-tutkimuksessahan my\u00f6s k\u00e4ynyt ilmi, et maahanmuuttajataustaset on my\u00f6s ollut sillein, tai et heill\u00e4 hyvinvointiin liittyv\u00e4t muutokset on ollu my\u00f6s osittain voimakkaampia kun muilla.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Jos ajatellaan pikkulapsiperheit\u00e4, niin maahanmuuttajat on sit taas usein niit\u00e4, miss\u00e4 \u00e4idit on pidemp\u00e4\u00e4n kotona. Niin sillon se ei ehk\u00e4 niinku siihen sukupuolten ty\u00f6njakoon hirveesti vaikuttanut, ett\u00e4 nyt korona tuli kun oltiin jo valmiiks kotona. Tai samoin vauvaperheiss\u00e4, ett\u00e4 vauvaperheaineistosta, FinLapset-aineistosta sen n\u00e4kee, ett\u00e4 no siell\u00e4 kotona oltais oltu muutenkin, kun oltiin perhevapaal. Tietenkin isovanhempia ei sit voinut, ne ei voinutkaan olla hoitoapuna tai tietysti maahanmuuttajaperheess\u00e4 ehk\u00e4 sit se is\u00e4 saattoi menett\u00e4\u00e4 toimentuloansa, jos oli sen tyyppisiss\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 ja n\u00e4in. Mut ett\u00e4 se ei, sit\u00e4 ei itte, kuka niit\u00e4 hoitaa, niin se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 siin\u00e4 kaikista pienempien lasten perheiss\u00e4 ihan niin paljoo vaikuttanu.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Joo, n\u00e4kyny tietysti muulla tavoin sitte. Et t\u00e4h\u00e4n sukupuolten tasa-arvoon liittyen viel\u00e4 niin tota, kun t\u00e4ss\u00e4 tuli Merita jo huomioi, ett\u00e4 Suomi on t\u00e4mm\u00f6nen aika usein n\u00e4hd\u00e4\u00e4n sukupuolten tasa-arvon mallimaana jossain m\u00e4\u00e4rin ja me pidet\u00e4\u00e4n kiinni t\u00e4mm\u00f6sest\u00e4 ajatuksesta, ett\u00e4 naiset ja miehet on tasa-arvosia ja uskotaan siihen, ett\u00e4 me ollaan t\u00e4ss\u00e4 edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 monilla tavoin. Mutta Johanna, tuleeko sulle nyt mieleen tai varmaan sulla on mieless\u00e4 jotain semmosia ep\u00e4kohtia, joihin s\u00e4 haluaisit meid\u00e4n kuuntelijoiden kiinnitt\u00e4v\u00e4n huomioo, ett\u00e4 mist\u00e4 viel\u00e4 l\u00f6ytyy ep\u00e4tasa-arvoa naisten ja miesten v\u00e4lill\u00e4 Suomessa?<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: No kyll\u00e4h\u00e4n niit\u00e4 varmaan paljonkin on ja no yks mik\u00e4 tohon koronakriisin vaikutuksiin liittyy, on tietysti l\u00e4hisuhdev\u00e4kivalta. Mutta m\u00e4 en oo sen alan asiantuntija, mut et riskith\u00e4n siin\u00e4 kasvoi, kun oltiin nelj\u00e4n sein\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4. Mutta et sitten, niinku jos ajattelee t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6n ja perheen yhteensovittamista, perhevapaakuvioita, pienten lasten hoitovastuuta, niin onhan siin viel\u00e4 sellasta tietyn ik\u00e4isten naisten syrjint\u00e4\u00e4 ty\u00f6markkinoilla, mik\u00e4 on, vaikka naiset on siis, nuoret naissukupolvet niin neh\u00e4n on korkeammin koulutettuja kuin miehet Suomessa. Eli periaatteessa pit\u00e4is olla ja varmaan onkin menty koko ajan siihen suuntaan, et ne on eritt\u00e4in haluttuu ty\u00f6voimaa, koska ne on fiksuja ja osaavia. Ja sit kuitenkin on olemassa se riski, et no mit\u00e4s jos se nyt saa sit sen lapsen ja mit\u00e4s jos se j\u00e4\u00e4 nyt perhevapaalle. Ja sit kun meill\u00e4 kuitenkin saa olla kolmevuotiaaks asti kotihoidon tuen turvin kotona, niin se saa sitten ty\u00f6nantajat miettim\u00e4\u00e4n sit\u00e4 v\u00e4h\u00e4n toisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, ett\u00e4 palkkaanko m\u00e4 nyt t\u00e4m\u00e4n naisen vai t\u00e4m\u00e4n miehen. Ja tietenkin t\u00e4\u00e4 pit\u00e4s menn\u00e4 silleen, ett\u00e4 ensinn\u00e4kin se on ihan yht\u00e4l\u00e4inen riski, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 mieskin voi saada lapsen ja j\u00e4\u00e4d\u00e4 sit\u00e4 kotiin hoitamaan ja sitten sen pit\u00e4is olla my\u00f6s ty\u00f6nantajalle ik\u00e4\u00e4n ku t\u00e4ll\u00e4nen positiivinen asia, et jotkut t\u00e4ss\u00e4 maassa saavat lapsia ja hoitavat niit\u00e4 ja yleens\u00e4h\u00e4n ihmiset on sitten lapsen saatuaan niin ehk\u00e4 viel\u00e4 tietyl taval aikuistuu silleen, ett\u00e4 nyt on joku josta olen vastuussa ja se suhtautuminen siihen ty\u00f6h\u00f6n ja toimeentuloon on aika niinku. Et se otetaan vakavasti, niin silloinhan n\u00e4\u00e4h\u00e4n t\u00e4ll\u00e4set ihmiseth\u00e4n on usein toivottuja ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Niin, et se koko ajatusmaailma. Mut m\u00e4 luulen, et se on kyll\u00e4 mennyt t\u00e4h\u00e4n suuntaan pikkuhiljaa. Silleen ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n, se kun me alotettiin ensimm\u00e4isi\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja perhe-el\u00e4m\u00e4n yhteensovittamishankkeita 90-luvun, 1990-luvulla, [naurua] niin tota. Niin silloin tuntui viel\u00e4, ett\u00e4 on aika paljon tekemist\u00e4 siin\u00e4 ty\u00f6organisaatioitten kulttuurin kehitt\u00e4misess\u00e4. Miten ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 ajatellaan, et mik\u00e4 on se ideaality\u00f6ntekij\u00e4, mik\u00e4 on t\u00e4mm\u00f6inen my\u00f6s tutkimuksissa tuttu k\u00e4site, ett\u00e4 seh\u00e4n on sellanen ideal worker, seh\u00e4n on sellanen, jolla ei oo mit\u00e4\u00e4n muita kuin se ty\u00f6, mit\u00e4\u00e4n velvoitteita mihink\u00e4\u00e4n suuntaan. Mitk\u00e4 h\u00e4iritsis ty\u00f6n tekemist\u00e4. Eli h\u00e4n antaa kaikkensa ja on aina ty\u00f6n ehdoilla niinku el\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Mist\u00e4 ne oikein puhuu lounastunnilla sitten ty\u00f6kavereiden kanssa?<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: No varmaan, miten vois viel\u00e4 paremmin ja tehokkaammin teh\u00e4 t\u00f6it\u00e4. [naurua] T\u00e4\u00e4 on t\u00e4\u00e4 ideaali. Ja se on eri asia, ett\u00e4 mik\u00e4 todellisuus on tietenkin. Mutta et t\u00e4\u00e4 on selkeesti ollut t\u00e4mm\u00f6nen mies sitten.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Mm, mm. Niin.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Sitten jos mietit\u00e4\u00e4n, et kuka nyt vois olla t\u00e4ll\u00e4nen ideaali ty\u00f6ntekij\u00e4. Niin tota. Mies, jolla on sitten vaimo, joka sitten hoitaa ne lapset jos niit\u00e4 on. Mut ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 nyt on aika t\u00e4ll\u00e4nen suomalaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta jotenkin menneen maailman ajatus, ett\u00e4.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Joo jotenkin tosi tunkkasen kuuloinen ajatus. Mit\u00e4 Merita?<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Tota, joo, noihin n\u00e4ihin ep\u00e4kohtiin sukupuolten tasa-arvo Suomessa, niin ehk\u00e4 yks mik\u00e4 just t\u00e4s koronatutkimuksessakin tuli esille, on just t\u00e4\u00e4 ihan kansainv\u00e4lisestikin hyvin segregoituneet ty\u00f6markkinat. Eli meill\u00e4 on miesten ammatit ja meil on naisten ammatit. Ja seh\u00e4n sitten todella tuli selv\u00e4ksi sillon ensimm\u00e4isen\u00e4 koronakev\u00e4\u00e4n\u00e4, kun naisten ty\u00f6llisyys romahti. Kun ravintolat, hotellit, palvelualalla meni yritykset kiinni, niin tota siell\u00e4 siis, no p\u00e4\u00e4osin nuoret naiset. Niin j\u00e4i sitten joko lomautetuks tai sitten ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ks. Ja se on ehk\u00e4 semmoinen, mik\u00e4 sitten just Suomessa. Siis Suomi on yks Euroopan maista, joissa sitten sillon vuonna 2020 niin naisten ty\u00f6llisyys laski miehi\u00e4 enemm\u00e4n. Ja t\u00e4\u00e4 oli mulle yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, m\u00e4 jotenkin ajattelin, et eiks t\u00e4\u00e4 nyt oo kaikkialla n\u00e4in. Mut ei siis ole.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Joo. Joo.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Ja tottakai t\u00e4\u00e4 on siis se mik\u00e4 siit\u00e4 sitten, mihin se johtaa, on se sukupuolten palkkaero, mik\u00e4 siin\u00e4 sitke\u00e4sti on olemassa ja on yks t\u00e4ll\u00e4nen tasa-arvopolitiikan kestoaiheita, joita on yritetty monilla eri ty\u00f6ryhmill\u00e4 ja ohjelmilla korjata, mut et se liittyy moneenkin asiaan, mut se liittyy just t\u00e4h\u00e4n, yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 t\u00e4h\u00e4n syrjint\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kun s\u00e4 olet potentiaalinen synnytt\u00e4j\u00e4 ja lastenhoitaja, niin sua joko ei palkata tai s\u00e4 saat m\u00e4\u00e4r\u00e4aikasen ty\u00f6suhteen, etk\u00e4 pysyv\u00e4\u00e4, tai sit sua ei ylennet\u00e4 johonkin niinku vaativampaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, koska koko ajan ajatellaan, ett\u00e4 no, se ehk\u00e4 j\u00e4\u00e4 kuitenkin perhevapaalle. Eli t\u00e4n tyyppist\u00e4 syrjint\u00e4\u00e4 on siell\u00e4 palkkaeron taustalla, mut sit my\u00f6s t\u00e4\u00e4 segregaatiot, et on naisvaltaset alat ja miesvaltaset alat, joilla on erilainen se palkanmaksun. Tai palkanmaksajakin on usein eri, et se on julkinen sektori versus yksityinen ja sitten se, et miten ajatellaan siit\u00e4, ett\u00e4 paljonko niille kuuluu palkkaa. Ett\u00e4 mik\u00e4 se ty\u00f6n vaativuus on ja mit\u00e4 siit\u00e4 sitten maksetaan. Ja t\u00e4ss\u00e4kin se semmonen ehk\u00e4 tunkkaiselta tuntuva ajatus, et se sisar hento valkoinen tekee kutsumusty\u00f6t\u00e4, et ei sille niin paljon tarvi maksaa, mut katotaan nyt sit t\u00e4t\u00e4 t\u00e4n hetkist\u00e4 tilannetta, miss\u00e4 ollaan nyt ik\u00e4\u00e4n ku et sairaanhoitajat on vissiin saaneet tarpeeksi.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Mm.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: T\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

K: Joo, kyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4\u00e4 on ajankohtanen teema tietenkin ja jotenkin kahden vuoden korona, niinku tavallaan hehkutettu koronan aikana n\u00e4it\u00e4 sairaanhoitajia ja hoitoalalla t\u00e4rkeet\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tekevi\u00e4, jotka tekee t\u00e4rkeint\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 koko yhteiskunnassa, mutta taloudellisesti siit\u00e4 ei sitten saa mit\u00e4\u00e4n hirveit\u00e4 bonusta.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Ty\u00f6n tuottavuus on vaikee laskee n\u00e4ill\u00e4 aloilla niin.\u00a0 [naurua]<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Niin joo joo, niin, siihen.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: T\u00e4\u00e4 on t\u00e4\u00e4 perinteinen. Mut t\u00e4h\u00e4n t\u00e4ytyy sanoo lyhyesti, ett\u00e4 t\u00e4s on Tilastokeskuksen tutkijat kun on selvitt\u00e4ny Anna Sutelan johdolla t\u00e4t\u00e4 just n\u00e4it\u00e4 ty\u00f6markkinoilla tapahtuneita muutoksia sukupuolten tasa-arvon n\u00e4k\u00f6kulmasta, niin ovat my\u00f6s havainneet siis sellasen, ett\u00e4 se ei oo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n, et nyth\u00e4n, jos kattoo nyt yleisesti tilastoi niin naisten ja miesten ty\u00f6llisyys on suunnilleen sill\u00e4 tasolla, mill\u00e4 se oli ennen korona-aikaa. Mutta siis t\u00e4\u00e4 majoitus- ja ravitsemisala, miss\u00e4 naiset on yleens\u00e4 t\u00f6iss\u00e4, niin seh\u00e4n ei oo viel\u00e4 palautunut sille tasolle kun se oli. Ja sit se mik\u00e4 on my\u00f6s mielenkiintosta, niin nyt on kyl my\u00f6s miesvaltasia aloja, niinku rakennus- ja kuljetusala, niin niiss\u00e4h\u00e4n siis ty\u00f6llisyystilanne on heikentynyt. Ja t\u00e4\u00e4 on semmoinen asia, mist\u00e4 ei hirveesti puhuta. Et siel on kyl nyt semmosia aloja my\u00f6s, jossa niinku et miehet, et mik\u00e4 liittyy tietysti siis v\u00e4h\u00e4n laajemminkin ty\u00f6markkinoiden rakenteellisiin muutoksiin, mut kuitenkin, et siit\u00e4 –<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Ja Ukrainan sota varmaan vaikuttaa sitten omalta osaltaan.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Toki, joo se ep\u00e4varmuus. Ja sitten kans se, ett\u00e4 kun ihmiset on siirtynyt paljon et\u00e4t\u00f6ihin, niin ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n oo sit sit\u00e4 tarvetta niinku esimerkiks just kuljetusalalla.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Ja ne kaikki kiertyy sit siihen takas, ett\u00e4 okei, ett\u00e4 haluuks ihmiset, et uskaltaaks lapsia hankkia ja kuka niit\u00e4 lapsia sit hoitaa, et mietit\u00e4\u00e4n just et no, kenen ty\u00f6 ja kenen palkka ja milt\u00e4 tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja kaikkea. Ett\u00e4 kaikki n\u00e4\u00e4 liittyy. T\u00e4m\u00e4 on varsin laaja t\u00e4mm\u00f6inen iso systeemi, jossa kaikki liittyy kaikkeen.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Niin. Joo. Ja t\u00e4mm\u00f6inen yksityinen ja julkinen menee lomittain. Hei jos puhutaan v\u00e4h\u00e4n laajemmin viel\u00e4 lapsiperheiden hyvinvoinnista, niin Suomihan on t\u00e4ss\u00e4kin suhteessa yleens\u00e4 erilaisilla mittareilla mitattuna parhaiten p\u00e4rj\u00e4\u00e4vien joukossa. Ja esimerkiks meill\u00e4 on kansainv\u00e4lisesti vertailtuna aika alhainen lapsik\u00f6yhyysaste. Miten te kuvailisitte lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia? Tai sitten hyvinvoinnin puutteita Suomessa?<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: No siis ehk\u00e4 se semmonen slogan, jota on jo pari vuosikymment\u00e4 ainakin hoettu, mut kylh\u00e4n se pit\u00e4\u00e4 paikkansa t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin, et suurin osa voi hyvin ja sitten on se pieni joukko, joka ei voi hyvin.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Mm.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Ja mik\u00e4 sen joukon koko sitten on riippuu mit\u00e4 mittaria katotaan, mutta ehk\u00e4 se on jossain siin\u00e4 viiden ja kymmenen prosentin v\u00e4liss\u00e4, niinku kenell\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n pahempia ongelmia ja ei tietysti meill\u00e4 pit\u00e4s olla t\u00e4ll\u00e4st\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 lainkaan olemassa. Ett\u00e4 vaikka keskim\u00e4\u00e4rin on asiat tosi hyvin ja tota kansainv\u00e4lisess\u00e4 vertailussa todellakin asiat on eritt\u00e4in hyvin, niin kyl meill\u00e4 silti on kuitenkin niit\u00e4 haavottuvassa asemassa olevia lapsia, joiden hyvinvointi sitten vaarantuu ja tavallaan kehitysmahdollisuus kouluttautua ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n kiinni ja tulla veronmaksajaksi, joka yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 hyvinvointivaltiota, niin tota. Vaarantuu. Et ei meill\u00e4, kun meill\u00e4 on syntyvyys niin paljon laskentu viel\u00e4, niin ei meil oo oikein varaa menett\u00e4\u00e4 yht\u00e4\u00e4n lasta. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Joo. Mites Merita, mit\u00e4 s\u00e4, tai mit\u00e4 mielt\u00e4 oot siit\u00e4, et kuinka hyv\u00e4 mittari ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 joku lapsik\u00f6yhyys on, jos me tarkastellaan lapsiperheiden hyvinvointia? Antaaks se ihan liian karkeen kuvan?<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: No varmaan mik\u00e4\u00e4n mittari ei oo silleen yksitt\u00e4isen\u00e4 hyv\u00e4. Eli tutkitaanko, et jos nyt katotaan vaan absoluuttisilla mittareilla, niin antaa vaan sen yhdenlaisen kuvan, ett\u00e4 sith\u00e4n tietysti, et on n\u00e4it\u00e4 erilaisia muita mittaustapoja niinku miten ollaan nytten t\u00e4ss\u00e4 Maria Vaalavuonkin kanssa tarkasteltu tota materiaalista deprivaatiota. Ja siis, ett\u00e4 –<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Lastensuojelu niinku tilastot varmaan yks mittari my\u00f6skin.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Mm.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Mitenk\u00e4s jotkut semmoiset v\u00e4h\u00e4n pehmeemm\u00e4t arvot tai?<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: No vaikkapa yksin\u00e4isyys, mit\u00e4 kouluterveyskyselyss\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n, tai erilaisten –<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Nii ja sill\u00e4 tavalla laajemmin lapsien, joo.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Niin.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: (-) [33:31] t\u00e4h\u00e4n v\u00e4h\u00e4n niinku k\u00f6yhyyteen, mutta siis jos niinku hyvinvointia mitataan, niin sitten toki niin.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Niin. Niin.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Pit\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 laajentaa v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Ja tietenkin se on niinku se k\u00f6yhyyden mittaaminen, me tarvitaan joku mittari, jotta me voidaan tehd\u00e4 aikasarja ja kattoo milt\u00e4 kehitys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mihin suuntaan se on menossa ja me voidaan verrata eri maiden v\u00e4lill\u00e4, niin jotain mittareitahan siin\u00e4 on hyv\u00e4 olla. Mut sitten mittarit tosiaan ei koskaan oo kauheen aukottomia tai sill\u00e4 tavalla. Ett\u00e4 kun se k\u00f6yhyysaste riippuu siit\u00e4, mik\u00e4 se yleinen taloudellinen hyvinvointi on tai tulotaso, ett\u00e4 se kun nousee niin k\u00f6yhyysrajakin nousee ja hups, sinne j\u00e4\u00e4kin enemm\u00e4n v\u00e4kee sen rajan alle, vaik niill\u00e4kin on voinut tulot nousta. Niinku et se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 oo semmonen, ett\u00e4 kauheeta, nyt meil on yht\u00e4kki\u00e4 n\u00e4in paljon enemm\u00e4n tai sitten n\u00e4in paljon v\u00e4hemm\u00e4n k\u00f6yhi\u00e4. Ett\u00e4 ihmiset ei ehk\u00e4 itse huomaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n sit\u00e4, et he on tilastossa siirtynyt johonkin toiseen ryhm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Joo. Toi yksin\u00e4isyys, tai siis paljon on puhuttu yksin\u00e4isyydest\u00e4 ja usein ehk\u00e4 vanhusten yksin\u00e4isyydest\u00e4. Kuinka suuri ilmi\u00f6 on sitten lasten yksin\u00e4isyys? Onks sulla mieless\u00e4 jotain tilastoja?<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: En m\u00e4 muista niit\u00e4, en m\u00e4 nyt muista niit lukuja ulkoo, mut siis ett\u00e4. Ja seh\u00e4n oli korona-aikana se just t\u00e4\u00e4 nuorten yksin\u00e4isyys nousi vahvasti esille ja sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s mielenterveyden haasteet. Ett\u00e4 kun kuitenkin nuorille ne kaverit on todella t\u00e4rkeit\u00e4, ett\u00e4 sitten jos on jostain syyst\u00e4 ei ole kavereita tai sitten tulee tommonen koronakriisi, ett\u00e4 s\u00e4 et vaan p\u00e4\u00e4se niit\u00e4 tapaamaan, niin se on aika kova koettelemus nuorille. Ja sit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 nyt ihmetell\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 miten sitten, kun se n\u00e4kyy v\u00e4h\u00e4n niiss\u00e4 ahdistus- ja masennus ja muissakin mittareissa, et mit\u00e4 siit\u00e4 seuraa. Kui, onko t\u00e4\u00e4 pitk\u00e4aikainen. Onks se samal taval tilap\u00e4inen vaihe niinku monet muut oli, ett\u00e4 on poikkeustila ja sit jotenkin palataan normaaliin, vai onks se semmonen, et sielt l\u00e4htee huonot kierteet kehiytym\u00e4\u00e4n ja saadaanko niit\u00e4 katkaistua ja.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: T\u00e4\u00e4h\u00e4n oli siis kouluterveyskyselyss\u00e4, joka toteutettiin viime vuonna, niin siell\u00e4 havaittiin, et muistaakseni, et oisko 30 prosenttia tyt\u00f6ist\u00e4 niin koki ahdistuneisuutta. Siis jonkun tasoista. Ja sit se oli 8 prosenttia pojista. Et siin\u00e4kin n\u00e4kyy v\u00e4h\u00e4n semmoista sukupuolittaista eroa, et tyt\u00f6t on kokenut t\u00e4n ajan viel\u00e4 poikia raskaammin. Ja se oli viel lis\u00e4\u00e4ntynyt tyt\u00f6ill\u00e4 poikia enemm\u00e4n siit vuodesta 2019.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Ja taas me voidaan palata siihen lapsiperhekysymykseen. Ett\u00e4 sillon, jos meill\u00e4 on ahdistuneita, masentuneita nuoria naisia, niin ne todenn\u00e4k\u00f6isesti ei rupee lapsia tekem\u00e4\u00e4n. Ne kokee, ett\u00e4 heill\u00e4 ei ole voimia ryhty\u00e4 \u00e4idiksi, vaan hyv\u00e4 ett\u00e4 pystyy niinku omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n selviytym\u00e4\u00e4n. Ja t\u00e4\u00e4 voi olla yks tekij\u00e4 siell\u00e4 syntyvyyden alenemisen taustalla my\u00f6skin. Ja mit\u00e4 sit taas, mist\u00e4 se sitten kertoo se nuorten naisten mielenterveyden haasteet, niin siin on varmaan kaiken n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 paineita olla hyv\u00e4 ja p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 ja osa niist\u00e4 ehk\u00e4 on semmosia ep\u00e4realistisia siin\u00e4 mieless\u00e4, et ei tarvis, ei kukaan vaadi sit\u00e4 muuta kun nuoret naiset itse itselt\u00e4ns\u00e4, mut et mit\u00e4 sille voi tehd\u00e4 niin on kyll\u00e4 tuhannen taalan kysymys.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Mm. Tota, kun Merita sanoit, ett\u00e4 nimenomaan tyt\u00f6ill\u00e4 oli toi ahdistuneisuus kasvanut, niin ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4h\u00e4n yleens\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, et pojilla on enemm\u00e4n niit\u00e4 k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6it\u00e4 ja tyt\u00f6ill\u00e4 t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 jotain masentuneisuutta tai ahdistuneisuutta, niin n\u00e4kyks siell\u00e4 sitten pojilla jossain t\u00e4mm\u00f6sess\u00e4, oliks teill\u00e4 jotain k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6ihin liittyvi\u00e4 tai onks siell\u00e4 kysytty jotain k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6st\u00e4?<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Joo, toi onkin ihan hyv\u00e4 kysymys. Kouluterveyskyselyss\u00e4h\u00e4n siin\u00e4 on kysytty lapsilta n\u00e4it\u00e4 tota –<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Itselt\u00e4.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Mm.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: – n\u00e4it\u00e4 tota omia kokemuksia, eli siin\u00e4h\u00e4n ei tiedet\u00e4 sitten, ett\u00e4 ei oo t\u00e4t\u00e4 varmaan tarkemmin sitten. Tai pystyt\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 sill\u00e4 aineistolla.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Teh\u00e4n ootte tehnyt n\u00e4it\u00e4 raportteja t\u00e4st\u00e4 koronan yhteiskunnallisista vaikutuksista, niin onks siell\u00e4 erikseen katottu jotain lasten hyvinvoinnin mittareita, et miten ne on, jotain muita kuin tuloja ja sitten vaikka t\u00e4t\u00e4 mielenterveytt\u00e4, ett\u00e4 miten laajasti te ootte sit\u00e4 tarkastellu?<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Joo, se mei\u00e4n koronaseuranta, niin seh\u00e4n, siin\u00e4h\u00e4n me kootaan v\u00e4h\u00e4n niinku olemassa olevia tutkimuksia yhteen. Nyt ei tule mieleen suoranaisesti, et –<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Se mit\u00e4 siel seurataan my\u00f6s niinku palvelujen toimivuus.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Niin, joo, toki. Et ne on sosiaali- ja terveyspalvelut.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Niin niin, ja neh\u00e4n liittyy lapsiperheitten hyvinvointiin siin\u00e4 mieless\u00e4, et esimerkiks jos neuvola ei toimi normaalisti, niinku koronan aikana neuvolan terveydenhoitajia on tosi paljon siirretty rokottamaan ihmisi\u00e4 esimerkiks. Ja sitten ne ei ehdik\u00e4\u00e4n. Meill\u00e4 on kuitenkin aika tihe\u00e4sti vauvaperheet k\u00e4y neuvolassa sen ensimm\u00e4isen vuoden aikana ja sit se v\u00e4h\u00e4n harvenee. Tietysti raskausaikanakin k\u00e4yd\u00e4\u00e4n, mut ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 on sitten jouduttu v\u00e4h\u00e4n niinku harventamaan n\u00e4it\u00e4 neuvolak\u00e4yntej\u00e4 ja sit\u00e4 my\u00f6ten kasvaa riski sille, ett\u00e4 jos siell\u00e4 perheess\u00e4 on jotain huolia ja murheita joihin kaipais neuvolan terveydenhoitajan neuvoja, niinku neuvolassa neuvotaan ja ohjataan ehk\u00e4 eteenp\u00e4in johonkin sitten mik\u00e4 olis tarpeen, mist\u00e4 sais tukea johonkin tiettyyn asiaan, niin silloin n\u00e4it\u00e4 t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 pieni\u00e4 murheita ei huomata ajoissa. Et tietysti me mietit\u00e4\u00e4n niinku sit\u00e4, ett\u00e4 onko varaa t\u00e4mm\u00f6seen universaalipalveluun t\u00e4ss\u00e4 laajuudessa kaikille perheille, vaikka niill\u00e4 ei ois omasta mielest\u00e4\u00e4n yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n neuvonnan tarvetta tai kaikki menee ihan hyvin. Niin mut et siin on just se, ett\u00e4 havaittais mahdollisimman varhases vaiheessa ja ne pienet pulmat saatas hoidettuu, ettei niist\u00e4 p\u00e4\u00e4se kasvamaan isompia. Puhumattakaan siit\u00e4 sitten, et jos on isompia ongelmia siell\u00e4. Sama p\u00e4tee nytten koronan vaikutukset my\u00f6s tietysti niinku kouluterveydenhuollossa ja koulun psykologien ja koulukuraattoreiden ty\u00f6ss\u00e4, niin kun ollaan oltu et\u00e4n\u00e4 niin ei oo sitten p\u00e4\u00e4sty kasvokkain tapaamaan niit\u00e4 lapsia ja siell\u00e4 on voinu j\u00e4\u00e4d\u00e4 sitten muhimaan jotakin.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: T\u00e4\u00e4h\u00e4n tota t\u00e4\u00e4 neuvolak\u00e4ynnit niin on silleen j\u00e4nn\u00e4, et muistan vaan kun mun ensimm\u00e4inen lapsi kun syntyi, niin mulla oli ainakin semmonen olo, et hitsi, et pit\u00e4\u00e4ks mun oikeesti joka viikko? Niinku silleen, et kun m\u00e4, mulla on semmonen mielikuva, et m\u00e4 ravasin siel ihan koko ajan siel neuvolassa. Ja sit m\u00e4 aattelin et mit\u00e4, m\u00e4 meen sinne juttelemaan jotain, et toki sitten ett\u00e4 v\u00e4lil oli v\u00e4syneempi ja siis silleen, ett\u00e4 oli ehk\u00e4 enemm\u00e4nkin juteltavaa. Mut et sit m\u00e4 kans ajattelin sen sill\u00e4 tavalla, et onhan se siis ihan ainutlaatunen j\u00e4rjestelm\u00e4, ett\u00e4.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Eiks siit oo kuitenkin tutkimustuloksia, et neuvola on yks t\u00e4mm\u00f6nen vaikuttavimmista?<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Mm. Ja tokihan siell\u00e4 tietysti, siel on niin laaja kirjo niit\u00e4 asioita, mit\u00e4 siel seurataan. Et seurataanhan siel sit\u00e4 lapsen fyysist\u00e4 kasvua, ett\u00e4 –<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Toki, mut se on t\u00e4\u00e4 –<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: ja havaitaan, et jos on joku vaikka n\u00e4k\u00f6\u00f6n tai kuuloon tai johonkin t\u00e4mm\u00f6seenkin liittyv\u00e4 pulma, et se saadaan kiinni ajoissa, mut tottakai my\u00f6s se vanhempien mielenterveys, vanhempien p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6, mahdollinen l\u00e4hisuhdev\u00e4kivalta, kaikki t\u00e4ll\u00e4set asiat, niin pit\u00e4is saada neuvolassa kii. Se on eri asia tietysti, et huomataanks niit\u00e4 aina, et jos niist ei haluu. Jos ne yritt\u00e4\u00e4 peitell\u00e4, eik\u00e4 niist\u00e4 haluu kertoo, niin toki ei ne v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tuu esille, mut ainakin siihen on mahollisuus.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Mm. Osasiks\u00e4 Merita nyt k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 siel kuitenkin vai?<\/p>\n

[naurua]<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Onhan se ihan siis, seh\u00e4n on my\u00f6s ihan hurjan mukavaa my\u00f6s pienen vauvan \u00e4idille se, et joku kysyy s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, et mit\u00e4 sulle kuuluu.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Mm, kuinka s\u00e4 voit?<\/p>\n

Maria Vaalavuo: Joo.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Niin.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Kaikki muut on jo kyll\u00e4styny kuuntelee sun juttuja niin yks ainakin kuuntelee. Tota, Merita kun aluks sanoit, ett\u00e4 s\u00e4 oot tutkinut n\u00e4it\u00e4 elatusapujuttuja.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Mm.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: No mun t\u00e4ytyy nyt heti paljastaa, et m\u00e4 en oo hirveen, en tunne hirveen hyvin t\u00e4t\u00e4 koko k\u00e4sitett\u00e4 ja mit\u00e4 sill\u00e4 tarkotetaan, niin voitko viel\u00e4 selvent\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 t\u00e4\u00e4 elatusapu tarkottaa ja mit\u00e4 eroja eri maiden v\u00e4lill\u00e4 t\u00e4h\u00e4n liittyy?<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Joo. Elatusapu on siis t\u00e4mm\u00f6nen tota, se on raha joka maksetaan, jonka maksaa siis et\u00e4vanhempi l\u00e4hivanhemmalle, sillon kun vanhemmat on eronnu. Ja Suomessa meill\u00e4 on t\u00e4\u00e4 elatusapu ja sit meill\u00e4 on my\u00f6s elatustuki. Ja se elatustuki on sit taas t\u00e4mm\u00f6nen Kelan maksama korvaus sille l\u00e4hivanhemmalle sillon, kun syyst\u00e4 tai toisesta t\u00e4m\u00e4 et\u00e4vanhempi ei sit\u00e4 sovittua elatusapua maksa.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Eli te ootte tutkinu n\u00e4it\u00e4 elatustukia? Vai sek\u00e4 ett\u00e4?<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Sek\u00e4 ett\u00e4. Jokaises maassahan ei oo elatusapua.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Joo.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Elatustukea anteeksi. Eli siis elatusapu on se, mink\u00e4 t\u00e4\u00e4 et\u00e4vanhempi maksaa l\u00e4hivanhemmalle, mut sit elatustuki on sellanen, mik\u00e4 on Suomessa, Saksassa, useammas mones muussakin maassa, mut et ei todellakaan kaikkialla. Ja siis t\u00e4s elatusavussa on nyt siis t\u00e4rke\u00e4 muistaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei, vaikka se on, sanotaan ett\u00e4 se maksetaan, se on siis raha jonka t\u00e4\u00e4 et\u00e4vanhempi maksaa l\u00e4hivanhemmalle, mutta se ajatus siell\u00e4 taustalla on siin\u00e4, et erotilanteessa kun vanhemmat muuttaa erilleen ja lapsi on toisen vanhemman luona, niin sillon lapsi, eli se niinku lapsen taloudellinen turva taataan t\u00e4ll\u00e4 elatusavulla. Koska usein siin\u00e4 k\u00e4y sill\u00e4 tavalla, et siin julkises keskustelussakin puhutaan siit\u00e4, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4k\u00f6 nyt t\u00e4lle l\u00e4hivanhemmalle niin kuinka paljon sille nyt maksetaan ja mihin se nyt sen rahan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja t\u00e4lleen. Et vaan siis se on nimenomaan, et se on tarkotettu, et se on lapselle maksettava.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Mihink\u00e4 se summa sitten perustuu?<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: No Suomessahan on sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 elatusapu voidaan, vanhemmat voi sopia sen kesken\u00e4\u00e4n. Tai sitten oikeudessa. Ja siin\u00e4 on siis sellanen tietty laskentakaava, joka sitten jonka mukaan sit\u00e4 lasketaan. Ja sit jos ei vanhemmat p\u00e4\u00e4se siit\u00e4 keskin\u00e4isesti sopimukseen, niin sit tosiaan p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n oikeudessa.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Kuinka merkitt\u00e4v\u00e4 t\u00e4\u00e4 on n\u00e4itten yksinhuoltajavanhempien tuloissa?<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: No kyll\u00e4 se on merkitt\u00e4v\u00e4. Suomessa on tietysti sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4, tai tietysti mutta siis mielenkiintosta se, ett\u00e4 kansainv\u00e4lisesti verrattuna niin Suomessahan elatusapusummat on melko pieni\u00e4. Eli se on keskim\u00e4\u00e4rin niin nyt jos oikein muistan, niin se on reilu 200 euroa kuussa.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Mm.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Per lapsi.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Mm.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Se on kyl aika v\u00e4h\u00e4sen kuulonen summa.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Ja sitten meh\u00e4n ollaan sit my\u00f6s tarkasteltu, no hyvin erilaisia –<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Tai riippuu tietenkin maksajan n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Joo, eli Suomessa on sillein, ett\u00e4 elatus, koska meil on se elatustuki, niin on aika suuri osuus, yksinhuoltajista saa sit\u00e4 elatusapua tai tukea, mutta tosiaan niin summat on paljon pienempi\u00e4 kuin monissa muissa maissa. Et sitten on tietysti \u00e4\u00e4riesimerkkin\u00e4 Yhdysvallat, joissa ne voi olla hyvinkin suuria ne summat.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Tietysti t\u00e4h\u00e4n liittyy varmaan se, ett\u00e4 kun meill\u00e4 naiset k\u00e4y t\u00f6iss\u00e4 ja heill\u00e4 on palkkatuloja, he pystyy el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n ittens\u00e4 ihan toisella tavalla eron j\u00e4lkeen, kuin jossain ehk\u00e4 Yhdysvalloissa, miss\u00e4 sitten syyst\u00e4 tai toisesta, varmaan osittain sen takia, ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4hoito on niin \u00e4lytt\u00f6m\u00e4n kallista ja ei oo ehk\u00e4 perhevapaita. Menett\u00e4\u00e4 sen ty\u00f6paikkansa ja kulttuurisesti ajatellaan asioista ehk\u00e4 eri tavalla, mut joka tapauksessa silloinhan s\u00e4 oot aivan tyhj\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4 eron j\u00e4lkeen ja sillon luontevasti sitten se toinen osapuoli joutuu el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n isommilla summilla.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Joo ja sit on tosiaan edelleenkin maita, joissa maksetaan elatusta puolisolle erotilanteissa.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Sek\u00e4 lapselle ett\u00e4 entiselle puolisolle.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Niin, sek\u00e4 lapselle ett\u00e4. Mut se otetaan huomioon my\u00f6s sitten siin\u00e4 kun sit\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Joo. Toi on jotenkin toi elatusapu alimony j\u00e4\u00e4nyt vaan jostain amerikkalaisista leffoista ja TV-sarjoista, et siell\u00e4h\u00e4n aina taistellaan n\u00e4ist\u00e4 mutta ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siell\u00e4. Hei t\u00e4st\u00e4 voidaankin hyp\u00e4t\u00e4 sosiaaliturvauudistukseen, eli Suomessa on meneill\u00e4\u00e4n sosiaaliturvan uudistaminen ja s\u00e4 Johanna toimit puheenjohtajana lasten ja perheiden sosiaaliturva ja palvelut -ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4. Mit\u00e4s t\u00e4\u00e4ll\u00e4, t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 pohditaan?<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: No siell\u00e4 pohditaan n\u00e4it\u00e4 sosiaaliturvan kysymyksi\u00e4 sitten lapsiperheiden n\u00e4k\u00f6kulmasta, ett\u00e4 komitean jaostothan aloitti ty\u00f6ns\u00e4 jo paljon aikasemmin ja siell\u00e4 on k\u00e4yty l\u00e4pi sit\u00e4 sosiaaliturvan erilaisia kysymyksi\u00e4 ja niit\u00e4 ongelmia, mit\u00e4 siell\u00e4 havaitaan ja nyt sitten jo ollaan siirtym\u00e4ss\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n niit\u00e4 ratkaisujakin. Mut et meid\u00e4n ty\u00f6ryhm\u00e4 aloitti sit v\u00e4h\u00e4n takamatkalta, kun oli painetta siihen, ett\u00e4 hei, ett\u00e4 on pakko ottaa huomioon se niiss\u00e4, kun sit\u00e4 sosiaaliturvaa tarkastellaan, ett\u00e4 aika monella ihmisell\u00e4 on sitten kuitenkin lapsia hoidettavana ja el\u00e4tett\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n ja vastuullaan. Et mill\u00e4 tavoin t\u00e4\u00e4 sitten pit\u00e4\u00e4 ottaa huomioon siin\u00e4. Puhutaan me nyt sitten sairauteen taikka ty\u00f6tt\u00f6myyteen liittyv\u00e4st\u00e4 turvasta. Mut sitten on tietysti tiettyj\u00e4 erityisi\u00e4 tulonsiirtoja ja etuuksia, joita maksetaan juuri niille lapsille, kuten lapsilis\u00e4 esimerkiks tai t\u00e4\u00e4 elatusapukin on v\u00e4h\u00e4n sen tapanen jota ei makseta lainkaan muille kuin vaan niille keill\u00e4 lapsia on. Eli tota on siis ihan valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 kaikenn\u00e4k\u00f6isi\u00e4 kysymyksi\u00e4 p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4. Ja tota mut me alotettiin sill\u00e4, et me k\u00e4ytiin ne jaostojen ongelmaraportit l\u00e4pi, koska siell\u00e4 sit tulee jo sit\u00e4. Siel on jo pohdittu sit\u00e4 asumisen asiaa ja sit\u00e4 kautta tulee vuoroasumisen kysymykset sitten lapsiperheiden osalta esimerkiks ja on pohdittu ty\u00f6llisyyden kannustinloukkuja ja siel tulee taas sitten lapsiperhen\u00e4k\u00f6kulmaa siin\u00e4, ett\u00e4 kun meid\u00e4n t\u00e4ytyy nyt sit mietti\u00e4 sit\u00e4 ty\u00f6n ja perheen yhteen sovittamista my\u00f6skin suhteessa kannustinloukkuihin ja niin edelleen. Et me yritet\u00e4\u00e4n vied\u00e4 se l\u00e4pileikkaavasti sinne komitean ty\u00f6h\u00f6n se lasten ja perheiden n\u00e4k\u00f6kulma ja sitten joitakin erityiskysymyksi\u00e4 tulee viel\u00e4. Mit\u00e4 ei oo oikeestaan muuten oliskaan mink\u00e4\u00e4n jaoston p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Joo. Mut ei oo ajatusta tai semmosta ajatusta, ett\u00e4 jotkut perusp\u00e4iv\u00e4rahat tai joku ty\u00f6tt\u00f6myysturva oisi eri tasosta sen mukaan, ett\u00e4 onko lapsia vai ei?<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: No on sekin yks kysymys, mik\u00e4 mei\u00e4n t\u00e4ytyy viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi, ett\u00e4 erilaisia lapsikorotuksiahan on erilaisissa etuuksissa. Niis on v\u00e4h\u00e4n erilaista logiikkaa, et joissain on ja joissain ei ja mink\u00e4 suuruinen se on ja kenelle se, miten sen saa ja niin edesp\u00e4in, et se on yks t\u00e4mm\u00f6nen yks kysymys joo. Mit\u00e4 tarkastellaan. Periaatteessa kai oon ymm\u00e4rt\u00e4nyt, et ne lapsikorotukset sit, niit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n semmosena menneen maailman asiana, et niit\u00e4 ei pit\u00e4is olla, et se pit\u00e4is muulla tavoin hoitaa, mut ett\u00e4 niit\u00e4 mei\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 kuitenkin on.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Mm. Eih\u00e4n me saada palkkaakaan sen mukaan, et onko meill\u00e4 lapsia vai ei.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Nimenomaan ja varsinkin, et jos se on t\u00e4mm\u00f6nen vakuutustyyppinen sosiaaliturva, ett\u00e4 se korvaa sit\u00e4 menetetty\u00e4 ansiota, niin sillon juuri t\u00e4\u00e4 sama logiikka pit\u00e4is p\u00e4te\u00e4 siell\u00e4kin.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Tommonen yks iso juttuhan siell\u00e4 on t\u00e4\u00e4 asumiseen liittyv\u00e4t kysymykset. Et kun meill\u00e4 just on silleen, et jos on, et lapset voi asua vain yhdess\u00e4 osoitteessa, niin miten sitten esimerkiks jos saa asumislis\u00e4\u00e4, niin jos se ei virallisesti nyt ole se lapsi siell\u00e4 samassa osoitteessa, mutta kuitenkin oikeasti on, niin tota miten sitten t\u00e4mm\u00f6siss\u00e4 tilanteissa.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Mm.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Tai voidaanko, voitaisko lapsilis\u00e4 jakaa tasan molempien vanhempien kesken, jos lapsi asuu puolet ajasta toisen ja puolet toisen luona esimerkiks.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Nyth\u00e4n on sit semmosia, voi olla semmosia erikoisia j\u00e4rjestelyit\u00e4, et jos ois esimerkiks kaks lasta, niin vanhemmat tekee sit silleen, et toinen asuu virallisesti toisen luona ja toinen toisen luona. Jolloin siit pystyy korvaamaan t\u00e4t\u00e4 mut et.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: T\u00e4ss\u00e4 niinku yksil\u00f6lle vinkki, ett\u00e4 erota ei kannata ennen ku on kaks lasta jaettavaks.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Tai nelj\u00e4. Tasaluku.<\/p>\n

[naurua]<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: T\u00e4ss\u00e4 kuuntelijoille vinkki. Hei tota, nyt kun p\u00e4\u00e4stiin t\u00e4mm\u00f6isiin ajan, tai t\u00e4h\u00e4nkin ajan, kaikki n\u00e4\u00e4 on ollu ajankohtaisia teemoja, mutta viel\u00e4 t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4, jotka on nyt poliittisella agendalla ja keskustelussa, niin onko teill\u00e4 viel\u00e4 jotain semmosia aiheita tai asioita, joita te haluaisitte nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun tai poliittiselle agendalle liittyen lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin?<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: No meh\u00e4n sivuttiin kyll\u00e4 tota palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4kin tossa. Ett\u00e4 jotenkin m\u00e4 niinku, koska tossa sosiaaliturvassa on tietyiss\u00e4 kohtaa sek\u00e4 se etuuksien ett\u00e4 palveluitten yhdistelm\u00e4 on t\u00e4rkee. Et se ei oo joka kohdassa. Mut et just t\u00e4ss\u00e4 esimerkiks ty\u00f6llisyyteen kannustamisessa, koska se nyt on sosiaaliturvauudistuksessa yks sellanen punanen lanka siell\u00e4, ett\u00e4 mei\u00e4n pit\u00e4is saada ty\u00f6llisyysastetta mahollisimman yl\u00f6s ja kaikkia esteit\u00e4 siit\u00e4 pit\u00e4s poistaa ja sillon me sitten mietit\u00e4\u00e4n ehk\u00e4 just n\u00e4it\u00e4 ideal worker -tyyppisi\u00e4, ett\u00e4 okei, ett\u00e4 mut mit\u00e4s jos sill\u00e4 ihmisell\u00e4 sit onkin niit\u00e4 pieni\u00e4 lapsia ja miten me nyt sit kannustetaan ja miten me sit siihen ne palvelut tuodaan niin, et se ty\u00f6llistyminen ei aiheuta kohtuuttomia ongelmia sit taas sen lapsenhoidon ja muun n\u00e4k\u00f6kulmasta, et onhan sit palveluj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, et on tietysti ty\u00f6llisyyspalveluita, jotka tukee sit niit\u00e4 kell\u00e4 on heikompi koulutustaso ja tarvii lis\u00e4koulutusta ja tai harjoittelua ja muuta t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 n\u00e4it, et saa jalan sinne oven v\u00e4liin, ty\u00f6markkinoille p\u00e4\u00e4see siit\u00e4 sit. Jos on vaikka ollut lasten kanssa pitk\u00e4\u00e4n kotona, eik\u00e4 oo kouluja k\u00e4ynyt esimerkiks. Mut et my\u00f6s muut palvelut. Et vaikkapa nyt lapsiperheiden kotiapu, joka on joskus ollut sellanen v\u00e4h\u00e4n mittavampikin j\u00e4rjestelm\u00e4, ett\u00e4 jos vaikka lapsi sairastuu ja meill\u00e4 on kyl sairaan lapsen hoitovapaakin j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 olemassa, mut et tai sit varsinkin jos se vanhempi itse on kipe\u00e4n\u00e4 samaan aikaan kun se lapsikin on koronassa. Molemmat hirveess\u00e4 kuumeessa siell\u00e4, et kuka tulee, vois tulla sit auttamaan siin\u00e4 tilanteessa. Niin t\u00e4\u00e4h\u00e4n on aika lailla mennyt heikoksi sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 sit pit\u00e4\u00e4 olla ihan lastensuojelutapaus, ett\u00e4 sit rupee saamaan kotiapua. Et miksei se vois olla sellasten ns. tavallisten perheiden mahdollisuus yht\u00e4lailla, joka helpottais arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4 ja sit\u00e4 ty\u00f6n ja perheen yhteen sovittamista my\u00f6s ja kaikkien perheenj\u00e4senten hyvinvointia sit\u00e4 kautta.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Niin ja sit just sellasena ehk\u00e4 ennemmin t\u00e4mm\u00f6sen\u00e4 ennaltaehk\u00e4sev\u00e4n\u00e4, et ei tarvi odottaa siihen, et siel on kaks vanhempaa t\u00e4ysin uupuneina. Ja nyth\u00e4n –<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Siit\u00e4 puhutaan paljon.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Niin. Et nyth\u00e4n se on sill\u00e4 tavalla, toki se riippuu kunnasta tosi paljon, ett\u00e4 kuka voi sit\u00e4 apua saada, mutta yleens\u00e4 siin on my\u00f6s tuloraja. Eli et se on kohdennettu just niille, joilla on pienemm\u00e4t tulot. Ja koska varmaan sit oletetaan, et muut voi sit ostaa vapailta markkinoilta t\u00e4t\u00e4. Mut et just silleen, et ennaltaehk\u00e4isev\u00e4sti, et esimerkiks siel neuvolassakin kun tulee sitten puheeks, ett\u00e4 kun siin\u00e4 jutustellaan nyt. Et se ois semmosena matalal kynnyksel pystyis saamaan sit\u00e4 palvelua. Tai just apua, niinku hetkitt\u00e4ist\u00e4 apua. Et nyth\u00e4n se on silleen mun mielest aika usein, et siin on se tuloraja, mut sit siin on my\u00f6s se, et toki jos on yksinhuoltaja. Niin silloin saada. Tai sitten jos on vaikka, et on kaksoset. Tai niinkun n\u00e4in.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Mik\u00e4 on tietysti ihan hyv\u00e4kin. Ja luonteva. Ne on varmaan niit\u00e4 ryhmi\u00e4, jotka sit\u00e4 ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n viel\u00e4 enemm\u00e4n tarvii kun monet muut, mut ett\u00e4 siell\u00e4 j\u00e4\u00e4 sitten avun ulkopuolelle aika paljon ihmisi\u00e4, joille sill\u00e4 pienell\u00e4 avulla olis todella suuri merkitys.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Ja vois ajatella, ett\u00e4 toi tarve viel\u00e4 kasvaa, jos saadaan lapsia my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 ne omat vanhemmat on jo ehk\u00e4 liian vanhoja tai jo edesmenneit\u00e4, ett\u00e4 ne ei oo siell\u00e4 huoltamassa tai et\u00e4isyydet isovanhempiin on niin pitk\u00e4t, ett\u00e4 he eiv\u00e4t ole l\u00e4sn\u00e4 siin\u00e4.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Niin ja omatkin ei oo en\u00e4\u00e4 ihan niin nuoria, noi viel\u00e4 kun saa lapsen l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 nelj\u00e4\u00e4kymppi\u00e4 verrattuna siihen, ett\u00e4 sai sen, jotkut saa joskus kakskymppisen\u00e4 lapsia, niin silloin on ehk\u00e4 voimia itsell\u00e4kin enemm\u00e4n eri tavalla.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Sekin viel\u00e4.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Joo. Hei, me ollaan jo puhuttu t\u00e4ss\u00e4 aika pitk\u00e4\u00e4n ja mei\u00e4n ois pit\u00e4nyt ottaa varmaan heti kakkossetti t\u00e4h\u00e4n, kun n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 mulla ois ollut t\u00e4\u00e4ll\u00e4 hirvee m\u00e4\u00e4r\u00e4 viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4. Mutta jatketaan joskus toisella kertaa keskusteltua. Mutta viel\u00e4 t\u00e4h\u00e4n loppuun haluaisin kysy\u00e4 kevennyksen\u00e4, kun Johanna susta on tullut vastik\u00e4\u00e4n nuori iso\u00e4iti ja Merita sulla taas on pieni\u00e4 lapsia, niin millaista tulevaisuutta n\u00e4ille pienille lapsille toivotte ja miten t\u00e4mm\u00f6seen positiiviseen tulevaisuuteen oikein p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: No m\u00e4 nyt ainakin aattelisin, ett\u00e4 (-) [57:46] et mul on siis kaksi pient\u00e4 poikaa ja oon ajatellut, ett\u00e4 toivoisin heid\u00e4n kannaltaan, et he sais kasvaa juuri sellaisena kun he itse haluavat ja mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 eiv\u00e4t joutuisi kokemaan mink\u00e4\u00e4nlaisia yhteiskunnan paineita siit\u00e4, ett\u00e4 mink\u00e4laisia he saavat olla tai mit\u00e4 he saavat tehd\u00e4.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Mm.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Ett\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n, oon huomannut, ett\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n nopeasti ne kuitenkin tulee sielt\u00e4 ne semmoset nyt just vaikka jos sukupuolesta puhutaan, niin semmoset, et mit\u00e4 tyt\u00f6t tekee ja mit\u00e4 pojat tekee, niin tota. Ja yleens\u00e4kin sellaset, ettei joutuis t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 paineita sitten ottamaan siit\u00e4.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Mm.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Niin kauan kun viel\u00e4 lapsia ovat.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Joo kyll\u00e4 se mullakin ihan ensimm\u00e4isen\u00e4 tuli mieleen juuri sama asia. Et mulla on siis pojanpoika kuusviikkoinen, ett\u00e4 h\u00e4n sais omana itsen\u00e4ns\u00e4 tehd\u00e4 asioita riippumatta siit\u00e4, mik\u00e4 h\u00e4nen sukupuolensa on. Mut tottakai tietysti t\u00e4ss\u00e4 nyt vallitsevas tilanteessa sit\u00e4 murehtii iso\u00e4itin\u00e4 sitten monenlaisia uhkakuvia. N\u00e4kee, ett\u00e4 on tietysti kaikenlaisia tauteja ja nekin voi olla vaarallisia riippumatta yhteiskuntaluokasta. Ett\u00e4 vaikka m\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 n\u00e4\u00e4n sen hyvin selkeesti, et miten etuoikeutetussa asemassa t\u00e4\u00e4 mun lapsenlapsi on, kun h\u00e4nell\u00e4 on korkeasti koulutetut vanhemmat, joilla on ty\u00f6paikat ja h\u00e4nell\u00e4 on korkeasti koulutetut isovanhemmat, joilla on ty\u00f6paikat ja mahdollisuudet tukea ja auttaa monin tavoin. Niin se on, en m\u00e4 nyt tietenk\u00e4\u00e4n voi huonoa omatuntoa kokea miss\u00e4\u00e4n tapauksessa niinku h\u00e4nen puolestaan t\u00e4st\u00e4 asiasta, mut se on jotenkin kirkastunut viel\u00e4 selke\u00e4mmin. Et m\u00e4 toivoisin, ett\u00e4 kun h\u00e4n on sitten muiden lasten keskuudessa p\u00e4iv\u00e4hoidossa, koulussa, et siell\u00e4 olis se sellanen tietynlainen, et ei tapahtuis jyrkemp\u00e4\u00e4 eriarvoistumista ja kahtia jakautumista sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 on selke\u00e4sti ne paremmat ja heikommat porukat. Vaan et kaikki olis kaikkien kavereita ja tietenkin t\u00e4\u00e4 sitten liittyy my\u00f6s yleiseen turvallisuuteen yhteiskunnassa. Ett\u00e4 varsinkin poikalapsella niin tietysti v\u00e4kivallan riskit huolestuttaa, sodan riskit ja siihen liittyv\u00e4t poikiin kohdistetut tietyt velvollisuudet huolestuttaa ja mut en m\u00e4 sit\u00e4 sano, et jos h\u00e4n ois tytt\u00f6lapsi niin m\u00e4 oisin ehk\u00e4 viel\u00e4kin huolestuneempi sitten t\u00e4st\u00e4 esimerkiks v\u00e4kivallasta ja t\u00e4ll\u00e4sist\u00e4 asioista. Ett\u00e4 m\u00e4 uskon, ett\u00e4 just t\u00e4ll\u00e4sist\u00e4 keskiluokkasista perheist\u00e4 niin kyll\u00e4 ne lapset aika hyvin el\u00e4m\u00e4s tulee p\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n, koulussa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 aikanaan ja niin edesp\u00e4in. Ett\u00e4 se ei niin paljon huoleta, mutta ehk\u00e4 n\u00e4\u00e4 turvallisuuskysymykset on sellaisia ja silloin me tullaan siihen my\u00f6s siihen eriarvoisuusteemaan, joka sitten voi uhata my\u00f6s mei\u00e4n sis\u00e4ist\u00e4 turvallisuutta.<\/p>\n

MARIA VAALAVUO: Joo, kiitos. Ihania ja kauniita ajatuksia. M\u00e4 mietin, ett\u00e4 ehk\u00e4 noihin j\u00e4lkimm\u00e4isiin on v\u00e4h\u00e4n vaikea yksil\u00f6tasolla puuttua, mut ainakin t\u00e4\u00e4, mink\u00e4 Merita heti alussa toit sille, niin jokaisella aikuisella on ehk\u00e4 roolinsa siin\u00e4, ett\u00e4 miten ne lapset saa sitten toteuttaa itse\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 se on ehk\u00e4 kaikille kuuntelijoille nytten opasnuoraksi. Kiitos Johanna ja kiitos Merita.<\/p>\n

MERITA MESI\u00c4ISLEHTO: Kiitos.<\/p>\n

JOHANNA LAMMI-TASKULA: Kiitos.<\/p>\n

\n<\/div>\n\n
Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos \u00b7 INVEST Podcast Jakso 7 Kuuntele podcast MARIA VAALAVUO: Tervetuloa kuuntelemaan INVEST-podcastia Samassa veneess\u00e4, matkalla hyvinvointivaltiossa. M\u00e4 oon Maria Vaalavuo ja vieraina studiossa on tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Johanna Lammi-Taskula ja erikoistutkija Merita Mesi\u00e4islehto Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Ja t\u00e4n\u00e4\u00e4n keskustellaan lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista, eli ollaan oikein INVEST-teemojen ytimess\u00e4. Ihan eka m\u00e4 haluaisin …<\/p>\n","protected":false},"author":177,"featured_media":2022,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[411],"tags":[],"class_list":["post-2205","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-podcast"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2205","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/177"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2205"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2205\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2214,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2205\/revisions\/2214"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2022"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2205"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2205"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2205"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}