{"id":2216,"date":"2022-07-13T10:07:31","date_gmt":"2022-07-13T08:07:31","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2216"},"modified":"2022-07-14T12:03:49","modified_gmt":"2022-07-14T10:03:49","slug":"jakso-8-jani-erola-aiheena-hyvinvointivaltion-haasteet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2022\/07\/13\/jakso-8-jani-erola-aiheena-hyvinvointivaltion-haasteet\/","title":{"rendered":"Jakso 8: Jani Erola, aiheena hyvinvointivaltion haasteet"},"content":{"rendered":"\n<p><p><\/p>\n<div style=\"font-size: 10px;color: #cccccc;overflow: hidden;font-family: Interstate,Lucida Grande,Lucida Sans Unicode,Lucida Sans,Garuda,Verdana,Tahoma,sans-serif;font-weight: 100\"><a href=\"https:\/\/soundcloud.com\/user-437214549\" title=\"Terveyden ja hyvinvoinnin laitos\" target=\"_blank\" style=\"color: #cccccc;text-decoration: none\" rel=\"noopener\">Terveyden ja hyvinvoinnin laitos<\/a> \u00b7 <a href=\"https:\/\/soundcloud.com\/user-437214549\/invest-podcast-jakso-8\" title=\"INVEST Podcast Jakso 8\" target=\"_blank\" style=\"color: #cccccc;text-decoration: none\" rel=\"noopener\">INVEST Podcast Jakso 8<\/a><\/div><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/soundcloud.com\/user-437214549\/invest-podcast-jakso-8?utm_source=clipboard&amp;utm_medium=text&amp;utm_campaign=social_sharing\" data-type=\"URL\">Kuuntele podcast<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Oikein paljon tervetuloa kuunteleen INVESTin podcastia Samassa veneess\u00e4 \u2013 matkalla hyvinvointivaltiossa. J\u00e4lleen kerran juontajana t\u00e4ss\u00e4 Maria Vaalavuo. T\u00e4ll\u00e4 kertaa studiossa INVEST-hankkeen kapteeni, sosiologian professori Jani Erola Turun yliopistosta. Tervetuloa studioon.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Kiitos ja kiitos kutsusta.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>No, on ehk\u00e4 jo odoteltukin, ett\u00e4 koska me saadaan sut t\u00e4nne studioon, koska tosiaan ved\u00e4 t\u00e4t\u00e4 INVEST-lippulaivahanketta. T\u00e4n\u00e4\u00e4n tarkoituksena on puhua aika laajasti hyvinvointivaltion haasteista ja uudistamisesta ja eriarvoisuudesta, elikk\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 INVEST-hankkeen p\u00e4\u00e4teemoista. Mutta ihan ekaks, Jani, kerro v\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 miten t\u00e4\u00e4 INVEST-lippulaivahanke sai alkunsa.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>No joo, t\u00e4\u00e4h\u00e4n on. Jos menn\u00e4\u00e4n pikkasen muutama vuosi taaksep\u00e4in. Meh\u00e4n nyt on, jos ajatellaan ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 min\u00e4 ja kollegat ollaan, mink\u00e4laista tutkimusta on tehty, niin kyll\u00e4h\u00e4n ne liittynyt hyvin pitk\u00e4lle n\u00e4ihin erilaisiin sosiaaliseen huono-osaisuuteen ja hyvinvointiin ja omal kohdalla sen periytymiseen mutta my\u00f6s semmosta erityyppist\u00e4. Ett\u00e4 nyt jos ajatellaan n\u00e4it\u00e4 INVEST-kollegoita, alkuper\u00e4isi\u00e4 n\u00e4it\u00e4 vastuullisii tutkijoita, niin sielh\u00e4n nyt oli sitten esimerkiksi Christina Salmivallin Kiva koulu ja nimenomaan koulukiusaamiseen liittyv\u00e4t prokkikset. Sitten taas osittain samantyyppiset tutkimusintressit unresouranderilla Andre Souranderilla, mut ett\u00e4 erityisesti sitten masennukseen ja mielenterveyden ongelmiin liittyen. Sitten tietenkin Mikko Niemel\u00e4n n\u00e4\u00e4 sosiaalista eriarvoisuutta koskeva, erityisesti t\u00e4\u00e4 TITA, STN-hanke. Sit tietenkin Ollin, Kankaan Ollin n\u00e4\u00e4 perustulokokeilua koskevat kysymykset. Sitten tietenkin Pasi Moisio siin\u00e4 koko ajan rinnalla, ett\u00e4 Pasilla oli koko ajan samantyyppiset intressit sitten THL:n p\u00e4\u00e4ss\u00e4 menossa.<\/p>\n\n\n\n<p>Et t\u00e4\u00e4 porukka tavalla tiesi ja tunsi itsens\u00e4 jo ennest\u00e4\u00e4n ja v\u00e4h\u00e4n niinku samoissa teemoissa py\u00f6rittiin. Et tavallaan et se oli olemassa siin\u00e4 vaiheessa, kun sitten me kuultiin tai kuulin sitten t\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 nyt t\u00e4llainen lippulaivarahoitus on tulossa. Sitten aika varhaisessa vaiheessa mulle pikkasen selvitettiin, et mit\u00e4 on lippulaivarahotusten tavoitteena. M\u00e4 aattelin heti, et no hetkinen, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4h\u00e4n nyt ehk\u00e4 olis t\u00e4mm\u00f6nen seuraava steppi my\u00f6s tutkimuksessa, miten vied\u00e4 t\u00e4t\u00e4 meid\u00e4n tutkimusintressi\u00e4 astetta pitemm\u00e4lle. Ett\u00e4 kun meill\u00e4 oli tavallaan jo tiedossa, ett\u00e4 toivotaan semmosta, se ett\u00e4. Tai varmaan kaikki nyt t\u00e4h\u00e4n sotkeutuneet ihmiset oli sit\u00e4 mielt\u00e4, et okei tutkimuksen pit\u00e4\u00e4 olla tieteellisesti kovatasosta, mut sen pit\u00e4\u00e4 olla my\u00f6s vaikuttavaa, yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Totta kai kaikki, jotka n\u00e4it\u00e4 asioita tutkii, niin kyl ne melkein j\u00e4rjest\u00e4\u00e4n halua my\u00f6s niill\u00e4 vaikuttaa siihen yhteiskuntaan. T\u00e4\u00e4 n\u00e4ytti hyv\u00e4lt\u00e4 mahdollisuudelta siihen, ja my\u00f6s sitten, ett\u00e4 koko t\u00e4n lippulaivaohjelmien tavoitteet oli, et okei t\u00e4s pit\u00e4\u00e4 nyt vastata johonkin isoihin, merkitt\u00e4viin yhteiskunnallisiin tai globaaleihinkin kysymyksiin. Sitten t\u00e4\u00e4h\u00e4n pakotti tavallaan itteekin pohtimaan, et mik\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 meid\u00e4n tutkimukses sellanen kysymys, joka on niin iso, ett\u00e4 siin\u00e4 ois j\u00e4rke\u00e4 l\u00e4htee tekee t\u00e4mm\u00f6st t\u00e4ss\u00e4 mittakaavassa, lippulaivamittakaavassa.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>No, mik\u00e4 se kysymys sitten on?<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>No, kyl se sit oli t\u00e4\u00e4 nimenomaan, ett\u00e4 lasten ja nuorten hyvinvointi ja sitten viel\u00e4 isompana kysymyksen\u00e4 sen taustalla, ett\u00e4 mit\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 hyvinvointivaltiolla, jotta me voidaan edelleenkin pit\u00e4\u00e4 niiden lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolta, mutta my\u00f6s koko v\u00e4est\u00f6n hyvinvoinnista huolta.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Kerro viel\u00e4, et mit\u00e4 t\u00e4\u00e4 lippulaivahanke t\u00e4s tarkottaa? Et mit\u00e4 lippulaivahankkeet on?<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>No, lippulaiva. No, n\u00e4\u00e4h\u00e4n itse asiassa ei. No, se mik\u00e4 itse asias t\u00e4s on mielenkiintost, n\u00e4\u00e4h\u00e4n ei varsinaisesti Suomen Akatemias (-) [0:04:14] n\u00e4\u00e4h\u00e4n ei ole hankkeita, vaan n\u00e4m\u00e4. Kysymys on sitten, et mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4. N\u00e4\u00e4 ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n huippuyksik\u00f6it\u00e4, vaan n\u00e4\u00e4 on jotain enemm\u00e4n. Ajateltu ainakin, et n\u00e4\u00e4 on enemm\u00e4n. Et n\u00e4\u00e4 on niinku, jossain vaiheessa Suomen Akatemia k\u00e4ytti t\u00e4llaista termi\u00e4 kuin ekosysteemi, mut et se on mun mielest\u00e4 ihan yht\u00e4 vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Mut et ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on nimenomaan se ajatus, ett\u00e4 jos mietit\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jos meill\u00e4 on tieteellisii huippuyksikk\u00f6j\u00e4 ja sit meil on yhteiskunnallisen vaikuttavuuden huippuprojekteja, n\u00e4it STN-projekteja, niin t\u00e4\u00e4 on niist\u00e4 molemmista tavallaan viel\u00e4 pitemm\u00e4lle viety versio, jossa kumpaakin yritet\u00e4\u00e4n olla enemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>No, jotenki toi ekosysteemi kyll\u00e4 kuulostaa hyv\u00e4lt\u00e4 termilt\u00e4, kun ajattelee millaseks t\u00e4\u00e4 INVEST on kasvanu, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4h\u00e4n on jo todella monia tutkijoita mukana, jotka ovat sitten saaneet viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 rahoitusta muualta. Elikk\u00e4 t\u00e4st\u00e4 on kyll\u00e4 kasvanut jonkinn\u00e4k\u00f6inen verkosto ja oma ekosysteemins\u00e4, joka ruokkii aina vaan tulevaa ja parempaa tutkimusta.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo ja kylh\u00e4n se niinku mulla ajatus on my\u00f6s ollu siin\u00e4 se ett\u00e4. Ja toki varmasti muillakin osallistuvilla, koska (&#8211;) [0:05:28] menn\u00e4\u00e4n siihen suuntaan koko ajan, ett\u00e4 tietenki ajatus on se, ett\u00e4 me tarjoamme puitteet kaikille, jotka haluaa tehd\u00e4 t\u00e4ntyyppist\u00e4 tutkimusta ja kykenee tekee sil korkeal tasolla. Niin me tarjotaan ne puitteet se siihen, et se onnistuu mahdollisimman hyvin.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Mut jos menn\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n hankkeen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n tai miksi t\u00e4t\u00e4 nyt sitten kuuluukaan kutsua. [naurua] Niin mit\u00e4 tarkottaa t\u00e4\u00e4 pyrkimys siit\u00e4, et uudistetaan hyvinvointivaltioo? Ett\u00e4 mik\u00e4 tarkalleen hyvinvointivaltiossa nyt kaipaa uudistamista? Miten sit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 nuoret ja lapset voivat entist\u00e4 paremmin?<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, kyl t\u00e4\u00e4, tietysti tavallaan t\u00e4\u00e4h\u00e4n on tutkimukseks eritt\u00e4in normatiivinen projekti. Et eih\u00e4n siit p\u00e4\u00e4st\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n. Ett\u00e4 me tavallaan otetaan annettuna se, ett\u00e4 et okei, ett\u00e4 kaivataan jonkunlaista hyvinvointivaltiota. Se nyt on ensimm\u00e4inen steppi. Mut kyll\u00e4 tietenki yhteiskuntatutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta voidaan ajatella, ett\u00e4 kyll\u00e4h\u00e4n n\u00e4\u00e4 pohjoismaiset hyvinvointivaltiot nimenomaan olleet jonkun n\u00e4k\u00f6isen, nimenomaan kansalaisten hyvinvoinnin ja tasa-arvon n\u00e4k\u00f6kulmasta on ollu menestysmalleja tavallaan ja t\u00e4mm\u00f6sii menestystarinoita kaikki. Mut et kyll\u00e4 sitten toisaalta niin pitk\u00e4\u00e4n ku m\u00e4 itse muistan, niin kyll\u00e4h\u00e4n meill\u00e4 on koko keskusteltu siit\u00e4 hyvinvointivaltion kest\u00e4vyydest\u00e4 ja erityisesti rahoituksen kest\u00e4vyydest\u00e4. My\u00f6s niinku semmosest sosiaalisesta ja v\u00e4est\u00f6llisest kest\u00e4vyydest\u00e4. Ja sit tietenkin viime aikoina sit my\u00f6s t\u00e4st\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6llisest kest\u00e4vyydest, joka ehk\u00e4 uusimpana elementtin\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tullu mukaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Mut et n\u00e4\u00e4 kaikkihan luo semmossii haasteita, et jos ollaan sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 jos t\u00e4m\u00e4 on kerran se paras malli, niin totta kai meid\u00e4n pit\u00e4s pystyy miettii my\u00f6s sit\u00e4, et no okei, mit\u00e4 se tarkottaa. Mit\u00e4 se edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 voidaan yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 t\u00e4llaista? Tietenki ainaki itse, vaikka me teht\u00e4is kuin, (&#8211;) [0:07:24], et vaikka me teht\u00e4is kuinka hyvin t\u00e4m\u00e4 nykyinen hyvinvoinnin muodostamisen ty\u00f6, niin kyll\u00e4h\u00e4n meid\u00e4n nyt selv\u00e4sti, kun ei me mitenk\u00e4\u00e4n n\u00e4it sosiaalisia ongelmia, sosiaalista eriarvoisuutta olla mitenk\u00e4\u00e4n ratkastu, siihen liittyvi\u00e4 ongelmia. Ett\u00e4 kyl meil edelleenki on siell\u00e4 tilaa parantaa. Sit erityisesti silloin, kun meid\u00e4n pit\u00e4s sitte yhdist\u00e4\u00e4 toisaalt t\u00e4\u00e4, et okei, miten me tehd\u00e4\u00e4n samat asiat paremmin, ja sit taas toisaalt, mill\u00e4 meil on varaa maksaa t\u00e4m\u00e4 tulevaisuudessa, niin n\u00e4\u00e4 kyl molemmat vaatii v\u00e4h\u00e4n semmost, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hyvinvointivaltion mallin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hienos\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4 vaan ehk\u00e4 sitten, et jotain asioit pit\u00e4is miettii v\u00e4h\u00e4n uusiks my\u00f6s.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Ja ehk\u00e4 niinku mainitsit ton ekologisen kest\u00e4vyyden, et se on v\u00e4h\u00e4n tullut t\u00e4ss\u00e4 uutena, ja ehk\u00e4 voi ajatella, ett\u00e4 viime vuosien tapahtumat ja ihan viimeaikaisetkin tapahtumat on tuonu v\u00e4h\u00e4n uutta painetta hyvinvointivaltiolle. Varsinkin jos ajatellaan lapsia ja nuoria, ett\u00e4 miten korona on vaikuttanut heihin, koulunk\u00e4yntiin ja perheiden hyvinvointiin, ja toisaalta sitten Ukrainan sota, joka tuo taas uudenlaista painetta, niin ehk\u00e4 sekin tuottaa kysymyksen siit\u00e4, ett\u00e4 miten meid\u00e4n hyvinvointivaltio on valmis ottaan vastaan t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 v\u00e4h\u00e4n uudenlaisia iskuja. On paljon puhuttu t\u00e4mm\u00f6isest\u00e4 resilienssist\u00e4. Mit\u00e4 s\u00e4 ajattelet, ett\u00e4 miten n\u00e4\u00e4 tapahtumat haastaa meid\u00e4n tutkimuksen hyvinvointivaltiosta?<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo. Haastaa monel tapaa. Tai ehk\u00e4 pakottaa miettim\u00e4\u00e4n, et mit\u00e4 se resilienssi tarkoittaa. Et kylh\u00e4n se, mik\u00e4 on ollut mielenkiintoista, ett\u00e4 Suomi ja ehk\u00e4 muutkin Pohjoismaat, meh\u00e4n ollaan aika hyvin selvitty n\u00e4ist\u00e4 viimeaikaisista kriiseist\u00e4. Ett\u00e4 nyt jos ajatellaan vaikkapa 2000-luvun talouskriisi, joka h\u00e4din tuskin kosketti Suomea monella tapaa, varsinkaan Suomen kansalaisia, tai sitten ajatellaan t\u00e4\u00e4 parin vuoden takainen pakolaiskriisi. Jos meill\u00e4 tulee puolen vuoden aikana yhden syntym\u00e4kohortin verran pakolaistaustaisia ihmisi\u00e4 yht\u00e4kki\u00e4, sekin itse asiassa hoidettiin aika siististi.<\/p>\n\n\n\n<p>Et tavallaan, et meill\u00e4 on paljon resilienssi\u00e4, mut nyth\u00e4n n\u00e4\u00e4 uudet ongelmat tavallaan on sit jotain, niinku ne on viel\u00e4 selke\u00e4mmin jotain tai ehk\u00e4 eri tavalla ulkopuolisia tekij\u00f6it\u00e4, joihin on ehk\u00e4 vaikeimpia varautua etuk\u00e4teen. Ehk\u00e4 varsinkin pandemiasta uskaltaa jo sanoo, no ehk\u00e4 sekin hoidettiin aika hyvin. Toivottavasti tietenkin t\u00e4\u00e4 Ukrainan kriisi, niin se ei ehk\u00e4 suoranaisesti koske suomalaisia sill\u00e4 tavalla, mut siihenki ehk\u00e4 (-) [0:10:01]. Et kyl meil monta semmosta elementti\u00e4 on, ett\u00e4 suomalaisessa yhteiskunnassa ollaan itse asias oltu aika hyvin valmistautuneit siihen. Mut tietenki ongelmahan n\u00e4iss\u00e4 kaikissa t\u00e4mm\u00f6sis kriiseiss\u00e4 on, et eih\u00e4n me tiedet\u00e4, mist\u00e4 p\u00e4in ne tulee ja sit vaan n\u00e4hd\u00e4\u00e4n loppu, niinku j\u00e4lkik\u00e4teen arvioidaan sit\u00e4, ett\u00e4 onnistuttiinko vaiko eik\u00f6. Et seh\u00e4n tekee niist\u00e4 haastavia, eri tavalla haastavia. Toisaalta sitten taas tutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta me kuitenki haluttais ehk\u00e4 identifioida ne ongelmakohdat etuk\u00e4teen ja sit l\u00e4htee ensin purkamaan niit\u00e4 ja sit ehk\u00e4 toivoa, et voi luottaa siihen, ett\u00e4 ne samat ratkaisut nyt suojaa meit\u00e4 joiltain muilta ongelmilt my\u00f6skin.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Toisaalta, mik\u00e4 on mun mielest\u00e4 ollut kiinnostavaa esimerkiksi t\u00e4ss\u00e4 koronakriisiss\u00e4, on se, ett\u00e4 sen hoitamisessa on voitu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyks tutkimusta, jonka alkuper\u00e4inen tavoite on ollu joku ihan muu. Ett\u00e4 siis me ei oikeestaan tutkimuksessa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tiedet\u00e4, et mink\u00e4laiset tulokset voi tulevaisuudessa jotenki olla hy\u00f6dyks j\u00e4rkev\u00e4n yhteiskuntapolitiikan tai mink\u00e4 tahansa ongelman ratkaisussa.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, se on ihan totta. Et ei varmaa, ei kukaan saa, et ku harva meist\u00e4 varmaan ajatteli, varsinkin yhteiskuntatieteilij\u00f6ist, et me ois tehty erityisesti nyt jonku globaalin pandemian vuoksi t\u00e4t\u00e4 tutkimusta, vaan johonkin muihin syihin. Mutta n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n se sit kuitenki. Mut ehk\u00e4 t\u00e4s on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa se, et silloin, ku tehd\u00e4\u00e4n tutkimusta, niin ehk\u00e4 t\u00e4\u00e4 on my\u00f6s hyv\u00e4 semmonen oppitunti pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 se, ett\u00e4 min\u00e4 teen nyt sille minun kuvittelemalleni yleis\u00f6lle tutkimusty\u00f6t\u00e4, niille kommunikoida sit\u00e4, mut et s\u00e4 tied\u00e4. 10 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 se voi olla, et se on relevantti jollekin muulle ja niidenkin pit\u00e4is ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 s\u00e4 oot tekem\u00e4s.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, ainakin se ollaan opittu, ett\u00e4 mit\u00e4 tahansa voi tapahtua. Yks INVESTIss\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen keskeinen teema on ennaltaehk\u00e4isy ja preventio. T\u00e4mm\u00f6set, ett\u00e4 satsataan, niinku puhutaan paljon t\u00e4mm\u00f6sist\u00e4 sosiaalisista investoinneista, elikk\u00e4 ei niink\u00e4\u00e4n paljon niit\u00e4 hyvinvointivaltion korjaavia toimenpiteit\u00e4, vaan jotenkin jo yritet\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ongelmia ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 syntyy. Niin voitko s\u00e4 t\u00e4st\u00e4 antaa jotain esimerkkej\u00e4, et miten t\u00e4\u00e4 INVESTiss\u00e4 tulee ilmi t\u00e4mm\u00f6nen ajattelu?<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>No, kyl ne varmaan liit-, no omas tutkimukses ne varmaan liittyy n\u00e4ihin kouluk\u00e4ynnin valintoihin ja koulupudokkuuteen liittyy, niinku t\u00e4mm\u00f6seen matala-koulutukseen liittyvi\u00e4 asioita. Ne on varmaan siel, mut kyll\u00e4h\u00e4n meil sit tulee, niinku mielenterveysongelmien kohdalla tulee sit semmossii samantyyppisi\u00e4 prosesseja, et asioita tapahtuu siin lapsuuden perheen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja mink\u00e4laiset kerrannaisvaikutukset niil loppupeleis on. Et se, mik\u00e4 itse asiassa ehk\u00e4 nimenomaan, no sosiologin n\u00e4k\u00f6kulmasta tavallaan se uus ajatus, joka sit ehk\u00e4 tulee sielt nimenomaan sielt l\u00e4\u00e4ketieteen puolelta sit ehk\u00e4 enemm\u00e4n, ett\u00e4 meh\u00e4n aina l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n siit usein, ett\u00e4 me identifioidaan yhteiskunnallinen ongelma ja sitten me pyrit\u00e4\u00e4n korjaamaan sen ongelman seurauksia ja sitten muokata niit\u00e4 rakenteita, jotta niit\u00e4 ei tulis.<\/p>\n\n\n\n<p>Mut aika useinhan sit taas l\u00e4\u00e4ketieteen puolelta (&#8211;) [0:13:09] ajatus on, ett\u00e4 miksei menn\u00e4 viel\u00e4 yksi steppi taaksep\u00e4in ja itse asiassa ehk\u00e4ist\u00e4 niit\u00e4 viel\u00e4 jossain varhaisemmassa vaiheessa. Et se on ehk\u00e4, se on semmonen, joka on ollu mulle ainaki itelle semmonen valaiseva ahaa-el\u00e4mys, et okei, et ehk\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4is olla vaan kunnianhimoisempia siit\u00e4, ett\u00e4 kuinka paljon me voidaan tehd\u00e4 etuk\u00e4teen jo asioita, ett\u00e4 ennen ku niit\u00e4 ongelmia tapahtuu. Et meill\u00e4h\u00e4n on ihan \u00e4lytt\u00f6m\u00e4sti tietoa n\u00e4ist\u00e4, kaiken n\u00e4k\u00f6st\u00e4 sosiaalisesta eriarvoisuudesta tai my\u00f6s terveyden ongelmiin liittyvist\u00e4. Must tuntuu, ett\u00e4 ehk\u00e4 me ei k\u00e4ytet\u00e4 sit\u00e4 niin pitk\u00e4lle hyv\u00e4ksi siin\u00e4 nimenomaan ennalta ehk\u00e4isev\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta kuin voitas.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Varmaan tosta syntyy se ajattelu, et etenkin niihin lapsiin ja nuoriin kannattaa satsata, ett\u00e4 siell\u00e4 ne investoinnit kannattaa tehd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Ilman muuta. Ja seh\u00e4n on se halvin kohta ja mit\u00e4 varhaisemmin. Mut kyl mun mielest\u00e4 se on my\u00f6s hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 aika useinhan t\u00e4s k\u00e4y helposti t\u00e4s keskustelus semmonen, et se on v\u00e4h\u00e4n niinku, ett\u00e4 jos se lapsesi ei pysty tenniksess\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4 kolmevuotiaana, niin se ei voi koskaan voittaa Wimbledonissa. Et eih\u00e4n t\u00e4s kyse siit\u00e4 oo. Et kyl me voidaan viel tehd\u00e4 aika paljon siell\u00e4. Siis et silloinkin vaikka siel varhaislapsuudessa ois menny kuinka asioita pieleen, niin kyl suuresta osasta niist\u00e4kin lapsista tulee ihan t\u00e4ysp\u00e4isi\u00e4 aikuisia. Jos ne stepit on, jos tavallan ne, mit\u00e4 tapahtuu sen j\u00e4lkeen, menee oikeeseen suuntaan. Et mun mielest\u00e4 on se hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, et me voidaan viel my\u00f6s korjata ja meid\u00e4n kannattaa korjata my\u00f6s erilaisia ongelmia my\u00f6s siin my\u00f6hemm\u00e4s vaihees.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Ja ainakin oon lukenut, ett\u00e4 dementian ehk\u00e4isy pit\u00e4isi alottaa sin\u00e4 nelj\u00e4nkympin tienoilla, nelj\u00e4n-, viidenkympin tienoilla. Elikk\u00e4 Jani sunki kannattaa kes\u00e4ll\u00e4 tehd\u00e4 sudokuja esimerkiks.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Ne pit\u00e4\u00e4 kognition hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa, elikk\u00e4 viel\u00e4 voi satsata hyv\u00e4\u00e4n vanhuuteen.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Satsataan sudokuihin sitten kes\u00e4lomalla.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo.&nbsp; Purjeveneess\u00e4 niit\u00e4 on hyv\u00e4 t\u00e4ytell\u00e4. Suuri osa kuitenkin hyvinvointivaltion j\u00e4rjestelmist\u00e4 keskittyy sinne korjaavaan p\u00e4\u00e4h\u00e4n tai vaikka sosiaalivakuutuksen kautta me tai j\u00e4rjestelm\u00e4 tukee ihmisten tulonmenetyksi\u00e4 tai pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 sit\u00e4 totuttua tulotasoa silloin, kun menett\u00e4\u00e4 ty\u00f6paikan tai j\u00e4\u00e4 el\u00e4kkeelle ja n\u00e4in pois p\u00e4in. Ja t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 n\u00e4it\u00e4 suuria j\u00e4rjestelmi\u00e4, jotka ehk\u00e4 eniten vie sit\u00e4 hyvinvointivaltion rahaa, niin niit\u00e4 ei voi kuitenkaan mill\u00e4\u00e4n, ennaltaehk\u00e4isyll\u00e4 ei voida niit\u00e4 korvata. Niin miten s\u00e4 n\u00e4et, ett\u00e4 mik\u00e4 n\u00e4itten suhde on? T\u00e4mm\u00f6set niinku sosiaalivakuutus, sosiaali- ja terveyspalvelut versus sitten ennaltaehk\u00e4sy.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Nii, eih\u00e4n me voida. Siis sosiaalisen oikeuden n\u00e4k\u00f6kulmasta meill\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla n\u00e4\u00e4, nimenomaan n\u00e4\u00e4 sosiaalivakuutukseen ja vaikkapa terveydenhuoltoon liittyv\u00e4t hommat. Tai vaikkapa koulutuksen saavutettavuuteen liittyv\u00e4t jutut. Neh\u00e4n pit\u00e4\u00e4 ja kyl sosiaalisten oikeuksien n\u00e4k\u00f6kulmasta ne pit\u00e4\u00e4 olla joka tapauksessa olemassa. Et eih\u00e4n, et kyl tavallaan, et siel on se per\u00e4lautahan meil pit\u00e4\u00e4 olla jonkunn\u00e4k\u00f6inen silti. Mutta ehk\u00e4 siin meid\u00e4n fokus on ollu liikaa siin loppup\u00e4\u00e4ss\u00e4 kuitenki. Mut se tietenkin tarvii sit, jotta ett\u00e4 tavallaan silloinhan me otetaan sit\u00e4 painetta sielt loppup\u00e4\u00e4st\u00e4 pois, jos me pystyt\u00e4\u00e4n aikasemmin tekem\u00e4\u00e4n jotain v\u00e4liintuloja. Mut seh\u00e4n vaatii rohkeutta ja my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4myst\u00e4 siit\u00e4, et mink\u00e4laisii ne prosessit on ja mink\u00e4laiset on niit\u00e4 altistavia jonkunn\u00e4k\u00f6si\u00e4 polkuja niihin negatiivisiin lopputulemiin. Mut kyl se on ihan hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 sattumaakin vaikuttaa ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n aika paljon ja ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n positiiviset vaan my\u00f6s negatiiviset sattumat, ett\u00e4 kyl meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 olla silloin keinot my\u00f6s tavallaan, et mit\u00e4 sitten, jos sul vaa sattuu kerta toisensa j\u00e4lkeen huono s\u00e4k\u00e4, et miten sit toimitaan. Et ei t\u00e4\u00e4 sit\u00e4 tarkoita, et me voitais luopua semmosesta per\u00e4laudasta kuitenkaan. Et kyl me tarvitaan se joka tapauksessa taustalla.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo. Ehk\u00e4 on omassakin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 mietti\u00e4 sit\u00e4, et mink\u00e4laisia onnenpotkuja on ollu.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Mink\u00e4 my\u00f6t\u00e4 on p\u00e4\u00e4ssyt tiettyyn asemaan ja tunnistaa se, ett\u00e4 miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin el\u00e4m\u00e4 saattaa vied\u00e4 paikasta toiseen. Ett\u00e4 kaikkeen ei pysty yksil\u00f6tasolla varautumaan, vaan tarvitaan my\u00f6s joku j\u00e4rjestelm\u00e4 tukeen ihmisi\u00e4 siell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo. Ja siis kyl se tietenkin t\u00e4mm\u00f6sell\u00e4 hyvin toimeen tulevalla keskiluokkaisella, ylemm\u00e4n keskiluokan ihmisell\u00e4, niin helposti me ruvetaan sitten, et meil on hyv\u00e4 k\u00e4sitys siit\u00e4, et me ollaan jossain asioissa hyvi\u00e4, ja sit me ajatellaan, ett\u00e4 ne miss\u00e4 me olemme hyvi\u00e4, johtaa johonkin positiivisiin lopputulemiin. Mut ett\u00e4 kyl se ehk\u00e4 se olennainen muistaa, et no eth\u00e4n s\u00e4 koskaan tied\u00e4, mik\u00e4 se sattuman rooli sun el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 loppujen lopuks oli. Ett\u00e4 mik\u00e4 k\u00e4vi vaan ts\u00e4g\u00e4ll\u00e4 ja mik\u00e4 oikeasti, mihin s\u00e4 oikeasti oot itse kontribuoinu. Et se on aika vaikea sanoo yksitt\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n kohdalla.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin, niin. Ja kyll\u00e4h\u00e4n me nyt siis tiedet\u00e4\u00e4n sun tutkimuksesta ja mun omasta tutkimuksesta, ett\u00e4 mink\u00e4laiseen perheeseen on syntynyt, mill\u00e4 geeneill\u00e4, niin sil on aika paljon vaikutusta.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin. Niin, joo. Sil on vaikutusta. Ja niin. No, nekin on sellasii prosessei, mitk\u00e4 me ehk\u00e4 viel\u00e4 tunnetaan aika huonosti kuitenkin, ett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Mut n\u00e4ist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista, nyt Suomessa on meneill\u00e4\u00e4n sosiaaliturvauudistus, sote-uudistusta on tehty pitk\u00e4\u00e4n. Niin mink\u00e4laisia viestej\u00e4 INVEST-yhteis\u00f6lt\u00e4 on l\u00e4htenyt sinne p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ille tai virkamiehille, ett\u00e4 mit\u00e4 pit\u00e4is huomioida?<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<br><br><\/p>\n\n\n\n<p>No, kyl ne on varmaan ne kynnysvaiheet jotenki. Et se mik\u00e4 on ehk\u00e4 jollain tavalla menny l\u00e4pi my\u00f6s, ett\u00e4 okei, ett\u00e4 meil on tietys vaihees el\u00e4m\u00e4nkaarta tapahtuu paljon asioita ja niihin kannattaa satsata yhteiskunnan my\u00f6s. Et se on varmaan yks juttu, mik\u00e4 on semmonen olennainen. Sit, no kyll\u00e4 t\u00e4\u00e4 tietenki ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 nimenomaan se, ett\u00e4 fokus siirret\u00e4\u00e4n nimenomaan pikemminkin siit\u00e4, et ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 me kompensoidaan niit\u00e4 asioita, jotka niinku ik\u00e4vi\u00e4 asioita tapahtuu ja sitten yritet\u00e4\u00e4n korjata niit\u00e4 vahinkoja, vaan ett\u00e4 se pit\u00e4s olla enemm\u00e4n nimenomaan varhaiseen vaiheeseen investoiminen. Ja nimenomaan investoimaan siihen preventioon pikemminki ku siihen muuhun. Et kyl m\u00e4 luulen, et ne molemmat on semmosta viesti\u00e4, joka t\u00e4ss\u00e4 tietenki ehk\u00e4 saatukin jossain m\u00e4\u00e4rin l\u00e4pi.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Onks sulla jotain konkreettista esimerkki\u00e4, ett\u00e4 jos on vaikka v\u00e4h\u00e4n huonompiin olosuhteisiin syntynyt, ett\u00e4 mink\u00e4laisilla toimilla sitten ois tasa-arvoiset mahdollisuudet p\u00e4\u00e4st\u00e4 koulutuspolulla pidemm\u00e4lle ja n\u00e4in pois p\u00e4in?<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>No, siis se, mik\u00e4 noissa oikeastaan toistuu kaikissa, ett\u00e4 itse asiassa ihmiset, et t\u00e4llasessa yhteiskunnassa, jossa varsinkin koulutukseen liittyvi\u00e4, koulutukseen on tehty paljon satsauksia. Koulutuksen saatavuuteen on tehty ja sen tavoitettavuuteen on tehty paljon satsauksia. Ja ku meil on sit se tilanne, et silti se tarkottaa, et meil on silti edelleen niit v\u00e4liin putoavia ihmisi\u00e4 tai kokonaan systeemist putoavat ihmisi\u00e4. Mut se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sul ei tarvii olla kovin montaa sellaista ihmist\u00e4, joka toimii A. mallina tai B. sanoo sulle, et hei oletko pohtinut t\u00e4t\u00e4 toista vaihtoehtoa. Niin se yleens\u00e4 riitt\u00e4\u00e4. Ett\u00e4 tavallaan, et se ei tarvii kauheen vahvaa sys\u00e4yst\u00e4 silt\u00e4 joltakin t\u00e4rke\u00e4lt\u00e4 aikuiselta sille nuorelle sanoa, ett\u00e4 mietip\u00e4 t\u00e4t\u00e4 asiaa, niin se saattaa olla riitt\u00e4v\u00e4t. Et kyl ne on aika pieni\u00e4 juttuja kuitenkin, mit\u00e4 tarvitaan sit, jotka ehk\u00e4 sit saattaski ehk\u00e4ist\u00e4. Et meil on huikeita menestystarinoita l\u00f6ytyy siit\u00e4, ett\u00e4 aika pienill\u00e4 jutuilla sit kuitenkin voi olla iso merkitys. Mut sit taas toisaalta kyll\u00e4h\u00e4n me nyt sit tiedet\u00e4\u00e4n, et ei se se voi olla sit\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n, et me tuutanaan nuorille vaikkapa tieto, et no tee n\u00e4in, koska se on parempi kuin joku toinen vaihtoehto. Vaan et kyl se tarvii semmost henkil\u00f6kohtaisempaa tatsia sit kuitenki.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<br><br><\/p>\n\n\n\n<p>Toisaalta toi kuulostaa aika edulliselta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ille, ett\u00e4 toi ei vaadi hirveet\u00e4 budjettisatsausta tommonen toiminta.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Ei, mut kyl se vaatii organisointia. Ja sen organisoinnin tarvii olla joku homma.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo. Niin.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Seh\u00e4n siin on niinku kaikis asioissa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 ei ne pelk\u00e4ll\u00e4 goodwillill\u00e4 synny, vaan sen pit\u00e4\u00e4 olla jonkun teht\u00e4v\u00e4 ett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Mut toi on hyv\u00e4 kysymys, ett\u00e4 miss\u00e4 sit menee raja vaikka kolmannen sektorin ja hyvinvointivaltion julkisen sektorin, ett\u00e4 onko noi semmosia asioita, joita vois kolmannella sektorilla hoitaa jotenkin tai vapaaehtoistoiminnalla tai j\u00e4rjest\u00f6toiminnalla. M\u00e4 luin just, et Jenkeiss\u00e4 esimerkiksi yliopisto-opiskelijoille, joilla ei oo sit\u00e4 l\u00e4heis-, omaisverkostoo, vaikka niit\u00e4 vanhempia, jotka tukis siin\u00e4 koulutuspolulla, niin niille on t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 tukiverkostoja. Et siell\u00e4 on joku mentori t\u00e4mm\u00f6sille opiskelijoille, joil ei oo omat vanhemmat vaikka elossa tai l\u00e4sn\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 niin.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, varmaa, kyl m\u00e4 luulen, ett\u00e4 Suomihan on kuitenki t\u00e4\u00e4 yhdistysten luvattu maa, ett\u00e4 miksi ei, ja kylh\u00e4n meil tosi paljon tehd\u00e4\u00e4n. Et varmaan se, mik\u00e4 ehk\u00e4 siell\u00e4 se haaste. Itse asiassa se on, jos nyt mietit\u00e4\u00e4n niit\u00e4 kohdeyleis\u00f6j\u00e4, et kenelle pit\u00e4s saada nyt sitten ehk\u00e4 kertoa my\u00f6s t\u00e4st tutkimuksen osoittamasta evidenssist\u00e4, niin ehk\u00e4 se kolmas sektori ois semmonen t\u00e4rke\u00e4 yleis\u00f6, koska must tuntuu, et p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4tkin ja suurin piirtein tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 me haetaan ja miksi haetaan, mut et meil se aika iso osa siit ty\u00f6st\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n itse asias kolmannel sektoril. Must tuntuu, et siell\u00e4 ei ehk\u00e4 ole niin itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 k\u00e4sitys t\u00e4st\u00e4. Varsinkin semmonen jos nyt puhutaan t\u00e4mm\u00f6sest evidenssipohjaisesta t\u00e4mm\u00f6sest\u00e4 hyvinvointivaikuttamisesta, niin se on varsinkin semmonen, joka on erit-, must tuntuu, ett\u00e4 se on eritt\u00e4in heikosti ymm\u00e4rretty siel kolmannen sektorin puolel. Et meil on paljon ihmisii, jotka ovat todella, niinku tekee t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja hyv\u00e4\u00e4 tarkoittavia, mut voi olla, et heill\u00e4 on aika, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kovin realistinen kyky, k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 miten asioihin, miten niihin nuoriin voidaan vaikuttaa ja mihin kannattaa vaikuttaa.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>No, onko INVESTiss\u00e4 sidosryhmin\u00e4 sitten n\u00e4it\u00e4 t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>No, kyl se on ollut tavoitteena. Meil on jonkun verran jo nyt l\u00f6ytyy. L\u00f6ytyy n\u00e4it\u00e4 isoja kolmannen sektorin toimijoita, mut tietenki varmaan se haaste on just se, et miten. Meill\u00e4 on tosi paljon sellast ruohonjuuritason duunia tehd\u00e4\u00e4n aika pieniss\u00e4 yhdistyksiss\u00e4 jopa. Se on varmaan sellai niinku haastava porukka, joka pit\u00e4s saada jotenki kiinni ja sit\u00e4 nyt ehk\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n sitten v\u00e4h\u00e4n niinku teill\u00e4kin t\u00e4ss\u00e4 jatkossa.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>No, ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 viesti kuuntelijoille, ett\u00e4 jos tied\u00e4tte jotain j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 tai yhdistyksi\u00e4, niin ottaa vaan sitten INVESTiin yhteytt\u00e4, jos on vaikka yhteisty\u00f6n paikkoja tai jotain vuorovaikutusta voidaan j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. My\u00f6s tutkijoille siit\u00e4 on tietenkin aina hy\u00f6ty\u00e4, ett\u00e4 kuulee v\u00e4h\u00e4n sielt\u00e4 ruohonjuuritasolta erilaisia kokemuksia ja n\u00e4kemyksi\u00e4 ja ehk\u00e4 my\u00f6s niit\u00e4 sy\u00f6tteit\u00e4 tutkimuskysymyksiin, ett\u00e4 mit\u00e4 ei vaikka siell\u00e4 kent\u00e4ll\u00e4 tiedet\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, kyl se on varmaan semmone ja itse asias se, mik\u00e4 helposti (tutkijat -) [0:24:44], m\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 siin k\u00e4y helposti se, ett\u00e4 s\u00e4 turhaudut tutkijana siihen, ett\u00e4 sulla on joku kolmannen sektorin toimija, ja sit ne kuitenkin katsoo usein siit\u00e4, ne on aika usein ongelmal\u00e4ht\u00f6kohtaisia yhdistystoimijoita, joka keskittyy erityisesti jonkun tietyn problemaryhm\u00e4n ongelmien ratkaisuun. Ne usein katsoo hyvin vahvasti sit\u00e4 omasta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Mut se, mit\u00e4 se tutkija voi saada siit\u00e4, ett\u00e4 ehk\u00e4 mietti\u00e4 sit\u00e4, mik\u00e4 sen yksitt\u00e4isen, mik\u00e4 sen niiden messagen, mik\u00e4 siin on se sellainen, mink\u00e4 voisi yleist\u00e4\u00e4 my\u00f6s yleisemmin n\u00e4ihin vastaavan tyyppisiin ongelmiin. Et onko siell\u00e4 jotain opittavaa ja aika usein siel on. Et kyl sit kuitenkin tutkija ei ehk\u00e4 kohtaa niin usein sit\u00e4 tutkimuskohdettaan, mut n\u00e4\u00e4h\u00e4n kohtaa n\u00e4\u00e4. Et se on se ilman muuta (se t\u00e4rkee -) [0:25:32].<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo ja ainakin itse oon kerran tehnyt yhteisty\u00f6t\u00e4 Lasten sy\u00f6p\u00e4s\u00e4\u00e4ti\u00f6n kanssa, ja se oli oikein hedelm\u00e4llist\u00e4, kun sai puhua niitten sy\u00f6p\u00e4\u00e4 sairastavien vanhempien kanssa ja v\u00e4h\u00e4n kuulla, et omat tutkimustulokset vastas heid\u00e4n k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4 todellisuudesta.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin sekin oli jo todella hedelm\u00e4llist\u00e4, ett\u00e4 ei vaan siell\u00e4 norsunluutornissa huutelee jotain, vaan sill\u00e4 oli kokemuspohjaa niill\u00e4 tutkimustuloksilla.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo. Ja onhan se silleenkin, ett\u00e4 vaikka tutkimustulos ja se kokemus ei vastaiskaan, niin se ei silti v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, se ei tarkoita silti, ett\u00e4 joku ois v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Et se my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<br><br><\/p>\n\n\n\n<p>Niin. Joo. Mut hei sitte kun puhutaan t\u00e4st\u00e4 hyvinvointivaltion uudistamisesta, niin meil on tietysti jotain selkeesti v\u00e4h\u00e4n uudempia haasteita, esimerkiksi maahanmuuttajien integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja sitten ty\u00f6ik\u00e4isen v\u00e4est\u00f6n v\u00e4heneminen, jotka on semmosia selkeit\u00e4 isoja kysymyksi\u00e4, jotka voi my\u00f6s tarjota mahdollisuuksia meid\u00e4n yhteiskunnalle. Tuleeks sulle mieleen jotain muita t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 yhteiskunnallisia murroksia tai trendej\u00e4, jotka vaikuttaa siihen, miten t\u00e4\u00e4 meid\u00e4n hyvinvointivaltio toimii tai mihink\u00e4 suuntaan eriarvoisuus t\u00e4ss\u00e4 saattais olla menossa?<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>No, oikeestaan kyl ne isot v\u00e4est\u00f6lliset hommat on ilman muuta yksi iso juttu. Et se on ilman muuta se, et mun mielest\u00e4 varmaan se suurin kynnyskysymys, ett\u00e4 miten me ratkastaan n\u00e4ihin v\u00e4est\u00f6n vanhenemiseen liittyv\u00e4t ongelmat. Se on ilman muuta yksi ja sillon kai ne v\u00e4est\u00f6lliset kysymykset, jotka on nimenomaan, et mill\u00e4 me saadaan enemm\u00e4n sit\u00e4 ty\u00f6ik\u00e4ist\u00e4 v\u00e4ke\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n niit\u00e4 t\u00f6it\u00e4, ja siel nyt oikeastaan se, silloinhan ne liittyy ne kysymykset erityisesti sitten siihen syntyvyyteen ja maahanmuuttoon. Et ne on ne kaks isoo juttuu. Mut kylh\u00e4n sielt tulee sitte n\u00e4\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 jaksaminen. Meil ty\u00f6n murros tapahtuu samaan aikaan. Ja se murros. Tai murros on huono sana, koska ei t\u00e4s oo mit\u00e4\u00e4n, et jotain nyt tapahtuu radikaalisti nyt. Et Daniel Bell ennusti j\u00e4lkiteollisen yhteiskunnan murrost 70-luvulla, ja nyt ehk\u00e4 ollaan v\u00e4h\u00e4 siin (-) [0:28:03], ett\u00e4 n\u00e4\u00e4 prosessit kest\u00e4\u00e4 ihan \u00e4lytt\u00f6m\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n. Ja tavallaan ehk\u00e4 sit se, mit\u00e4 me ennustetaan, mit\u00e4 me aatellaan, et on tulossa, niin se ehk\u00e4 sit toteutuu kahden, kolmenkymmenen vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4. Mut jotainhan t\u00e4s tapahtuu, et ilman muuta. Ja kyll\u00e4 sitten taas t\u00e4mm\u00f6set koronakriisin kaltaset asiat, jotka vaikuttaa ty\u00f6ntekoon ja ty\u00f6ntekomotiiviin, niin kylh\u00e4n ne on ihan olennaisia, koska ne vaikuttaa sit siihen ty\u00f6n tuottavuuteen ja n\u00e4in p\u00e4in pois, jotka sitte n\u00e4kyy joskus tulevaisuudessa ehk\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo. M\u00e4 ainakin itte odottelen sit\u00e4 tulevaisuusennustusta, jonka (-) [0:28:41] teki, ett\u00e4 ty\u00f6viikko vai ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4 ois kolmetuntinen, mutta se ei ole viel\u00e4 toteutunut.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin joo.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Jos puhutaan yhteiskuntapolitiikasta ja sitten n\u00e4ist\u00e4 meid\u00e4n hyvinvointivaltion instituutioista, mit\u00e4 meill\u00e4 on, niin usein niitten vaikuttavuutta on hirveen vaikea tutkia. Ett\u00e4 meill\u00e4kin on paljon tutkimusta, jossa jotenkin kuvaillaan erilaisia ilmi\u00f6it\u00e4, mutta sitten se tieto, mik\u00e4 varmaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekij\u00f6it\u00e4kin kiinnostaa aina, on se, ett\u00e4 no toimiiko t\u00e4\u00e4 politiikka, mitenk\u00e4 se toimii, mihin suuntaan, mihin se vaikuttaa. T\u00e4ss\u00e4 yks ehk\u00e4 tutkimuksen kannalta edistysaskel oli t\u00e4\u00e4 perustulokokeilu, jota my\u00f6s tietyt investl\u00e4iset on tutkinu. Millasen kokeilun s\u00e4 haluaisit toteuttaa, jos sul ois ihan vapaat k\u00e4det? Mit\u00e4 s\u00e4 alkaisit tutkii?<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Kyl se ois varmaan n\u00e4it koulutusvalintakokeiluita. Et kyl ne on, ne on vaikeita. Et me ollaan v\u00e4h\u00e4n, jotain sellasta yrityst\u00e4 ollukin nimenomaan esimerkiksi t\u00e4n sosiaalisen median k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja sen miten sill\u00e4 voidaan vaikuttaa. Mut ne on aika. Sanotaan, et ne on, ei n\u00e4yt\u00e4 niin kauhean positiivisilta, ett\u00e4 vaikka voidaan somea k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erilaisten asioiden myymiseen, niin se ei n\u00e4yt\u00e4 kovin hyvin toimivan t\u00e4ss\u00e4 koulutusvalinnoissa tai ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 informaation, pelkk\u00e4 informaation tarjoaminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toimivan aika huonosti. Et kyl ne niinku n\u00e4it on, mutta se on v\u00e4h\u00e4n semmonen ep\u00e4toivonen se koko kentt\u00e4. Et me tiedet\u00e4\u00e4n, et siel on my\u00f6s t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 prosesseja, jotka vaikuttaa sen, johon tarvitaan se koko se varhainen elinkaari, ett\u00e4 mitk\u00e4 sitten siin\u00e4 15-vuotiaan mielest on j\u00e4rkevi\u00e4 koulutusvalintoja. Ja vaiks se tiet\u00e4iskin ne j\u00e4rkev\u00e4t koulutusvalinnat, ett\u00e4 nii et mill\u00e4 saadaan vakuuttumaan, et h\u00e4nen kannattaa tehd\u00e4 t\u00e4t\u00e4 mieluummin ku j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kokonaan tekem\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tai ett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin mill\u00e4 tasolla tossa niit\u00e4 koulutusvalintoja katotaan? Onks se tyylin peruskoulun j\u00e4lkeen, ett\u00e4 meneek\u00f6 lukioon vai?<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Kyl se varmaan perus. No, nimenomaan. Et kyl se keskeinen juttu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan, se on varmaan se juuri se isoin juttu, ett\u00e4 miten men-. Et koska nyt se vedenjakajahan on se, et menn\u00e4\u00e4ks. Ensimm\u00e4inen vedenjakaja, ett\u00e4 menn\u00e4\u00e4nk\u00f6 lukioon vai ammattikouluun. Ja se isoin vedenjakaja. Ja sitten me ollaan nyt k\u00e4ytykin t\u00e4t\u00e4 Suomessa jo keskustelua, et okei, ett\u00e4 siel on iso m\u00e4\u00e4r\u00e4 koulupudokkaita. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n iso m\u00e4\u00e4r\u00e4 koulupudokkaita, jotka eiv\u00e4t tee toisen asteen tutkintoa. Mut itse asiassa siit\u00e4 porukastakin suurin osa itse asiassa on mennyt sinne toiselle asteelle. Ne on alottanut toisen asteen opinnot. Tyypillisesti ammattikouluissa. He kuitenkin eiv\u00e4t koskaan tee niit tutkintoja. T\u00e4\u00e4 on se niinku, n\u00e4\u00e4 kokeilut, mill\u00e4 me saadaan ne lapset ja nuoret t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa tarpeeks motivoituneeks, tarpeeks hyvin valikoimaan semmosen koulutusalan, ett\u00e4 se oikeasti kantaa sit sinne tutkintoon asti ja ehk\u00e4 my\u00f6s sit sinne ammattiin asti. Et eih\u00e4n se riit\u00e4 vaan, et s\u00e4 teet sen jonkun tutkinnon vaan, et siit pit\u00e4\u00e4 seurata jotain. Et kyl n\u00e4\u00e4 on semmosia. Mut toisaalt se on alue, mis me (&#8211;) [0:32:03] teh\u00e4\u00e4n t\u00e4\u00e4ll\u00e4 paljon t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 paljon kaikenn\u00e4k\u00f6st\u00e4. On my\u00f6s kokeiltu paljon kaikenn\u00e4k\u00f6st, et me ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes tarvita uusia kokeita siin\u00e4 mieless\u00e4, vaan meid\u00e4n pit\u00e4s alentaa siit\u00e4, ett\u00e4 miten n\u00e4\u00e4 on toiminut, n\u00e4\u00e4 jota on jo tehty.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Olisk sulle peruskoulussa selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 meet lukioon?<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Kyll\u00e4 lukio oli aika selv\u00e4 joo, mut ei mul ollu mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Ent\u00e4s sen j\u00e4lkeen?<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<br><br><\/p>\n\n\n\n<p>Sen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Sosiologia on aika ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4nen. Onko?<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Ei, ei. Ei mul oo mit\u00e4\u00e4n k\u00e4sityst sosiologiast. No, tietenkin ja sen takia ehk\u00e4 se virhe tulee siit\u00e4 my\u00f6s minun ik\u00e4ryhm\u00e4ni tutkijoilla, ett\u00e4 m\u00e4 oon sit kuitenkin viel\u00e4 tehny sen niiden paperisten opinto-oppaiden perusteella sen koulutusalavalinnan. Sen takia on helppo menn\u00e4 siihen, et no okei, jos olisi ollut parempi tieto kaikilla siin\u00e4 vaiheessa, niin oisko se toiminut paremmin. Mut eih\u00e4n me nyt, ei nyt en\u00e4\u00e4 15 vuoteen oo sellasta, 20 vuoteen kohta toimittu niin. Ett\u00e4 tietoa kyll\u00e4 on, mut enemm\u00e4nki se, ett\u00e4 miten se saadaan sen hakijan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi ja h\u00e4n kiinnostuneeksi, niin kiinnostuneeksi siit\u00e4, et siit on jotain hy\u00f6ty\u00e4, niin se on ehk\u00e4 se olennainen juttu.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin, siis kyll\u00e4h\u00e4n tuntuu, ett\u00e4 aika usein se on aika sattuman kauppaa, et mihi hakee. Mul on itse asias, mun oma kokemus on semmonen, ett\u00e4 m\u00e4 olin lukion j\u00e4lkeen au pairina Brysseliss\u00e4, ja mun sisko l\u00e4hetti mulle p\u00e4\u00e4sykoekirjat ja h\u00e4n oli mulle valinnu sosiaalipolitiikan.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo. Aika mukavaa.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Et m\u00e4 en oo edes itte valinnut mun p\u00e4\u00e4ainettani.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Aika hyv\u00e4. Niin.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Elikk\u00e4 t\u00e4lleenkin voi k\u00e4yd\u00e4. Mut ent\u00e4s kun nyt on paljon puhuttu, viime viikonloppuna kirjoitettiin tai juhlittiin uusia ylioppilaita ja varmaan monet kyseli heilt\u00e4, ett\u00e4 mihin on, mitk\u00e4 on jatkosuunnitelmat. Osa sitten tai ainakin oman kokemus oli se, ett\u00e4 muutama kertoi, ett\u00e4 aikoo korottaa arvosanoja, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4see sitte suoraan yliopistoon. T\u00e4st on paljon puhuttu, ett\u00e4 miten t\u00e4\u00e4 vaikuttaa nuorten hyvinvointiin ensinn\u00e4kin ja sitten siihen koulutuksen jatkamiseen, kun niitten yo-papereiden perusteella haetaan sinne yliopistoon. Mitk\u00e4 on sun fiilikset t\u00e4st\u00e4 uudistuksesta? Et mit\u00e4 vaikutuksia sil on ollu?<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>No, meh\u00e4n ei oikeastaan viel\u00e4 tiedet\u00e4 niit vaikutuksia. Mut ett\u00e4 se, mik\u00e4 ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 eniten on koko ajan ollu t\u00e4s keskustelussa on se, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 ajatus, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4sykoe olisi jotenkin tasa-arvoinen ja demokraattinen, niin sit\u00e4h\u00e4n se ei oo. Et meil on aika hyv\u00e4\u00e4 evidenssii siit\u00e4, ett\u00e4 se hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 erityisesti koulutettujen perheiden lapsia ihan siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 pitk\u00e4t valmistautumisajat johonki p\u00e4\u00e4sykokeeseen, ne on vaikea juttu. Mut se, mik\u00e4 tietenkin t\u00e4ss\u00e4 huono puoli on sitten t\u00e4ss\u00e4, et tietenki t\u00e4\u00e4 aikaistaa nyt sit\u00e4 tavallaan sit\u00e4 valinnan tekoa, koska sun pit\u00e4is olla sit jo lukios tiet\u00e4\u00e4, et mihin sunnuntait panostamaan. Selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n siit\u00e4h\u00e4n nuoret eiv\u00e4t ole kauhean tietoisia. Mul on ite t\u00e4\u00e4, tavallaan t\u00e4\u00e4 on tuunattu t\u00e4\u00e4 systeemi siihen suuntaan nyt, ett\u00e4 esimerkiksi siel on pikkasen painotettu pitk\u00e4\u00e4 matikkaa, mik\u00e4 tarkottaa, ett\u00e4 koska muita signaaleja ei ole, niin nyt sitten kaikki valitsee sit\u00e4 pitk\u00e4\u00e4 matikkaa, vaikkei heil oiskaa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t kykyi siin\u00e4. Et siel on semmosii tehty v\u00e4h\u00e4 ehk\u00e4 naiiveja (&#8211;) [0:35:29] jossain vaiheessa, miten t\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 on haluttu teh\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Mut kyll\u00e4h\u00e4n ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kannattais v\u00e4h\u00e4n nyt kattoa n\u00e4it\u00e4 muita Pohjoismaita ja muita euroop-. Siis t\u00e4\u00e4 suomalainen p\u00e4\u00e4sykoej\u00e4rjestelm\u00e4, (haluttu olla) uniikki malli. Semmosta ei ole miss\u00e4\u00e4n muualla ku Japanissa oikeestaan. Et ei mist\u00e4\u00e4n l\u00f6ydy t\u00e4ll\u00e4st. Et alakohtaisesti esimerkiksi l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 (&#8211;) [0:35:52] monessa maassa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4sykokeita sen takia, et se on kallis koulutus. Et ei voida ottaa kaikkii sis\u00e4\u00e4n. Mutta siis suurin osa maailmastahan nimenomaan toimii sill\u00e4, ett\u00e4 aikasemman koulutuksen suoriutumisella tai arvosanoil tai jollain sit haetaan sinne korkea-asteelle. Sielt l\u00f6ytyy hyv\u00e4\u00e4 ja huonoo esimerkki\u00e4, ett\u00e4 kyl sit\u00e4 nyt ehk\u00e4 pit\u00e4is v\u00e4h\u00e4n kattoo sit\u00e4 mallii, muualtakin voisi katsoa, ett\u00e4 miten t\u00e4m\u00e4 on hoidettavissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Et kyl m\u00e4 sit\u00e4 mielt\u00e4 oon, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 on oikein parempaan suuntaan, mut onhan se ihan selv\u00e4\u00e4, et t\u00e4\u00e4 ei oo mitenk\u00e4\u00e4n valmis systeemi nyt t\u00e4\u00e4 meid\u00e4n nykyinen malli. Et nyth\u00e4n me itse asiassa, ongelma on, et t\u00e4\u00e4 on eritt\u00e4in ty\u00f6l\u00e4s t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, et me teh\u00e4\u00e4n moninkertaista valintaa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Meil on suoraa tokarin pohjalta ja sit meil on my\u00f6s p\u00e4\u00e4sykokeet p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in ja sit meil on siell\u00e4 aika paljon ektrav\u00e4yli\u00e4. Et t\u00e4\u00e4 on ty\u00f6njaollisesti ja ehk\u00e4, en m\u00e4 tied\u00e4, onks t\u00e4\u00e4 tasa-arvon n\u00e4k\u00f6kulmastkaan kauheen hyvin. Et me tiedet\u00e4\u00e4n esimerkiksi se, ett\u00e4 se homma, mik\u00e4 my\u00f6s yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 eriarvoisuutta, on se, ett\u00e4 erityisesti niiden hyv\u00e4osaisten perheiden lapset niin pystyy hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia reittej\u00e4 tehokkaammin siihen korkeakoulutukseen p\u00e4\u00e4semiseen ku muut. Koska perhees on ehk\u00e4 osaamista ja tieto ennest\u00e4\u00e4n n\u00e4ist eri vaihtoehdoist paremmin ku mones muus.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta voiko sit\u00e4 ikin\u00e4 poistaa?<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Ei, ei, ei. Ei tietenk\u00e4\u00e4n pysty, ett\u00e4 kyll\u00e4h\u00e4n me tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 osaaminen periytyy ja t\u00e4n tyyppist\u00e4. Osa siit on biologista. Mut toisaalta aika paljonhan me voidaan tehd\u00e4 toisin. Ett\u00e4 se meid\u00e4n suomalaisen korkeakoulutuksen kohdalla, niin seh\u00e4n on erityisesti, et meil on osa aloista, jotka on eritt\u00e4in haluttuja, niin kroonisesti ne on ollu alimitoitettuja, monta kymment\u00e4 vuotta. Sit meill\u00e4 seisoo sit\u00e4 porukkaa siell\u00e4 jonossa sitten n\u00e4ille halutuille aloille. Se on se isoin ongelma, et varsinkin se haluttujen yliopistoalojen mitotus on ihan ali tai et se on alimitotettu (&#8211;) [0:37:59]. Et nyth\u00e4n sit\u00e4 on jo korjattu aika paljon, et kyl se sis\u00e4\u00e4nottom\u00e4\u00e4rien kasvattaminen on jo nyt tehny, se n\u00e4kyy oikeastaan heti kyll\u00e4 tuolla, my\u00f6s tuolla jonoissa ett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Voisko osaltaan ajatella my\u00f6s niin, ett\u00e4 me ei arvotettais eri aloja niin voimakkaasti, ett\u00e4 lukio ois jotenki parempi ku ammattikoulu.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Ja yliopisto, ammattikorkeakoulu ja eri alat, ett\u00e4 t\u00e4rkeimp\u00e4\u00e4 ois, ett\u00e4 yksil\u00f6 l\u00f6yt\u00e4isi itselleen kaikkein sopivimman alan, jossa pystyy sen ty\u00f6uransa tekeen tai sitten vaihtaan siell\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4 tai my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>No, t\u00e4\u00e4 on varmaan se olennainen juttu, et kyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4\u00e4 on toinen ongelma. Paitsi meil on t\u00e4\u00e4 uniikki p\u00e4\u00e4sykoej\u00e4rjestelm\u00e4 ollut Suomessa, niin toinen on ollu, et meil on siis duaalimalli. Et se on ilman muuta se on. Se on my\u00f6s poikkeuksellinen n\u00e4in vahva duaalimallin, et sul on ammattikoulut, joista sitten p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n ammattikorkeakouluihin. Tai sit s\u00e4 voit menn\u00e4 lukiost suoraan ammattikorkeakouluun. Ehk\u00e4 iso osa menee edelleen sit\u00e4kin reitti\u00e4. Mut sit tavallaan, ett\u00e4 se ei t\u00e4n yliopistokorkeakoulun kanssa en\u00e4\u00e4 m\u00e4ts\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n. Et t\u00e4\u00e4 on mun mielest\u00e4 se isoin kysymys, et meil pit\u00e4s selkeimmin n\u00e4kyy. N\u00e4it pit\u00e4is integroida viel\u00e4 vahvemmin sit\u00e4. Pit\u00e4isi olla viel\u00e4 vahvemmin itsest\u00e4\u00e4n selvi\u00e4 reittej\u00e4 sielt\u00e4 ammattikouluista sinne korkeakoulutukseen ja toiseen suuntaan my\u00f6s. Ett\u00e4 nyth\u00e4n se pikemminkin tuntuis musta, ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 ammattikorkeakoulut sen sijaan, et ne haluis integroitua yliopistojen kanssa, niin ne haluu luoda enemm\u00e4n oman lis\u00e4 trackin sinne ylempiin korkeakoulututkintoihin. Mun mielest\u00e4 on v\u00e4\u00e4r\u00e4 suunta.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Eduskuntavaalit on tulossa ens kev\u00e4\u00e4n\u00e4. Ajatteletko, ett\u00e4 koulutus esiintyy siell\u00e4 yhten\u00e4 teemana? Tai mik\u00e4 vois olla se n\u00e4k\u00f6kulma koulutukseen?<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin, kyl se varmaan on, et n\u00e4\u00e4 on aika pitk\u00e4. Siis kaikki koulutukseen teh-. Neh\u00e4n on investointeja yhteiskuntaan ehk\u00e4 puhtaimmillaan kuitenkin. Ja pitk\u00e4kestosia investointeja. T\u00e4\u00e4 on ik\u00e4v\u00e4 investointikohde siin\u00e4 mieless\u00e4, et me n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ne seuraukset joskus 20 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4. Tai no ehk\u00e4 10 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4. Mut se on aina tavallaan, et se on hank-, se on politiikan kohteena se on hankala, koska s\u00e4 et koskaan n\u00e4\u00e4 sit\u00e4 vaalikauden aikana, et oliks se onnistunu vai ei. Et se on varmaan se haastavin. Mut kyl meil on sit paljon sellast lyhyen aikav\u00e4lin n\u00e4k\u00f6kulmaa my\u00f6s, ett\u00e4 me n\u00e4hd\u00e4\u00e4n suoraan, et ketk\u00e4 hakeutuu korkeakoulutukseen, ketk\u00e4 hakeutuu. Mit\u00e4 tapahtuu ammattikouluissa? Kuinka moni sielt\u00e4 nyt oikeastaan droppaa nyt sitten? Ku jos meill\u00e4 sitte toi oppivelvollisuus on jo pidennetty, niin vaikuttaako se oikeasti siihen, ett\u00e4 pysyt\u00e4\u00e4n my\u00f6s siell\u00e4 koulutukses pitemp\u00e4\u00e4n. Et kyl semmosii lyhyen aikav\u00e4lin tuloksia on mahdollista n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s. Mut tarvii my\u00f6s, et niit katotaan systemaattisesti. Ett\u00e4 se on my\u00f6s se, mit\u00e4 me t\u00e4ss\u00e4 koetetaan opettaa my\u00f6s kansalaisille ja my\u00f6s p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ille. Ett\u00e4 mink\u00e4laista evidenssi\u00e4, mihin meid\u00e4n pit\u00e4is kiinnitt\u00e4\u00e4 huomioo, et me voidaan sanoo, et meid\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6kset on seurauksellisia. Tai ei ole.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo. T\u00e4s on nyt tullu hyvin esiin, ett\u00e4 sun t\u00e4\u00e4 oma tutkimus liittyy hyvin paljon koulutukseen ja siihen liittyviin eriarvoisuusn\u00e4k\u00f6kulmiin. T\u00e4ss\u00e4 INVEST-hankkeessa katotaan eriarvosuutta aika monista eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Varmaan terveyseroja, tuloeroja ja varallisuuseroja, t\u00e4mm\u00f6si\u00e4. Onko jotain muita eriarvoisuuden n\u00e4k\u00f6kulmia, jokka pit\u00e4is vaikka poliittisessa keskustelussa my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 esill\u00e4? Tai mink\u00e4 s\u00e4 itse n\u00e4ist\u00e4 haluaisit pit\u00e4\u00e4 siell\u00e4 erityisesti n\u00e4kyviss\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin, kyl n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>S\u00e4 oot tietenkin sit\u00e4 mielt\u00e4, et kaikki menee koulutukseen.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin, joo. Mut ei se ehk\u00e4 oo ihan niin simppelii my\u00f6sk\u00e4\u00e4n, et kylh\u00e4n se, mik\u00e4 on ollu my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 jo nyt t\u00e4s INVESTis hienoo, ett\u00e4 meill\u00e4 on my\u00f6s niit eri alojen ihmisi\u00e4 t\u00e4s. Kylh\u00e4n t\u00e4\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s, ett\u00e4 n\u00e4\u00e4 on moniulotteisia ilmi\u00f6it\u00e4 (ja se, ett\u00e4 mik\u00e4, et se, jossa m\u00e4) [0:42:27] sanon, ett\u00e4 politiikalla halutaan vaikka koulutusvalintoihin vaikuttaa, niin ehk\u00e4 siel on aika usein sit joku semmonen terveydellinen n\u00e4k\u00f6kulma my\u00f6s, mik\u00e4 pit\u00e4is samaan aikaan ottaa huomioon. T\u00e4\u00e4 on ehk\u00e4 se toinen, et kyl m\u00e4 aattelisin, ett\u00e4 n\u00e4is pit\u00e4s mietti\u00e4 tavallaan, ett\u00e4 tavallaan hyp\u00e4t\u00e4 sen oman asiantuntijuuden boksin ulkopuolelle ja pohtii, et okei, et onko t\u00e4ss\u00e4 jotain muita asioita, jotka on olennaisia. Se voi olla, et se vaikka liittyy teknologiaan tai se voi olla jotain ihan muuta. Me nyt ollaan havahduttu, et okei et sosiaaliset ja biologiset tekij\u00e4t on todella l\u00e4hell\u00e4 toisiaan. Ne pit\u00e4is ottaa molemmat huomioon. Mut ehk\u00e4 on sit jotain muuta, joka viel siel tulee lis\u00e4ks.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin. Mik\u00e4 se sanonta on siit\u00e4, et jos sul on vasara, niin n\u00e4et kaikkialla nauloja vai miten t\u00e4\u00e4 nyt menik\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin, se. Kyl se. Niin ja siis kyll\u00e4h\u00e4n se niin on, ett\u00e4 kyl m\u00e4ki koitan aina sanoo, et no okei, ett\u00e4 kun min\u00e4 teen tutkijana vaikkapa politiikkasuosituksia, niin kyll\u00e4h\u00e4n m\u00e4 ne sit teen kuitenkin siit\u00e4 oman tutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Se ei tarkota, et se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yhteiskuntapoliittisesti silti j\u00e4rkev\u00e4\u00e4, vaikka m\u00e4 sit\u00e4 suosittelisin, koska se on se mun n\u00e4k\u00f6kulma liittyen siihen mun omaan tutkimus-ilmi\u00f6\u00f6n. Silloin, kun meill\u00e4 on t\u00e4llaisii tekij\u00f6it\u00e4, joissa sotkeutuu monenlaiset prosessit, et on ne perheen sis\u00e4iset prosessit, sit meil on alueelliset hommat ja sit meil on terveyteen liittyv\u00e4t jutut ja vaikka mitk\u00e4. Et tavallaan se p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4n ongelmahan on se, et h\u00e4nen pit\u00e4s kattoo sit\u00e4 kokonaiskuvaa jollakin tavalla. Kyl m\u00e4 aina j\u00e4t\u00e4n sen vastuun sille p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4lle ihan mielell\u00e4ni siin\u00e4 kohdassa, ett\u00e4 ei se mun ratkaisu ole silti kokonaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta silti paras, (vaikka se on) [0:44:14].<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin. Ja toi sitten yhteiskunnallinen keskustelu, et s\u00e4 kontribuoit siihen omalla asiantuntijuudella.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Kyll\u00e4. Joo.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Sitten sinne tulee l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja arkkitehti, jokka kommentoi omasta perspektiivist\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Kyll\u00e4, joo. Joo. Just n\u00e4in. Et kyll\u00e4 me ollaan kuitenkin omien alojemme asiantuntijoita ensisijaisesti. Se on my\u00f6s hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 jonkun toisen argumentti voi silti olla parempi, vaikka olisitkin oikeassa.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<br><br><\/p>\n\n\n\n<p>Niin. Joo. Joo, m\u00e4 oon ajatellu, et ton urheiluruudun per\u00e4\u00e4n tai p\u00e4\u00e4lle vois tulla semmonen tiederuutu, ett\u00e4 tutkijat sais tulla kertoon omista saavutuksistaan ja tutkimustuloksistaan.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Ja n\u00e4in v\u00e4h\u00e4n lis\u00e4t\u00e4 sy\u00f6tteit\u00e4 yhteiskunnalliseen keskusteluun. Mit\u00e4 mielt\u00e4 oot?<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Se olis hienoa. Se olis hieno, jos se keskittyis johonki muuhun ku palkintojen jakoon.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Nimenomaan. Joo, siis ei, ei. My\u00f6s kaikki parhaansa yritt\u00e4neet urheilutermein p\u00e4\u00e4sis sinne.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin. Nimenomaan et v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n sit\u00e4 ehk\u00e4, et mist\u00e4 syyst\u00e4 me katsotaan Olympialaisii, niin ei se en\u00e4\u00e4 palkintojen jako niin kiinnostava, [naurua] vaan ne suoritteet siell\u00e4. Joo.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin, aivan joo. M\u00e4 en oo varma, oisko semmonen reality-tv tutkijan el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ihan hirveen kiinnostava mutta. [naurua]<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>No ei. Mut toisaalta kyl se, mik\u00e4 helposti j\u00e4\u00e4. Meh\u00e4n juhlitaan ja n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n aina niit\u00e4 onnistumisia, mut kylh\u00e4n meil j\u00e4\u00e4, se ep\u00e4onnistumisten kirjo j\u00e4\u00e4 siit tavallaan, jota ei kommunikoida mihink\u00e4\u00e4n ja aika yksipuolistahan se on ett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo. Ehk\u00e4 semmonen tieteellinen debatti. Kyll\u00e4 siit\u00e4 vois, kun miettii millaisella tasolla meid\u00e4n yhteiskunnallinen keskustelu v\u00e4lill\u00e4 on, niin siit\u00e4 ois ehk\u00e4 jotain opittavaa, ett\u00e4 miten voi samaa asiaa k\u00e4sitell\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin. Joo.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Ja olla niinku riitelem\u00e4tt\u00e4. Ett\u00e4 henkil\u00f6t ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 siin\u00e4 riitele kuitenkaan.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>No, mutta toisaalta kyll\u00e4h\u00e4n henkil\u00f6t silti riitelee. [naurua] Et kylh\u00e4n se toisaalta my\u00f6s, ett\u00e4 tutkijat ovat ihmisi\u00e4 my\u00f6skin, ett\u00e4 niist\u00e4 omista tutkimusaiheista ja niihin ollaan my\u00f6s aika sitouduttu, et niist\u00e4 helposti tulee my\u00f6s ihmisten v\u00e4lisi\u00e4 riitoja, et ei siit p\u00e4\u00e4se mihink\u00e4\u00e4n ett\u00e4. [naurua]<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Oi, nyt s\u00e4 pilasit mun idealismin, ett\u00e4 millaista on tieteellinen keskustelu. Kyl se&nbsp; parhaimmillaan voi kuitenkin olla niinku semmosta.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>On ja aina, niin.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Ett\u00e4 toivon ainakin, ett\u00e4 semmoisissa keskusteluissa kaikki osapuolet oppii jotain uutta.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin ja ehk\u00e4 se konteksti on sit kuitenkin semmonen, et s\u00e4 voit aina sanoa j\u00e4lkik\u00e4teen, et muistathan t\u00e4m\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 nyt t\u00e4m\u00e4 oli tieteellinen keskustelu. Ei persoonaan, niinku henkil\u00f6kohtaisin meriitteihin menev\u00e4 keskustelu.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Aivan. Jos viel\u00e4 puhutaan tosta eriarvoisuudesta, niin ainakin yks semmonen ehk\u00e4 kaikkien mielest\u00e4 ep\u00e4toivottavin piirre, eriarvoisuuteen liittyv\u00e4 piirre liittyy t\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 mitenk\u00e4 huono-osaisuus tai status periytyy vanhemmilta lapsille. T\u00e4st\u00e4 varmaan aika monet poliittisten ideologioiden \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4st\u00e4kin on samaa mielt\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 on jotain ep\u00e4toivottavaa. Mutta kerro, ett\u00e4 mink\u00e4 takia sosiaalinen asema periytyy vanhemmilta lapsille.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>[naurua] Joo.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Mit\u00e4 me tiedet\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo. Siis tietenkin aika monihan meist\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 ihan henkil\u00f6kohtaisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 miksi vanhemmat ovat vaikuttaneet minuun. Meill\u00e4 on ainakin teorioita siit\u00e4, miksi ne on vaikuttanut silleen, miten ne on vaikuttanu. Mutta kyll\u00e4 sen, mun mielest\u00e4 sen voi ajatella n\u00e4in, ett\u00e4 meill\u00e4 on siell\u00e4 perheymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tai siin kasvuymp\u00e4rist\u00f6s, siel on erilaisia resursseja. Ne voi olla ihan materiaalista resurssia tai taloudellisia resursseja. Mut ne voi olla jotain semmosta henkist\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa tai sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa, erilaisia verkostoja, ketk\u00e4 tuntee ket\u00e4kin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se yksi n\u00e4k\u00f6kulma on se, et mit\u00e4 enemm\u00e4n sul on n\u00e4it resursseja, sit\u00e4 paremmin s\u00e4 tuut p\u00e4rj\u00e4\u00e4 aikuisena. Se voi olla, et se vanhempi tekee jotenki k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 resursseja sun hy\u00f6dyksi. Tai sitten voi olla, ett\u00e4 s\u00e4 itse pystyt hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4. Ja mit\u00e4 vanhempii me ollaan, niin sit ehk\u00e4 sit\u00e4 paremmin pystyt\u00e4\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 niit ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4. T\u00e4\u00e4 on se yks (keskeinen) [0:48:32] ja se on aika iso osa siit tutkimuksest keskittyy nimenomaan t\u00e4h\u00e4n puoleen.<\/p>\n\n\n\n<p>Mut kyl sit se toinen puolihan siel on se, ett\u00e4 sitte siel on niit\u00e4 haitakkeita my\u00f6s. Ett\u00e4 kaikki ei ole positiivisia asioita siell\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Meil voi olla my\u00f6s ihan puhtaasti haitallisia juttuja. Samanlailla se voi liittyy, asioita, jotka on siell\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. S\u00e4 altistut niille muuten vaan tai sit voi olla, et siel on sun l\u00e4hell\u00e4, joku sellainen ihminen, joka my\u00f6s ihan fyysisesti tai henkisesti vahingoittaa sua. Tietenkin n\u00e4\u00e4 on ehk\u00e4 helpompia ongelmia my\u00f6s puuttuu t\u00e4llaset nimenomaan, jotka me tiedet\u00e4\u00e4n vahingolliseksi. Et on my\u00f6s helpompi ehk\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 niist\u00e4 eroon ja siin mieless\u00e4 se on yhteiskuntapolitiikan kannalta se helpompi alue joka tapauksessa. Mut eih\u00e4n me niinku, se mit\u00e4 me ei oo kauheesti keskusteltu, et okei ett\u00e4 jos meill\u00e4 on lapsia ja nuoria, jotka kasvaa semmosessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jotka ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen hyvin toimeen tulevia, \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen hyv\u00e4osasia, ja ne saa \u00e4lytt\u00f6m\u00e4n etumatkan n\u00e4m\u00e4 lapset siit\u00e4 johtuen, ett\u00e4 miten meid\u00e4n pit\u00e4s suhtautuu. Jos ne vanhemmat on kuitenkin omalla kyvyll\u00e4\u00e4n ja ansioillaan sen kuitenki kasanneet sen hyvinvoinnin sinne ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, ett\u00e4 m\u00e4 luulen, et se on semmonen iso keskustelu, jota ehk\u00e4 entist\u00e4 enemm\u00e4n Suomeski on pakko k\u00e4yd\u00e4, koska kyll\u00e4 meill\u00e4 enemm\u00e4n on hyvinvointia ku koskaan ennen Suomessakin.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo. Siin\u00e4 on kyll\u00e4 Suomi muuttunu aika valtavasti ehk\u00e4 ihan viimeisten vuosikymmentenkin aikana.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>On ja niin siis ihan nimenomaan ja t\u00e4\u00e4 on ehk\u00e4 se, me ollaan huon-, kuitenkin se mielikuva siit\u00e4 katajaisest kansast on aika sinnikk\u00e4\u00e4sti j\u00e4\u00e4nyt tuonne takaraivoon. My\u00f6s semmoisille ihmisille, jotka ovat itse asiassa kasvaneet jo siin\u00e4 suhteellisen korkean hyvinvoinnin olosuhteissa, ett\u00e4 nyt pit\u00e4s ehk\u00e4 miettii my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4 on reilua siin\u00e4 vaiheessa, et jos s\u00e4 oot \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 hyv\u00e4osaisuudessa, suhun on satsattu \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 resurssia, et kuinka, onks se ok. Mit\u00e4 sille pit\u00e4is tehd\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Tohon kun viel\u00e4 laittaa t\u00e4n ekologisen kehyksen, niin se tuo ehk\u00e4 viel\u00e4 uuden n\u00e4k\u00f6kulman tai layerin t\u00e4h\u00e4n koko keskusteluun ett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo, mut se on ehk\u00e4 ihan hyv\u00e4 my\u00f6s se layer, et kyl se, meh\u00e4n ollaan t\u00e4h\u00e4n asti ajateltu, ett\u00e4 et okei ett\u00e4 mit\u00e4s sit, jos se on reilusti ja tasa-arvoisesti ne vanhemmat saaneet ne resurssit sinne k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, niin s\u00e4 voit tehd\u00e4 mit\u00e4 tahansa, antaa niille sun lapsille, et se on ihan ok. Mut ehk\u00e4 t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, ekologisen kest\u00e4vyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta, se ei ole en\u00e4\u00e4 ok. Et ei ole hyv\u00e4, ett\u00e4 sin\u00e4 lenn\u00e4t\u00e4t lapsesi eksoottisiin matkakohteisiin monta kertaa vuodes kuitenkaan, et siel tulee sit ehk\u00e4 se. Sit\u00e4 kautta ehk\u00e4 me saadaan ihan uus n\u00e4k\u00f6kulma t\u00e4h\u00e4n koko keskusteluun.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo. No, yks mihin oot viitannut t\u00e4ss\u00e4 pari kertaa, on t\u00e4\u00e4 biologia, ja meil on kummallakin intressi t\u00e4h\u00e4n sosiogenomiikkaan. Niin mit\u00e4 s\u00e4 ajattelet, ett\u00e4 mitenk\u00e4 geenidatan k\u00e4yt\u00f6n mahdollisuus mullistaa eriarvoisuuden tutkimuksen?<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>No, kyl se mullistaa jollain tavalla, et siis m\u00e4 ite, mit\u00e4 m\u00e4 oon ennen kaikkea nyt viime aikoina pohtinu, on nimenomaan t\u00e4\u00e4, miten t\u00e4\u00e4 biologinen periytyminen, mik\u00e4 sen yhteys on oikeastaan mahdollisuuksien tasa-arvokeskusteluun. Et me ollaan l\u00e4hetty kuitenkin mahdollisuuksien tasa-arvokeskustelus perinteisesti siit\u00e4, et okei ett\u00e4 yht\u00e4 kyvyk\u00e4s ja osaava lapsi riippumatta mink\u00e4laises perheymp\u00e4rist\u00f6s se kasvaa, niin sil pit\u00e4is olla samanlaiset mahdollisuudet p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. T\u00e4\u00e4 on se mahdollisuuksien tasa-arvon iso stoori. Mut sit se menee pikkasen vaikeammaks, ku me tajutaan, et hetkinen et osa niist\u00e4 kyvykkyyksist\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n on periytyvi\u00e4 ja tavallaan my\u00f6s niist\u00e4 esteist\u00e4 on jotai periy-. Et miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin yhteiskunnan pit\u00e4\u00e4 ottaa se huomioon. T\u00e4\u00e4 on ilman muuta se varmaan sen next step, johon tarvitaan tietoa siit\u00e4 biologisesta periytyvyydest\u00e4. Se on eri asia sit, onko se v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, kuinka paljon me tarvitaan sit\u00e4 nimenomaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon n\u00e4k\u00f6kulmasta sit\u00e4 tietoo, niin se on ehk\u00e4 ep\u00e4selvempi. Et meil voi olla, t\u00e4\u00e4h\u00e4n on t\u00e4\u00e4 klassinen esimerkki, ett\u00e4 no, onks se (Manskilta) [0:52:55] tulee t\u00e4\u00e4 silm\u00e4lasiesimerkki, ett\u00e4 jos yhteiskunta haluaa korjata ihmisten huonon\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4, niin kannattaa hommata lapsille ja nuorille niit\u00e4 silm\u00e4laseja siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 mik\u00e4 se syy on sen huonon\u00e4k\u00f6isyyden taustalla.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin. Niin.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Mut et tietenki kyll\u00e4h\u00e4n me halutaan tiet\u00e4\u00e4 siit\u00e4 prosessista jotain enemm\u00e4n, mitk\u00e4 siihen johtaa, jotta me voidaan, ettei tarvis ostaa niit\u00e4 silm\u00e4laseja kaikille. Sit eih\u00e4n se niinku se sama silm\u00e4lasiresepti ei kelpaa kaikille lapsille, ett\u00e4 toinen on likin\u00e4k\u00f6nen ja toinen l\u00e4hin\u00e4k\u00f6nen ja n\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Mut toisaalta toi kertoo hyvin siit\u00e4, ett\u00e4 niit\u00e4 geenej\u00e4 ei pid\u00e4 ottaa t\u00e4mm\u00f6sen\u00e4\u00e4n deterministisena, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sun lopputulevaisuuden, vaan yhteiskuntapolitiikalla, elikk\u00e4 silm\u00e4laseilla, voidaan vaikuttaa siihen, ett\u00e4 ne mahdollisuudet edet\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on kuitenkin samat, ett\u00e4 sek\u00e4 huonon\u00e4k\u00f6inen ett\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4k\u00f6inen nii pystyy lukee ja.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Luultavasti aika usein pystyy, ett\u00e4 sillon meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 just hakee, et se etu on siin\u00e4, ett\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, et meil on paljonkin sellasia juttuja, mihin me voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tietoa, my\u00f6s siit\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen teon n\u00e4k\u00f6kulmasta. Mut eih\u00e4n t\u00e4\u00e4 oo semmonen juttu, et t\u00e4\u00e4 tulee ratk-, ei t\u00e4\u00e4 mik\u00e4\u00e4n niinku aukase t\u00e4t\u00e4 Pandoran lipasta tai ratkaise kaikkia ongelmia. Et se on ihan selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 on osa tarinaa ja osa selityst\u00e4 erilaisille ilmi\u00f6ille. Kun me n\u00e4m\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ja osataan oikein, niin sit me ollaan taas pikkasen viisaampii, mut kyl sen j\u00e4lkeenkin viel\u00e4 tarvitaan lis\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ja tietoa.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Aivan. Mit\u00e4 ajattelet, ett\u00e4 mitk\u00e4 on tulevien vuosien tai vuosikymmenten haasteet Suomessa nimenomaan eriarvoisuuden saralla?<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Kyl m\u00e4 luulen, ett\u00e4 se on. Kyl m\u00e4 luulen, et se on se, meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 se keskustelu, et mit\u00e4 se hyv\u00e4osaisuus tar-, mit\u00e4 on hyv\u00e4osaisuuden kasautumisen, mik\u00e4 on ok yhteiskunnallisesti. Ja miten me mahdollistetaan se, ett\u00e4 ihminen voi saada palkintoja omasta toiminnasta ja osaamisestaan reilul tavalla. Et se on varmaan se iso keskustelu, ett\u00e4 meh\u00e4n ollaan oltu aika tehokkaita niiden isojen sosiaalisten ongelmien poistamisessa. Sitten toinen homma, mik\u00e4 siel sit tulee siel nimenomaan sen huonousosuuden kohdalla, on sit se, et siell\u00e4 kun me ollaan n\u00e4\u00e4 helpot sosiaaliset ongelmat ratkaistu. Tai helpot ja helpot, [naurua] mutta ainaki tavallaan, et meil on tehty paljon jo asioita. Niin nyt se meid\u00e4n olemassa oleva huono-osaisuus on usein semmost tiivistynytt\u00e4 huono-osaisuutta, johon liittyy moninkertaista huono-osaisuutta. Et ei oo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ei olla p\u00e4rj\u00e4tty, ei olla menty sinne toiselle asteelle, vaan et siel on jotain muuta siin perheymp\u00e4rist\u00f6s tai nuorelle itselle tapahtunu tai jotain. Ett\u00e4 siell\u00e4 on usein monta asiaa, jotka on pieless\u00e4. Se tarkoittaa silloin, et ne on my\u00f6s vaikeempii ongelmii hoitaa. Et t\u00e4\u00e4 on ehk\u00e4 se semmonen, et jos me halutaan edelleenkin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 semmosta huono-osuutta, niin se tarkoittaa, ett\u00e4 me ratkaistaan my\u00f6s vaikeimpia ongelmia siell\u00e4. Ja se vaatii semmost yhteiskunnallista sinnikkyytt\u00e4 my\u00f6s, et ollaan sitoutuneet edelleenkin tekee sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Me ollaan aika hyvi\u00e4 tosiaan tunnistaa niit\u00e4 sosiaalisia ongelmia, mit\u00e4 on huono osuus, mutta jos menn\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n jo filosofisemmille urille siit\u00e4, et mit\u00e4 se hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on, niin siin\u00e4 meill\u00e4 ei ehk\u00e4 ookaan en\u00e4\u00e4 tietotaitoa tai dataa niin hyvin. Ett\u00e4 pit\u00e4isk\u00f6 suunnata jollekin ihan uusille urille my\u00f6s, ett\u00e4 miten my\u00f6s sosiaalisten ongelmien kanssa el\u00e4v\u00e4t voisi tavoitella kuitenkin tai jotkut t\u00e4mm\u00f6set huono-osaisuuden ilmi\u00f6t, niin miten kuitenkin vois tavoitella hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 huolimatta?<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>No, kyl m\u00e4 itse asias luulen, et kyl sit\u00e4 keskusteluu jo k\u00e4yd\u00e4\u00e4nki. Et kyl se mun mielest\u00e4 jotenkin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s silt\u00e4, et se on jo tavallaan, ett\u00e4 (-) [0:57:13] t\u00e4t\u00e4 keskustelua (on k\u00e4yty), kuinka pitk\u00e4\u00e4n nytten vaikkapa, kuinka paljon haluat satsata ty\u00f6lle vaikkapa el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Kuinka paljon on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4? Vai voisiko olla hyvinvoivempi v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4? Niin kylh\u00e4n sit\u00e4, sit\u00e4h\u00e4n tapahtuu jo. Et ihm-. Ja.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Yliopiston kahvihuoneessa. [naurua]<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Niin no ja ehk\u00e4 muutenki. Ett\u00e4 kylh\u00e4n t\u00e4\u00e4 ja sit tilanteessa, jossa meill\u00e4 alkaa et. N, t\u00e4st\u00e4 on nyt erityisesti k\u00e4yty keskusteluu etenkin Jenkeiss\u00e4, ei ehk\u00e4 niink\u00e4\u00e4n Suomessa, ett\u00e4 mit\u00e4 sitten koronan j\u00e4lkeen, kun on ty\u00f6voima, ihmiset massairtisanoutuu hyvin palkatuista, mutta k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n suuria henkil\u00f6kohtaisia satsauksia vaativista duuneista ja haluaa valita jotain mukavampaa. Toisaalta onhan meil Suomessa on, varsinkin suomalaiset ty\u00f6paikat on keskim\u00e4\u00e4rin ollu aika hyvii, et meil ty\u00f6paikkahyvinvointi on ollu aika jees jo aikasemmin. Ett\u00e4 ehk\u00e4 meid\u00e4n ongelmat ei ole sit sellasia. Mut et kyll\u00e4h\u00e4n se, mik\u00e4 toinen puoli siell\u00e4 on jo keskustelussa, on varmaan ihan siis t\u00e4m\u00e4n terveyden ja mielen hyvinvoinnin keskustelu, jotka on jo agendalla. Et varsinkin, kun v\u00e4est\u00f6 vanhenee, ja toisaalta meill\u00e4 tietyt vaikkapa (elintapasairaudet) [0:58:31] alkaa olla ehk\u00e4 hanskassa, osa niist\u00e4, osa ei. Tai samanlailla ehk\u00e4 sit ne helpot ongelmat alkaa olla siell\u00e4 hoidettavissa. Niin nyt sit pit\u00e4\u00e4 miettii jotain muuta sitten, ett\u00e4 ja kyl sit\u00e4 keskustelua jo k\u00e4yd\u00e4\u00e4nkin mun mielest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Ja voi olla, ett\u00e4 nuoremmat sukupolvet my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n ty\u00f6ntekoon esimerkiksi suhtautuu hyvin erilailla kuin nykyiset keski-ik\u00e4iset tai sit\u00e4 vanhemmat. Ett\u00e4 protestanttinen etiikka ehk\u00e4 t\u00e4n suhteen jossain m\u00e4\u00e4rin on muovautumassa uuteen suuntaan, ett\u00e4 ty\u00f6 ei ole se ainoa identiteetti, joten voidaan menn\u00e4 ehk\u00e4 viel\u00e4 pidemm\u00e4lle siit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 sielt\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 halutaan saada irti.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<br><br><\/p>\n\n\n\n<p>Niin. Se on ehk\u00e4 toisaalt my\u00f6s hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mielest\u00e4, ett\u00e4 ne muuttuu hitaammin kuin me ehk\u00e4 ajatellaan, ett\u00e4 n\u00e4\u00e4 asiat. Ett\u00e4 jotain murrost siel tapahtuu, jotain on tapahtumassa, mut ett\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti ei kyll\u00e4 varmaan 10, 15 vuoden sis\u00e4ll\u00e4 viel\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Ai, ett\u00e4 kaikki ei voi nyt l\u00e4hte\u00e4 downshiftaan.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>En usko, ett\u00e4 kaikki tekee sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>[naurua] Meil on t\u00e4ss\u00e4 aika aika hyvin kulunut. Pit\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 jututtaa sua uudemmankin kerran jonkun ajan kuluttua, kun INVEST-hanke vaan jatkuu. Mutta loppuun viel\u00e4 haluaisin sulta kysy\u00e4, ett\u00e4 jos s\u00e4 p\u00e4\u00e4sisit istuu saman p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen kolmen p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4n kanssa, niin kenelle s\u00e4 haluaisit kertoo sun tutkimuksesta tai meid\u00e4n muiden investl\u00e4isten tutkimuksesta?<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Kolme p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Kolme p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4\u00e4. Saa olla suomalaisia tai ulkomaalaisia. Mielell\u00e4\u00e4n kuitenkin el\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>[naurua] Niin t\u00e4\u00e4 oli seuraava. Kenelle m\u00e4 haluisin? No, siis tyls\u00e4 vastaus on aina se, ett\u00e4 s\u00e4 haluut sellaselle ihmiselle, joka voi maksaa enemm\u00e4n meid\u00e4n (tutkimuksesta) [1:00:28]. Et se et. No, mut ehk\u00e4 sitten, ehk\u00e4 m\u00e4 haluisin Bill Gatesille kertoa t\u00e4st\u00e4 meid\u00e4n hommista, et me tehd\u00e4\u00e4n, ja se vois olla yks.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Sielt\u00e4 vois tulla fyrkkaa.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Sielt\u00e4 vois tulla fyrkkaa, mut se on v\u00e4h\u00e4n tyls\u00e4 vastaus, eiks oo? Ja maailman muutaminen. Onks meil y-. T\u00e4\u00e4 on ehk\u00e4 vaikee my\u00f6s, ett\u00e4 onko. Niin pit\u00e4\u00e4ks, miks meid\u00e4n pit\u00e4is yksitt\u00e4isille ihmisille. Ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 on mun mielest\u00e4 ehk\u00e4 se, et ehk\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4is oppii siit\u00e4 pois my\u00f6s. Et ehk\u00e4 meid\u00e4n ei pid\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 ees vaikuttaa yksitt\u00e4isiin tyyppeihin vaan nimenomaan siihen koko massaan. M\u00e4 haluisin suomalaiset sinne saunaan ja kertoo niil kaikille. Et se ois paljon parempi. [naurua] Ku vaan sen Gatesin kanssa istuu siell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>[naurua] Elikk\u00e4 vuokrataan seuraavaks toi Nokia-areena alkajaisiks ja siell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>[naurua] Kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<br><br>Janin (- sulkeiset) [1:01:22].<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>Joo. N\u00e4in sit vissiin. [naurua] Joo.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>[naurua] Hyv\u00e4. Mutta hei. Kiitos Jani oikein paljon t\u00e4st\u00e4 keskustelusta ja jatketaan viel\u00e4 joku toinen kerta lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>JANI EROLA:<\/p>\n\n\n\n<p>No, me jatketaan varmasti. Kiitokset.<\/p>\n\n\n\n<p>MARIA VAALAVUO:<\/p>\n\n\n\n<p>Kiitos.<\/p>\n\n<div class=\"twitter-share\"><a href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet\" class=\"twitter-share-button\">Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos \u00b7 INVEST Podcast Jakso 8 Kuuntele podcast MARIA VAALAVUO: Oikein paljon tervetuloa kuunteleen INVESTin podcastia Samassa veneess\u00e4 \u2013 matkalla hyvinvointivaltiossa. J\u00e4lleen kerran juontajana t\u00e4ss\u00e4 Maria Vaalavuo. T\u00e4ll\u00e4 kertaa studiossa INVEST-hankkeen kapteeni, sosiologian professori Jani Erola Turun yliopistosta. Tervetuloa studioon. JANI EROLA: Kiitos ja kiitos kutsusta. MARIA VAALAVUO: No, on ehk\u00e4 jo&nbsp;&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":41324,"featured_media":2022,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[411],"tags":[],"class_list":["post-2216","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-podcast"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2216","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41324"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2216"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2216\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2220,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2216\/revisions\/2220"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2022"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2216"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2216"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2216"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}