{"id":2243,"date":"2022-11-28T09:56:54","date_gmt":"2022-11-28T07:56:54","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2243"},"modified":"2025-10-27T09:58:23","modified_gmt":"2025-10-27T07:58:23","slug":"lapsen-vakava-sairastuminen-kasvattaa-aitien-ja-isien-valista-eriarvoisuutta-tyomarkkinoilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2022\/11\/28\/lapsen-vakava-sairastuminen-kasvattaa-aitien-ja-isien-valista-eriarvoisuutta-tyomarkkinoilla\/","title":{"rendered":"Lapsen vakava sairastuminen kasvattaa \u00e4itien ja isien v\u00e4list\u00e4 eriarvoisuutta ty\u00f6markkinoilla"},"content":{"rendered":"\n

Henri Salokangas ja Maria Vaalavuo<\/p>\n\n\n\n

INVEST Blog 3\/2022<\/p>\n\n\n\n

Perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat ep\u00e4tasaisesti \u00e4itien ja isien kesken, mik\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti sukupuolten v\u00e4lisi\u00e4 eroja ansioissa. Lapsensaannilla on havaittu olevan negatiivisia vaikutuksia naisten ty\u00f6uriin ja ansiokehitykseen my\u00f6s Suomessa (Sieppi & Pehkonen 2019).<\/p>\n\n\n\n

\u00c4itien ja isien v\u00e4lisi\u00e4 eroja voi yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s my\u00f6hemm\u00e4t lastenhoitoon liittyv\u00e4t tekij\u00e4t, kuten huomattiin koronapandemian aikana, kun vanhemmat joutuivat tasapainoilemaan et\u00e4ty\u00f6n ja kotiin j\u00e4\u00e4neiden lasten v\u00e4lill\u00e4. Taakka kaatui useammin \u00e4itien hartioille (Johnston ym. 2020, Sevilla-Sanz 2020).<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle on j\u00e4\u00e4nyt lapsen sairastamisen vaikutukset vanhempien tulokehitykseen ja ty\u00f6uraan. Lapsen vakava sairastuminen on sokki, jonka vaikutukset eiv\u00e4t rajoitu ainoastaan sairastuneeseen itseens\u00e4. Lapsen sairastuessa vanhemmat tai toinen vanhemmista saattaa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ty\u00f6panostaan kodin ulkopuolella ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suuremman osan ajastaan hoivaan ja yhteiseen vapaa-aikaan.<\/p>\n\n\n\n

Selvitimme suomalaisen rekisteriaineiston avulla lapsen sy\u00f6v\u00e4n vaikutuksia vanhempien tuloihin. Tutkimme erityisesti \u00e4idin ty\u00f6tulojen osuutta suhteessa vanhempien yhteenlaskettuihin ty\u00f6tuloihin.<\/p>\n\n\n\n

Lapsen sairastuminen vaikuttaa vanhempien ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntiin oli kyseess\u00e4 sitten liev\u00e4t flunssaoireet tai vakava sairaus. Keskityimme tutkimuksessa yksinomaan lapsen sy\u00f6p\u00e4diagnooseihin, sill\u00e4 ne ovat selke\u00e4sti tunnistettavissa rekistereist\u00e4 ja niill\u00e4 on pitk\u00e4kestoisia vaikutuksia lapsen ja siten koko perheen hyvinvointiin. Syy-seuraussuhteiden tutkimisen kannalta lapsen sy\u00f6p\u00e4 on kiinnostava tapaus, sill\u00e4 se ei systemaattisesti kohdistu tiettyihin sosioekonomisiin ryhmiin (Vaalavuo ym. 2022).<\/p>\n\n\n\n

Hy\u00f6dynn\u00e4mme tutkimuksessamme yksil\u00f6tason rekisteritietoja sairaalajaksoista, ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnist\u00e4 ja tuloista vuosilta 1995\u20132019.<\/p>\n\n\n\n

Lapsen vakava sairastuminen heikent\u00e4\u00e4 \u00e4idin tulokehityst\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Kuvio 1 havainnollistaa lapsen sy\u00f6v\u00e4n aiheuttamia tulomenetyksi\u00e4 vanhemmille k\u00e4ytt\u00e4en verrokkiryhm\u00e4n\u00e4 demografisten tekij\u00f6iden suhteen kaltaistettuja samanik\u00e4isi\u00e4 vanhempia, joiden lapsi ei ole sairastunut sy\u00f6p\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Vanhempien ty\u00f6tuloja seurataan 4 vuotta ennen lapsen sairastumista ja 5 vuotta sairastumisen j\u00e4lkeen. Kuviossa vaaka-akselin 0 merkitsee lapsen sy\u00f6v\u00e4n diagnosointiajankohtaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"

Kuvio 1. \u00c4idin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isten tulojen muutos (vuoden 2019 hinnoissa) vuosina ennen (aikaperiodit -4 – – -1) ja j\u00e4lkeen (aikaperiodit 1-5) lapsen 1. sairaalak\u00e4ynnin yhteydess\u00e4 todettuun sy\u00f6p\u00e4diagnoosin (aikaperiodi 0) suhteessa kaltaistettuihin \u00e4iteihin, joiden taustatekij\u00e4t ovat syntym\u00e4vuoden, perherakenteen ja koulutustasoon osalta samankaltaiset, mutta joiden lapset eiv\u00e4t ole sairastuneet sy\u00f6p\u00e4\u00e4n.  V\u00e4ritetty alue kuvaa 95 prosentin luottamusv\u00e4li\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Paneelissa A havainnollistetaan lapsen sy\u00f6v\u00e4n vaikutusta \u00e4idin ja is\u00e4n ty\u00f6tuloihin. Sy\u00f6p\u00e4diagnoosivuotena \u00e4idin tulot laskevat noin 3700 euroa (17 % vertailutyhm\u00e4n tulotasosta) ja sit\u00e4 seuraavana vuonna jopa 6700 euroa (30 %) suhteessa sy\u00f6p\u00e4\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n tasoon. \u00c4idin tulotaso j\u00e4\u00e4 selke\u00e4sti verrokkiryhm\u00e4\u00e4 alhaisemmalle tasolla jopa viisi vuotta sy\u00f6p\u00e4diagnoosin j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s isien ty\u00f6tulot v\u00e4henev\u00e4t sy\u00f6v\u00e4n my\u00f6t\u00e4, mutta n\u00e4m\u00e4 tulomenetykset ovat v\u00e4h\u00e4isempi\u00e4 ja lyhytkestoisempia. Sy\u00f6p\u00e4diagnoosivuotena is\u00e4n tulot laskevat noin 1600 euroa (5 %) ja sit\u00e4 seuraavana vuonna jopa 3200 euroa (9 %).<\/p>\n\n\n\n

\u00c4idin osuus vanhempien yhteenlasketuista tuloista v\u00e4henee huomattavasti (Kuvio 1B). Naisten osuus perheen ansiotuloista pienenee lapsen sy\u00f6p\u00e4\u00e4 seuranneina vuosina keskim\u00e4\u00e4rin 2.6 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4, vaikutuksen ollessa suurimmillaan 6.2 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 vuosi sy\u00f6p\u00e4diagnoosin j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4 paikkaa vanhempien tulomenetyksi\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Vaikka vanhemmat v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti\u00e4\u00e4n, menetettyj\u00e4 palkkatuloja korvaavat erilaiset sosiaalietuudet. Kotiin j\u00e4\u00e4v\u00e4 vanhempi voi saada Kelalta erityishoitorahaa ja omaishoitorahaa lapsen vakavan sairauden johdosta. Kun otetaan huomioon ty\u00f6tulojen lis\u00e4ksi veronalaiset sosiaalietuudet (esim. ty\u00f6tt\u00f6myys-, sairaus- ja vanhempainp\u00e4iv\u00e4rahat), lapsen sy\u00f6v\u00e4n vaikutus perheen tulotasoon on huomattavasti pienempi kuin kuviosta 1 voisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4.  Lis\u00e4ksi perheet saavat korvauksia hoidon kustannuksista, matkakorvauksista, hoidon vaatimista l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 sek\u00e4 yksityisest\u00e4 terveydenhuollosta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"

Taulukko 1. Lapsen sy\u00f6v\u00e4n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vuosittainen vaikutus is\u00e4n ja \u00e4idin tuloihin sy\u00f6p\u00e4diagnoosia seuranneina viiten\u00e4 vuotena. Estimaatit esitet\u00e4\u00e4n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isin\u00e4 prosentuaalisina vaikutuksina ja suluissa on esitetty estimaatin 95 prosentin luottamusv\u00e4lit.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Taulukko 1 esitt\u00e4\u00e4 lapsen sy\u00f6v\u00e4n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 vaikutuksia \u00e4idin ja is\u00e4n ty\u00f6tuloihin, veronalaisiin tuloihin ja k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oleviin tuloihin. Is\u00e4n ty\u00f6tulot alenevat keskim\u00e4\u00e4rin 3 prosenttia vuodessa, mutta kun otetaan huomioon kaikki veronalaiset tulot, is\u00e4n tuloissa ei tapahdu juuri mink\u00e4\u00e4nlaista vaikutusta.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4idin ty\u00f6tulot v\u00e4henev\u00e4t keskim\u00e4\u00e4rin 13.6 prosentin verran vuodessa, mutta kun otetaan huomioon tulonsiirrot, \u00e4idin kokonaistulot putoavat ainoastaan 2.5 prosentin verran.  Kun kokonaistuloista v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n pois maksetut verot, havaitaan ett\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4iss\u00e4 olevat tulot v\u00e4henev\u00e4t ainoastaan 1.4 prosentin verran.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalivakuutuksen tarkoituksena on turvata toimeentulo erilaisten riskien, kuten sairauden ja ty\u00f6kyvytt\u00f6myyden, varalta. Analyysimme osoittaa sosiaalivakuutuksen toimivan varsin tehokkaasti my\u00f6s silloin, kun perhe sopeutuu lapsen vakavaan sairauteen.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Blogikirjoitus perustuu seuraaviin artikkeleihin:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

INVEST Flagship -julkaisusarjan artikkeliin Vaalavuo M, Salokangas H ja Tahvonen O. (2022) Gender inequality reinforced: the impact of a child’s health shock on parents’ labor market trajectories. <\/p>\n\n\n\n

Invest Research Flagship sek\u00e4 SYLVAN Tietoa & Tilastoja 1\/2021 -artikkeliin Vaalavuo M, Salokangas H ja Tahvonen O. (2021) Lapsen sairastuminen sy\u00f6p\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4\u00e4 etenkin \u00e4itien ty\u00f6tuloja. Tutkimusta on rahoittanut Kela.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja<\/strong>t<\/p>\n\n\n\n

Henri Salokangas<\/strong> ty\u00f6skentelee erikoistutkijana THL:lla tutkimuksen lippulaiva INVESTiss\u00e4 sek\u00e4 tutkijatohtorina Turun yliopiston taloustieteen laitoksella. H\u00e4n tutkii erilaisten interventioiden ja terveyssokkien hyvinvointivaikutuksia sek\u00e4 taloudellisen toiminnan ja mielenterveyden yhteyksi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Maria Vaalavuo<\/strong> ty\u00f6skentelee johtavana tutkijana THL:n Hyvinvointivaltion tutkimus ja uudistaminen -yksik\u00f6ss\u00e4. H\u00e4n tutkii eriarvoisuutta ja sosiaalista kest\u00e4vyytt\u00e4; etenkin terveyseroja ja k\u00f6yhyytt\u00e4 ja niiden taustalla olevia mekanismeja.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Johnston RM. Mohammed A, van der Linden C. (2020) Evidence of Exacerbated Gender Inequality in Child Care Obligations in Canada and Australia during the COVID-19 Pandemic, Politics &Gender<\/em>, 16 <\/em>(4), 1131\u20131141, doi:DOI:10.1017\/S1743923X20000574.<\/p>\n\n\n\n

Sevilla  A, Smith S. (2020) Babysteps: the gender division of childcare during the COVID-19 pandemic, Oxford Review of EconomicPolicy<\/em>, 36 <\/em>(Supplement_1),S169\u2013S186,doi:10.1093\/oxrep\/graa027.<\/p>\n\n\n\n

Sieppi A, Pehkonen J. (2019) Parenthood and gender inequality: Population-based evidence on the child penalty in Finland, Economic letters (182): 5-9.<\/p>\n\n\n\n

Vaalavuo M, Salokangas H ja Tahvonen O. (2021) Lapsen sairastuminen sy\u00f6p\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4\u00e4 etenkin \u00e4itien ty\u00f6tuloja. SYLVA Tietoa & Tilastoja 1\/2021.<\/p>\n\n\n\n

Vaalavuo M, Salokangas H ja Tahvonen O. (2022) Gender inequality reinforced: the impact of a child’s health shock on parents’ labor market trajectories. Invest Research Flagship.<\/p>\n\n

Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Henri Salokangas ja Maria Vaalavuo INVEST Blog 3\/2022 Perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat ep\u00e4tasaisesti \u00e4itien ja isien kesken, mik\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti sukupuolten v\u00e4lisi\u00e4 eroja ansioissa. Lapsensaannilla on havaittu olevan negatiivisia vaikutuksia naisten ty\u00f6uriin ja ansiokehitykseen my\u00f6s Suomessa (Sieppi & Pehkonen 2019). \u00c4itien ja isien v\u00e4lisi\u00e4 eroja voi yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s my\u00f6hemm\u00e4t lastenhoitoon liittyv\u00e4t tekij\u00e4t, kuten huomattiin koronapandemian …<\/p>\n","protected":false},"author":41324,"featured_media":2255,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[723,722],"tags":[72,81,66,512],"class_list":["post-2243","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-equality","category-families","tag-eriarvoisuus","tag-lapset","tag-tuloerot","tag-vanhemmat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2243","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41324"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2243"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2243\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2262,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2243\/revisions\/2262"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2255"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2243"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2243"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2243"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}