Katri Aaltonen<\/p>\n\n\n\n
INVEST blog 1\/2023<\/em><\/p>\n\n\n\n Terveydenhuollon omavastuita ja asiakasmaksuja korotettiin Suomessa 2010-luvulla useita kertoja s\u00e4\u00e4st\u00f6jen aikaansaamiseksi. S\u00e4\u00e4st\u00f6toimet olivat kovimmillaan p\u00e4\u00e4ministeri Juha Sipil\u00e4n hallituskauden aikana (2015\u22122019), jolloin samanaikaisesti tehtiin my\u00f6s perusturvan tasoa alentaneita lakimuutoksia. Kotitalouksien tuloihin ja terveysmenoihin vaikuttaneiden toimien vaikutuksia on p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti arvioitu erikseen. T\u00e4ll\u00f6in tilanteet, joissa terveysmenojen kasvu ja maksukyvyn alentuminen kasautuvat samoihin kotitalouksiin, voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle.<\/p>\n\n\n\n Selvitin suomalaisten v\u00e4est\u00f6kyselyaineistojen avulla mitenaineellisen puutteen (tinkiminen ruuasta, l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 tai l\u00e4\u00e4k\u00e4rik\u00e4ynneist\u00e4 rahanpuutteen vuoksi) kokemukset vaihtelivat vuosina 2013\u22122015, 2018 ja 2020 ty\u00f6markkina-aseman mukaisissa ryhmiss\u00e4. Tutkin erityisesti, miten l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 tinkiminen kehittyy suhteessa muihin aineellisen puutteen kokemuksiin. S\u00e4\u00e4st\u00f6toimet olivat kovimmillaan vuonna 2018, mink\u00e4 vuoksi sit\u00e4 verrattiin tutkimuksessa muihin vuosiin.<\/p>\n\n\n\n Tutkimusvuosina aineellista puutetta koki 38\u221253 % ty\u00f6tt\u00f6mist\u00e4 tai lomautetuista ja 37\u221257 % ty\u00f6kyvytt\u00f6mist\u00e4 (ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4ke, kuntoutustuki tai pitk\u00e4aikaisesti sairas). Osa-aikaty\u00f6ss\u00e4 tai osa-aikael\u00e4kkeell\u00e4 olevista aineellista puutetta koki 25\u221238 %, perhevapaalla olevista naisista 22\u221227 %, kokop\u00e4iv\u00e4ty\u00f6ss\u00e4 olevista 12\u221222 % ja i\u00e4n perusteella el\u00e4kkeell\u00e4 olevista 9\u221213 %. Naiset kokivat aineellista puutetta hieman useammin kuin miehet.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 2018 l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 tinkiminen, joko ainoastaan tai osana muuta aineellista puutetta, oli hieman yleisemp\u00e4\u00e4 kuin muina vuosina. Koko tutkittavassa joukossa erot vuosien v\u00e4lill\u00e4 olivat kuitenkin pieni\u00e4, 1\u22123 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4. Ryhmien v\u00e4lill\u00e4 oli kuitenkin merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 2018 etenkin ty\u00f6kyvytt\u00f6mien miesten ja naisten, ty\u00f6tt\u00f6mien naisten sek\u00e4 osa-aikaty\u00f6ss\u00e4 tai osa-aikael\u00e4kkeell\u00e4 olevien miesten aineellisen puutteen kokemukset olivat yleisempi\u00e4 kuin aiempina tutkimusvuosina, mik\u00e4 heikensi heid\u00e4n suhteellista asemaansa entisest\u00e4\u00e4n. L\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 tinkiminen kustannussyist\u00e4 oli n\u00e4iss\u00e4 ryhmiss\u00e4 useammin osa koettua aineellista puutetta. Kun katsottiin aineellista puutetta, johon sis\u00e4ltyi l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 tinkimist\u00e4, ero ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yviin n\u00e4hden oli 11\u221219 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 suurempi vuonna 2018 kuin aiempina vuosina.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksen perusteella aineellisen puutteen kokemukset yleistyiv\u00e4t vuonna 2018 etenkin ryhmiss\u00e4, joihin kuuluvista moni todenn\u00e4k\u00f6isesti altistui omavastuukorotusten ja sosiaalietuuksien leikkausten vaikutuksille samanaikaisesti. Alempi sosioekonominen asema on yhteydess\u00e4 huonompaan terveyteen ja sit\u00e4 kautta suurempaan terveydenhuollon tarpeeseen (Manderbacka ym. 2022; Saikku ym. 2022). K\u00f6yhyysrajojen alapuolelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t muuta v\u00e4est\u00f6\u00e4 useammin ty\u00f6markkinoiden ulkopuolella olevat (Mukkila ym. 2022).<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4ministeri Juha Sipil\u00e4n hallituskaudella (2015\u22122019) toteutettiin useita s\u00e4\u00e4st\u00f6toimia, jotka kohdistuivat sek\u00e4 terveydenhuollon maksuihin ett\u00e4 sosiaalietuuksiin. Leikkauksia tehtiin l\u00e4\u00e4kekorvauksiin, matkakorvauksiin ja yksityisen hoidon korvauksiin. My\u00f6s julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuja korotettiin (Tervola ym. 2021).<\/p>\n\n\n\n L\u00e4\u00e4kkeiden omavastuukorotusten vaikutuksia on tutkittu useissa tutkimuksissa. Yleistyneit\u00e4 taloudellisia ongelmia tai l\u00e4\u00e4kkeiden kulutuksen v\u00e4hentymist\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6toimien yhteydess\u00e4 on havaittu skitsofreniaa ja tyypin 2 diabetesta sairastavilla (esim. Hamina ym. 2020; R\u00e4tt\u00f6 ym. 2022).<\/p>\n\n\n\n Hallituskaudella tehdyt verotuksen ja sosiaalietuuksien muutokset heikensiv\u00e4t perusturvan tasoa tai pitiv\u00e4t sen muuttumattomana el\u00e4m\u00e4ntilanteesta riippuen (Perusturvan riitt\u00e4vyyden III arviointiryhm\u00e4 2019). Erityisesti ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n perusturvan taso heikentyi indeksileikkausten ja aktiivimallin seurauksena. Ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n, kotihoidon tuen, v\u00e4himm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4isen sairaus- tai vanhempainp\u00e4iv\u00e4rahan saajien tulotasojen ei arvioitu riitt\u00e4v\u00e4n kattamaan kohtuullista minimikulutusta. Aktiivimallin leikkasi ty\u00f6tt\u00f6myysetuutta usein vanhimmilta ty\u00f6tt\u00f6milt\u00e4 (Kyyr\u00e4 ym. 2019).<\/p>\n\n\n\n Tutkimusaineistossa ty\u00f6tt\u00f6mien sek\u00e4 osa-aikaty\u00f6ss\u00e4 ja osa-aikael\u00e4kkeell\u00e4 olevien joukossa on luultavasti my\u00f6s henkil\u00f6it\u00e4, jotka vuorottelevat etuuksien ja lyhyiden ty\u00f6suhteiden v\u00e4lill\u00e4 saatuaan hylk\u00e4\u00e4v\u00e4n ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kep\u00e4\u00e4t\u00f6ksen (Perhoniemi ym. 2021). Toimeentulo on n\u00e4iss\u00e4 ryhmiss\u00e4 ep\u00e4varmaa, ja sosiaalietuuksiin kohdistuneet leikkaukset saattoivat vahvistaa eroja maksukyvyss\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n On kuitenkin huomattava, ett\u00e4 el\u00e4keik\u00e4isill\u00e4 aineellisen puutteen kokemukset olivat kaikkina tutkimusvuosina harvinaisempia kuin muilla ryhmill\u00e4. El\u00e4keik\u00e4isten etuudet ovat tasoltaan ty\u00f6ik\u00e4isten perusturvaetuuksia korkeammalla tasolla, mik\u00e4 on mahdollisesti riitt\u00e4nyt suojaamaan aineelliselta puutteelta.<\/p>\n\n\n\n Jatkossa terveydenhuollon ja l\u00e4\u00e4kkeiden omavastuukorotusten vaikutuksia on syyt\u00e4 arvioida osana toimenpiteiden kokonaisuutta huomioiden samanaikaiset muutokset kotitalouksien maksukyvyss\u00e4. Etenkin s\u00e4\u00e4t\u00f6toimien vaikutusten kasautumiseen heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleviin tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota. Ongelmat l\u00e4\u00e4kkeiden ja terveydenhuollon saatavuudessa voivat vaikeuttaa ty\u00f6markkinoiden ulkopuolella olevien mahdollisuuksia ty\u00f6llisty\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksen aineistona k\u00e4ytettiin vuosina 2013, 2014, 2015, 2018 ja 2020 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen poikkileikkaustutkimuksina ker\u00e4\u00e4mi\u00e4 v\u00e4est\u00f6kyselyj\u00e4 Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH sek\u00e4 Kansallinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus FinSote. Tilastoanalyyseissa oli mukana kunakin vuonna kyselyihin vastanneet, jotka voitiin luokitella tarkasteltaviin ty\u00f6markkina-aseman mukaisiin ryhmiin (n=139 324).<\/p>\n\n\n\n Aineellista puutetta mitattiin kysym\u00e4ll\u00e4, oliko vastaaja joutunut joskus 12 viime kuukauden aikana tinkim\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4, l\u00e4\u00e4k\u00e4rik\u00e4ynneist\u00e4 tai ruuasta rahanpuutteen vuoksi. L\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 tinkimisen merkityst\u00e4 tarkasteltiin muodostamalla kolmiluokkainen selitett\u00e4v\u00e4 muuttuja: 1) ei aineellista puutetta; 2) aineellista puutetta sis\u00e4lt\u00e4en l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 tinkimist\u00e4; 3) aineellista puutetta ilman l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 tinkimist\u00e4. Tilastomenetelm\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytettiin multinomiaalista logistista regressiota.<\/p>\n\n\n\n Tutkimus perustui poikkileikkausasetelmaan, joten syy-seuraussuhdetta politiikkatoimien ja aineellisen puutteen kokemusten muutosten v\u00e4lill\u00e4 ei voida sen perusteella varmentaa. Tulokset t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t kuitenkin rekisteritutkimuksiin perustuvaa tietoa tuomalla esiin ihmisten omia kokemuksia. <\/p>\n\n\n\n Blogikirjoitus perustuu seuraavaan artikkeliin:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Aaltonen K. Austerity, economic hardship, and access to medications: A repeated cross-sectional population survey study, 2013\u20132020. Journal of Epidemiology & Community Health. https:\/\/jech.bmj.com\/content\/early\/2023\/01\/23\/jech-2022-219706<\/a><\/p>\n\n\n\n Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia (332624, 320162).<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Katri Aaltonen<\/strong> (FaT) ty\u00f6skentelee tutkijatohtorina Turun yliopistolla INVEST tutkimuskeskuksessa sek\u00e4 erikoistutkijana Kelan tutkimuksessa (virkavapaalla). H\u00e4n tutkii etenkin l\u00e4\u00e4ke- ja terveyspolitiikkaa sek\u00e4 politiikkamuutosten vaikutuksia.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Hamina A, Tanskanen A, Tiihonen J, Taipale H. Medication use and health care utilization after a cost-sharing increase in schizophrenia: A nationwide analysis. Medical Care. 2020 Sep;58(9):763.<\/p>\n\n\n\n Kyyr\u00e4 T, Naumanen P, Pesola H, Uusitalo R, Ylik\u00e4nn\u00f6 M. Aktiivimallin vaikutukset ty\u00f6tt\u00f6miin ja TE-toimistojen toimintaan. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Tutkimukset 189, 2019.<\/p>\n\n\n\n Manderbacka K, Lindell E, Suomela T, ym. Sosiaalinen asema ja menetetyt elinvuodet. Kirjassa: Karvonen ym. Suomalaisten hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022. https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-343-996-2<\/a><\/p>\n\n\n\n Mukkila S, Moisio P, M\u00e4kinen L, Nyk\u00e4nen E. Paljonko on riitt\u00e4v\u00e4sti? K\u00f6yhyys ja perusturvan riitt\u00e4vyys. Kirjassa: Karvonen ym. Suomalaisten hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022. https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-343-996-2<\/a><\/p>\n\n\n\n Perhoniemi, R., Blomgren, J., & Laaksonen, M. (2021). Mit\u00e4 sairausp\u00e4iv\u00e4rahan enimm\u00e4isajan t\u00e4ytytty\u00e4? Toimeentulon l\u00e4hteet kahden vuoden seurannassa. Sosiaalil\u00e4\u00e4ketieteellinen Aikakauslehti, 58(1). https:\/\/doi.org\/10.23990\/sa.89604<\/a><\/p>\n\n\n\n Perusturvan riitt\u00e4vyyden III arviointiryhm\u00e4<\/a>. Perusturvan riitt\u00e4vyyden arviointiraportti 2015\u20132019. Ty\u00f6paperi 6\/2019. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), 2019. https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-343-296-3<\/a><\/p>\n\n\n\n R\u00e4tt\u00f6 H, Lavikainen P, Aaltonen K, Martikainen J. Diabetesl\u00e4\u00e4kkeiden korvauksia leikattiin \u2013 miten k\u00e4vi potilaiden? INVEST Policy Brief 2022. https:\/\/invest.utu.fi\/fi\/politiikkasuositukset\/<\/a><\/p>\n\n\n\n Saikku P, V\u00e4is\u00e4nen V, Sinervo L. Ty\u00f6tt\u00f6mien sosiaali- ja terveyspalvelujen k\u00e4ytt\u00f6 ja kustannukset. Kirjassa: Karvonen ym. Suomalaisten hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022. https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-343-996-2<\/a><\/p>\n\n\n\n Tervola J, Aaltonen K, Tallgren F\u200e. Can people afford to pay for health care? New evidence on financial protection in Finland. World Health Organization 2021. Regional Office for Europe. https:\/\/apps.who.int\/iris\/handle\/10665\/346170<\/a> <\/p>\n\nAineellinen puute yleisint\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6mill\u00e4 ja harvinaisinta el\u00e4kel\u00e4isill\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
Taustalla mahdollisesti s\u00e4\u00e4st\u00f6toimien vaikutusten kasautumista<\/h2>\n\n\n\n
Jatkossa s\u00e4\u00e4st\u00f6toimien kasautumiseen tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota<\/h2>\n\n\n\n
Tutkimuksen toteutus<\/h2>\n\n\n\n
Blogikirjoitus perustuu seuraavaan artikkeliin:<\/h2>\n\n\n\n
Kirjoittaja<\/h2>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n