{"id":2297,"date":"2023-02-09T12:46:32","date_gmt":"2023-02-09T10:46:32","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2297"},"modified":"2025-10-27T09:57:35","modified_gmt":"2025-10-27T07:57:35","slug":"viitebudjettien-rakentaminen-kauhea-mutta-myos-hauska-ja-luova-askare","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2023\/02\/09\/viitebudjettien-rakentaminen-kauhea-mutta-myos-hauska-ja-luova-askare\/","title":{"rendered":"Viitebudjettien rakentaminen: kauhea mutta my\u00f6s hauska ja luova askare"},"content":{"rendered":"\n

Outi Sarpila, Anna Kuusela, Anna Grahn, Antti K\u00e4h\u00e4ri & Lauri M\u00e4kinen<\/p>\n\n\n\n

INVEST blog 2\/2023<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kuinka paljon shampoota nelihenkinen perhe tarvitsee kuukaudessa? Ent\u00e4 vessapaperia? Ent\u00e4 kuinka monta vuotta aikuisen ihmisen talvitakin voi olettaa kest\u00e4v\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4? Onko t\u00e4ikampa l\u00f6ydytt\u00e4v\u00e4 jokaisesta lapsiperheest\u00e4?<\/em><\/p>\n\n\n\n

Moniin t\u00e4llaisiin kysymyksiin vastaaminen on osa niin sanottujen viitebudjettien laadintaa. Viitebudjetit<\/strong> ovat nimens\u00e4 mukaisesti suuntaa antavia esimerkkilaskelmia siit\u00e4, mit\u00e4 hy\u00f6dykkeit\u00e4 ihmisen voidaan katsoa tarvitsevan tietyn elintason saavuttamiseen tiettyn\u00e4 aikana, tietyss\u00e4 maantieteellisess\u00e4 ja kulttuurisessa kontekstissa. Turun yliopistossa laaditut viitebudjetit on rakennettu vastaamaan kysymykseen: mit\u00e4 ihmisarvoinen el\u00e4m\u00e4 maksaa 2020-luvun Suomessa?<\/p>\n\n\n\n

Jotta t\u00e4h\u00e4n kysymykseen on mahdollista saada vastaus, on sit\u00e4 ennen kuitenkin vastattava l\u00e4hes loputtomaan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n pienempi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Brittil\u00e4inen sosiaalipolitiikan emeritusprofessori Jonathan Bradshaw (1993) onkin osuvasti kuvannut viitebudjettien laatimista \u201dkauheaksi askareeksi\u201d [engl. ghastly chore].<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksen tekeminen on toki aina ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 eik\u00e4 siin\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n kummallista; tutkimus on tutkijoiden ty\u00f6t\u00e4. Viitebudjettien rakentaminen on kuitenkin ollut aivan omalaisensa yhdistelm\u00e4 kauheaa, kauhean hauskaa ja samalla luovaa prosessia. T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa valotamme tuota prosessia esimerkinomaisesti keskittyen ruokabudjettien laatimiseen.<\/p>\n\n\n\n

Ruokakorin ja ruokabudjetin laatiminen esimerkkin\u00e4 viitebudjettiaskareista<\/h2>\n\n\n\n

Viitebudjettien laatimisprosessin loputtomat pienet kysymykset ja askareet voivat vaikuttaa ilman kontekstia irralliselta ja jopa merkityksett\u00f6m\u00e4lt\u00e4 puuhastelulta. Viitebudjettien rakentaminen on kuitenkin totista tekemist\u00e4, jonka lopputulos palvelee muun muassa talous- ja velkaneuvojia, k\u00f6yhyystutkijoita sek\u00e4 perusturvan riitt\u00e4vyyden arvioinnin kanssa tekemisiss\u00e4 olevia. Valmiita malleja viitebudjettien rakentamiseen on olemassa mutta laadintaprosessin aikana olemme my\u00f6s joutuneet v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 soveltamaan paljon. Luovuutta olemme saaneet ja joutuneet k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Otetaan esimerkiksi ruokaa koskevien rahamenojen arviointi osana viitebudjettilaskelmia. Laskelmien pohjaksi laadimme ensin viikkoperusteisen ravitsemussuositusten mukaisen esimerkkiruokalistan. Ruokalistan muodostaminen alkoi siit\u00e4, ett\u00e4 tutustuimme ravitsemussuosituksiin. Koska laadimme lopulliset viitebudjetit tietyille esimerkkiperheille, oli meid\u00e4n tarkistettava kunkin esimerkkihenkil\u00f6n energian tarve esimerkkiruokalistan annoskokojen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseksi. Kaikki n\u00e4m\u00e4 vaiheet t\u00e4ht\u00e4siv\u00e4t siihen, ett\u00e4 saisimme lopulta arvioitua eurom\u00e4\u00e4r\u00e4iset ruokakulut erityyppisiss\u00e4 kotitalouksissa.<\/p>\n\n\n\n

\"kuvassa
Kuva 1. Tutkimusryhm\u00e4n j\u00e4senen valmistamat annokset kuvattuina viikon ruokalistan muodossa kyselytutkimuksen vastaajia varten (Bakkum ym. 2022).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Energian tarpeen m\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4 on kuitenkin viel\u00e4 pitk\u00e4 matka eurom\u00e4\u00e4r\u00e4isiin ruokakustannuksiin. Seuraavaksi meid\u00e4n oli tutustuttava siihen, mit\u00e4 suomalaiset todella sy\u00f6v\u00e4t, jotta emme p\u00e4\u00e4tyisi hinnoittelemaan t\u00e4ysin utopistista ruokakoria. Lopulta sovitimme yhteen suomalaisten ruokatottumuksia ja kansallisia ravitsemussuosituksia. Valikoimme n\u00e4iden pohjalta sopivia ruokia esimerkkiruokalistamme aamupaloiksi, lounaiksi, v\u00e4lipaloiksi, p\u00e4iv\u00e4llisiksi ja iltapaloiksi.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavassa vaiheessa k\u00e4ytimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4 elintarvikkeiden kansallista koostumustietopankkia Fineli\u00e4 (Fineli.fi), joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tietoa Suomessa k\u00e4ytett\u00e4vien elintarvikkeiden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isist\u00e4 ravintoainekoostumuksista. Keskeisen\u00e4 ty\u00f6kaluna k\u00e4ytimme palveluun kuuluvaa ruokap\u00e4iv\u00e4kirjasovellusta, jota hy\u00f6dynt\u00e4en teimme viikon ruokalistan aikaisemmin koostamistamme aterioista. Muokkasimme annoskoot ravitsemussuositusten mukaisiksi tarkistamalla, ett\u00e4 eri ravintoaineista saatavat energiam\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat suositusten mukaisissa suhteissa. Tarkistimme my\u00f6s vitamiinien ja hivenaineiden m\u00e4\u00e4r\u00e4t. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen pyysimme viel\u00e4 laillistetun ravitsemusterapeutin arvion laatimastamme aterialistasta. Ravitsemusterapeutti pyysi pieni\u00e4 viilauksia ruokalistan sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Ruokakorin hinnoitteluun oli edelleen matkaa.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>

Yksitt\u00e4iset vastaajat n\u00e4kiv\u00e4t kaurapuuron sy\u00f6nnin uhkana ihmisarvoisen el\u00e4m\u00e4n toteutumiselle.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n

Seuraavaksi edess\u00e4 oli erityisen luova vaihe: viitebudjettitutkimusryhm\u00e4n j\u00e4sen valmisti kaikki esimerkkilistalla olevat ateriat ja kuvasi ne. N\u00e4in varmistimme, ett\u00e4 ruoat olisivat suhteellisen helppoja ja nopeita valmistaa arjessa, ja n\u00e4in ollen muodostaisivat realistisen pohjan ruokakorilaskelmille. Kuvatut annokset koostettiin visuaaliseksi viikkoruokalistaksi, joka liitettiin osaksi kansalaisille suunnattua kyselytutkimusta (kuva 1). Ruokalista sai yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n laajan hyv\u00e4ksynn\u00e4n suomalaisilta. Yksitt\u00e4iset vastaajat tosin n\u00e4kiv\u00e4t kaurapuuron sy\u00f6nnin uhkana ihmisarvoisen el\u00e4m\u00e4n toteutumiselle. Sen sijaan useat vastaajat toivoivat enemm\u00e4n valmisruokia listalle. Palasimme siis Fineliin ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n ruokalistaa lis\u00e4ten aterioihin puolivalmisteita samalla pit\u00e4en kiinni ravitsemussuosituksista.<\/p>\n\n\n\n

\"Ruoka-aineksia<\/figure>\n\n\n\n

Hinnoittelu sai t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa edelleen odottaa. Ateriat oli pit\u00e4nyt jo ennen ravitsemusterapeutin konsultointia purkaa grammam\u00e4\u00e4r\u00e4isiksi resepteiksi kunkin esimerkkihenkil\u00f6n energiantarpeet huomioiden.  Seuraavaksi esimerkkiaterioiden pastat, kaurahiutaleet ja riisit piti viel\u00e4 muuttaa kuivapainoiksi, jotta ne olisi mahdollista lopulta hinnoitella. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa olimme kuitenkin jo huomattavan l\u00e4hell\u00e4 ruokakorin hinnoitteluvaihetta.<\/p>\n\n\n\n

Hinnoitteluvaiheen lopulta koittaessa ker\u00e4simme hinnat k\u00e4sin Prisman verkkosivuilta. Hintojen keruuta s\u00e4vytti harvinaisen voimakas inflaatio, joka sai meid\u00e4t pohtimaan tulevia hintap\u00e4ivityksi\u00e4 ja niihin liittyvi\u00e4 teknologisia ty\u00f6kaluja. Ruokakorilaskelmat julkaistiin omana raporttina aikaisemmin vuonna 2022 (Bakkum ym. 2022), mutta hinnat oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 lopullisiin viitebudjettilaskelmiin (Grahn ym. 2023).<\/p>\n\n\n\n

Arki viitebudjettiaskareiden takana<\/h2>\n\n\n\n

\u201dUv-p\u00e4\u00e4hine pois 10-vuotiailta v\u00e4est\u00f6kyselyyn vedoten.\u201d \u201dOnko tutkimusta suomalaisten lahjojen antamisesta?\u201d \u201dFokusryhmiss\u00e4 tarkistettava lemmikkiasia.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Otteet er\u00e4\u00e4n tutkimusryhm\u00e4n j\u00e4senen muistiinpanoista kuvaavat viitebudjettiaskareiden monipuolisuutta. Viitebudjetit perustuvat moninaiseen tietopohjaan ja niiden koostamisessa on hy\u00f6dynnetty niin aikaisempaa tutkimusta ja edelt\u00e4vi\u00e4 viitebudjetteja kuin asiantuntijatietoa sek\u00e4 suosituksia. My\u00f6s kansalaisten mielipiteit\u00e4 kyseltiin hankkeessa kolmen v\u00e4est\u00f6kyselyn ja fokusryhm\u00e4keskusteluiden avulla. Joskus eri tietopohjat tarjosivat ristiriitaisia ratkaisuja viitebudjettipulmiin ja tutkimusryhm\u00e4n rooliksi j\u00e4i pohtia ja perustella, mill\u00e4 ratkaisulla jatketaan ja miksi.<\/p>\n\n\n\n

Turun yliopiston viitebudjettilaskelmien laadinta-aika oli vahvasti koronan v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4 ja viitebudjetteja rakennettiin ajankuvan mukaisesti usein Zoom-alustalla ja valitettavan usein ep\u00e4varmoina tulevista ty\u00f6skentelyolosuhteista ja ty\u00f6suhteista. Kuitenkin ty\u00f6 ilahdutti aina, kun yksitt\u00e4inen askare tuli valmiiksi ja asettui osaksi isompaa kokonaisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Kaiken kaikkiaan ty\u00f6 viitebudjettien parissa tarjosi tekij\u00f6illeen kauheiden, hauskojen ja luovien askareiden kokonaisuuden.   <\/p>\n\n\n\n

Lopullisiin viitebudjettilaskelmiin voi tutusta t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\"Kuvituskuva.<\/figure>\n\n\n\n

Kirjoittajat<\/h2>\n\n\n\n

Outi Sarpila<\/strong> on dosentti, vanhempi erikoistutkija Turun yliopiston INVEST-tutkimuslippulaivasta. H\u00e4nen tutkimuksensa k\u00e4sittelee sek\u00e4 kulutuksen ett\u00e4 ulkon\u00e4\u00f6n eriarvoisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.<\/p>\n\n\n\n

Anna Kuusela<\/strong> toimii projektitutkijana INVEST tutkimuslippulaivassa ja kirjoittaa v\u00e4it\u00f6skirjaansa sosiologian oppiaineessa.<\/p>\n\n\n\n

Anna Grahn<\/strong> ty\u00f6skentelee projektitutkijana INVEST tutkimuslippulaivassa sek\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjatutkijana sosiaalitieteiden laitoksella.<\/p>\n\n\n\n

Antti K\u00e4h\u00e4ri<\/strong> toimii v\u00e4it\u00f6skirjatutkijana sosiologian oppiaineessa sek\u00e4 Tutkimuskeskus ja lippulaiva INVESTiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Lauri M\u00e4kinen<\/strong> ty\u00f6skentelee projektitutkijana Itsen\u00e4isyyden juhlavuoden lastens\u00e4\u00e4ti\u00f6ss\u00e4 ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkijana sosiaalipolitiikan oppiaineessa.<\/p>\n\n\n\n

Viitteet<\/h2>\n\n\n\n

Bakkum, B., Grahn, A., Jokela, J., Mukkila, S., M\u00e4kinen, L., Salminen, J. & Sarpila, O. 2022. Ruoka osana ihmisarvoista el\u00e4m\u00e4\u00e4 2020-luvun Suomessa. Viitebudjettimenetelm\u00e4\u00e4n perustuvien ruokakorilaskelmien tuloksia. Ty\u00f6paperi 23\/2022. THL: Helsinki.<\/p>\n\n\n\n

Bradshaw, J. 1993. Budget standards for the United Kingdom. Avebury: Aldershot.<\/p>\n\n\n\n

Grahn, A., Kuusela, A., M\u00e4kinen, L., Sarpila O. & Mukkila, S. 2023. Mit\u00e4 ihmisarvoinen el\u00e4m\u00e4 maksaa Suomessa? Viitebudjettimenetelm\u00e4\u00e4n perustuvat laskelmat vuonna 2022. Raportti 1\/2023. THL: Helsinki.<\/p>\n\n

Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Outi Sarpila, Anna Kuusela, Anna Grahn, Antti K\u00e4h\u00e4ri & Lauri M\u00e4kinen INVEST blog 2\/2023 Kuinka paljon shampoota nelihenkinen perhe tarvitsee kuukaudessa? Ent\u00e4 vessapaperia? Ent\u00e4 kuinka monta vuotta aikuisen ihmisen talvitakin voi olettaa kest\u00e4v\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4? Onko t\u00e4ikampa l\u00f6ydytt\u00e4v\u00e4 jokaisesta lapsiperheest\u00e4? Moniin t\u00e4llaisiin kysymyksiin vastaaminen on osa niin sanottujen viitebudjettien laadintaa. Viitebudjetit ovat nimens\u00e4 mukaisesti suuntaa antavia esimerkkilaskelmia …<\/p>\n","protected":false},"author":166,"featured_media":2298,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[718],"tags":[102,518,519],"class_list":["post-2297","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-wellbeing","tag-sosiologia","tag-viitebudjetti","tag-viitebudjettilaskelma"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2297","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/166"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2297"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2297\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2317,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2297\/revisions\/2317"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2298"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2297"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2297"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2297"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}