Susanna Toivonen<\/p>\n\n\n\n
INVEST blog 3\/2023<\/em><\/p>\n\n\n\n Lapsen k\u00e4yt\u00f6songelmat n\u00e4kyv\u00e4t eri tavoin perheiss\u00e4 ja j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein t\u00e4m\u00e4n vuoksi tunnistamatta. Vanhempi voi kertoa, ett\u00e4 lapsi on tottelematon ja arkea kuormittavat voimakkaat raivokohtaukset. Samaan aikaan joku toinen vanhempi voi kokea lasten v\u00e4liset riitatilanteet ja lapsen aggressiivisen k\u00e4yt\u00f6ksen vaikeina.<\/p>\n\n\n\n Aikaisemmissa tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, ett\u00e4 varhaislapsuuden k\u00e4yt\u00f6songelmat ovat yhteydess\u00e4 my\u00f6hempiin mielenterveyden ongelmiin ja ne ovat riskitekij\u00f6it\u00e4 muun muassa syrj\u00e4ytymiselle ja rikollisuudelle (Sourander ym. 2007). Lapsuusi\u00e4n k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6n riski on my\u00f6s mahdollista tunnistaa jo ennen kouluik\u00e4\u00e4. Varhainen tunnistaminen ja k\u00e4yt\u00f6songelmiin puuttuminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska sill\u00e4 tavoin voidaan ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 my\u00f6hempien ongelmien syntymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4yt\u00f6songelmien hoidossa tehokkain hoitomuoto on vanhempainohjaus. Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kehitt\u00e4m\u00e4 Voimaperheet-ohjelmakokonaisuuteen<\/a> kuuluva Huomaa hyv\u00e4 lapsessasi -hoito-ohjelma on tarkoitettu 4-vuotiaiden lasten k\u00e4yt\u00f6songelmien varhaiseen tunnistamiseen ja ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4n hoitoon. Vanhempainohjauksesta hy\u00f6tyvien perheiden tunnistaminen tapahtuu lastenneuvolassa laajan 4-vuotistarkastuksen yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ohjelma toteutetaan digitaalisessa hoitoymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 internetin ja puhelimen v\u00e4lityksell\u00e4. Digiavusteinen hoito mahdollistaa materiaaliin tutustumisen paikasta ja ajasta riippumatta sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 perheiden riski\u00e4 kokea leimaantumista.<\/p>\n\n\n\n Huomaa hyv\u00e4 lapsessasi -hoito-ohjelma pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n kymmenen viikkoteemaa, joiden aikana vanhemmat harjoittelevat my\u00f6nteisi\u00e4 vanhemmuuden taitoja. Viikoittaiset puhelut perhevalmentajan kanssa tukevat harjoittelun edistymist\u00e4. Hoito-ohjelma kest\u00e4\u00e4 3\u20135 kuukautta, jonka j\u00e4lkeen hoidon vaikutusta yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n seurantapuheluiden ja s\u00e4hk\u00f6isten kertauskirjeiden avulla.<\/p>\n\n\n\n Vanhempainohjauksen tavoitteena on vahvistaa lapsen ja vanhemman my\u00f6nteist\u00e4 vuorovaikutussuhdetta ja tarjota vanhemmille keinoja tukea lapsensa kehityst\u00e4. Puhelimitse toteutuvasta hoito-ohjelmasta huolimatta vanhemmat ovat pystyneet muodostamaan hyv\u00e4n yhteisty\u00f6n oman perhevalmentajansa kanssa. Jokainen perhe on ainutlaatuinen ja ohjelmassa heid\u00e4t pyrit\u00e4\u00e4n ottamaan yksil\u00f6llisesti huomioon. Ohjelmaan kuuluu ennalta sovitut viikkoteemat, mutta ohjelman tavoitteet pyrit\u00e4\u00e4n asettamaan jokaisen perheen senhetkiseen tilanteeseen sopien.<\/p>\n\n\n\n Hyv\u00e4st\u00e4 vanhemmuudesta on olemassa monia mielipiteit\u00e4. My\u00f6s vanhempien omat lapsuuden kokemukset muodostavat tiedostamattomia uskomuksia siit\u00e4, kuinka vanhempana tulisi toimia. Ei ole siis ihme, ett\u00e4 moni vanhempi kokee keinottomuutta, mit\u00e4 tulee omaan vanhemmuuteen. Vanhempainohjauksen aikana on tarkoitus auttaa vanhempaa selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 h\u00e4n haluaa saavuttaa ohjelmalla ja mill\u00e4 tavoin haluttuun tulokseen voidaan p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6nteist\u00e4 vanhemmuutta on mahdollista oppia, ja siin\u00e4 perhevalmentajan rooli on ensisijaisen t\u00e4rke\u00e4. Valmentaja kulkee vanhemman vierell\u00e4 l\u00e4pi ohjelman ja varmistaa, ett\u00e4 vanhempi pystyy luomaan perheen arkeen uusia rutiineja ja k\u00e4ytt\u00e4ytymismalleja. Muutos vie usein aikaa ja vaatii vanhemmalta sinnik\u00e4st\u00e4 ja pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 harjoittelua. T\u00e4ss\u00e4 auttaa valmentajan optimistisuus ja vanhemman katseen pit\u00e4minen vahvasti tulevassa.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6nteist\u00e4 vanhemmuutta on mahdollista oppia, ja siin\u00e4 perhevalmentajan rooli on ensisijaisen t\u00e4rke\u00e4.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Hoito-ohjelma p\u00e4\u00e4ttyy lopulta yhteiseen reflektointiin vanhemman kanssa. Ohjelman alussa asetettujen tavoitteiden tarkastelu palauttaa usein mieleen matkan lopullisen tarkoituksen. Ennen ohjelmaa voimakkaita kiukkukohtauksia saanut lapsi on oppinut rauhoittumaan vanhemman avulla ja sisarusten v\u00e4liset riitatilanteet ovat vaihtuneet haleihin ja yhteisiin leikkeihin.<\/p>\n\n\n\n Perhevalmentajalle ty\u00f6n suurin anti on p\u00e4\u00e4st\u00e4 todistamaan vanhemman iloa ja voimaantumista perheen yhteisen arjen muututtua positiivisemmaksi. Kun vanhempi toteaa puhelun lopuksi, ett\u00e4 ei koe olevansa en\u00e4\u00e4 neuvoton lapsen kanssa, on vanhempainohjauksessa saavutettu kaikki haluttu.<\/p>\n\n\n\n Susanna Toivonen <\/strong>ty\u00f6skentelee Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa ja toimii Voimaperheet-ohjelman vanhempainohjauksen laadunvarmistajana, kouluttajana ja perhevalmentajana.<\/p>\n\n\n\n Sourander A., Jensen P., Davies M., Niemel\u00e4 S., Elonheimo H., Ristkari T., Helenius H., Sillanm\u00e4ki L., Piha J., Kumpulainen K., Tamminen T., Moilanen I., Almqvist F. Who Is at Greatest Risk of Adverse Long-Term Outcomes? The Finnish From a Boy to a Man Study. Journal of the American Academy of Child & Adolescent Psychiatry Volume 46, Issue 9 2007 https:\/\/doi.org\/10.1097\/chi.0b013e31809861e9<\/a><\/p>\n\nDigiavusteinen vanhempainohjaus vahvistaa lapsen ja vanhemman suhdetta<\/h2>\n\n\n\n
Perhevalmentajat auttavat perheit\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n toimivat ratkaisut arjen haasteisiin<\/h2>\n\n\n\n
Kirjoittaja<\/h2>\n\n\n\n
L\u00e4hteet:<\/h2>\n\n\n\n