Johanna Peltoniemi ja Pasi Moisio<\/p>\n\n\n\n
INVEST blogi 5\/2023<\/em><\/p>\n\n\n\n Vaalien aikaan on tapana toistella, ett\u00e4 Suomessa politiikka on rikki. T\u00e4m\u00e4 tietysti tarkoittaa eri arvioita sanojasta riippuen, mutta taustalla on my\u00f6s tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Esimerkiksi OECD:n raportissa (2015) arvioidaan Suomen politiikan instituutioiden ja demokratian olevan liki kaikilla mittareilla maailman huippua; sen sijaan Suomessa on vaikeuksia hallitusten strategisten poliittisten linjausten muodostamisessa, toteuttamisessa ja seurannassa.<\/p>\n\n\n\n Miksi Suomessa on vaikeuksia strategisten poliittisten linjausten tekemisess\u00e4 ja toteuttamisessa? T\u00e4h\u00e4n l\u00f6ytyy monia syit\u00e4, mutta yksi l\u00e4ht\u00f6kohta on vertailla poliittista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4mme naapurimaihin. Nopea vertailu paljastaa, ett\u00e4 Suomen vaali- ja poliittisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 on erikoisuuksia verrokkimaihimme verrattuna.<\/p>\n\n\n\n Koko vaalikauden istuvat enemmist\u00f6hallitukset ovat yleistyneet Suomessa 1980-luvulta alkaen. Muissa Pohjoismaissa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa, v\u00e4hemmist\u00f6hallitukset ovat yleisempi\u00e4. V\u00e4hemmist\u00f6hallituksella ei ole parlamentin enemmist\u00f6\u00e4 takanaan, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hallituksella on kuitenkin useimmiten nk. tukipuolueita, jotka nimens\u00e4 mukaisesti tukevat hallitusta \u00e4\u00e4nestyksiss\u00e4. V\u00e4hemmist\u00f6hallitukset nojaavat kirjallisten tukisopimuksien lis\u00e4ksi erilaisiin blokkipolitiikkaan ja luottamuslause\u00e4\u00e4nestykseen liittyviin s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. V\u00e4hemmist\u00f6hallituksen mahdollisuutta Suomessa ovat pohtineet mm. Jyrki Katainen kumppaneineen.<\/p>\n\n\n\n Suomessakin virkamies- ja v\u00e4hemmist\u00f6hallitukset olivat yleisi\u00e4 aina 1970-luvun puoliv\u00e4liin saakka. Sittemmin parlamentarismin korostaminen ja vallan v\u00e4hitt\u00e4inen siirto presidentilt\u00e4 p\u00e4\u00e4ministerin johtamalle hallitukselle ovat vaikuttaneet siihen, ett\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6hallituksia alettiin v\u00e4heksy\u00e4. Vuonna 2000 voimaantulleen uuden perustuslain seurauksena (61 \u00a7) hallituksen muodostaminen etenee nyt vaalien j\u00e4lkeen eduskunnan eik\u00e4 presidentin johdolla.<\/p>\n\n\n\n Enemmist\u00f6hallituksen kokoaminen oli erityisen vaikeaa vuoden 2011 hallitusneuvotteluissa, jolloin perussuomalaisten nousu rikkoi vanhan kaavan, jossa kaksi kolmesta suuresta puolueesta (SDP, KOK, KESK) muodosti hallituksen. Kyseess\u00e4 oli ensimm\u00e4inen kerta, kun kahden suuren puolueen yhteiskannatus ei riitt\u00e4nyt enemmist\u00f6\u00f6n eduskunnassa. Suurimman puolueen puheenjohtaja Jyrki Kataisen onnistui vasta toisella yritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 muodostaa ylileve\u00e4 hallituspohja, joka kuitenkin oli hyvin riippuvainen pienist\u00e4 hallituspuolueista. Kuuden puolueen hallitusty\u00f6n pohjaksi, ja edellytykseksi, laadittiin poikkeuksellisen pitk\u00e4 ja yksityiskohtainen hallitusohjelma.<\/p>\n\n\n\n Institutionaalisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkasteltuna Suomen vaalij\u00e4rjestelm\u00e4 on poikkeuksellinen. Suomessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva suhteellinen vaalitapa ja usean edustajan vaalipiirit on yhdistetty vahvaan ehdokaskeskeisyyteen. Vaalij\u00e4rjestelm\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 siis avoimen listan ja henkil\u00f6kohtaisen edustuksen. Kun monissa L\u00e4nsi-Euroopan maissa \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t voivat ilmoittaa my\u00f6s suosikkiehdokkaansa puolueensa listalta, Suomessa ei ole mahdollista \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 vain puoluetta, vaan \u00e4\u00e4ni on aina annettava ehdokkaalle.<\/p>\n\n\n\n Suomen vaalij\u00e4rjestelm\u00e4 vaatii \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4lt\u00e4 suurempaa perehtyneisyytt\u00e4.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Suomen vaalij\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 \u00e4\u00e4ni menee sek\u00e4 ehdokkaalle ett\u00e4 puolueelle. Toisin sanoen, kun esimerkiksi Ruotsissa \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4t puoluetta ja voivat halutessaan antaa \u00e4\u00e4nen my\u00f6s tietylle ehdokkaalle, Suomessa t\u00e4m\u00e4 on aina pakollista. Suomen vaalij\u00e4rjestelm\u00e4 yhdistelee sek\u00e4 enemmist\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n (ehdokaskeskeisyys) ett\u00e4 suhteellisen vaalitavan (puoluekeskeisyys) piirteit\u00e4. \u00c4\u00e4nest\u00e4j\u00e4n kannalta t\u00e4m\u00e4 vaatii suurempaa perehtyneisyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Suomessa listavaalin puute tarkoittaa, ett\u00e4 yksitt\u00e4iset edustajat eiv\u00e4t ole \u201dpuolueen suojassa\u201d. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoksi listavaalien maissa vaikeiden uudistusten teko on t\u00e4m\u00e4n vuoksi helpompaa? Kuten RKP:n entinen puheenjohtaja Carl Haglund on todennut, listavaalien selke\u00e4 etu on my\u00f6s siin\u00e4, ett\u00e4 kun merkitt\u00e4v\u00e4 osa kansanedustajista tiet\u00e4\u00e4 jatkavansa parlamentissa, on mahdollista tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole juuri siin\u00e4 hetkess\u00e4 suosittuja.<\/p>\n\n\n\n Vaalitutkija Sami Borg on arvioinut, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4jien kuluttajansuoja voi kohentua blokkipolitiikasta, jos puoluej\u00e4rjestelm\u00e4 ja puolueiden voimasuhteet ovat sellaiset, ett\u00e4 ne tarjoavat aidosti luontevan pohjan blokkivaaleille. T\u00e4ll\u00f6in puolueet voivat liittoutua kesken\u00e4\u00e4n uskottavasti jo kampanjavaiheessa ja esitt\u00e4\u00e4 yhteisi\u00e4 tavoitteita tulevalle vaalikaudelle, jolloin \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t p\u00e4\u00e4sev\u00e4t ottamaan selke\u00e4mmin kantaa tietyn tyyppisen politiikan puolesta.<\/p>\n\n\n\n Ruotsia on Suomen n\u00e4k\u00f6kulmasta tavattu pit\u00e4\u00e4 blokkipolitiikan luvattuna maana. Blokkipolitiikan selke\u00e4n\u00e4 etuna on se, ett\u00e4 ruotsalaiset ovat tottuneet selkeisiin poliittisiin manifesteihin, joissa poliittiset blokit kertovat selke\u00e4sti ja tarkasti konkreettiset tavoitteensa, jolloin \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 blokin voittaessa tuleva hallitus tulee tekem\u00e4\u00e4n. Me olemme Suomessa sen sijaan tottuneet el\u00e4m\u00e4\u00e4n ep\u00e4varmuudessa \u2013 vaaliuurnalla emme tied\u00e4, mit\u00e4 hallitusvaihtoehtoa tai hallituspolitiikkaa \u00e4\u00e4nest\u00e4mme. My\u00f6s hallitusohjelman muodostaminen on kohtuullisen kivutonta Ruotsissa blokkipolitiikan ansiosta. <\/p>\n\n\n\n Olemme tottuneet el\u00e4m\u00e4\u00e4n ep\u00e4varmuudessa \u2013 vaaliuurnalla emme tied\u00e4, mit\u00e4 hallitusvaihtoehtoa tai hallituspolitiikkaa \u00e4\u00e4nest\u00e4mme.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Hallitusneuvottelut ja hallitusohjelman rakentaminen ovat Suomessa pitk\u00e4kestoisempia ja raskaampia kuin Ruotsissa jo blokkipolitiikan puuttumisen vuoksi. Mutta Suomen hallitusneuvotteluissa on lis\u00e4ksi tiettyj\u00e4 kansallisia erityispiirteit\u00e4, jotka eiv\u00e4t selity blokkipolitiikan puutteella tai ylileveill\u00e4 enemmist\u00f6hallituksilla. Ruotsissa lobbareiden merkitys hallitusohjelman muodostamisessa on hyvin erilainen verrattuna Suomeen. Suomessa lobbareita ja konsultteja kuullaan vaalien j\u00e4lkeenkin esimerkiksi hallitusohjelmaa ty\u00f6stett\u00e4ess\u00e4. Ruotsissa hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet, ei juurikaan muita. Ruotsissa lobbarit kytkeytyv\u00e4t suoremmin puolueisiin: esimerkiksi ay-liikkeell\u00e4 on omat edustajansa sosialidemokraattien puoluehallituksessa ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n edustajat toimivat yhteisty\u00f6ss\u00e4 porvaripuolueiden kanssa.<\/p>\n\n\n\n Suomen poliittisen historian n\u00e4k\u00f6kulmasta sek\u00e4 enemmist\u00f6hallitusten ett\u00e4 suurimman puolueen puheenjohtajan rooli tulevana p\u00e4\u00e4ministerin\u00e4 ovat kuitenkin molemmat varsin tuoreita keksint\u00f6j\u00e4 \u2013 eik\u00e4 kumpikaan perustu lopulta totuttua k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 kummemmalle perustalle. Blokkipolitiikan alkuja on ollut n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Suomessa n\u00e4iss\u00e4 vaaleissa, ja j\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, siirtyyk\u00f6 Suomi selke\u00e4mmin siihen tulevaisuudessa. Oikeastaan vain listavaalien puute perustuu vaalilakiin, ei k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n Ennen alkavia hallitusneuvotteluja voisikin olla perusteltua kysy\u00e4, kannattaisiko n\u00e4it\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 tarkastella kriittisesti uudestaan.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Kuva: Hanne Salonen \/ Eduskunta<\/em><\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Bengtsson, \u00c5. & Wass, H. (2010) Styles of Political Representation: What do Voters Expect?<\/a> Journal of Elections, Public Opinion and Parties 20 (1): 55\u201381. <\/p>\n\n\n\n Blokkivaaleihin?<\/em> Polemiikki 1\/2023, 28\u201329.<\/p>\n\n\n\n Ginman, Susanna (2022) Ledare: R\u00f6rigt i svenskt politik. Hufvudstadsbladet<\/em>, 23.8.2022, 22.<\/p>\n\n\n\n Elo, Emil (2023) Monen maalin peli. HS Visio,<\/em> 1.4.2023. C4\u2013C7.<\/p>\n\n\n\n Krauss, Svenja & Th\u00fcrk, Maria (2022) Stability of minority governments and the role of support agreements, West European Politics 45(<\/em>4), 767\u2013792. DOI: 10.1080\/01402382.2021.1890455<\/p>\n\n\n\n Katainen, Jyrki, Heinonen, Veera, Backmann, Jouni (2022) Vieraskyn\u00e4: My\u00f6s v\u00e4hemmist\u00f6hallitus voi olla Suomelle hyv\u00e4 vaihtoehto, Helsingin Sanomat, <\/em>7.10.2022.<\/p>\n\n\n\n Laaninen, Timo (2021) Keskustan kuiskaaja<\/em>. Kirjapaja: Helsinki.<\/p>\n\n\n\n OECD. (2015). OECD public governance reviews: Estonia and Finland: Fostering strategic capacity across governments and digital services across borders.<\/p>\n\n\n\n Rasmussen, A., Buhmann-Holmes, N. and Egerod, B.C.K. (2021), The Executive Revolving Door: New Dataset on the Career Moves of Former Danish Ministers and Permanent Secretaries.<\/a> Scandinavian Political Studies, 44: 487\u2013502.<\/p>\n\n\n\n Vento, Heikki (2023) Kuiskaajat porstuassa, Suomen Kuvalehti, <\/em>17.3.2023, 18\u201321.<\/em><\/p>\n\nEnemmist\u00f6hallitusten pakkomielle<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Kahden vaalij\u00e4rjestelm\u00e4n huonot puolet yhdess\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
\u00c4\u00e4nest\u00e4j\u00e4lle kuluttajasuojaa ja hallitusneuvotteluihin helpotusta blokkipolitiikasta?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
L\u00e4hteet:<\/strong><\/h2>\n\n\n\n