{"id":2334,"date":"2023-05-02T13:19:46","date_gmt":"2023-05-02T11:19:46","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2334"},"modified":"2025-10-27T09:56:19","modified_gmt":"2025-10-27T07:56:19","slug":"sukupuolistereotypioiden-rikkominen-koulutusvalinnoissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2023\/05\/02\/sukupuolistereotypioiden-rikkominen-koulutusvalinnoissa\/","title":{"rendered":"Sukupuolistereotypioiden rikkominen koulutusvalinnoissa: miten se liittyy ylisukupolviseen sosiaaliseen eriarvoisuuteen?"},"content":{"rendered":"\n

Irene Prix & Elina Kilpi-Jakonen<\/p>\n\n\n\n

INVEST blogi 6\/2023<\/em><\/p>\n\n\n\n

Ovatko korkeammasta yhteiskunnallisesta taustasta tulevat nuoret avoimempia omalle sukupuolelle ep\u00e4tyypillisille koulutusaloille? Perhetaustan merkityst\u00e4 koulutusalojen sukupuolittuneisuuteen on tutkittu yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n. Aiempi tutkimus on esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 lapset kehitt\u00e4v\u00e4t sukupuolittuneita kiinnostuksen kohteita omaksumiensa yhteiskunnan s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen, k\u00e4sitysten ja asenteiden mukaisesti. Sukupuolittuneet kiinnostuksen kohteet vaikuttavat my\u00f6hemmin koulutusalan valintaan.<\/p>\n\n\n\n

On my\u00f6s havaittu, ett\u00e4 korkeasti koulutettujen vanhempien lasten ammattitoiveet eiv\u00e4t ole lapsena yht\u00e4 vahvasti sukupuolittuneita kuin matalasti koulutettujen vanhempien lasten ammattitoiveet. T\u00e4m\u00e4n takia tutkijat ovat olettaneet, ett\u00e4 hyv\u00e4osaisissa perheiss\u00e4 on tasa-arvoisempaa sukupuolisosialisaatiota, mink\u00e4 seurauksena n\u00e4iden perheiden lapset tekisiv\u00e4t v\u00e4hemm\u00e4n sukupuolittuneita koulutus- ja ammattivalintoja.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimustulokset kyseenalaistavat aiemmat oletukset<\/h2>\n\n\n\n

Kyseenalaistamme t\u00e4m\u00e4n tulkinnan hiljattain European Sociological Review<\/em> -lehdess\u00e4 julkaistujen tutkimustulostemme<\/a> perusteella. K\u00e4ytimme tutkimuksessa laajaa v\u00e4est\u00f6- ja yhteishakurekistereihin perustuvaa aineistoa, jonka pohjalta tarkastelimme vuosina 1989\u20131991 syntyneiden nuorten naisten ja miesten ensimm\u00e4isi\u00e4 koulutusalakohtaisia hakemuksia. Tutkimuksessa huomioitiin toisen asteen ammattikoulutukseen sek\u00e4 ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin hakeneiden koulutusalatoiveet.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksessamme l\u00f6ysimme sosiaalisia eroja sukupuolittuneille koulutusaloille hakemisessa, mutta hyv\u00e4osaisten perheiden lapset eiv\u00e4t olleet systemaattisesti avoimempia sukupuolensa perusteella ep\u00e4tyypillisille koulutusaloille. Sen sijaan perhetaustan rooli koulutusalavalinnoille erosi naisten ja miesten v\u00e4lill\u00e4 ja riippui siit\u00e4, mink\u00e4laista sosiaalisen liikkuvuuden polkua tietty koulutustaso edusti verrattuna hakijan perhetaustaan.<\/p>\n\n\n\n

Yliopistoon hakevien keskuudessa ty\u00f6v\u00e4entaustaisten nuorten miesten hakemukset sis\u00e4lsiv\u00e4t keskim\u00e4\u00e4rin useimmin naisvaltaisia (eli omalle sukupuolelle ep\u00e4tyypillisi\u00e4) koulutusohjelmia sek\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n miesvaltaisia aloja kuin ylemm\u00e4n keskiluokan poikien yliopistohakemukset.<\/p>\n\n\n\n

Perhetaustan rooli koulutusalavalinnoille riippui siit\u00e4, mink\u00e4laista sosiaalisen liikkuvuuden polkua tietty koulutustaso edusti hakijan perhetaustaan verrattuna.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n

Toisin sanoen, sukupuolirajoja rikkoivat (ainakin hakemuksen tasolla) useimmin ty\u00f6v\u00e4enluokkataustaiset nuoret miehet, joille yliopistotutkinto saattaisi merkitt\u00e4\u00e4 ylisukupolvista liikkuvuutta yl\u00f6sp\u00e4in. Naisten keskuudessa havaittiin sen sijaan p\u00e4invastoin, ett\u00e4 miesvaltaiset yliopistoalat olivat yleisempi\u00e4 ylemm\u00e4n keskiluokan kuin ty\u00f6v\u00e4enluokkataustaisille nuorille naisille.<\/p>\n\n\n\n

Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen hakevien nuorten hakemuksissa sukupuolittuneisuus jakaantui taas eri tavalla hakijoiden sosiaalisen taustan mukaan.<\/p>\n\n\n\n

Ylemm\u00e4n keskiluokan ja akateemisten perheiden lapset hakivat harvemmin ammatilliseen koulutukseen, joka johtaisi heille usein ylisukupolviseen liikkuvuuteen alasp\u00e4in. Toisin kuin yliopistohakijoiden keskuudessa nuoret miehet, joiden tausta on ylemm\u00e4ss\u00e4 keskiluokassa, valitsivat miesvaltaisia koulutusaloja hieman harvemmin kuin ty\u00f6v\u00e4enluokantaustaiset hakijat.<\/p>\n\n\n\n

Sen sijaan naisvaltaiset alat olivat ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 hyvin harvinaisia kaikille mieshakijoille ammatillisella toisella asteella, joten sosiaaliset erot omalle sukupuolelle ep\u00e4tyypillisille aloille hakemisessa j\u00e4iv\u00e4t v\u00e4h\u00e4isiksi.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s naisten keskuudessa havaittiin ammatillisiin koulutuksiin hakevien kohdalla p\u00e4invastaiset tulokset kuin yliopistoon haussa: akateemisten perheiden tytt\u00e4ret valitsivat omalle sukupuolelle ep\u00e4tyypillisi\u00e4 aloja harvemmin kuin naishakijat, joiden vanhemmilla oli korkeintaan toisen asteen tutkinto.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tulokset kertovat meille siit\u00e4, miten sosiaalinen eriarvoisuus kytkeytyy sukupuoliseen eriytymiseen?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sosiaalisen taustan vaihteleva yhteys omalle sukupuolelle ep\u00e4tyypillisille aloille hakemiselle kyseenalaistaa tulkintaa, jonka mukaan korkeasti koulutettujen perheiden lapset toimisivat v\u00e4hemm\u00e4n sukupuolistereotyyppisesti, tai olisivat eturintamassa purkamassa sukupuolista eriytymist\u00e4 koulutuksessa. Sen sijaan kynnys omalle sukupuolelle ep\u00e4tyypillisen koulutusalan harkinnalle riippuu sukupuolittuneiden alojen asemasta ylisukupolvisilla sosiaalisilla liikkuvuuspoluilla.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka omalle sukupuolelle ep\u00e4tyypilliset alat ovat Suomessa aina harvinaisia valintoja, niin niit\u00e4 harkittiin kuitenkin useimmin sellaisissa sosiaalisissa yhteyksiss\u00e4, joissa sukupuoliodotusten rikkomisen voidaan tulkita olevan sosiaaliselta hinnaltaan maltillisempaa verrattuna tavoitetun tutkinnon kautta potentiaalisesti saavutettuun sosiaaliseen liikkuvuuteen tai hyv\u00e4osaisen perhetaustan vahvistamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkiksi naisvaltaiset alat yliopistotasolla (esim. kielet, psykologia, farmasia, varhaiskasvatus) eiv\u00e4t edusta yhteiskunnallisen statuksen ja keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isten tulotasojen eliittialoja. T\u00e4m\u00e4 saattaa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 niiden arvoa sellaisille hakijoille, jotka kokevat painetta vahvistaa ja uusintaa hyv\u00e4osaisen perhetaustansa korkean statuksen yliopistotutkinnolla (liiketaloustiede, oikeustiede, l\u00e4\u00e4ketiede, jne.), jotka ovat usein sukupuoliprofiililtaan melko tasapainoisia. Sen sijaan ty\u00f6v\u00e4entaustaisille hakijoille naisvaltaiset alat saattavat n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 realistisena polkuna selkeisiin korkeamman tulotasoluokan ammatteihin ja n\u00e4in yl\u00f6sp\u00e4in t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4n sosiaaliseen liikkuvuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka emme kiell\u00e4, etteik\u00f6 sukupuolisosialisaatiolla ja kulttuurisilla sukupuolistereotypioilla olisi oma roolinsa koulutusalojen sukupuolisen eriytymisen uusintamisessa, tulostemme perusteella p\u00e4\u00e4ttelemme, ett\u00e4 sukupuolittuneet valinnat eiv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isesti m\u00e4\u00e4rity t\u00e4ysin sis\u00e4istettyjen sukupuolik\u00e4sitysten kautta, vaan toimivat vuorovaikutuksessa sosioekonomisten perspektiivien kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Sukupuolisen eriytymisen purkua saattavat siis edesauttaa osittain my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heiset, sosioekonomisiin n\u00e4kymiin liittyv\u00e4t motiivit. Oletamme, ett\u00e4 palkka- ja ty\u00f6llisyysn\u00e4kymiin liittyv\u00e4t tekij\u00e4t vahvistuvat i\u00e4n my\u00f6t\u00e4. Jos poliittisilla toimenpiteill\u00e4 voidaan korjata varsinkin yhteiskunnallisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 naisvaltaisten alojen palkkakuoppia ja ty\u00f6oloja sek\u00e4 vahvistaa aikuisten alavaihtajien reitti\u00e4 uusiin ammatteihin, niin ammattien v\u00e4lisen sosiaalisen eriarvoisuuden v\u00e4hent\u00e4minen saattaisi my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sukupuolista eriytymist\u00e4. Kulttuuristen sukupuolik\u00e4sitysten muutos saattaisi n\u00e4in olla my\u00f6s sukupuolisen eriytymisen v\u00e4hent\u00e4misen seurausta eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sen edellytys.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Artikkeli:<\/h2>\n\n\n\n

Irene Prix & Elina Kilpi-Jakonen. Not in a Class of One\u2019s Own: Social Origin Differentials in Applying to Gender-(A)Typical Fields of Study across the Educational Hierarchy.<\/a> European Sociological Review, Volume 38, Issue 6, December 2022, Pages 920\u2013941.  <\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat:<\/h2>\n\n\n\n

Irene Prix<\/strong> ty\u00f6skentelee erikoistutkijana Turun yliopiston INVEST tutkimuskeskus ja lippulaivassa. H\u00e4n on eritysesti kiinnostunut siit\u00e4, miten sosiaalinen eriarvoisuus muovaa sukupuolen merkityst\u00e4 koulutus- ja ammattikonteksteissa. H\u00e4n on tutkinut sukupuolisegregaatiota koulutuksessa, koulutusalan linkkej\u00e4 tuloeroihin, sek\u00e4 moni- ja ylisukupolvista sosiaalista eriarvoisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Elina Kilpi-Jakonen<\/strong> ty\u00f6skentelee sosiologian apulaisprofessorina Turun yliopiston INVEST tutkimuskeskus ja lippulaivassa. H\u00e4nen tutkimuksensa k\u00e4sittelee sosiaalista eriarvoisuutta koulutuksessa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, erityisesti etnisyyden, sukupuolen ja sosiaalisen periytymisen kannalta.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n

Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Irene Prix & Elina Kilpi-Jakonen INVEST blogi 6\/2023 Ovatko korkeammasta yhteiskunnallisesta taustasta tulevat nuoret avoimempia omalle sukupuolelle ep\u00e4tyypillisille koulutusaloille? Perhetaustan merkityst\u00e4 koulutusalojen sukupuolittuneisuuteen on tutkittu yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n. Aiempi tutkimus on esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 lapset kehitt\u00e4v\u00e4t sukupuolittuneita kiinnostuksen kohteita omaksumiensa yhteiskunnan s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen, k\u00e4sitysten ja asenteiden mukaisesti. Sukupuolittuneet kiinnostuksen kohteet vaikuttavat my\u00f6hemmin koulutusalan valintaan. On my\u00f6s havaittu, ett\u00e4 …<\/p>\n","protected":false},"author":177,"featured_media":2335,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[724,723],"tags":[72,529,180,42,530],"class_list":["post-2334","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-education","category-equality","tag-eriarvoisuus","tag-koulutusvalinnat","tag-opiskelu","tag-perhetausta","tag-sukupuoli"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2334","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/177"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2334"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2334\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2344,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2334\/revisions\/2344"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2335"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2334"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2334"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2334"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}